meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja

Luentopäivä 1:

Päivän aihe: Johdanto

Päivän tärkeimmät asiat: Kurssin toimintatavat - tietoliikennetekniikan sisältö - tietoliiketekniikan historia, nykytila ja tulevaisuus

Mitä opin tällä kertaa: Ymmärsin tietoliikennetekniikan laajuuden, monikerroksisuuden ja monimutkaisuuden.

Jäi epäselväksi: Jäi vielä hieman epäselväksi mitä jotkut tekniset termit tarkoittavat erityisesti käytännössä.

Luentopäivä 2:

Päivän aihe: Kommunikointimalli, kerrosmallit ja protokollat

Päivän tärkeimmät asiat: kommunikointimallit (mitä on, mitä laitteita ja toimintoja vaatii ja missä muodossa tieto siirretään), kerrosarkkitehtuuri (mitä on ja millainen on 3 kerroksen malli) ja protokollat (mitä ovat ja millaisia niitä on).

Mitä opin tällä kertaa:

1. Kommunikointimalli: Mitä kaikkea tiedonsiirto käytännössä vaatii ja miten tiedonsiirto tapahtuu.

2. Kerrosarkkitehtuuri: Mitä on kerrosarkkitehtuuri ja mitä se käytännössä tarkoittaa ja mikä on 3 kerroksen malli ja sen kerrokset.

3. Protokollat: Mitä protokola tarkoittaa ja esimerkkejä erilaisista protokollista.

Jäi epäselväksi: Kommunikointimallin, kerrosarkkitehtuurin ja protokollien luoma kokonaisuus on todella laaja. Niiden muodostaman kokonaisuuden sisäistäminen vaatii vielä hieman asioiden peruskelua.

Luentopäivä 3:

Päivän aihe: Tiedon siirto

Päivän tärkeimmät asiat: Tietoliikenteen standardointi, siirtotiet (johtimelliset ja johtimettomat) ja tiedon siirtäminen.

Mitä opin tällä kertaa:

Tietoliikenteen standardointi: Mitä standardointi on, standardoinnin edut ja haitat, standardointiprosessi, merkittävimmät standardointiorganisaatiot ja niiden keskittymisosalueet.

Siirtotiet: Siirtotiekategoriat, erikategorioiden vahvuudet ja haasteet, tiedon siirron laatuun vaikuttavat tekijät ja esimerkkejä siirtoteistä.

Jäi epäselväksi: Standardointiorganisaatioiden rahoitus ja koko jäivät avoimeksi. Liittyen siirtoteihin, vaihtoehtoja oli niin paljon, että niissä menee väkisinkin sekaisin aluksi. Taulukko vaihtoehdoista ja tärkeimmät tiedot niistä erottaen ne selkeästi toisistaan selvittäisi asiaa varmasti tehokkaasti.

Luentopäivä 4:

Päivän aihe: Linkit

Päivän tärkeimmät asiat: Signaalien erilaiset koodaustekniikat ja kanavointi.

Mitä opin tällä kertaa:

Signaaalit: Opin erilaisia digitaalisten ja analogisten signaalien digitaalisia ja analogisia koodaustekniikoita.

Kanavointi: Opin kanavointijärjestelmiä, millaisessa tilanteessa kannattaa hyödyntää mitäkin kanavointimenetelmää ja mitkä tekijät häiritsevät signaalia erimenetelmissä.

Jäi epäselväksi: Jäi vähän epäselväksi mitä signaalien koodaustekniikkaa käytetään missäkin tietoliikenteessä käytännössä.

Luentopäivä 5:

Päivän aihe: Verkot

Päivän tärkeimmät asiat: Piiri- ja pakettikytkentäiset verkot, reititys ja ruuhkautuminen.

Mitä opin tällä kertaa:

Piiri- ja pakettikytkentäiset verkot: Piirikytkentäisten ja pakettikytkentäisten verkkojen toimintaperiaatteet, niiden vahvuudet ja esimerkkejä millaisissa tilanteissa niitä käytetään.

Reititys: Puitteet oikean reititysmekanismin valintaan, reititysstartegiavaihtoehtoja ja reitityksen historiaa.

Ruuhkautuminen: Mitä se on, miksi siihen on tärkeää puutua ja miten siihen voidaan puuttua. Käytiin läpi myös yleisimpiä syitä viivästymiselle.

Jäi epäselväksi: Syy reitityksen tarpeeseen jäi vielä vähän auki.

Luentopäivä 6:

Päivän aihe: Sovellukset ja kurssin päätös

Päivän tärkeimmät asiat: Matkapuhelinverkot ja lähiverkot.

Mitä opin tällä kertaa:

Mobiiliverkot: Opin niiden ominaispiirteet, tyypillisiä parametrejä ja rakenteita ja vaatimuksia.

Lähiverkot: Opin miten niiden kehitys on edennyt, vahvuudet, käyttökohteet ja eri topologiat (väylä, puu, rengas ja tähti) ja millaisia nopeita lähiverkkoja on ja miten ne toimivat ja millaisia teknisiä lähiverkon toteutusmalleja on.

Jäi epäselväksi: Ovatko kaikki eri lähiverkot todella tarvittavia vai onko niitä syntynyt niin paljon ja vain jäänyt elämään sen nopean kehityksen takia?

Mitä opin kurssin aikana

Opin kurssin aikana hahmottamaan tietoliikennetekniikan kokonaisuuden ja sen osa-alueet. Opin mikä luo pohjan tiedonsiirrolle, mitä kaikkea tiedonsiirto vaatii tekniikalta ja mitä eriteknisiä vaihtoehtoja on ja niiden vahvuudet ja miten ne on koodattu, opin myös mitä vaiheita tiedonsiirto sisältää, mitä eritasoja tiedonsiirrossa on ja mitkä niiden roolit ovat ja standardoinnin perusteet ja syyt. Kurssilla käytiin läpi pintaraapaisulla todella iso kokonaisuus.

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

Ennakkonäkemys tietoliikenteestä

Tietoliikenne on datan siirtoa paikasta A paikkaan B. Se voi tapahtua tabletin, pöytätietokoneen, puhelimen ja muiden elektronisten laitteiden välillä. Internet toimii tärkeimpänä tietoliikenteen osa-alueena ihmisen joka päiväisessä toiminnassa. Internet toimii merkittävämpänä tiedon siirtäjänä. Jotta internettiä voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti on olemassa sovelluksia niin hyöty- kuin huvikäyttöön. Tietoliikenteestä on kymmenessä vuodessa tullut oleellinen osa ihmisen arkipäivää.

Käsitteitä aiheeseen liittyen: Internet - Mobiililaitteet (tabletit + älypuhelimet) - Sosiaalinen media - Sovellukset - WiFi - 3G - VPN - Cloud - Tietoturva

Alapuolella kuva kotini tietoliikenteeseen kuuluvista laitteista.

Kotitehtävä 2

Yhteydet laitteiden välillä

Lähtökohtaisesti kaikkien kotonani olevien laitteiden välillä kulkee tietoa ilmassa antennien välityksellä (WLAN ja 3G). Televisio saa kuitenkin signaalin kaapelijohdon avulla ja netti tulee reitittimeen asti kaapelijohdon avulla, josta se jakautuu eteenpäin taas WLANilla. Kotonani syntyy myös usean usean yhetyden putki, kun netti tulee kaapelilla reitittimeen, josta se jatkaa edelleen WLAN:in avulla läppäriini/puhelimeeni/iPadiini.

3G

Siirtotie ja taajuus: Ilmassa antennien välityksellä, 2100 MHz

Siirtonopeus: 14,4-21 Mbit/s

Protokolla: TCP/IP

Koodaus- ja kanavointimenetelmä: CDMA

WLAN

Siirtotie ja taajuus: Ilmassa antennien välityksellä, 2,4 GHz

Siirtonopeus: 100 Mb/s

Protokolla: TCP/IP

Koodaus- ja kanavointimenetelmä: PPM, QAM

Verkkokaapeli (“nettikaapeli”)

Siirtotie ja taajuus: Parikaapeli

Siirtonopeus: 100 Mb/s

Protokolla: TCP/IP

Koodaus- ja kanavointimenetelmä: CSMA/CD

Antennijohto

Siirtotie ja taajuus: Koaksikaapeli

Protokolla: DVB

Koodaus- ja kanavointimenetelmä: QAM, FDMA

Kotitehtävä 3

Verkkoratkaisuja

TCP/IP -protokollassa on 5 kerrosta: Sovellus-, kuljetus-, verkko-, linkki- ja fyysinen kerros. Puhelimeni käyttää TCP/PI –protokollaa. Näin ollen kerrokset toimivat seuraavasti lähettäessäni puhelimella WhatsAppviestin ystävälleni.

KerrosToimenpiteet
1.Fyysinen kerros Huolehtii fyysisen siirtotien liittymistä, eli nettiliittymän toimimisesta.
2.Linkkikerros Linkkikerros huolehtii viestin siirtämisen puhelimestani verkkoon.
3.Verkkokerros Verkkokerros lisää viestiin vastaanottajan IP-numeron, jotta viesti osaa perille.
4.Kuljetuskerros Kuljetuskerros hoitaa viestini toimittamisen puhelimestani WhatsApp-sovelluksesta ystävi WhatsApp-sovellukseen.
5.Sovelluskerros Sisältää WhatsAppin tarvitseman logiikan viestin muokkaamiseksi lähetettävään muotoon lähetettäessä viestiä ja taas takaisin luettavaan muotoon vastaanotettaessa viestiä.

Nämä kaikki vaiheet läpikäytyä WhatsApp –viestini on mennyt puhelimestani ystävälli luettavaksi. Enää ystäväni pitää avata viesti ja lukea se.

Viikoittainen ajankäyttö

Lähiopetus: 0h Luentopäiväkirja: 10h Tehtävät: 25h Tenttiin valmistautuminen: 35h