meta data for this page
  •  

Ehkä maailman huonoin tehtävienpalautussysteemi

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.

Ennakkotehtävä 1.

  • netti
  • reititys
  • lan
  • wan
  • nattaus
  • ip osoite
  • kupari/kaapeli/kuitu
  • langallinen>langaton

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

  • Päivän aihe: Kurssin esittely, kerrosmallit, protokollat
  • Tärkein asia: kerrosmalli(3-kerrosmalli/tcp/ip/osi)
  • Mitä opin: Jonkinverran lisää kerrosmallsita aikaisemman “yleistiedon” lisäksi, mm- miten käytännössä kerrosmalli toimii
  • Epäselvää: Missä sovelluksissa käytetään tcp/ip / osi standardeja?

Luentopäivä 2:

  • Päivän aihe: Tiedonsiirtotavat(johdolla tai langattomasti), standardit
  • Tärkein asia: Tiedonsiirtoon liittyvät standardit, sekä niiden sovellukset
  • Mitä opin: Aika monta tiedonsiirtotapaa tiesin ennestään, lähinnä mentiin syvemmälle. Lisäksi opin miten modulaatio suoritetaan käytännössä.
  • Epäselvää: Juuh elikkä mihin sijottuu ac standardi WLANissa, ei ollut mainintaa. Lisäksi jäi mietittyttänään langattomien verkkojen soveltaminen kaikkialle, lähtökohtaisesti langallinen on kuitenkin paljon parempi(poislukien liikkuvat laitteet)

Luentopäivä 3:

  • Päivän aihe: Kanavointi ja virheen korjaus.
  • Tärkein asia: Kanavointi, sekä erilaiset tavat korjata virheitä.
  • Mitä opin: Oikeastaan opin aika paljon virheenkorjauksesta. Joskin tiesin ennestään joitain eri tapoja, luennoilla käytiin läpi muita tapoja. Lisäksi käytännön esimerkkejä asioista.
  • Epäselvää: Miksi analoogiseen ja digitaaliseen signaaliin liittyvät lyhenteet ovat niin vaikeita, sekä epäjohdonmukaisia.

Luentopäivä 4:

  • Päivän aihe: Tiedon reitittäminen verkossa
  • Tärkein asia: Verkon eri asioiden yhdistäminen, sekä reitityksen toimiminen käytännössä.
  • Mitä opin: Verkon infrastruktuuri oli suht selvä, mutta reitityksen toiminta tuli uutena asiana, aikaisemmin tiesin siitä vain pintaraapaisun.
  • Epäselvää: Miksi niitä langattomia verkkoja/linkkejä pitää tunkea joka väliin? >.>

Kotitehtävä 1 + Ennakkotehtävä 2

Luo kuva työpaikan/kodin/kämpän/jonkin tutun paikan tietoliikenteeseen kuuluvista laitteista, niiden käytöstä ja jopa yhteen linkittymisestä sekä niissä käytetyistä palveluista. Valitse selkeästi erillisiä laitteita tyyliin tietokone, puhelin, sykemittari, gps, televisio, … ja erilaisista palveluista tyyliin urho-tv, facebook, …. Ajatuksena on, että tässä vaiheessa luodaan kuva tietoliikennetarpeista ja sovelluksista ilman, että vielä pohditaan alla olevia teknologioita. Tämän kuvan olisi hyvä herättää ajatuksia ja kysymyksiä siitä kuinka kaikki toimiikaan. Kirjaa näkyville kolme mielestäsi tärkeintä kysymystä, jotka haluat selvittää. Kurssin edetessä tätä kuvaa laajennetaan sitä mukaan kun uusia osia malliin ilmenee ja lopulta arvioimme saatiiko kysymyksiin vastaukset kurssin aikana.

Kotitehtävä 2 + Ennakkotehtävä 3

Ensimmäisten luentojen kotitehtävissä selvititte laitteita ja palveluita. Tässä kotitehtävässä selvitetään laitteiden ja palveluiden käyttämiä protokollia sekä siirtoteitä. Pohtikaa ensin millaisia siirtoteitä valitsemanne järjestelmät käyttävät ja millaisia protokollia niissä on käytössä. Pyrkikää löytämään 3 esimerkkiä molemmista.Protokollien osalta etsikää myös missä protokolla on määritetty ja mahdollisesti linkki kyseiseen määritykseen.

Etsi toisessa kotitehtävässäsi valitsemissasi siirtotieratkaisuiissa käytetty koodaus- ja kanavointitapa.

Kotitehtävä 3 + Ennakkotehtävä 4

Oppimispäiväkirjan täyttö jälleen luennoilla opituista asioista. Käykää tutustumassa vähintään viiden muun henkilön kotitehtäviin ja tehkää niistä lyhyt analyysi omalla sivulle (vahvuudet, heikkoudet, …)

Kasper Halme: Lyhyesti, ytimekkäästi, sekä siististi referoitu oleellinen tieto. Miinusta siitä, että itse tehtävät/kysymykset eivät käy mistään ilmi (oletetaan, että lukija tietää kysymyksen/aiheen).

Oskari Jahkola: Luentojen asiat kirjoitettu hyvin tiivistetysti ja kattavasti, lisäksi termejä on yritetty avata. Itseäni häiritsee se, että luentojen asioita ei ole jaoteltu, joten wall of text osuu aika kovaa. Lisäksi kysymyksiä ei ole mainittu, eli lukijan oletetaan tuntevan kysymykset.

Lassi Lääti: Luentojen asiat listattu käsitteinä. Kuitenkin kaikkiin tehtäviin/kysymyksiin vastattiin kattavasti ja asiaankuuluvasti. Taaskaan kysymyksiä ei ole jaksettu kirjoittaa ylös. Lisäksi käsitteet olisi voinut avata tehtävissä.

Simo Pöysä: Hyvä yleiskuva. Kysymykset muistettu laittaa tehtävien viereen. Suht kattavat vastaukset. Miinuksena tekstin lievä jäsentelyn puute.

Lauri Rapo: Selkeästi esitetty kaikki asiat, lyhyt mutta ytimekäs. Miinuksena kysymysten puuttuminen, muuten hyvä.

Lukekaa wikissä pääsivulla kohdassa “linkkejä ja muuta materiaalia aihepiiriin” löytyvä WLAN -artikkeli ja pohtikaa kuinka tunneilla opetetut asiat suhteutuvat siihen. Etsikää verkosta sivu tai pari, jotka esittelevät LTE-tekniikkaa (mobiiliverkko) ja pohtikaa mitä uutta kyseinen tekniikka tuo siihen mitä tunneilla on opetettu. Millaisia kysymyksiä aihepiiri herättää?

Tietokoneen artikkeli oli sisällöltään suhteellisen tuttu minulle. En usko, että langaton verkko tulee ksokaan lyömään itseään kokonaan läpi, yhteyksissä on aina enemmän virheitä, viiveitä jne. verrattuna langallsieen yhteyteen. En myöskään usko ac:n (tai ad:n) yleistyvän lähivuosina, sillä vieläkään kaikki laitteet eivät tue n- standardia, vaan ne jäävät tukkimaan valmiiksi ruuhkaista 2.4GHz aluetta. Toki nopea langaton verkko on kiva asia, mutta käytännössä suuremmat taajuudet tarkoittavat lyhyempää kantamaa - miksi siis ei käyttää johtoa, mikä on nopeampi, luotettavampi, halvempi, ja ennenkaikkea varmasti toimiva?

http://www.4gamericas.org/index.cfm?fuseaction=page&sectionid=249 LTE tuo mukanaan paremmin skaalautuvat mobiiliyhteydet. Ei sillä, että puhelimella hyötyisi ylisuurista nopeuksista, mutta varmasti sille löytyy sovelluksia muissa laitteissa, kuten kannettavissa.

Kysymyksenä lähinnä se, että miksi operaattorit haluavat myydä mokkuloita perus adsl jne. yhteyksien korvaajiksi. Jo valmiiksi tukossa olevat 3g taajuudet (tulevaisuudessa myös 4g) ruuhkautuvat kokoajan vain enemmän.

Kotitehtävä 4

Tarkastallaan 4. kotitehtävässä siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

Reitittimessä tapahtuu hyvin paljon kanavointia, jotta kaikki tavara saadaan kulkemaan yhden RJ45:n läpi. Itse lähinnä luotan siihen, että kun on tarpeeksi nopea yhteys, ei yksittäiden laitteiden vaikutus netin nopeuteen ole suuri. Lisäksi reitittimestä voin seurata reaaliajassa liikkuvaa dataa, sekä tarvittaessa kytkeä QoS päälle, jolloin yhteydestä tulee vielä sulavampi nopeuden kustannuksella.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 6 h Kotitehtävät 1h Wiki:n kanssa säätäminen(lue: vittuuntuminen toimimattomuuteen) 1h

  • Luentoviikko 2

Lähiopetus: 6 h Kotitehtävät 1h Wiki:n kanssa säätäminen) 30min

  • Luentoviikko 3

Lähiopetus: 6 h

  • Luentoviikko 4

Lähiopetus: 6 h

  • Tammikuun alun kotitehtäväsessio

Kotitehtävät 2h


Pääsivulle