meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja

Ennakkotehtävä 1:

Tietoliikenne käsittää kaiken datan mikä kulkee siirtojärjestelmissä lähteestä kohteeseen. Tietoliikenne sisältää puhelut, televisiolähetykset ja myös datan joka kulkee tietokoneilta toiselle. Data kulkee kaapeleita pitkin tai langattomasti. Tietoliikenteen käytännön sovellutuksia tulee jatkuvasti lisää, näistä mainittakoon etäluettavat sähkömittarit, bitcoin ja vahtipalvelut joilla voi seurata etänä kodissa tapahtuvia asioita.

Termit ja käsitteet tietoliikenne tuo mieleeni: Internet, valokuitukaapelit, satelliitit, verkot, TCP / IP , pilvipalvelut, tietoturva, tiedonjako, peertopeer , bitcoin, RFID Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

■Päivän aihe:

Oppimispäiväkirja 2.10.13 Kommunikointimalli selvensi teoreettisesti, mitä tapahtuu kun tietoa siirtyy laitteelta toiselle. Tässä mallissa on lähde, lähetin, siirtojärjestelmä,vastaanotin ja kohde (tietokone-modeemi-valokuitu-modeemi-tietokone) Tunnilla käytiin läpi eri osatehtäviä, joita tällä kommunikointimalilla, jotta se toimisi. Avainsanoja tähän liittyen olivat, Signaalin luonti, synkronointi, yhteyden hallinta, osoitteet, reititys ja viestin muotoilu. Tunnilla käytiin esimerkkejä elävästä elämästä selventämään termejä ymmärrettävämpään muotoon. Email esimerkki nostettiin tunilla tärkeäksi tarkastelukulmaksi tiedon siirrossa tässä kaavio miten tieto siirtyy emailin kirjoittajalta sen vastaanottajalle: Viestin näpyttely koneella → Merkit varastoituvat muistiin bitteinä (g)→ data siirretään lähettimelle (modeemi) jännitevaihteluina (g(t))→ lähetin muuntaa tulevan datan g(t) siirtotielle sopivaan muotoon s(t) → signaali kärsii siirron aikana häiriöistä ja vastaa otettu signaali voi erota alkuperäisestä → vastaanotin estimoi s(t):n r(t): perusteella ja luo g’(t):n → g’(t) tallennetaan muistiin (g’)→ vastaanotettu data m’ näytetään vastapuolelle (henkilö/kone)→vastaanotteja muuntaa datan informaatioksi. Tunnin avattiin käsitettä kerrosarkkitehtuuri. Kommunikointia järjestelmien välillä selvennettiin tunnilla esimerkinkautta, jossa käsiteltiin postin lähetystä. Järjestelmässä , josta posti lähetetään Johtaja kirjoittaa kirjeen ja antaa sen sihteerille. sihteeri postittaa kirjeen, jonka kuriiri toimittaa kohteeseen. Tässä mallissa Johtaja on kerromallin huipulla, sihteeri seuraavana ja Kuriiri alimmaisena. kun järjestelmän toiminnot lohkotaan pienempiin osiin on järjestelmä silloin hallittavampi. Sovellukset keskustelevat keskenään niiden protokollien kautta. Ne viestittävät toisilleen tehtävistä, jotka ovat juuri niiden toimintohin liittyvää. Esim johtaja johtajalle, sihteeri sihteerille jne. Osi-malli perustuu kerrosten käyttöön (7kpl), ne toteuttavat niille määrätyt funktiot ja tarjoavat palveluja ylemmille kerroksille. Kerrosten avulla suuri ongelma pilkotaan pienenpiin osiin. Jokainen kerros lisää tietoon ns ”headerin” joka sisältää lähetystiedot. Alempien kerrosten ei tarvitse avata itse tietolähetystä, vaan ne saavat headerista tiedot paketin kuljettamisesta eteenpäin. Osi-malli oli vahvimmillaa 1980-luvulla, mutta sen jälkeen TCP/IP on mennyt sen edelle ja on käytetyin arkkitehtuuri. Internet perustuu tähän arkkitehtuuriin. TCP/IP arkkitehtuurissa on viisi tasoa, jotka ylhäältä alas ovat sovellus,kuljetus,verkko,linkki ja fyysinen.

■Päivän tärkeimmät asiat: Tärkeimmät asiat itselleni olivat Kerrosarkitehtuurit.

■Mitä opin tällä kertaa: Kerrosarkkitehtuurista minulla ei ollut aiemmin käsitystä, kuinka data liikkuu ja miten sitä käsitellään.

■Jäi epäselväksi: Ollaanko uusia arkkitehtuureja luomassa, kun tiedonhaku jokapäiväisessä elämässä on yleistymässä kovaavauhtia. Kestääkö nykyinenjärjestelmä tämän ja onko vanhat arkkitehtuurit enään soveltuvia tarpeiden kasvaessa?

kotitehtaevae1vatanensamuel.pptx

Luentopäivä 2:

■Päivän aihe: Luento koostui neljästä osiosta ja seuraavassa tiivistetysti tunnilla käydyt asiat. Protokollan tehtävä on datavirtojen välittäminen kahden kommunikoivan olion välillä.Protokolla koostuu syntaksista-tiedon muotoilu, semantiikasta-toimintalogiikka ja ajoituksesta-järjestys ja ajoitus. Segmentointi ja kokoaminen , jossa data pilkotaan pienempiin osiin kerroksessa ja kotaan toisessa päässä taas kokonaiseksi paketiksi. Ohjausinformaation lisäämistä datapakettiin kutsutaan paketoinniksi.

Yhteyden hallinta eri osastojen välillä on kuin vuoropuhelu jossa molempien tulee puhua samaa kieltä. Voidaan neuvotella syntaksiin, semantiikkaan tai ajatukseen liittyvistä asioista.vuon valvonta on toimenpide, jolla vastaanottaja säätelee lähettäjän lähetysnopeutta, yksinkertaisimmillaa stop and wait. Osoitustasolla kertoo kyseisen olion tasoon järjestelmässä. Tietoliikenteen standartointi standartoinnin hyötynäkökulmat mm. Edellytykset massatuotantoon ja yhteensopivuus. Siirtotiet Johtimelliset siirtotiet: Parikaapelit, koaksiaalikaapelit,valokuitu,sähköjohto Johtimettomia siirtoteitä: mikroaaltolinkit,sateliittilinkit,radiotie,infrapunalinkit johtimellisella siirtoteillä mikäli siirtomatka kasvaa joudutaan signaalia parantamaan. Analogisilla signaaleilla käytetään vahvistinta ja digitaalisilla signaaleilla toistimia. Parikaapeli on ylivoimaisesti käytetyin johtimellinen tiedonsiirtotie. Parikaapelin Kategoriat vaihtelevat 1-7 välillä, jossa 7 on paras tiedonsiirtokapasitetti. Koaksaalikaapeli esim TV-jakeluverkossa digi ja analoginen siirtomahdollisuus. Optinenkuitu yleensä aina digitaalinen signaali. sähköjohto pistokemodeemilla erotellaan data sähkövirrasta Tunnilla kävimme myös läpi etenemismekanismit radioaalloille neljä eri tapaa, sekä Sateliittientoimintatavat . Ylivoimaisesti vaikein osuus luennoilla oli neljännellä pdf slidellä, jossa tarkasteltiin analogisen signaalin muuttamista digitaaliseen muotoon.

Luento 2 - Kotitehtävä Tehtävänanto Ensimmäisten luentojen kotitehtävissä selvititte laitteita ja palveluita. Tässä kotitehtävässä selvitetään laitteiden ja palveluiden käyttämiä protokollia sekä siirtoteitä. Pohtikaa ensin millaisia siirtoteitä valitsemanne järjestelmät käyttävät ja millaisia protokollia niissä on käytössä. Pyrkikää löytämään 3 esimerkkiä molemmista. Protokollien osalta etsikää myös missä protokolla on määritetty ja mahdollisesti linkki kyseiseen määritykseen.

1. Koaksiaalikaapeli joka toimii kaapeli-Tvn siirtotienä kuten myös internetinkin. Johtimellinen siirtotie, talon sisällä parikaapelilla tuotu rasiolle.

2. Wlan kotiverkko Johtimeton siirtotie Radioverkko, 802.11n Standardi: http://fi.wikipedia.org/wiki/IEEE_802.11

3. UMTS 3G yhteys (Universal Mobile Telecommunications System) Johtimeton siirtotie Radiverkon osan nimi UTRAN

Protokolla 1. IP protokolla (Internet Protocol) TCP/IP mallin Internet-kerroksen protokolla

Muotoilin wikisivustoani wordissä ja jostain syystä en tästä eteenpäin saa sivustoani muoiltua kappaleisii. Olen kokeillut uudelleen muotoilla, poistaa ja liittää, mutta nyt ei onnistu. Toivottavasti saat selvää tuosta loppu sepustuksesta.

2. TCP protokolla (Transmission Control Protocol) Luo yhteyksiä tietokoneiden välillä joilla on pääsy Internettiin Huolehtii että IP paketit tulevat oikeassa järjestyksessä Hoitaa vuonvalvontaa Sisältää kolme vaihetta: Yhteyden muodostaminen, tiedon siirtäminen, yhteyden katkaisuhttp:fi.wikipedia.org/wiki/TCP 3. HTTP protokolla (Hypertext Transfer protocol) Selaimet ja www-palvelimet käyttävät tiedonsiirtoon Selain avaa TCP yhteyden palvelimelle ja lähettää pyynnön Palvelin vastaa pyyntöön lähettämällä takaisin esim html sivun (internet sivu), kuvan, ääntä jne binääridataa http://fi.wikipedia.org/wiki/HTTP 3. Luento: Ennakkotehtävä Tehtävänanto: Etsi toisessa kotitehtävässäsi valitsemissasi siirtotieratkaisuiissa käytetty koodaus- ja kanavointitapa. CSMA/CA on IEEE 802.11 -verkkojen (WLAN) tapa jakaa verkko käyttäjien kesken. Wlan verkot käyttävät tätä CSMA/CA tietoliikenteen siirtotien varausmenetelmää, jolla useat lähettävät tietokoneet jakavat samaa siirtotietä. Langaton verkko, joka on johtimeton verkko, käyttää DSSS suorasekventoititapaa ja koodaustapa on QPKS http://fi.wikipedia.org/wiki/DSSS GSM puheverkko, johtimeton verkko - mikroaaltolinkki. Tämä koodaustapa toteuttaa pulssikodimulaatiota, jossa sähköinen äänitajuussingnaali koodataan digitaaliseen muotoon. G.711 eli PCM - http://fi.wikipedia.org/wiki/PCM Television digiTV-verkko (johtimellinen verkko - koaksiaali) SDTB → PAL - http://fi.wikipedia.org/wiki/SDTV ja http://fi.wikipedia.org/wiki/PAL Luentopäivä 3: Päivän aihe käsitteli tiedon siirtymistä siirtoteillä ja tapoja joilla dataa koodataan eri muotoihin eri siirtoteillä. Linkkien hallintaprotokolla ja kanavointi olivat päivän agendalla. Koodaustekniikat on jaettu seuraaviin kategoriohin : 1.Digitaalinen data-Digitaalinen signaali, 2.Digitaalinen data - anologinen signaali 3. analoginen data-digitaalinen signaali 4.analoginen data- analoginen signaali. Tietoa siirrettäessä haasteeksi muodostuu, että lähettävä ja vastaanottavat päät ovat samassa ajassa, muutoin tieto tulkitaan väärin ja tiedon siirto ei toimi. Synkronointi ratkaisee tämän pulman ja tiedon siirrossa käytetään synkronoitua tai asynkronoitua tiedonsiirtoa. Kotitehtävä 3: Käykää tutustumassa vähintään viiden muun henkilön kotitehtäviin ja tehkää niistä lyhyt analyysi omalla sivulle (vahvuudet, heikkoudet, …) Salminen Pasi: Siistin sutjakka blankko wiki, tehtävänannot odottavat vielä vastauksiaan. Isoaho Lauri: Todella hyvät wikisivut, taidankin lukea nämä nyt valmistautuessani kokeeseen, ei parannusehdotuksia. Hellström Kira: Hyvät ja selkäet wikisivut, asiota on selvästi mietitty ja selvennetty itselleen sivujen avulla. Hyvää oppimista, luen varmaan näitäkin koetta silmällä pitäen. Hallikas Juha: Juhan sivut on napakat ja hyvin jäsennelty. Mali Matti: Mattilla asiat tiivistettynä esitetty wikisivuilla, selitetty hyvin maanläheisesti, josta erityisesti pidin. Luento: Ennakkotehtävä Lukekaa wikissä pääsivulla kohdassa “linkkejä ja muuta materiaalia aihepiiriin” löytyvä WLAN -artikkeli ja pohtikaa kuinka tunneilla opetetut asiat suhteutuvat siihen. Artikkelissa puhuttiin kaistaleveyksistä ja siirtonopeuksista, joita tunneilla käytiin läpi useampaan otteisiin. Artikkeli sisälti kuitenkin tuhtia tekstiä, joka ei täydellisesti itsellini avautunut. Ilman kursilta saanutta tietoa, tuskin olisin koko artikkelia edes jaksanut lukea, joten nyt huomaa, että tämä termiviidakko hieman aukeaa kurssin ansiosta. Etsikää verkosta sivu tai pari, jotka esittelevät LTE-tekniikkaa (mobiiliverkko) ja pohtikaa mitä uutta kyseinen tekniikka tuo siihen mitä tunneilla on opetettu. Millaisia kysymyksiä aihepiiri herättää? http://www.laajakaista.fi/4g-lte esittelee LTE teknologiaa. Uudet langattomat verkkoyhteydet tulevat jatkossa kasvattamaan hurjasti kaistanopeuksia. Luentopäivä 4: Piirikytkentä ja pakettikytkentä: Piirikykentä on alunperin kehitetty puheen siirtooan. Datan siirrossa tätä kanavaa käytetään harvoin. pakettikytkentäinen verkko, jossa data pilkotaan pieniin paketteihin siirtoa varten ja lähetetään verkon seuraavan solmuun ja sieltä taas edelleen kohti vastaanottajaa ennalta määrämätöntä reittiä, sopii dataliikenteeseen. Kotitehtävä 4 Vanha läppärini on yhdistetty ethernet-kaapelilla modeemiin, johon tulee kaapelimodeemi-yhteys Elisalta. Johdollisessa yhteydessä etuna mainittakoon langattomaan verrattuna jakamaton kaistanleveys ja yhteyden tasavarmuus verrattuna langattomaan yhteyteen. ■Luentoviikko 1 Lähiopetus: 8 h Kotehtävät: 2,5h ■Luentoviikko 2 Lähiopetus: 8 h Kotehtävät: 2 h ■Luentoviikko 3 Lähiopetus: 8 h Kotehtävät: 2,5h ■Luentoviikko 4 Lähiopetus: 8 h Kotehtävät: 1,5 h