meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

oppimispaivakirja_peltomaki_1.docx

Ennakkonäkemys aihealueesta

Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.

Ennakkotehtävä 1.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1: Yleistä tietoa protokollien käytöstä, sekä kerrosmallista. Erityisesti käytännön mallit, kuten IPv6:n avaaminen kerrosmallin avulla oli hyödyllistä. Hieman epäselväksi jäi vielä varsinainen protokollien laajuus sekä käyttökohteet.

Luentopäivä 2:

Luentopäivä 3: Langattomien tekniikoiden käsittely ja niiden nopeuksien tekniset vaatimukset jäivät erityisesti mieleen, vaikka eivät aivan täysin auenneetkaan vielä luennon pohjalta. Myös ADSL:n ja muiden kiinteiden siirtoverkkojen mahdollistaminen puhelinyhteyttä pitkin ja annetuilla “tyhjällä kaistalla” oli uutta tietoa.

Luentopäivä 4:

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa.

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Valitse haluamasi aihealue ja etsi siihen liittyvä protokolla. Tutustu protokollaan ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan. Esitä www-osoite käyttämääsi protokollaan.

Lähiverkkon alle mahtuu useita protokollia, kuten DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol). DHCP perustuu nimensä mukaisesti dynaamiseen IP-osoitteiden jakamiseen lähiverkkoon kytkeytyneille uusille laitteille. Tekniikka perustuu annettujen IP-osoitteiden avulla rajattuun avaruuteen, mistä uudelle laitteelle luovutetaan aina uusi IP-osoite. Siirtotiet voivat olla perinteisiä langallisia (LAN) tai langattomia (WLAN). DHCP on yleisin käytetty tekniikka, millä helpotetaan uusien laitteiden liittämistä modeemiin tai reitittimeen. Tavoitteena on mahdollistaa käyttäjälle mahdollisimman sulava ja helppo kytkeytyminen uuteen verkkoon.

http://searchunifiedcommunications.techtarget.com/definition/DHCP

GPS-paikannusjärjestelmä on käytössä useissa nykyaikaisissa matkapuhelimissa, navigaattoreissa ja jopa kelloissa mahdollistaen tarkan sijainnin määrittämisen tarkasti sekä reaaliaikaisesti sateliittien avulla. GPS-järjestelmät käyttävät NMEA 2000 (National Marine Electronics Association) protokollaa tietojen siirtämiseksi GPS-elektroniikan sekä tietoa vastaanottavan laitteen kuten tietokone tai älypuhelin välillä. Tämä NMEA-protokolla sisältää useita kerroksia, minkä avulla siirrossa vaaditut tiedot välitetään. Esimerkiski jokaisen saapuvan viestin pitää alkaa dollari-merkillä sekä määrittää viiden ensimmäisen merkin avulla lähettäjä sekä viestin tyyppi.NMEA hallinnoi itse protokollaa ja sen jakelua, protokolla on myös määritelty heidän kauttaan. Tämän protokollan avulla mahdollistetaan tiedon siirron mahdollistaminen kaikkien päätelaitteiden kanssa, eikä käytettyä paikallistamistekniikkaa tarvitse muunnella jokaista laitetta varten, vaan yhtä ja samaa laitteistoa voidaan käyttää universaalisti. Protokolla pitää sisällään vain 8 bittiä tieota, joten sen siirtäminen langattomasti on tehokasta ja nopeaa, eikä sen käsittely vaadi kohtuuttomasti tehoa.

http://www.gpsinformation.org/dale/nmea.htm

Älypuhelimen kautta enemmän käytetään Suomessa langatonta 3G-yhteyttä, millä saavutetaan usein nopea ja vakaa tiedonsiirto esimerkiksi mobiililaitteisiin. Langattomissa yhteyksissä, erityisesti 3G-yhteyksien kanssa, käytetyin tekniikkaprotokolla nykyään on HSDPA (High-Speed Downlink Packet Access), mikä mahdollistaa tiedonsiirron jopa 21Mbit/s nopeudella päätelaitteeseen. HSDPA on kehitetty hitaammasta W-CDMA -protokollasta, nostaen nopeuksia vähintään viisinkertaiseksi. HSDPA on kehitetty erityisesti matkapuhelinkäyttöä ajatellen, mahdollistaen ADSL-nopeuksisen tiedonsiirron langattomasti mobiililaitteisiin. Protokollaa hallinnoi 3GPP (The 3rd Generation Partnership Project), eri kansallisten organisaatioiden muodostama maailmanlaajuinen koalitio, mikä hyväksyy ja ylläpitää 3G-tekniikoiden tekniikoita ja protokollia, kuten myös muita langattomaan tiedonsiirtoon perustuvia tekniikoita, kuten perinteistä GSM:ää.

http://www.3gpp.org/ http://www.wisegeek.org/what-is-hsdpa.htm

Kotitehtävä 3

Tehtäväkuvaus: Käy tutustumassa vähintään viiden muun henkilön kotitehtäviin ja tee niistä lyhyt analyysi omalla sivulle (vahvuudet, heikkoudet, …)

Yleinen kotitehtävien taso oli viiden henkilön otoksen pohjalta kohtuullisen hyvää, vaikkakin ei erityisen laajaa aihealueiden käsittelyn kannalta. Ensimmäiseen kotitehtävään oli panostettu vaihtelevasti, vaikka erinomaisia ja kattaviakin kuvia löytyi. Hyvinä puolina oli kattavaa laitteiden löytymistä ja niiden toisiinsa linkittämistä, vaikkakin niihin linkittyviä palveluita ei oltu käsitelty merkittävästi. Osalla oli hyvin linkitetty palveluntarjoajan tasolta asti. Kuvien perusteella sai jo hyvän kuvan tekijän oletetusta lähtötasosta, enemmän tietokoneiden ja verkkolaitteiden kanssa toimineet keskittyivtä enemmän laitteistopuoleen, kuin niitä yhdistäviin palveluihin. Tämä taas kääntyi päinvastoin oletettavasti vähemmän aikaa tietokoneiden ja verkkolaitteiden kanssa viettäneillä.

Toinen kotitehtävä vaati selkeästi enemmän paneutumista aiheeseen, ja nopean viiden henkilön otoksen perusteella näin olikin tehty. Käsitteet sekä käytetyt tiedonsiirto tekniikat ja niiden linkittyminen laitteistoon oli myös avattu, mutta varsinaisen protokollan vaatimusten ja ylläpitäjän hallitsijaa ei oltu saatu selvitettyä. Myös tekniset sovellutukset ja käyttökohteet olivat jääneet hieman heikoiksi, keskittymisen ollessa pääasiallisesti vain protokollan vaatimusten ja teknisten rajoitusten asettamissa rajoissa.

Kotitehtävä 4

Tehtäväkuvaus: Tarkastallaan 4. kotitehtävässä siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

Erityisesti kannettavissa laitteissa siirtoteiden tehokas käyttäminen on oleellista, niiden akun ominaisuuksiin rajoittuvan toiminta-ajan takia. Virtaa ollessa käytettävissä vain tietty rajallinen määrä, on erilaisten langattomien yhteystekniikoiden tehokas käyttäminen tärkeää. Erityisesti kannettavissa tietokoneissa olevat langattoman verkon sovittimet vaativat useiden taajuusalueiden huomiointia, mikä mahdollistaa niiden toimimisen useissa verkoissa. Myös virheherkkyys langattomissa on suurempaa, jolloin tehokkaalla siirrolla pitää kattaa myös datan varma siirtyminen. WLAN-tekniikoiden yhteydessä juuri eri taajuusalueiden jakamisella on saatu aikaiseksi tehokas jakaminen eri laitteiden välillä. Langattomien tukiasemien tai reitittimien tarjotessa useita standardeja ja taajuusalueita (IEE 802.11 b/g/n/ac –standardien mukaisesti). Tähän on vastattu avaamalla langattomissa verkoissa useampia ja laajempia taajuusalueita, millä kyseiset standardit operoivat. Esimerkiksi 802.11ac –stanrdin mukaiset laitteet toimivat 80 tai 160 Mhz kanavilla, kun taas aikaisemmassa 802.11n –versiossa kanava oli rajattu pelkkän 40 Mhz:n. Erityisesti tämän kanavointitekniikan ansiosta, on langattomissa lähiverkoissa voitu ottaa käyttöön nopeampia tiedonsiirtonopeuksia sekä samalla lisätä käyttäjien määrää verkossa. Myös verkkotekniikan kehittyminen, esimerkiksi MiMo (multiple-input, multiple-output) tekniikka, missä voidaan käyttää useampaa antennia ja samalla useampaa kanavaa yhtäaikaisesti tehokkaan siirron ja paremman kantaman takaamiseksi. http://www.intel.com/support/wireless/sb/cs-025345.htm http://www.connect802.com/80211n_channels.htm http://www.cisco.com/c/en/us/products/collateral/wireless/aironet-3600-series/white_paper_c11-713103.html

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 6 h

  • Luentoviikko 2

Kotitehtävät: 0,5h Luentomateriaalin läpikäynti: 1h

  • Luentoviikko 3

Lähiopetus: 6h Kotitehtävät: 1h

  • Luentoviikko 4

Lähiopetus: 6h

Tenttiin valmistautuminen: 4h Kotitehtävät: 2h


Pääsivulle