meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja

Ennakkonäkemys aihealueesta

Oma näkemykseni tietoliikennetekniikasta ennen kurssia oli melko “ohut”. Omia avainsanojani oli: internet, mobiili, ap(p)likaatio, operaattori, data ja monia muita mitä kuuluu ns.normaalin henkilön tietoihin. Luulin tietäväni melko paljon aiheesta, mutta kyllä ensimmäinen oppitunti kertoi jo sen, että en tiennyt juuri mitään mitä oikeasti laitteiden takana tapahtuu.

Luentopäivä 1:

Mielestäni tärkein asia oli se, että ymmärtää peruskäsitteitä vaikeasta aiheesta ja joka kuitenkin on pohjimmiltaan meille kaikille jokapäiväistä tekemistä. Sähköpostiesimerkki avasi tilannetta hyvin ja sai taustaa siihen, mitä oikeasti taphtuu kun avaa sähköpostiohjelman ja lähettää viestin.

Päivän avainsanat jotka jäivät mieleeni olivat kerrosarkkitehtuuri ja lähteen sekä kohteen tehtävät.

Avainsanoja: - TCP IP ja OSI

- FTP

- Postin lähetysesimerkki

- Kerrosarkkitehtuuri

- Ja kuva missä piirrettiin tiedonsiirron maailmaa kuvina.

Kotitehtävä 1:

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa.

tietoliikennetekniikan_perusteet_1_ja_2_tehtaeviae.pdf

connected_equipment_elisa_viihde.pdf

Kuvassa ote järjestelmän omasta lokista miltä tietoliikennekokonaisuus näyttää, pdf-dokumentissa kuvattuna tarkemmin miten kotimme järjestelmät on kytkettynä.

Luentopäivä 2:

Olin poissa luennolta, itseopiskelua.

- Avainaiheita olivat Protokollat , miten ne toimii.

- Standardointi ja sen prosessoit. Esim. IEEE.

- Siirtotiet, mitä eroja on johtimellisella ja johdittomassa, ominaisuudet yms.

- Tiedonsiirtoon vaikuttavat tekijät. Analogisen sekä digitaalisen signaalin ominaisuudet/haasteet.

Avainsanoja olivat: - Vuon valvonta

- Virheen korjaus

- Protokollat

Ennakkotehtävä 2:

Valitsin kodissa/käytössä olevista laitteistani yleisimmät: Ipad 4 ja Nokia Lumia 720. Molemmissa käytössä taajuudet 900 ja 1800 Mhz, lisäksi tabletissa on LTE verkon käyttömahdollisuus sitä tukevalla alueella ja silloin taajuusalue on vaihteluvälillä(1,4 MHz – 20 MHz)sekä mahdollista käyttää FDD:tä että TDD:tä, tieto Wikipedia/LTE. Ipad toimii Soneran 4G/LTE kortilla kotiverkon (WLAN) ulkopuolella.

Latausnopeudet, testattu (speedtest.net) - Lumia 720, Elisan 3G verkossa: 15,4 Mbit/s, teoreettinen maksimi 21 Mbit/s. - Ipad, Soneran 4G verkossa: 44,05 Mbit/s., teoreettinen maksimi 50 Mbit/s. (kerran olen mitannut testillä 66 Mbit/s. LTE-verkossa) Lähetysnopeus: - Lumia teoreettinen 5,7 Mbit/s. todellinen n.1,9 Mbit/s. Elisa 3G. - Ipad teoreettinen 100 Mbit/s. todellinen LTE verkossa n.12-13 Mbit/s., keskiarvo 2013 ollut n.6 Mbit/s.

Lisäksi kotiverkossa WiFi on 2,4 ghz taajuudessa. Elisa ADSL (Viihde). - Ipad latausnopeus 17,2 Mbit/s. teoreettinen maksimi 24 Mbit/s.

Kotitehtävä 2:

Tehtäväkuvaus: Valitse haluamasi aihealue ja etsi siihen liittyvä protokolla. Tutustu protokollaan ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan. Esitä www-osoite käyttämääsi protokollaan.

1. Johtimellinen siirtotie: Elisa Viihde, koti-internet

- Puhelinkaapeli, parikaapelointi. - ADSL/DSL (Asymmetric digital subscriber line) - www-osoite: http://en.wikipedia.org/wiki/Asymmetric_digital_subscriber_line

2. Johtimeton siirtotie:

- Wlan, kotiverkko. (wireless local area network) - Modeemi radioverkko IEEE 802.11b/g/n - www-osoite: http://en.wikipedia.org/wiki/IEEE_802.11

3. Johtimeton siirtotie: - 3G, yhteys. - UMTS radioverkko - 900Mhz ja 2100Mhz

Protokollat:

- IP, Internet protocol = TCP/IP mallin kerrosprotokolla. Pakettien toimittamisen huolehtija, yhdistää laitteet verkkoon(ip-osoite). - TCP, Transmission Control = Vuovalvonta on tärkein tehtävä jotta voidaan luoda yhteys koneiden välillä ja sen lisäksi pakettien järjestyksen oikeellisuus - HTTP, Hypertext Transfer Protocol, yhteys palvelimelle. TCP pyyntö, tiedonsiirto selaimesta palvelimelle.

Ennakkotehtävä 3:

Etsi toisessa kotitehtävässäsi valitsemissasi siirtotieratkaisuiissa käytetty koodaus- ja kanavointitapa.

- 3G HSDPA, kanavointi WCDMA, koodaukset QPSK/QAM - WLAN, 802.11 CSMA/CA, koodaukset QPSK/FSK

Valitussa WLAN siirtotieratakaisuissa mahdollistetaan usean laitteen käyttä samanaikaisesti. Kotonamme on tämä toiminut hyvin vaikka laitteita on useita käytössä samaan aikaan.

Luentopäivä 3:

Päivän aiheena olivat signaalit, analoginen ja digitalinen data, linkkikerrokset, kanavointi, myös tiedonsiirron virheitä käytiin läpi ja millä mentelmillä voidaan korjata virheitä ja varmistua tiedon siirrossa onnistumisesta.

Asiaa käytiin läpi bitti kerrallaan. Kävimme läpi polarisuutta, bitin nopeutta ja se vaikutusta siihen miten bitti lyhenee nopeuden kasvaessa. Kaistan leveys on myös yksi vaikuttava tekijä siinä “kuinka näyttää hyvältä” tiedonsiirtoon. Bitin liikkeessä kävimme myös läpi kellon tarkkuutta ja miten pienikin virhe voi vaikuttaa oleellisesti lopputulokseen.

Koodauksesta kävimme läpi kuusi tapaa.

Kotitehtävä 3:

Tutustuin seuraavan viiden henkilön sivuihin: - Kira Helström, sivut olivat selkeät, valmiit ja teksti oli kirjoitettu hyvin jäsennellysti. Kira on paneutunut asiaan ja haluaa oppia, vaikkakin useista kommenteista kävi ilmi, että aihe ei ollut tutuimmasta päästä.

- Juha Hallikas, sivut olivat selkeät, ei vielä valmiit, mutta hyvin tiiviisti kerrotut asiat, teknisesti varmasti asiaan enemmän tutustunut, kuin edellisen sivun tekijä.

- Simo Partinen, erittäin onnistuneet sivut, voisin kuvitella, että hänellä on hyvät perustiedot aiheeseen. Selkeä jäsentely ja helppolukuinen.

- Ilon Toth, hyvää pohdiskelua, onnistunut kuvaamaan asioita hyvin, mutta joitain pieniä osia puuttui, kuten kuva. Selkä ajankäytön näkymä kertoi opiskelun kuormittavuuden mitattavasti.

- Joni Herttuainen, silmiinpistävää oli se, että hän ei ole osallistunut tunneille, mutta silti kattavat ja hyvin selkeät wiki-sivut.

Muuten voisi kommentoida, että useilla oli vielä sivut melko vaiheessa kun ensimmäisen kerran niitä tutkin. Päivää ennen tenttiä kuitenkin suurin osa on jo pitkällä tai valmiina.

Ennakkotehtävä 4:

Lukekaa wikissä pääsivulla kohdassa “linkkejä ja muuta materiaalia aihepiiriin” löytyvä WLAN -artikkeli ja pohtikaa kuinka tunneilla opetetut asiat suhteutuvat siihen. Etsikää verkosta sivu tai pari, jotka esittelevät LTE-tekniikkaa (mobiiliverkko) ja pohtikaa mitä uutta kyseinen tekniikka tuo siihen mitä tunneilla on opetettu. Millaisia kysymyksiä aihepiiri herättää?

Opetetut asiat suhteutuvat artikkelin perusasioihin varsin hyvin. Kyseessä on verkon nopeuden vertailua ja tutkintaa. Artikkeli kertoo verkkonopeuksista kuitenkin eri tasoilla miten tunnilla asioita käsiteltiin. Nopeus oli artikkelin pääaihe, ja mitä suurempi nopeus, sitä parempi? Asettaa kysymyksen luotettavuudelle ja sille onko nämä koskaan mahdollisia, tarpeellisia tai tuleeko näiden erilaisten vaihtehtojen ohi ajamaan uudet tehokkaammat ja luotettavammat järjestelmät?

LTE on “edistyksellinen” mobiiliverkko. LTE-tiedonsiirrossa voidaan siirtää tietoa uudella nopeusluokalla, jopa 150Mb/s. Tämä nopeus toistaiseksi vain testiolosuhteissa. (lähde:wikipedia.fi). Oma tämän hetken arvio on se, että LTE-verkko tulee tuomaan suuria etuja nopeusluokkiin verkon mobiilikäytössä. Tämän hetken oma arvio on kuitenkin vielä se, ettei tämä ole kovinkaan luotettava. Arvio perustuu omaan LTE-laitteen käyttöön ja sen käyttöön, sekä omiin havaintoihin nopeuksista ja toimivuudesta.

Luentopäivä 4:

Luentopäivällä neljä keskityttiin mielestäni ensimmäisen kerran aiheen otsikkoon, eli verkkoihin. Tähän mennessä on käyty asioita läpi hyvin “nippelitasolla”, puhuttu yhdestä linkistä, nyt siirryimme verkkoihin.

Aiheita olivat kytkentäiset verkot, routing - packet switching, reititys, ruuhkan hallinta verkkotasolla, lähiverkot ja niiden arkkitehtuurit.

Avainsanoja:

- MAC (medium access control)

- Topologiat (väylä, puu, rengas, tähti)

- LAN

- Piirikytkentä/pakettikytkentä

- Reititys

Kotitehtävä 4:

Valintani kohdistui 3G ja 4G yhteydet kännykästä ja tabletista. Matkapuhelimeni 3G yhteys(Elisan verkko) ja iPad -tabletti (Soneran verkko) toimii tässä Helsingin esikaupunkialueella loistavasti. Lähin masto kummallakin operaattorilla on alle kilometrin päässä ja kuuluvuudet ovat erinomaiset. Myös työpaikallani Helsingin ydinkeskustassa nopeudet tiedonsiirrossa sekä kuuluvuudet ovat huippuluokkaa. Erikoisempi asia on työpisteelläni, jossa esim.Soneran kännykkäliittymät kuuluvat todella heikosti tai ei ollenkaan. Tätä selvitellään meillä työpaikalla sisäisesti ja se onkin mielenkiintoista, että miten Eteläesplanadilla ei Soneran verkko kyseisessä “katveessa” toimi.

- Kännykässä käytössä - 3G, 900Mhz ja 2100Mhz

- Tabletissa myös 3G ja jossain olosuhteissa LTE/4G mahdollisuus, taajuusalue on vaihteluvälillä(1,4 MHz – 20 MHz)

MUUT TIEDOT:

Viikoittainen ajankäyttö:

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 6 h Muu opiskeluaika: 3 h

  • Luentoviikko 2

Lähiopetus: 0 h Muu opiskeluaika 5 h

  • Luentoviikko 3

Lähiopetus 6 h Muu opiskeluaika 6h

  • Luentoviikko 4

Lähiopetus 6 h Muu opiskeluaika 10-14h (sis.tenttiin valmistautumista)


Pääsivulle