meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja

Ennakkotehtävä 1, oma näkemys tietoliikennetekniikasta

Tietoliikennetekniikasta mieleeni tulevat ensimmäisenä erilaiset tekniset välineet, joilla tietoa siirretään kuten pääätelaitteet ja matkapuhelimet. Käsite kattaa asioita, jotka kuuluvat arkipäivääni. Tällaisia ovat mm. kiinteät ja wlan-verkot, joita käytän päivittäin puhelimen, tietokoneen ja iPadin välityksellä. Tarvitsen teknologiaa työhön, opiskeluun ja vapaa-aikaan eli se on läsnä koko ajan. Tietoliikenneteknologian sovelluksia ovat käsittääkseni erilaiset ajanvarausjärjestelmät, pilvipalvelut ym. Ennakkonäkemykseni on, että aihe liittyy toisaalta ihmisen arkisiin tarpeisiin ja toisaalta maailmanlaajuisiin verkostoihin. En ole lähtökohtaisesti tekniikan alan ihminen ja odotan oppivani kurssilla tietoliikennetekniikan suurempia linjoja ja kokonaisuuksia arkikäyttöni tueksi. Terminologiasta mieleeni tulevat ensimmäisenä mm. pilvipalvelut sekä erilaiset protokollat.

Luentopäivä 1 (2.10.):

En pystynyt osallistumaan ensimmäiselle luennolle. Luentomateriaaleista ymmärsin, että kyseessä oli johdanto aiheeseen, historiaa, nykypäivää ja terminologiaa. Luin materiaalit läpi ja sain jonkinasteisen kokonaiskuvan siitä, mitä tietoliikennetekniikka pitää sisällään. Jotkut termit jäivät hieman epäselviksi, mutta uskon niiden selkenevän kurssin edetessä.

Luentopäivä 2 (3.10.):

Päivän aiheina olivat kommunikointimalli, kerrosmalli ja protokollat. Ymmärsin jotain kerrosmallin merkityksestä ja toiminnasta ja protokollista. Sain yleistietoa asioista, jotka arkeeni vaikuttavat. Välillä ajatus kuitenkin harhaili ja mietin, kuinka syvällisesti minun on kauppatieteilijänä tarpeen ymmärtää tietoliikennetekniikkaa. Paritehtävänä mietimme, miten Whatsapp-viesti kulkee, se oli mukavan konkreettinen esimerkki, joka käytiin vielä yhdessä läpi. Johtaja-sihteeri-kuriiri -esimerkki jäi mieleen, hyvin havainnollistettu! Kerrosmallin (ja protokollien) syvempi ymmärtäminen vaatii minulta vielä tsemppausta, lähinnä motivaatiota ymmärtää.

Kotitehtävä 1 (kuva oman kodin tietoliikenteeseen kuuluvista laitteista) liitteenä.kotitehtaevae1_mona_taipale.pptx

Ennakkotehtävä 2, oman kotiverkon laitteiden väliset yhteydet, siirtotiet ja yhteyksien ketjut.

Internet-yhteys tabletteihin, PS3:een ja kannettaviin tietokoneisiin muodostuu langattomasti WLAN-tukiaseman kautta. Tukiasema on langallisessa yhteydessä kaapeliverkkoon. Digiviritin on TV:n sisällä ja TV on kaapeliverkossa (langallinen siirtotie). Puhelimien internet-yhteys voitaisiin myös muodostaa WLAN-tukiaseman kautta, mutta niissä on oma nettipakettinsa, joissa yhteys muodostuu langattomasti tukiaseman kautta. Puhelimista kolme on 3G- ja yksi 4G-puhelin. Yhteisen lähiverkon johdosta laitteiden välille syntyy varmasti monenlaisia ketjuja, mutten hahmota niitä kaikkia.

Luentopäivä 3 (9.10.):

En päässyt luennolle töideni takia. Luin materiaalit läpi ja jäin miettimään standardoinnin etuja ja ongelmia. Olin juuri omaan museotyöhöni liittyvässä koulutuksessa, jossa opeteltiin luetteloimaan esineitä ja taideteoksia museoalan SPECTRUM-standardin (http://www.luettelointiohje.fi/tietoa-ohjeesta/standardit/) mukaisesti. Tavoitteena on esineiden yhtenäinen luokittelu. Myös tietoliikenneasioissa standardoinnilla tavoitellaan yhtenäisyyttä, eri laitteiden yhteensopivuutta. Tämä vahvistaa markkinoita, mutta toisaalta saattaa hidastaa teknistä kehitystä. Muut tärkeät luennolla käsitellyt aiheet olivat siirtotiet ja vaimeneminen. Minulle jäi mieleen, että johtimellisessa siirtotiessä tieto liikkuu fyysisesti ennalta määritettyä reittiä pitkin ja vaimeneminen on helpompi laskea kuin johtimettomassa siirtotiessä.

Luentopäivä 4 (10.10.):

Luento alkoi luennoitsijan toteamuksella: “Kaikkihan te muistatte fysiikan tunnilta siniaallon”. Minä en edes muista, oliko minulla lukiossa 90-luvulla fysiikkaa… Koko päivä liikuttiin aika syvällä tekniikassa ja pinnistelin kovasti ymmärtääkseni. Se jäi mieleen, että pitää hallita useita asioita kuten vuota, virheitä ja linkkejä. Vuonhallintaa tarvitaan, jotta tietoa ei lähetetä yli vastaanottopään puskurin. Kanavoinnin osalta mieleen jäi, että taajuusjakokanavointi on vanha, analoginen tapa ja aikajakokanavointi nykyaikaisempi, digitaalinen tapa. Yleisesti ottaen luentopäivän asiat olivat minulle vaikeita ja omia TIMO/KATI/TIJO-opintojani ajatellen liian syvälle tekniikkaan pureutuvia. Annoin itselleni luvan ajatella, että tämän päivän asiat eivät olleet minulle niin tärkeitä, olennaista on saada iso kuva, Big Picture, asioista.

Kotitehtävä 2, Selvittää omassa kotiverkossa/laitteistossa käytettyjä a) Siirtoteitä ja taajuuksia b) Siirtonopeuksia c) Protokollia d) Koodaus- ja kanavointimenetelmiä

Esimerkit:

Internet: Wlan-tukiasema, ilma, ethernet, 2,4 GHz, IEEE 802.11, 100 Mbit/s

Televisio: TV-kaapeli, 242 MHz, kaukosäädin: infrapuna (ilma), 36 kHz

4g-puhelin: tukiasema, ilma, 1800 MHz, 100 Mbit/s

Ennakkotehtävä 3, etsiä verkosta (Internet) erilaisia verkkoratkaisuja ja pohtikaa niiden taustalla olevia rakenteita (miten linkit yhdistyvät isommaksi kokonaisuudeksi etc.)

Otin esimerkin läheltä, Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimen kuluvan strategiakauden tavoitteena on muuttaa Lappeenrannan päiväkotien ja koulujen verkkoratkaisu sellaiseksi, joka mahdollistaa erilaisten mobiililaitteiden, sormitietokoneiden sekä oppilaiden ja opettajien omien laitteiden käytön päiväkodin ja koulun tiloissa. Tämä edellyttää verkolta päätelaiteriippumattomuutta, langattomuutta, avoimuutta ja nopeutta. Jos halutaan, että kaikilla laitteilla on ajasta ja paikasta riippumaton tulostus-, arkistointi-, dokumentointi- ja vuorovaikutusmahdollisuus, tulee langattomien verkkojen kuuluvuusalueita parantaa nykyisestä sekä huomioida tulevaisuudessa lisääntyvä päätelaitteiden määrä. Käsittääkseni tämäntyyppisen verkon topologia voisi olla langattomille yhteyksille sopiva Mesh-topologia, jossa kaikki asemat ovat yhteydessä toisiinsa. Topologia myös mahdollistaa myös korkean viansiedon, koska viesti voidaan yleensä välittää jotakin reittiä perille.

Luentopäivä 5 (16.10.) Viides luentopäivä palasi ylätasolle. Pistarit eivät menneet osaltani ihan putkeen, kerrosmallissa on kertaamista. Luentopäivä jatkui tele- ja dataliikenteen läpikäymisellä. Teleliikenne käyttää piiri- ja dataliikenne pakettikytkentää. Piirikytkentä on tehottomampi kuin pakettikytkentä, mutta reaaliaikainen. Pakettikytkennässä data on pakattu pieniin paketteihin siirtoa varten. Reititysvaatimukset ovat oikeellisuus, yksinkertaisuus, kestävyys, vakaus, tasapuolisuus, optimaalisuus ja tehokkuus. Yritin lisäksi selvittää itselleni käsitteet viive, läpäisy ja tulviminen. Esimerkit olivat taas mukavan konkreettiset. Niiden mukaan viiveen voi rinnastaa siihen, kuinka nopeasti vesi tulee puutarhaletkusta ja läpäisyn siihen, kuinka paljon vettä tulee. Muistiinpanojeni mukaan tulviminen on sitä, että kun solmulle tulee paketti, solmu lähettää sen kaikkiin mahdollisiin suuntiin paitsi sinne mistä se tuli. Etuna tässä on, että kaikki reitit kokeillaan ja kaikissa solmuissa käydään. Jossain tilanteessa haitta voisi olla, että verkkoon tulee paljon liikennettä.

Luentopäivä 6 (17.10.) Luentopäivä alkoi kerrosmallin kasaamisella ryhmässä. Ilmeisesti eiliset pistarit eivät menneet ihan putkeen kaikilla muillakaan. Ryhmässä oli mukava jutella, mitä kukakin tiesi/muisti kerrosmallista. Kävimme eri ryhmien tuotokset läpi, minkä seurauksena voin sanoa, että jos kerrosmalli oli eilen epäselvä, niin enää se ei sitä ole. Minusta oli hyvä, että tähän tärkeään asiaan käytettiin paljon aikaa. Sen seurauksena tosin loput kalvot hypittiin aika reipasta tahtia ja mieleen jäi pyörimään erilaisia termejä, joita en ehtinyt sisäistää. Päivän päätteeksi ilmoittauduin tenttiin.

Kotitehtävä 3, pohtia omien laitteiden muodostamaa kokonaisuutta erityisesti kokonaisuuden eli verkon kannalta ja kuvata kuinka tieto liikkuu laitteelta toiselle (kerrosmallin keinoin, protokollat huomioiden)

Olen huono piirtämään kuvia, joten tyydyn kuvailemaan sähköpostin lähettämisen yhdeltä laitteelta toiselle viimeisellä luennolla huolellisesti läpikäydyn viisikerroksisen TCP/IP-kerrosmallin kautta. Samalla pyrin vahvistamaan ymmärrystäni ja osaamistani kerrosmallin suhteen.

Mallin ylin kerros on sovelluskerros. Sovelluskerros voidaan rinnastaa sähköpostiviestin lähettäjään. Käytetty sovellus voi olla esim. gmail- tai Outlook-sähköpostisovellus. Protokolla tässä esimerkissä HTTP.

Toiseksi ylin kerros on kuljetuskerros. Nimensä mukaisesti kerros on kuljettaja. Kerroksen protokolla on TCP, jolla luodaan yhteyksiä tietokoneiden välille ja yhdistetään sovelluksia verkon yli.

Keskimmäinen eli verkkokerros yhdistää päätelaitteet, ohjaa viestin oikeaan osoitteeseen. Kerros on eräänlainen pakettien välityspalvelu. Mahdollistaa verkkojen välisen pakettien reitityksen lisäämiensä IP-osoitteiden avulla.

Toiseksi alin eli linkkikerros huolehtii päätelaitteen ja verkon välisestä siirrosta. Päätelaitteet ja reitittimet ovat solmuja. Viesti siirtyy solmusta viereiseen solmuun linkin yli. Protokolla esimerkissä Ethernet.

Alin, fyysinen kerros siirtää bittivirran valitun siirtomedian yli. Kerros huolehtii siirtotien ominaisuuksien hyödyntämisestä, signaaleista ja tiedonsiirtonopeudesta.

Mitä opin kurssilta? Mielestäni sain hyvän kokonaiskuvan tietoliikenneasioista, jotka olivat minulle lähtökohtaisesti melko vieraita. Monet usein kuullut, mutta epäselviksi jääneet termit (esim. protokolla) selkiytyivät. Luennoilla kannatti käydä, esimerkit avasivat asioita hyvin. Lähtökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että iso osa tiedosta oli minulle liian syvällistä tekniikkaa. Olen ylpeä siitä, että tein kaikki tehtävät itse ja yritin ymmärtää.