Tuukka Tirkkosen wiki -sivu

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

En tiedä mitä tietoliikennetekniikka sanana oikeasti tarkoittaa, mutta minulle tulee sanasta mieleen seuraavia asioita:

  • Langallinen verkko
    • esim. kaapeli, valokuitu, adsl.
  • langattomat verkot
    • esim. 1/2/3/4 G verkot, wifi, gps
  • Erilaiset käyttöliittymät
    • esim. Internet, Whatsapp, tekstiviesti
  • Erilaiset välineet, joilla voidaan käyttää käyttöliittymiä ja verkkoa
    • esim. tietokone, puhelin (lanka- ja matkapuhelin), tabletti, tv, radio, modeemi.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1 (vko 40):

Päivän aihe:

  • Päivän aiheena oli kurssin suorittaminen ja yleistä asiaa tietoliikenneverkoista ja mitä ne pitävät sisällään. Kävimme myös hieman sähköpostin toimintaa ja mobiiliteetin lisääntymisestä sekä hieman avasimme kerrosmallin käsitettä.

Mitä asioita luennolla käytiin:

  • Päivän tärkein asia oli saada yleiskuva siitä, mitä kaikkea tietoliikenneverkko yleisesti ottaen sisältää ja mitä sillä sanalla tarkoitetaan.
  • Kurssin alussa en ollut varma mitä tietoliikennetekniikka käsitteenä tarkoittaa, kuten ennakkonäkemyksiin kirjoitin. Luennon aikana kävi selväksi, että asiat joiden ajattelin tarkoittavan tietoliikennetekniikkaa, kuuluivat siihen, vaikka en ollut ollenkaan varma, kuuluvatko ne siihen vai ei. Tietoliikennetekniikkaan kuuluu myös muita asioita, joita en tullut ajatelleeksi. Esimerkiksi verkon palveluntarjoajien rooli on tietysti oleellinen, koska muuten verkkoa ei voi käyttää ollenkaan.

Mitä opin:

  • Kun käyttäjä käyttää sovellusta, ei hän tule ajatelleeksi, mitä kaikkea tapahtuu ja kätkeytyy sovelluksen taustalle. Sovelluksen käyttäjä näkee vain laitteen ja sovelluksen, mutta harvoin tulee tarkemmin ajatelleeksi miten tieto oikeasti välittyy. Esimerkiksi kaikki osaavat käyttää sähköpostia ja perusidea on selkeä: henkilö A lähettää viestin ja henkilö B vastaanottaa sen. Käytännössä viesti menee lähtevien viestien palvelimelle, mikä keskustelee vastaanottajan palvelimen kanssa, josta viesti menee lopulta vastaanottajan sähköpostiin.

Mitä jäi epäselväksi:

  • Kerrosmalleista tarvitsen vielä paljon lisätietoa, koska minulle jäi kerrosmalli -ajattelu vielä epäselväksi. Ylipäätään on loppujen lopuksi helppoa ajatella, mitä kaikkea liittyy tietoliikennetekniikkaan, mutta ko. aihealueeseen liittyvät tekniset sanat ja käsitteet ovat minulle niin sanotusti hepreaa.

Luentopäivä 2 (vko 40):

Päivän aihe:

  • Päivän aiheita olivat kommunikointimallit sekä kerrosarkkitehtuuri. Lisäksi kävimme hieman läpi mitä eroa on TCP/IP- ja OSI -protokollimalleilla.

Mitä asioita luennolla käytiin:

  1. Kommunikointimalli on teoreettinen malli, joka kuvaa tiedon siirtoa eri laitteiden välillä ja mitä siinä tapahtuu. Kommunikointimalli sisältää siis laitteet ja siirtojärjestelmän. Esimerkiksi kun tietokoneelta lähetetään sähköposti, tieto menee modeemiin, jossa tieto muutetaan sellaiseksi, että se voi kulkea seuraavassa siirtojärjestelmässä. Esimerkiksi valosignaalia ei voi laittaa sähköverkkoon. Tietokoneesimerkissä puhelinverkko on siirtojärjestelmä. Puhelinverkosta tieto menee vastaanottajan modeemiin, joka muuttaa tiedon sellaiseksi, että vastaanottajan tietokone pystyy sen käsittelemään.
    1. Siirtojärjestelmistä puhuttaessa on aina hyvä muistaa, että tieto muuttuu AINA lähtö- ja vastaanottopään välissä. Siirtojärjestelmä tulee rakentaa niin, että käyttäjä ei sitä huomaa, ja että järjestelmä osaa korjata siirtyvän tiedon oikeaksi tai riittävän lähelle oikeaa.
    2. Tein muistisäännöksi kuvan kommunikointimallista ja mitä siihen kuuluu:
  1. Kerrosmallit
    1. Kerrosmalleissa lähteen ja kohteen tehtävät jaetaan osakokonaisuuksiin eli kerroksiin.
    2. Tehtävät jaetaan kerroksiin, jotta järjestelmä olisi hallittavampi.
    3. Kerrosmallissa kommunikointi tapahtuu AINA kerrosmallin alimman kerroksen kautta. Eli ensisijaisesti lähteen ja kohteen alin kerros kommunikoi ja lähettää tarvittaessa tietoja ylemmille kerroksille.
    4. Kerrosmallin yhtenä hyvänä puolena on se, että vaikka esimerkiksi ylintä kerrosta muutetaan, se ei vaikuta muihin kerroksiin.
    5. Kolmen kerroksen teoreettisessa mallissa kerrokset jaetaan seuraavasti:
      1. Ylin taso: sovelluskerros
      2. Keskitaso: kuljetuskerros
      3. Alin taso: verkkokerros
        1. Lähteen ja kohteen ylin taso keskustelee keskenään tietyllä protokollalla (kielellä) (esim. FTP), mutta tieto menee aina alimman tason kautta.
        2. Lähteen ja kohteen keskitaso keskustelee myös keskenään tietyllä protokollalla (esim. TCP), ja sama juttu tässäkin: tieto menee aina alimman tason kautta.
        3. Lähteen ja kohteen alin taso keskustelee keskenään tietyllä verkkoprotokollalla (esim. Ethernet).
      4. Mielikuvaesimerkki kerrosmalleista:
        1. Lähteen ylin taso on yrityksen johtaja, joka kirjoittaa kirjeen kohteen ylimmälle tasolle eli toisen yrityksen johtajalle.
        2. Lähteen keskitaso eli yrityksessä sihteeri, laittaa kirjeen kuoreen ja kirjoittaa siihen vastaanottajan osoitteen.
        3. Lähteen alin taso eli kuriiri hakee sihteeriltä kirjeen ja vie kirjeen terminaaliin, jossa se lajitellaan menemään vastaanottajan osoitteeseen.
        4. Kirje tulee kohteen keskitasolle eli vastaanottajan sihteerille, joka välittää kirjeen ylimmälle tasolle eli johtajalle.
  1. Protokollat OSI ja TCP/IP
    1. TCP/IP
      1. Protokollassa on viisi kerrosta.
      2. Protokollassa verkkokerros on jaettu kolmeen eri osaan. Ne kolme kerrosta ovat Internet, verkko ja fyysinen kerros.
      3. Muut kerrokset (eli sovellus ja kuljetus) pysyvät samana.
      4. TCP/IP -protokolla on nykyisin hallitseva standardi, vaikka vielä 80-luvulla ajateltiin, että OSI-mallista tulee käytetyin malli. Internetin yleistymisen johdosta TCP/IP protokollasta tuli suositumpi protokolla kuin OSI:sta.
    2. OSI-malli
      1. OSI-malli on jaettu seitsemään eri kerrokseen.
      2. Verkkokerros on jaettu kolmeen eri osaan ja ne ovat: verkko, linkki ja fyysinen kerros.
      3. Myös sovelluskerros on jaettu kolmeen osaan ja ne ovat: sovellus, esitystapa ja istunto.
      4. Eli vain kuljetuskerros pysyy samana.

Mitä opin:

  • Opin mitä kommunikointimallilla tarkoitetaan ja mitä kaikkea siihen liittyy.
  • Opin myös kerrosmallin perusajatuksen ja mitkä ovat eri tasojen tehtävät.

Mitä jäi epäselväksi:

  • OSI ja TCP/IP protokollat jäivät vielä hieman hämärän peittoon. En oikein ymmärrä miten ne oikeasti toimivat.

Luentopäivät 3 ja 4 (vko 41):

Päivän aihe:

  • Viikon aiheita olivat siirtoteiden standardit, langalliset ja langattomat siirtotiet sekä datan siirto siirtoteissä.

Mitä asioita luennolla käytiin:

Yleisesti
  • Kävimme luennoilla läpi standardoinnin etuja ja haittoja, standardoinnin ajoitusta sekä yleisimpiä siirtoteiden standardeja.
  • Siirtotiet ja niiden jako langallisiin ja langattomiin.
  • Datan siirto siirtoteissä.
  • Kanavointimenetelmiä.
1. Standardit siirtoteissä
  • Standardeista siirtoteissä minulle jäi lähinnä mieleen IEEE 802 standardi, koska se on ainut josta olen kuullut aikaisemmin.
  • 802.3 on Ethernetin standardi ja 802.11 on WLAN:n standardi.
2. Langalliset ja langattomat siirtotiet:
  • Signaalin ominaisuudet ja siirtotiet vaikuttavat tiedonsiirron laatuun ja ominaisuuksiin.
  • Datan nopeuteen vaikuttaa neljä asiaa: kaistanleveys, vaimennustekijät, häiritö sekä vastaanottimien määrä.
  • voidaan välittää sekä analogista että digitaalista tietoa.
  • Kävimme läpi myös mitä taajuuksia mikäkin tapa käyttää.
  • Jaetaan kahteen luokkaan:
    1. Langalliset siirtotiet:
      • johtimellisessa siirtotiessä tieto kulkee nimensämukaisesti johtoa pitkin.
      • Kävimme luennoilla läpi kolme erilaista langallista siirtotietä (+sähköjohto):
        1. Parikaapeli
          • kaksi kuparijohtoa kiedotaan yhteen (vähennetään häiriötä.
          • voidaan yhdistää usemapia pareja.
          • Häiriöiden vähentämiseksi voidaan myös suojata foliolla.
          • Halpa ratkaisu siksi paljon käytössä.
          • jaetaan kategorioihin (CAT)
            • taajuusalue: CAT5 < 100 MHz, CAT6 < 200 MHz ja CAT7 < 500 MHz.
  1. Valokuitu
    • Koostuu: ydin, heijastuskerros ja kuori.
    • ytimessä tapahtuu valon siirto, heijastuskerros pitää valon sisällä ja kuori suojaa ulkoisilta osumilta.
    • voidaan laittaa useampi valokaapeli isomman kaapelin sisälle (silti ohut kaapeli).
    • ei vaimene helposti, koska aallonpituus pitkä.
    • valoa voidaan tuottaa joko halvalla ledillä tai laserilla (parempi laatu).
    • käyttö runkoverkossa, kaupunkiverkossa ja lähiverkossa.
    • Taajuusalue 186-370 THz
  1. Koaksiaalikaapeli
    • kaksi johdinta sisäkkäin.
    • parempi häiriönsieto (paitsi itse en ole huomannut käytössä sitä, koska antenniverkko on itsellä ollut aina surkea.)
    • Taajuusalue 0-500 MHz.
  1. Langattomat siirtotiet:
  • signaali etenee antennien välityksellä. Jaetaan kahteen luokkaan: suunnattu (ohjataan signaalin suunta) ja suuntaamaton (ympärisäteilevä signaali).
  • Antennit ovat tällöin lähettimiä ja vastaanottimia. Ilma toimii siirtotienä.
  • Kävimme luennolla läpi neljä langatonta siirtotietä:
    1. Mikroaaltolinkit
      • tarkasti suunnatut antennit
      • mitä korkeampi taajuus –> suurempi siirtonopeus
      • mitä suurempi taajuus –> pienempi antenni.
      • käytetään taajuusalueena 1-40 GHz.
    2. Satelliittilinkit
      • maassa olevat lähettimet ja vastaanottimet linkitetty antennien kautta
      • satelliittejä kolmessa eri tasossa (ylimmästä alimpaan): GEO, MEO, LEO (esim. GPS).
      • käytetään esim. televisiokanavissa ja puhelinliikenteessä.
      • käytetään taajuusalueena 4-6 GHz.
    3. Radiotie
      • tässä tavassa signaalia ei suunnata (vrt. mikro- ja satelliittilinkit).
      • koska siganaalia ei suunnata, suurimpia häiriötekiöitä esteet ja pinnat.
      • käytetään taajuusalueena 30MHz - 1 GHZ.
    4. Infrapuna
      • Käytetään infrapuna-alueella olevaa valoa
      • Signaali pitää olla suunnattu, etäisyydet lyhyitä eli lähettimen ja vastaanottimen pitää olla näköyhteydessä.
      • esim. tv:n kaukosäädin.
      • käytetään taajuusalueena 300 GHz - 200 THz.
3. Datan siirto siirtoteissä:
  • Tiedon siirto voi olla yksisuuntaista (tieto liikkuu vain yhteen suuntaan) esim. televisio, “puoliksi kaksisuuntaista” (tieto liikkuu molempii suuntiin, mutta vain vuorotellen) esim. LA-puhelin tai kokonaan kaksisuuntaista esim. puhelin.
  • Kävimme läpi miten analoginen signaali muutetaan digitaaliseksi ja toisinpäin.

Mitä opin:

  • Ethernetin ja WLAN:n standardit
  • Eroittamaan erinlaiset siirtotiet ja niissä käytettyjä taajuuksia.
  • GPS käyttää alimman tason satelliitteja
  • Tieto voi kulkea joko yhteen tai kahteen suuntaan.

Mitä jäi epäselväksi:

  • datan siirto siirtoteissä ja kanavointi meni yli hilseen, ja aiheen ymmärtämiseen tarvitsisin paljon lisäaikaa. Koko ajauts siitä, että analoginen signaali (esim. puhe) muutetaan digitaaliseksi (nolliksi ja ykkösiksi) tuntuu itselle aivan liian absurdilta.
Luentopäivä 5 (vko 42):

Päivän aihe:

Päivän aiheena oli kytkentäinen verkko ja siihen liittyen kävimme läpi: teleliikenne, dataliikenne, piirikytkentä, pakettikytkentä, reititysstraregiat sekä ruuhkan hallinta.

Mitä asioita luennolla käytiin:

1. Kytkentäinen verkko
  • koostuu toisiinsa kytketyistä solmupisteistä.
  • Verkkoa käyttäviä laitteita kuten tietokonetta kutsutaan asemiksi.
  • Solmujen väliset linkit on jaettu kanavoinnin avulla.
  • mitä enemmän solmuja, sitä paremmin tieto menee perille.
    • Yhden linkin hajoaminen ei vielä haitta → voi käyttää toista linkkiä (kunhan se ei ole aseman ja solmun välinen linkki)
  • Jaetaan kahteen verkkoon:

1. Teleliikenne

  • puhelinverkot(esim. ISDN ja GSM)
  • tarvitsee reaaliaikaisen kommunikointiväylän (piirikytkentä)

→ ei voi olla puhuessa yhden sekunnin viivettä.

2. Dataliikenne

  • Dataverkot (esim. lähiverkot, Internet ja GPRS)
  • Tärkeämpää, että kommunikointiväyliä käytetään mahdollisimman tehokkaasti (pakettikytkentä)
  • Eli molemmat verkot käyttävät eri kytkentätapaa, ja ne ovat:

a. Piirikytkentä

  • Mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonsiirron.
  • Määritellään ennalta yhteyspolku kahden aseman välille.
  • Viestin välitys sisältää kolme vaihetta:
    1. Yhteyden muodostus
    2. Datan siirto
    3. Yhteyden purku
  • Yhteys muodostetaan ennen varsinaista datan siirtoa.
  • kapasiteetti varattu yhteydelle koko yhteyden ajan (vaikka tietoa ei siirtyisikään).

b. Pakettikytkentä

  • Data pilkotaan pieniin paketteihin siirtoa varten.
  • Jokainen paketti sisältää käyttäjän dataa ja osoitetiedot.
  • Erona piirikytkentään, että 1. ja 2. paketti voivat mennä eri reittejä pitkin (tehokkaampaa!)
  • jaetaan kahteen tapaan siirtää pakettejä

1. Tietosähke:

  • paketit voivat mennä mitä reittiä pitkin vain, jolloin viimeiseksi lähetetty paketti voi tulla ensimmäisenä
    1. > tällöin TCP järjestää paketit vastaanottopäässä oikeaan järjestykseen.

2. Virtuaalipiiri:

  • Kaikki paketit menevät samaa reittiä pitkin → paketit tulevat perille oikeassa järjestyksessä.
2. Reititys strategia
  • menetelmiä: kiinteät taulut, ylivuoto, satunnainen, mukautuva reititys.
  • Nykyisin käytetyin menetelmä on mukautuva reititys.
    • huonona puolena esim. reitityspäätösten monimutkaisuus
    • hyvänä puolena esim. suorituskyvyn paraneminen
    • Voidaan käyttää eri algoritmejä, joilla voidaan määrittää mitä solmuja pitkin edetään (esim. Bellman-Ford ja Dijkstra algoritmit).
3. Ruuhkan hallinta
  • Ruuhka syntyy kun lähestytään kapasiteettia (80 % verkon käytöstä jo kriittistä)
  • Esim. jos 5. solmuun tulee ruuhkaa → jono kasvaa → 4. solmu ruuhkautuu → sen jono kasvaa → koko verkko ruuhkautuu.
  • Jos muisti loppuu → paketti häviää
  • Ruuhkia syntyy eri solmukohtiin.

Mitä opin:

  • Tele- ja dataliikenteen erot
  • Niihin liittyvät paketti-(data) ja piirikytkentä(tele)
  • reititys strategiat ja ruuhkan hallinnan ajatuksen tasolla.

Mitä jäi epäselväksi:

  • Epäselväksi jäi vielä, miten reititys strategiat ja ruuhkan hallinta käytännössä toimivat.
Luentopäivä 6 (vko 42):

Päivän aihe:

  • mobiiliverkot
  • LAN verkot
  • Langattomat lähiverkkot

Mitä asioita luennolla käytiin:

Mobiiliverkot
  • jaetaan useisiin soluihin, joissa eri taajuudet → taajuksien käyttö tehokkaampaa → nopeammat yhteydet
  • ympäristö vaikuttaa signaalin etenemiseen (esim. jos on laaksossa)
  • vaimenemista tapahtuu mm. nopeasti, hitaasti tai tasaisesti
  • 4G verkko piti kehittää, koska 3G:ssä ei riittänyt kapasiteetti (älypuhelinten ja tablettien tulon myötä datan käyttö lisääntyi huomattavasti).
Local Area Network (LAN)
  • topologiat väylä, puu, rengas ja tähti
    • väylärakenne nykyisin käytetyin
    • kaikki laitteet yhteydessä esim. kytkimeen
  • Arkkitehtuuri
    • määritellään kerrosmallin mukaan (OSI:n kaksi alinta kerrosta)
      • Fyysinen kerros (signaalien koodaus, bittien siirto)
      • Linkkikerros (MAC, LLC)
    • Ylemmän tason protokollat siirtävät tietoa lähiverkon ylitse.
  • Protokolla IEEE 802.3
Langattomat lähiverkot
  • Ensimmäiset langattomat lähiverkot toimivat infrapunalla
    • huono, koska pitää olla tarkasti suunnattu
    • nykyisin langattoman tukiaseman kautta (ei laitteelta suoraan toiselle laitteelle).
    • Suomessa käytössä 2,4 GHz taajuus (USA:ssa myös 5GHz)
    • käytetään nykyisin eniten IEEE 802.11g -standardia.
      • tällöin kaistanleveys 83,5 MHz ja teoreettinen nopeus 54 Mbit/s.
      • etäisyys vaikuttaa huomattavasti siirtonopeuteen:
        • etäisyys < 20 metriä → nopeus joka 54Mbit/s
        • etäisyys > 90 metriä → nopeus vain 1Mbit/s, jos sitäkään.

Mitä opin:

  • 3G:tä piti kehittää, koska verkon nopeus ei enää riittänyt.
  • signaalin vaimenemiseen vaikuttavat tekijät
  • LAN:n kytkentätapana nykyisin väylärakenne
  • eri verkoissa käytettävät protokollat (jotka ovat jo tosin aikasemmin tulleet tutuksi)

Mitä jäi epäselväksi:

  • Mobiiliverkoissa soluihin jako jäi epäselväksi
  • linkkikerroksen LLC:n käyttötarkoitus jäi epäselväksi, MAC:n tajusin jotakuinkin.

Mitä opin kurssin aikana

  • Opin kurssin aikana hahmoittamaan tiedonsiirron kokonaiskuvan paremmin ja mitä kaikkea kahden eri laitteen välillä karkealla tasolla tapahtuu.
    • siirtotiet (langaton vs. langallinen verkko), yleisimpiä protokollia, TCP/IP -kerrosmallin toiminnan yms.
  • Hirveän teknisiä juttuja en tajunnut, mutta tavoitteeni olikin ymmärtää lähinnä tiedonkulku pääpirteittäin.

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Yleiskuvan luominen kodin tietoliikenteeseen liittyvistä laitteista.

  • Kotoani löytyvät seuraavat laitteet:
    • älypuhelin
    • tietokone
    • tv (+ kaukosäädin)
    • kaapelimodeemi (WLAN)
  • laitteiden linkittymistä on kuvattu oheisessa kuvassa.

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Etsi omassa kotiverkossa/laitteistossa käytettyjä siirtoteitä ja taajuuksia, siirtonopeuksia, protokollia sekä koodaus- ja kanavointimenetelmiä.

  • modeemi - antenniverkko
    • modeemi on kiinni antenniverkossa langallisesti koaksiaalikaapelilla.
    • tieto virtaa molempiin suuntiin.
    • Verkon nopeus 10/4 Mbit/s
    • taajuusalue alle 500 MHz.
    • standardi IEEE 802.3
    • modulointimenetelmä QPSK ja QAM.
  • tietokone - modeemi
    • Tietokone yhteydessä modeemiin langallisesti RJ45 piuhalla (parikaapeli).
    • käyttää TCP/IP protokollaa
    • standardi IEEE 802.03
    • Taajuusalue < 100 MHz
    • modulointimenetelmä QPSK ja QAM
    • tieto virtaa molempiin suuntiin
  • älypuhelin - modeemi
    • tieto virtaa molempiin suuntiin langattomasti
    • standardi IEEE 802.11
    • radiotie, jossa taajuus 30MHz - 1 GHz.
    • käyttää pääasiassa OSI -mallin fyysistä- ja siirtokerrosta.
  • tv - antenniverkko
    • tv on antenniverkossa kiinni langallisesti koaksiaalikaapelilla.
    • tieto virtaa vain yhteen suuntaan eli antenniverkosta tv:seen.
    • taajuusalue alle 500 MHz.
    • modulointimenetelmä QPSK ja QAM.
  • kaukosäädin - tv
    • siirtotienä langaton infrapuna (suunnattu)
    • tieto virtaa vain kaukosäätimestä televisioon.
    • taajuusalue 300 GHz - 200 THz.

Kotitehtävä 3

Kahden tietokoneen välistä kommunikointia on kuvattu alla olevassa kuviossa. Esimerkissä käytetään sähköpostiviestin lähettämistä selaimessa olevasta sähköpostista (GMAIL).

  • Sähköpostiviestit lähetetään SMTP -protokollalla (sähköpostipalvelimet keskustelevat tällä)
  • SMTP:stä viesti menee eteenpäin vastaanottajan saapuvaan palvelimeen (protokollana joko HTTP, POP tai IMAP, riippuen käyttääkö vastaanottaja selainta vai jotakin sähköpostiohjelmaa eli esim. palvelin → tietokone).
  • Todennäköisesti reitittimiä on todellisuudessa huomattamasti useampi kuin kuin kuvan yksi kappale.
  • Kotiverkossa tieto siirtyy samankaltaisesti kuin yllä olevassa esimerkissä, mutta siinä tapauksessa ei tarvitse käyttää verkkokerrosta, koska tietoa ei tarvitse reitittää IP -osoitteen perusteella vaan linkkikerroksen MAC:llä.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 8 h, kotitehtävät ja luentopäiväkirja: 3 h

  • Luentoviikko 2

Lähiopetus: 8 h, Kotitehtävät ja luentopäiväkirja: 3 h, Kotitenttitehtävä: 15 h

  • Luentoviikko 3

Lähiopetus: 8h Kotitehtävät ja luentopäiväkirja: 3 h, Kotitenttitehtävä: 15 h


http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/start