Oppimispäiväkirja: Miika-Matias Kiminki

Ennakkonäkemys aihealueesta

Tietoliikenne on erittäin laajakäsitteinen termi ja se tuokin mieleeni monta eri asiaa. Kaikkein laajimmalla tavalla ajateltuna kyseessä on mikä tahansa tapa siirtää tietoa, joko elektronisesti tai muulla tavalla. Laajasti ajateltuna esimerkiksi savumerkit, kirjekyyhkyt ja morsettaminen ovat tiedonsiirtoa.

Ensimmäinen asia, joka minulle ja varmasti monelle muullekin tulee tietoliikenteestä mieleen, on Internet. Internetiin liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä ovat ymmärtääkseni IPv6-protokollaan siirtyminen ja räjähdysmäisesti kasvava mobiilitiedonsiirto (3G, 4G yms.).

Muuta, mitä minulle tulee mieleen tietoliikenteestä on lähimaksaminen ja Bitcoin. Näistä molemmat ovat vielä varhaisessa kehitysvaiheessa, mutta on mielenkiintoista seurata sivusta, mihin suuntaan niiden kehitys etenee.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1 (2.10.2014):

Päivän aihe

Aluksi kävimme läpi kurssin sisältöä ja käytänteitä. Keskeisimpänä näistä nousi esiin LUT:n sivujen lukujärjestyksestä poikkeavat luentoajat, kurssin käytänteet ja uusi kotitenttimahdollisuus. Luennolla demottiin kattavasti Wikin käyttöä, mikä oli hyvä, koska itselläni ei ole ollut kyseistä alustaa käytössä vielä millään kurssilla. Opastus oli onnistunut, sillä sain Wikin toimimaan ja oman Wiki-sivuni toimintakuntoon ongelmitta, kun menin kotiin. Laajennettujen kotitehtävien mahdollisuudesta kerrottiin, mutta tämän ns. kotitentin sisältöä ei vielä käyty tarkemmin läpi, vaan siihen palataan myöhemmillä luennoilla.

Kurssin suorittamiseen liittyvien asioiden jälkeen kävimme läpi, mitä mielikuvia kurssin opiskelijoilla on tiedonsiirtoon liittyen, jonka jälkeen mieleen tulleet asiat sovitettiin kurssin kontekstiin. Tämän jälkeen kävimme yleisesti läpi tiedonsiirtoon liittyviä perusasioita, kuten laitteiden linkittymistä Internetissä, kehityssyklejä, verkon elementtejä ja kommunikoinnin muotoja. Kävimme myös esimerkinomaisesti läpi sähköpostin kulkua lähettäjän sähköpostiohjelmasta vastaanottajan sähköpostiohjelmaan sekä signaalin kulkua Internetissä omasta laitteesta palvelimelle.

Luennon lopuksi käytiin läpi tulevaisuuden kehitystrendejä, joista keskeisin on Internetiä käyttävien pienoislaitteiden valtava kasvu (Internet of Things, IoT). Tämän sekä älypuhelinten seurauksena datasiirron tarve tulee kasvamaan valtavasti mobiiliverkoissa. Tähän tarpeeseen pyrkii vastaamaan 5G-verkko, jota käsittelimme luennolla viimeisenä.

Päivän tärkeimmät asiat

  • Kurssin käytänteet (Wiki, Noppa, oppimispäiväkirja, tehtävät, kotitenttimahdollisuus)
  • Verkon rakenne (kotiverkossa / kodin ulkopuolella)
  • Kommunikoinnin muodot
  • Verkon elementit
  • Kehityssyklit
  • Tiedonsiirron tulevaisuuden trendit (mobiilidatan kasvu, 5G, IoT, lähimaksaminen, Bitcoin jne.).

Mitä opin tällä kertaa

Opin käyttämään Wikiä, jota en ole aiemmin käyttänyt millään kurssilla. Sain hyvän yleiskuvan tiedonsiirrosta ja laitteiden yhteydestä toisiinsa Internetissä. Ymmärrän nyt, mitkä ovat tiedonsiirron tämänhetkiset trendit ja millaisiin seurannaisvaikutuksiin tulee niiden osalta varautua.

Jäi epäselväksi

Wikin käytöstä ohjeistettiin hyvin siltä osin, miten näitä tekstiosioita editoidaan ja miten nettisivua käytetään. Ohjeiden osalta jäi kuitenkin epäselväksi, onko tehtävissä ja oppimispäiväkirjassa joitakin muotovaatimuksia. Katselin kuitenkin mallia edellisvuoden opiskelijoiden Wiki-sivuilta, joiden perusteella tein johtopäätöksen, että tyyli on näiden osalta melko vapaa.

Luentopäivä 2 (3.10.2014):

Päivän aihe

Päivän luennon aiheena oli kommunikoinnin kerrosmalli ja tiedonsiirron eri vaiheet. Kävimme läpi teorian ja esimerkkien kautta kommunikoinnin kerrosmallia. Kyseisiä kerroksia on TCP/IP-protokollassa 5 ja harvinaisemmassa OSI-protokollassa 7. Mallin ymmärtäminen on tärkeää, sillä tietoverkkojen toiminta pohjaa siihen. Kerrosmalli toimii siten, että viesti kulkee tietyn protokollan mukaisesti kerroksesta toiseen siten, että tietty kerros voi keskustella vain viereisten kerrosten kanssa. Tästä muodostuva havainnekuva muistuttaa kahta pystypalkkia, jotka yhdistyvät alhaalta toisiinsa. Yksinkertaistettuna tiedonsiirto toimii siten, että se kulkee ylhäältä alas lähettäjän päässä, kulkee siirtotietä pitkin vastaanottajan “alimmalle kerrokselle”, josta signaali kulkee ylöspäin aina ylimpään kerrokseen asti.

FTP:n toimintalogiikka käytiin luennolla yksityiskohtaisesti vaiheittain läpi, jonka lisäksi FTP:tä demottiin luennoitsijan tietokoneen komentorivillä. Komentorivillä kokeiltiin myös signaalin reitittymistä eri nettisivuille TRACERT-komennon avulla. Kommunikointimallin komponentteja pohdittiin yhdessä esimerkkien avulla.

Lopussa luennolla kerrottiin kahdesta eri kytkentätavasta: piirikytkennästä ja pakettikytkennästä. Näistä pakettikytkentä on nykyaikaisen datatiedonsiirron perusta. Verkkopakettien sisältöön paneuduttiin lähemmin, sillä TCP-paketti sisältää datan lisäksi paljon ohjausinformaatiota. Ohjausinformaatiota ovat mm. vastaanottajan SAP, paketin järjestysnumero ja virheenkorjauskoodi.

Päivän tärkeimmät asiat

  • Kommunikointimallin komponentit (lähde, lähetin, siirtojärjestelmä(t), vastaanotin, kohde)
  • Siirtotien piirteet (kapasiteetti, luotettavuus, hinta)
  • Point-to-point-kommunikointi, piirikytkentä ja pakettikytkentä
  • Kommunikoinnin kerrosmalli
  • TCP-pakettien sisältö
  • Protokollat. Ilman protokollia tiedonsiirto olisi mahdotonta.

Mitä opin tällä kertaa

Ymmärrän nyt kerrosmallin ja miten se vaikuttaa esimerkiksi signaalin reititykseen Internetissä. Opin yleispiirteet, joista tiedonsiirtojärjestelmä koostuu ja millaisilla kytkentätavoilla sen voi toteuttaa. Näiden lisäksi TCP-paketin rakenne ja kulku verkossa tuli selväksi esimerkkien ja teorian kautta.

Jäi epäselväksi

-

Luentopäivä 3 (9.10.2014):

Päivän aihe

Päivän aiheena olivat siirtotiet. Nämä voi jaotella kahteen pääkategoriaan: johtimellisiin (ohjattuihin) siirtoteihin ja johtimettomiin (ohjaamattomiin) siirtoteihin. Näiden käyttökohteita ja toimintaa käytiin luennolla laajasti läpi. Pitkän matkan johtimettomaan yhteyteen liittyvä keskeinen piirre on radiohorisontti. Sen kaava esiteltiin lyhyesti, mutta kaavaa keskeisempi merkitys tämän kurssin kannalta oli ymmärtää, mihin radiohorisontti liittyy. Radiohorisontti on signaalin kaartumisesta johtuva ilmiö, jonka takia radiohorisontti on näkyvää horisonttia kauempana. Myös aallonpituuksia tutkittiin lähemmin erityisesti siltä kannalta, miten aallonpituuden valinta vaikuttaa tiedon siirtämiseen.

Ennen päivän aihetta kuitenkin kerrattiin hiukan edellisen viikon aiheita, sekä lisättiin niihin muutama asia. Protokollasta kerrottiin vielä sen keskeiset osat, jotka ovat syntaksi, semantiikka ja ajoitus. Myös standardointia käsiteltiin siltä kannalta, mitä hyötyjä ja haittoja se saa aikaan Internetissä. Tiivistetysti voidaan sanoa, että plussia ovat yhteensopivuus ja massatuotannon edut, kun taas miinuksia ovat teknologian jäädytys, useat standardit samalle asialle ja kompromissit.

Luennolla myös paneuduttiin lähemmin erilaisiin tiedonsiirtokaapeleihin. Eniten käytettiin aikaa RJ45-parikaapelin eri kategorioiden tutkimiseen. Havaittiin, että uudemmissa (kallimmissa) kategorioissa johdot ovat enemmän kierteellä ja ne ovat paremmin suojattu. Myös koaksaalikaapelin ja valokuitukaapelin toimintaa tutkittiin, sekä mietittiin eri kaapelointien hyötyjä ja haittoja esimerkiksi signaalin heikkenemisen ja vahvistinten/toistinten tarpeen kannalta.

Päivän tärkeimmät asiat

  • Protokollan osat (syntaksi, semantiikka, ajoitus)
  • Standardoinnin hyödyt ja haitat Internetissä
  • Siirtoteiden tyypit (johtimellinen, johtimeton)
  • Tiedonsiirto satelliiteilla
  • Radiohorisontti
  • RJ45-, koaksaali- ja valokuitukaapelin toiminta
  • Aallonpituudet ja niiden vaikutus tiedonsiirtoon

Mitä opin tällä kertaa

Kaapelien toiminnasta tiesin jo laajahkosti etukäteen, mutta opin luennolla muutamia uusia asioita niihin liittyen ja palautin mieleeni aiemmin opittua. Uutena asiana muodostin kokonaiskuvan johtimellisista ja johtimettomista siirtoteistä, aallonpituuksista ja kaapeloinnista.

Jäi epäselväksi

-

Luentopäivä 4 (11.10.2014):

Päivän aihe

Päivän aiheena olivat linkit. Iso osa luennosta oli kuvainnollisen tavan sijasta melko matemaattista, sillä tutkimme erilaisia kuvioita lähemmin. Vaikka nämä signaaleja kuvaavat aaltokuviot vaikuttivat aluksi hankalilta, niiden merkitys tässä kontekstissa tuli nopeasti selväksi. Niillä nimittäin havainnollistettiin signaalin koodausta ja signaaliin liittyviä häiriöitä. Tähän liittyi myös luenolla esitellyt eri tiedonsiirtotyypit: simplex (yksisuuntainen), half duplex (yksi suunta kerrallaan) ja full duplex (useita yhteyksiä kerrallaan) sekä modulaatiotyypit frekvenssimodulaatio, amplitudimodulaatio ja vaihemodulaatio.

Toinen päivän suurempi aihekokonaisuus oli signaalin multiplexaus eli kanavointi. Se tarkoittaa siirtotien jakamista usean signaalin käyttöön ja on keskeistä, koska on harvinaista, että siirtotie olisi vain yhden yhteyden käytössä. Tähän liittyen esiteltiin kanavointitekniikoiden pääjaottelu neljään eri ryhmään. Näitä ovat taajuuskanavointi (esim. radiossa), aikajakokanavointi (esim. GSM-mobiiliverkossa), koodijakokanavointi (esim. 3G-mobiiliverkossa) ja aallonpituusjakokanavointi (esim. valokaapelissa).

Edellä mainittujen kahden pääaiheen lisäksi luennolla käsiteltiin digitaalisen ja analogisen signaalin hyötyjä ja haittoja, niiden muuntoa ja kohinaa. Kohina jaoteltiin neljään kategoriaan: thermal noise (johtimen lämpötilamuutoksesta johtuva kohina), intermodulation noise (samaa siirtotietä käyttävän eri taajuuksisen signaalin aiheuttama häiriö, esim. luennoitsijan äänen päälle kuuluva pora), crosstalk (useamman signaalin tahaton yhdistyminen, esim. tietokoneen kiintolevyn äänien kantautuminen ääniulostuloon) ja impulse noise (lyhyt, voimakas kohina, esim. salamaniskun seurauksena.)

Päivän tärkeimmät asiat

  • GPS-järjestelmän toiminta
  • Eri tiedonsiirtotyypit (simplex, half duplex, full duplex)
  • Kohina (thermal noise, intermodulation noise, crosstalk, impulse noise)
  • Erilaiset digitaalisignaalin koodaustavat (tosin ei tarkemmin; vain yleiskuva näistä!)
  • Modulaatiotyypit (ASK, BFSK, BPSK)
  • Kanavointityypit (taajuus-, aikajako-, koodijako-, aallonpituujakokanavointi)

Mitä opin tällä kertaa

Kaikki edellä mainittu oli minulle oikeastaan uutta asiaa, joten ymmärrän nyt kaikki edellä luetellut linkkeihin liittyvät seikat. Toisaalta pystyin joissakin kohdin rakentamaan aiempien tietojen päälle, jotka minulla oli ollut ennen kurssia. Näin oli esimerkiksi kaapelimodeemin tapauksessa, johon liittyen olin kotona pitkään miettinyt, miksi se toimii välillä nopeammin ja välillä taas hitaammin. Vastaus tähän tuli luennolla.

Jäi epäselväksi

Luennolla kerrottiin, miksi kaapelimodeemit toimivat usein luvattua hitaammin, mutta minua jäi hiukan mietityttämään, miksi itselläni se toimi välillä luvattua nopeammin.

Luentopäivä 5 (16.10.2014):

Päivän aihe

Päivän aiheena olivat verkot. Tämä niputti yhteen monia edeltäneitä asioita ja liitti niitä suureen kuvaan. Esimerkiksi aiempaa linkkikohtaista tarkastelua laajennettiin tiedon kokonaan kulkemaan matkaan verkossa.

Ensimmäinen keskeinen aihe päivän aikana oli yhteydet piirikytkentäisessä ja pakettikytkentäisessä verkossa. Piirikytkentäisessä verkossa kytkentäsolmun toimintaa tarkasteltiin, mikä muistutti paljolti pakettikytkentäisen solmun toimintaa. Se sisältää verkkoliitännän, digitaalisen kytkimen ja hallintayksikön, jonka virkaa toimitti aikaisessa puhelinverkossa ihminen. Pakettikytkentäisen yhteyden osalta käytiin läpi samankaltaisia asioita, jonka lisäksi keskeisenä aiheena oli kahden eri pakettien lähetystavan - datagrammin ja virtuaalipiirin - hyödyt ja haitat.

Luennon toinen puolisko koski reititystä ja ruuhkanhallintaa. Siinä kerrottiin, missä linkkiketjun eri kohdissa viivettä voi syntyä ja minkälaisia viivetyyppejä on olemassa. Reitityksen pääpiirteitä käytiin läpi ja erilaisia reititysstrategioita. Tästä edettiin ruuhkanhallintaan tietoverkoissa tarkastellen mistä ruuhkautuminen syntyy, mitä se aiheuttaa viiveelle ja pakettien perille pääsylle sekä mitä toimenpiteitä verkon eri osat tekevät ruuhkautuessa. Tyypillistä ruuhkatilanteille on backpressure, mikä tarkoittaa, että jono lopulta kasaantuu lähteen luokse.

Päivän tärkeimmät asiat

  • Tietoliikenteen perinteinen jako: teleliikenne, dataliikenne
  • Viestinvälitys piirikytkentäisessä verkossa: yhteyden (piirin) muodostus, datan siirto, yhteyden lopetus (piirin purku)
  • Piirikytkentäsolmun komponentit: verkkoliitäntä, digitaalinen kytkin, hallintayksikkö
  • Datagrammi ja virtuaalipiiri, hyödyt ja haitat
  • Viiveet: etenemisviive, siirtoviive, solmuviive/prosessointiviive, jonotusviive
  • Reitityksen piirteet: toimintavarmuus, yksinkertaisuus, kestävyys, vakaus, oikeudenmukaisuus, optimaalisuus, tehokkuus
  • Viive ja läpäisy
  • Reititystrategia: kiinteät taulut, vähin määrä solmuja, älykäs reititys
  • Tulviminen P2P-yhteyksissä
  • Ruuhkanhallinta
  • Backpressure

Mitä opin tällä kertaa

Opin edellä mainitut asiat ja korjasin tietämystäni ruuhkautumisen osalta. Olin aikaisemmin luullut, että verkon toiminta ei hidastu niin kauan kuin yhteyttä käytetään alle 100-prosenttisesti.

Jäi epäselväksi

-

Luentopäivä 6 (17.10.2014):

Päivän aihe

Päivän ensimmäisenä aiheena oli mobiiliverkot. Tässä keskeistä oli solujen toiminta ja niiden signaalijako siten, että samantaajuuksiset signaalialueet ovat mahdollisimman kaukana toisistaan. Myös mobiiliverkkojen historiallista kehitystä käytiin lyhyesti läpi, sillä meneillään on jatkuvasti pienenevien solujen kehitystrendi. Mobiilisignaaliin liittyen, mutta myös langattomiin signaaleihin yleensä, kerrottiin signaalin käyttäytymisestä matkan kasvaessa lähettimeen. Monitie-etenemisen ja fyysisten esteiden takia signaali ei tyypillisesti vaimene tasaisesti matkan kasvaessa, vaan voi vaihdella suurestikin.

Päivän toinen suurempi aihekokonaisuus oli lähiverkot eli LANit (Local Area Networks). Siihen liittyen keskinäisiä käsitteitä ovat erilaiset topologiat ja MAC (Medium Access Control). Topologia tarkoittaa lähiverkon rakennetta, eli miten tiedon kulku on toteutettu. Mahdollisia topologioita ovat väylä, puu, rengas ja tähti. Näistä nykyään ylivoimaisesti yleisin on tähti. MAC-protokollaa käytetään siirtotien kapasiteetin jakamiseen usealle käyttäjälle. Käytössä oleva topologia määrittelee, millaista MAC:ta voi käyttää.

Päivän tärkeimmät asiat

  • Mobiiliverkkojen toiminta, tekniikka ja solurakenne
  • Mobiilisignaalin käyttäytyminen etäisyyden ja sijainnin muuttuessa
  • Lähiverkon olennaiset osat: topologia, siirtotie, kaapelointi, MAC
  • Topologiat: väylä (bus), puu (tree), rengas (ring), tähti (star)
  • Synkroniset ja asynkroniset MAC-protokollat
  • Asynkronisen MAC-protokollan kapasiteetinvaraustavat: round robin, varaus, kilpailu

Mitä opin tällä kertaa

Opin matkapuhelin- ja lähiverkkojen teknisen toteutuksen pääpiirteittäin.

Jäi epäselväksi

Kotitenttitehtävistä puhuttiin jonkin verran, mutta tentin rakenteesta ei ollut juurikaan puhetta. Minulle jäi hieman epäselväksi, minkälainen rakenne tentissä on, mutta toisaalta siitä taisi olla puhetta ensimmäisellä luennolla. Aionkin tarkastaa viikonloppuna, mitä asiasta sanotaan luentokalvoilla ja täällä wiki-sivuilla.

Mitä opin kurssin aikana

Kurssin aikana opittuja asioita on vaikea tiivistää muutamaan lauseeseen, joten oppimani asiat löytyvät tarkemmin eriteltynä yllä. Tiivistettynä opin kurssilla, miten verkko ja sen osat toimivat, miten ne kytkeytyvät yhteen, miten tieto siirtyy, miten tietoa voi siirtää ja mitä rajoitteita siirtotiet asettavat. Käytönnön sovelluksena osaan nyt esimerkiksi etsiä parhaan kanavan WLAN-reitittimelleni kerrostaloasunnossani inSSIDer-ohjelmalla ja ymmärrän, miksi yhteys hidastelee mennessäni erittäin ruuhkaiselle 7-kanavalle.

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Luo kuva oman kodin tietoliikenteeseen kuuluvista laitteista.

Alla on havainnekuva kotini tietoliikenteeseen kuuluvista laitteista.

  • Keltaiset viivat kuvaavat radion / TV:n antennisignaalia
  • Siniset viivat kuvaavat verkon datasignaalia. Tavallinen viiva kuvaa RJ45-kaapelointia, kun taas raidoitettu viiva kuvaa langatonta WLAN- tai 3G/4G-signaalia.
  • Vihreät viivat kuvaavat äänisignaalia.
  • Punaiset viivat kuvaavat infrapunasignaalia.
  • Violetit viivat kuvaavat kuvasignaalia

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Etsi omassa kotiverkossa/laitteistossa käytettyjä

  • Siirtoteitä ja taajuuksia (ennakkotehtävä)
  • Siirtonopeuksia
  • Protokollia
  • Koodaus- ja kanavointimenetelmiä
  • Siirtotie: WLAN ilmateitse 2,4 GHz
  • Koodausmenetelmä: OFDM (Orthogonal frequency-division multiplexing)
  • Kanavointimenetelmä: CSMA/CA (Carrier Sense Multiple Access With Collision Avoidance)
  • Linkin (sisäiset) protokollat: IEEE 802.11a/b/g/n/ac (jne.)
  • Tiedonsiirtonopeus: 150 Mbit/s (802.11n)
  • Siirtotie: Ethernet-verkkokaapeli
  • Koodausmenetelmä: OFDM (Orthogonal frequency-division multiplexing)
  • Kanavointimenetelmä: CSMA/CD (Carrier Sense Multiple Access With Collision Detection)
  • Linkin (sisäiset) protokollat: StarLAN, LattisNet, 10BASE-T, 100BASE-TX, 1000BASE‑T, 10GBASE‑T, 40GBASE-T
  • Tiedonsiirtonopeus: 1000 Mbit/s (1000BASE‑T)
  • Siirtotie: HDMI-kaapeli
  • Koodausmenetelmä: TMDS (Transition-minimized differential signaling)
  • Kanavointimenetelmä: -
  • Linkin (sisäiset) protokollat: 1.0, 1.2, 1.3, 1.4, 2.0
  • Tiedonsiirtonopeus: 18 000 Mbit/s (2.0)
  • Siirtotie: Infrapuna ilmateitse (700nm-1mm valo)
  • Koodausmenetelmä: ASK
  • Kanavointimenetelmä: Koodijakokanavointi
  • Linkin (sisäiset) protokollat: S-link, RC-5, RECS-80, RC-6, NEC
  • Tiedonsiirtonopeus: 4-1120 bit/s
  • Siirtotie: Televisiokaapeli (kaapeliverkossa)
  • Koodausmenetelmä: QAM
  • Kanavointimenetelmä: Taajuuskanavointi
  • Linkin (sisäiset) protokollat: DVB, ATSC, ISDB, DTMB
  • Tiedonsiirtonopeus: 6-64 Mbit/s

Kotitehtävä 3

Tehtäväkuvaus: Pohtikaa omien laitteiden muodostamaa kokonaisuutta erityisesti kokonaisuuden eli verkon kannalta. Kuvatkaa kuinka tieto liikkuu laitteelta toiselle (kerrosmallin keinoin, protokollat huomioiden)

Internet-selailu pöytätietokoneella

Oma tietokone: Sovellustaso: HTTP, kuljetustaso: TCP, Internet-taso: IP, verkkotaso: ethernet, fyysinen taso: IEEE 802.3u.

Reititin purkaa lähetetyt paketit verkkotasolle asti ja paketoi uudelleen.

Reitittimen ja palvelimen välillä sijaitsevissa solmuissa, joiden kautta paketit menevät, paketit kulkevat fyysiseltä tasolta Internet-tasolle, ja sen jälkeen takaisinpäin.

Serverin päässä paketit kulkevat kerrokset alhaalta ylöspäin aina sovellustasolle asti, HTTP-protokollaan portissa 80.

Serveriltä takaisinpäin kulkevat paketit kulkevat samalla tavalla käänteisesti.

Viikoittainen ajankäyttö

Luentoviikko 1

  • Lähiopetus: 8 h
  • Kotitehtävät / itsenäinen opiskelu: 5 h

Luentoviikko 2

  • Lähiopetus: 8 h
  • Kotitehtävät / itsenäinen opiskelu: 10 h

Luentoviikko 3

  • Lähiopetus: 8 h
  • Kotitehtävät / itsenäinen opiskelu: 10 h

http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/start