Oppimispäiväkirja

Ennakkonäkemys aihealueesta

Tietoliikenteellä tarkoitetaan datan ja informaation siirtoa käyttäjältä toiselle. Sillä mahdollistetaan reaaliaikainen tai lähes reaaliaikainen kommunikaatio, tiedon jakaminen ja tarkkailu. Käsitteistä tulee mieleen erilaiset verkot; suljetut c. avoimet, langalliset c. langattomat jne. Internet on nykyisin yleisin käytössä oleva tietoliikenneverkko. Erilaisilla lyhenteillä kerrotaan verkon eri osista. Lehdistössä viime aikoina ollut pinnalla tapaus Snowden ja NSA sekä yleistyvät langattomat verkot ja niiden mahdollinen väärinkäyttö.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1

Päivän aihe: Johdatus kurssiin ja kerrosarkkitehtuurin perusteet Päivän tärkeimmät asiat:

  • Kerrosarkkitehtuuri
  • Protokolla
  • OSI ja TCP/IP

Mitä opin tällä kertaa: Yllä listattujen tärkeimpien asioiden perusteet.

Jäi epäselväksi: Osa termeistä, joiden merkityksiä en ehtinyt kirjoittaa ylös. OSI ja TCP/IP:n tuntuivat vain pintaraapaisuilta.

Minulle muodostui melko selkeä käsitys luennolla käydyistä asioista. Kerrosarkkitehtuuri vaikuttaa melko yksinkertaiselta, hierarkiselta kokonaisuudelta, josta tulee mieleen Puolustusvoimien virkatiekäytäntö.

Luentopäivä 2

Päivän aihe: Tietoliikenne ja tiedonsiirto Päivän tärkeimmät asiat:

  • Tarkennukset protokollien toimintaan
  • Tietoliikenteen standardisointi
    1. Yhteensopivuus
    2. Markkinoiden vahvistus
    3. Kompromissit
  • Tiedonsiirto ja siirtotiet
    1. Johtimellinen
      • Lähiverkoista runkoverkkoihin
      • Analogisia tai digitaalisia
      • Digitaaliset toistimet ja analogiset vahvistimet
      • Parikaapeli, koaksiaalikaapeli, optinen kuitu, sähköjohto
    2. Johtimeton
      • Väliaineen tarve (data liikkuu värähtelyn avulla)
      • Erilaiset antennit ja satelliittilinkit
      • Mikroaallot, radioaallot, infrapuna-aallot
      • Vaimentuminen, signaalin estyminen ja interferenssi
    3. Tiedonsiirto
      • Riippuu signaalin laadusta ja ominaisuuksista
      • Simplex (TV), Half-Duplex (Radiopuhelimet), Full-Duplex (Kännykät)
      • Data ja kaistanleveys kulkevat AINA käsi kädessä

Mitä opin tällä kertaa: Yllä listattujen asioiden perusteet.

Jäi epäselväksi: Osa termeistä, joiden merkityksiä en ehtinyt kirjoittaa ylös.

Luentopäivä 3

Päivän aihe: Erilaiset tekniikat, protokollat ja kanavointi

Päivän tärkeimmät asiat:

  • Signaalien koodaustekniikat
    • Digitaalinen data, digitaalinen signaali
      • Jaksotettuja jännitepulsseja
      • Jokainen pulssi siirtää binaarimuotoista dataa
      • Tulkinta
        1. Signaali/häiriöt
        2. Datarate (datanopeus)
        3. Kaistanleveys
        4. Koodaustekniikka
          • Spektri (eniten dataa keskellä /\)
          • Kello (lähettäjä ja vastaanottaja syncissä)
          • Virheen havainnointi
          • Häiriön ja kohinan sietokyky
      • Tapoja
        1. Nonreturn to Zero-Level (NRZ-L) (1 = hyppy, 0 = hyppy)
        2. Nonreturn to Zero Inverted (NRZI) (1 = hyppy)
          • Helppo rakentaa, tehokas kaistankäyttö
          • Tasavirta, ei synkronisoitavissa
        3. Bipolar-AMI (1 = hyppy ylös baselineltä, 0 = hyppy alas baselineltä)
        4. Pseudoternary (1 = baseline, 0= joka toinen ylös, joka toinen alas)
        5. Manchester (1 = puolivälissä ylös, 0 = puolivälissä alas)
        6. Differential Manchester (1 = bitin alussa ei hyppyä, 0 = bitin alussa hyppy)
          • Ei tasavirtaa, virheenkorjaus, synkronoitavissa
          • Vaativat enemmän kaistaa
      • Sekoitus (Scrambling)
        • Pyritään poistamaan tasaisen jännitteen tuottamia pitkiä pätkiä
        • Vaihtelun lisääminen
        • Virheenkorjaus, synkronointi ja tiedonsiirtonopeuden nosto mahdollistuu
        • Esimerkiksi B8ZS ja HDB3
          • B8ZS muuttaa kaheksan 0 sarjan → 000VB0VB
          • Tahallisten virheiden lisäys
          • HDB3:ssa muutosten määrä ennen 0-sarjaa määrää sekoituksen
  • Digitaalinen data, analoginen signaali
    • Käytetään puhelinverkoissa
    • Amplitudin, taajuuden ja vaiheen muutokset
    • Modulator-Demodulator
    • 300Hz - 3400 Hz
    • Tekniikat
      1. Amplitude Shift Keying (1 = muutos signaalissa, 0 = baseline)
        • Altis tehomuutoksille → virheitä
        • Käytössä optisissa kuiduissa
        • Kaistanleveys → Tiedonsiirtonopeus
      2. Binary Frequency Shift Keying (1 = korkea taajuus, 0 = matala taajuus)
        • Ei niin tehomuutosaltis kuin ASK → vähemmän virheitä
        • Käytössä HF radioissa ja koaksaali-LAN:eissa
      3. Multiple Frequency Shift Keying
        • Tehokas kaistankäyttö
        • Virhealtis
        • Useamman taajuuden käyttö
      4. Phase Shift Keying
        • Vaihe ilmaisee dataa
        • Kaistanleveys → Tiedonsiirtonopeus
        • Multilevel PSK parantaa suorituskykyä
        • Sopii häiriöisiin ympäristöihin
        • Binary PSK (1 = oma signaali, 0 = oma signaali)
        • Differential PSK (1 = muutos signaaliin, 0 = pysyy samana)
        • Quadrature PSK
          • Jokainen elementti vastaa useampaa bittiä
          • Sopii häiriöisiin ympäristöihin
          • 4 eri kulmaa, jossa data voi olla (????????)
    • Quadrature Amplitude Modulation
      • Samalla kantoaallolla kaksi signaalia
      • Käytössä esimerkiksi ADSL-yhteyksissä ja joissain langattomissa yhteyksissä
      • ASK:n ja PSK:n yhdistelmä
      • Eri variaatioita: 2-tasoisesta 256-tasoiseen
      • Tiedonsiirtonopeus tietyillä kaistanleveyksillä
      • Virheiden määrä lisääntyy
  • Analoginen data, digitaalinen signaali
    • Analogisen datan muutos digitaaliseksi koodekilla
      • Pulssikoodimodulaatio PCM, monimutkaisempi
        • Signaalia näytteistetään 2x tiheämmin kuin korkein taajuus → näytteet sisltävät alkuperäisen signaalin datan
        • 4000Hz ääni vaatii 8000 näytettä/s
        • Parempi analogisille signaaleille kuten puheelle
      • Deltamodulaatio DM, yksinkertaisempi (hessuhopomaisempi → ei pysy nopeissa muutoksissa perässä)
        • Kestää huonommin kohinaa
        • Hyvä laatu vaatii paljon kaistaa (PAKKAUS)
        • Epälineaarisuudella voidaan näytteistää pienempiä vaihteluita, jotta muutoksien seuraaminen mahdollistuu
        • Bitteistäminen (1 = askel ylös, 0 = askel alas)
      • Voidaan lähettää eteenpäin NZR-L:llä
  • Analoginen data, analoginen signaali
    • Amplitudin, taajuuden ja vaiheen modulointi
    • Erittäin harvinaista digitaalisella aikakaudella
    • FM-radiot
  • Digitaaliset tietoliikennetekniikat
    • Synkronointi
      • Ajoitusongelmat vaativat mekanismin, jolla lähettäjä ja vastaanottaja ovat synkronissa
        1. Asynkroninen
          • Merkki kerrallaan
          • Ylimääräisiä bittejä loppuun ja alkuun → vastaanottajalle synkronointimahdollisuus
          • Yksinkertainen ja halpa
          • N. 80% tiedonsiirrosta turhaa (ylimääräiset bitit)
          • Käytössä esimerkiksi näppäimistöissä, joissa datan väli on suhteellisen suuri.
        2. Synkroninen
          • Tasainen tietovirta ilman aloitus- tai loppumerkkejä
          • Kellosignaali erillisellä linjalla tai dataan sisällytettynä
          • Paketeilla alku- ja loppubitit
          • Kehys sisltää: alkubitti + data + ohjausinformaatio + loppubitti
    • Virheet
      • Lähettäjän lähettämä bitti on eri kuin vastaanottajan saama bitti
      • Yksittäiset bittivirheet
        • Kohinan aiheuttamia yhden bitin vääristymiä
      • Purskuvirheet
        • Vaimeneminen
        • Isompi pätkä dataa korruptoituu
      • Virheen havainnointi on suhteellisen helppoa
        1. Virheentarkastuskoodi laskettavissa
        2. Pariteettitarkistus
          • Lisätään ylimääräinen bitti riippuen tietolohkon 1-bittien parillisuuden(1)/parittomuuden(0) mukaan
          • Useampi virhe voi aiheuttaa, että pariteettitarkistus antaa oikean tiedon, vaikka kokonaisuus onkin väärin
        3. Cyclic Redundancy Check
          • Yleinen ja tehokas
          • Perustuu jakolaskuun ja -jäännökseen
            • Jaetaan alkuperäinen tietolohko (10bit) binaariluvulla(8bit) ja saadaan jakojäännös(4bit)
            • Uusi tietolohko(14bit) = alkuperäinen tietolohko (10bit) + jakojäännös(4bit)
            • Vastaanottaja tarkastaa uuden tietolohkon laskemalla, että ensimmäiset 10 bittiä tuottavat binaariluvulla jaettuna viimeiset 4 bittiä
          • Voidaan esittää myös polynomimuodossa (10011 → x^5 + x^2 + x^1)
      • Virheen korjaus on vaikeaa
        • Mahdollista lähettää uudelleen, joskaan ei toivottavaa
          • Hitaampaa ja ruuhkauttavampaa
        • Joskus mahdollista tulkita pienistä virheistä huolimatta
        • Koodisanan käyttö Forward Error Correction kooderilla
          • Alkuperäinen tieto voidaan päätellä laskemalla
          • Vähiten väärä, jos ei täsmää (00010 ~ 00001)
          • Lähetetyn datan määrä kasvaa → tehokas tiedonsiirto vähenee
  • Linkkienhallinta protokolla
    • Dataa lähetettäessä on hallinnan säilyttämiseksi käytettävä jonkinlaista logiikkaa.
      1. Vuonhallinta
        • Lähettäjä ei vyörytä vastaanottajaa datalla (buffer overflow)
          1. Stop and Wait
            • Tieto pilkotaan pieniin osiin, jotka vastaanottaja kuittaa (ACK). Seuraava osa lähetetään vasta kuittauksen saavuttua.
          2. Sliding Windows Flow Control
            • Tietoa lähetetään, kunnes vastaanottaja ilmoittaa puskurin täyttymisestä. Vastaanottaja ilmoittaa myös milloin ja kuinka paljon tietoa voidaan lähettää seuraavalla kerralla.
      2. Virheiden hallinta
        • Automatic Repeat Request (ARQ)
          1. Stop-And-Wait
            • Yksinkertainen, muttei tehokas
            • Samankaltainen kuin vuonhallinnan vastaava
            • Lähetetään tieto uudestaan, jos ACK ei saavu tai on viallinen
          2. Go-Back-N
            • Palaa virhekohtaan ja lähettää siitä eteenpäin uudelleen
            • Vähän kuin vuonhallinnan liukuikkuna
          3. Selective-Reject
            • Lähetä vain virheellinen uudestaan
            • Minimoi turhan tiedonsiirron, mutta vaatii ison puskurin
  • Kanavointi (Multiplexing)
    • Siirtotien jakoa pienempiin osiin, jotta siirtotietä voi hyödyntää useampi käyttäjä
    1. Taajuusjakokanavointi (Frequency Division Multiple Access, FDMA)
      Digitaalisen ja analogisen tiedon kanavointitapa. Tieto moduloidaan aina analogiseksi ja lähetetään koko kaistanleveydellä. Vastaanottaja poimii oikean kaistan (kanavan).
      • Signaalit keskittyneet omille taajuusalueilleen (kanava)
      • Eri taajuiset kantoaallot
      • Taajuuksien välillä varmuusväli estämässä ylikuulumista
        • Jos kantoaallot liian lähellä toisiaan ylikuuluvuudesta tulee ongelma
      • Siirtotien kapasiteetin oltava suurempi kuin signaalien yhteenlasketut kaistanleveysvaatimukset
      • Yhden kanavan signaalin vahvistus voi aiheuttaa muutoksia myös toisiin kanaviin
    2. Aikajakokanavointi (Time Division Multiple Access, TDMA)
      • Signaalien aikajako bitti-, tavu- tai suuremmilla tasoilla
      • Synkroninen TDMA
        • Datasta muodostetaan kehyksiä, jotka muodostuvat aikaviipaleista.
        • Lähteet voivat priorisoida ja varata useampia aikaviipaleita → nopeampi kommunikointi
        • Yhden lähteen aikaviipale = kanava
        • Aikaviipaleiden varaus kiinteää koko yhteyden ajaksi
      • Asynkroninen TDMA
        • Dynaaminen aikavälien varaus → ei tuhlata aikavälejä
    3. Koodijakokanavointi (Code Division Multiple Access, CDMA)
      • Langattomien siirtoteiden valinta
      • Joustava taajuuksien käyttö
      • Ei niin häiriöaltis, koska lähetyksen voi purkaa vain oikealla koodausavaimella
      • Lähettäjä huolehtii kanavoinnista, mutta vastaanottajan täytyy tietää koodaustekniikka (avain)
    4. Aallonpituusjakokanavointi (Wavelenght Division Multiple Access, WDMA)
      • Lähetetään samalla siirtotiellä, esimerkiksi valokuitu, useita eri aallonpituudella olevia valonsäteitä
      • Kukin valonsäde on oma kanavansa
      • Teoriassa FDMA
      • Kallis

Mitä opin tällä kertaa:

  • Muiden Wikisivuja kannattaa hyödyntää, jos omat muistiinpanot ovat puutteelliset tai ei ymmärrä luentokalvoja
  • Miten esimerkiksi autoradio ja televisioantenni löytävät eri kanavat
  • Miten yhdessä valokuitukaapelissa voidaan lähettää useamman toimijan tietoa
  • Synkronoinnnin merkitys on suuri tiedonsiirrossa
  • Virheen havainnointi helppoa, korjaus vaikeaa
  • Modulointitavat

Jäi epäselväksi: Osa termeistä, joiden merkityksiä en ehtinyt kirjoittaa luennon aikana ylös.

Luentopäivä 4

Päivän aihe: Tele- ja dataliikenne, reitittäminen ja verkot

Päivän tärkeimmät asiat:

  • Kytkentäiset dataverkot
    • Toimijoita kutsutaan stationeiksi (asema)
    • Solmupisteiden (node) avulla yhdistellään eri asemia
    • Tieto voi kulkea monia eri reittejä vastaanottajalle
    • Jos jokin node kaatuu, sen ohi pääsee usein jotain toista reittiä
      • Lisää luotettavuutta
  • Teleliikenne ja dataliikenne
    • Teleliikenne
      • Puhe- ja äänidatan siirtoa
      • Puhelinverkot(ISDN, GSM…)
      • Katkeamaton, jatkuvat tiedonsiirto
      • Piirikytkentäinen
        • Soveltuu reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon esimerkiksi puheelle
        • Muodostus
          1. Yhteyspyyntö verkkoon
          2. Node alkaa etsiä yhteyttä
          3. Vahvistus
          4. Kanavan varaus
          5. Yhteyden hyväksyminen
          6. Tiedonsiirto
          7. Yhteyden sulkeminen
    • Dataliikenne
      • Datan siirtoon (duh?)
      • Dataverkot (LAN, internet, GPRS…)
      • Nopea, mutta sirpaleilen tiedonsiirto
      • Pakettikytkentäinen
        • Soveltuu suurten tietomäärien välittämiseen nopeasti
        • Muodostus
          1. Data pilkotaan paketteihin (sisältävät datan ja osoitetiedot)
          2. Asema lähettää tiedot verkkoon
          3. Nodet etsivät soveltuvan reitin
          4. Tiedonsiirto
          5. Yhteyden sulkeminen
        • Tavat
          1. Datagrammi eli tietosähke
            • Paketit laitetaan matkaan toivotaan-toivotaan menetelmällä
            • “Jokainen paketti huolehtikoon itsestään!”
            • Mielivaltainen saapumisjärjestys → vastaanottaja järjestelee
            • Nopea pienillä tietomäärillä
            • Dynaamisempi ongelmatilanteissa
          2. Virtuaalipiiri
            • Call-Request paketin avulla etsitään sopivin reitti vasta-asemaan
            • Call-Accept paketilla sama reitti vahvistuksena
            • Jokaiselle paketille samat reittitiedot
            • Clear-Requestilla yhteyden sulkeminen
            • Reitti on vain virtuaalisesti varattu
        • Viiveet
          • Etenemisviive
          • Siirtoviive
          • Solmu/prosessointiviive
  • Reitittäminen
    • Piirteitä
      • Oikeellisuus
      • Yksinkertaisuus
      • Kestävyys
      • Vakaus
      • Reiluus
      • Optimaalisuus
      • Tehokkuus
    • Tekniikat
      1. Suorituskyky
        • Vähin määrä hyppyjä (hop)
        • Isot hypyt c. monta pientä
      2. Kiinteät taulut
        • Pysyvät reitit asemien välillä
          • Muutokset verkossa voivat muuttaa reittejä
        • Selvitetään tehokkaimmat/nopeimmat reitit
        • Yksinkertainen
        • Epä-dynaaminen
      3. Flooding
        • Verkko vyörytetään paketeilla → jokainen node välittää joka suuntaan paketin
        • Vastaanottajalle voi tulla monta kertaa sama paketti
          • Pakettien numeroinnilla poistetaan kopiot
        • Ei vaadi tietoa verkon tilasta → erittäin dynaaminen
        • Paljon turhaa liikennettä
          • Solmut eivät kuitenkaan lähetä jo kertaalleen lähettämäänsä pakettia uudelleen
      4. Satunnainen
        • Yksinkertaistettu vyörytys
        • Node valitsee todennäköisyyksien perusteella reitin
        • Melko dynaaminen
      5. Mukautuva
        • Vaatii paljon tietoa verkon tilasta
        • Päätökset verkon tilan mukaan (nopeus, katkot, ruuhkautuminen)
        • “Lähetetään sitä kautta mikä vaikuttaa parhaalta”
      6. Algoritmit
        • Bellman-Ford
          Laskee kaikkien yhteyksien hyppyjen määrän ja päättää sitten hyppyjen perusteella reitin
        • Dijkstra
          Laskee tehokkaimman reitin laittamalla muistiin jo käydyt reitit kunnes pääsee perille ja ilmoittaa parhaan reitin.
  • Ruuhkautuminen
    • Periaatteessa vuonhallintaa verkkotasolla
    • Yli 80% verkonkäyttöaste on kriittinen.
    • Lähetettävien pakettien määrä vaikuttaa käyttöasteeseen → Paljon paketteja, iso käyttöaste
    • Ruuhkaa voidaan hallita:
      1. Backpressure
        • Solmu hidastaa tai pysäyttää pakettien lähetyksen ruuhkautuessaan
        • Muidenkin nodejen hidastettava
      2. Choke Packet
        • Node luo ohjauspaketin ruuhkautuessaan
        • Lähettäjälle tieto ruuhkasta → lähettäminen loppuu kunnes ohjauspaketteja ei enää tule
      3. Implicit Congestion Signaling
        • Toimitusaika kasvaa
        • Lähettäjä havaitsee viiveen ja hidastaa sen perusteella lähettämistä
      4. Explicit Congestion Signaling
        • Nodet kommunikoivat keskenään ruuhkatilanteesta
  • Eri verkkoja
    1. Local Area Network
      • Kehitetty 1970-luvulla point-to-point yhteyksien korvaajaksi
      • Yleisin verkkotyyppi
        • Halpa ja helposti saatavilla oleva tekniikka
        • Läheiset suhteet
          • Fyysinen läheiysyys, toistuvat yhteydet
      • Kehittyneet hyötykäytön kanssa
      • Viime vuosina harvinaistunut työryhmäkommunikointi
      • Suuntauksia:
        • Tehokasvu monimutkaisten sovellusten myötä
        • Uudet hyödyntämistavat uusien ja useampien laitteiden käyttäessä verkkoa samaan aikaan.
        • Vaatimukset verkolle kasvavat
      • High Speed LANs
        • Teknologian nopea kehitys ja LAN:ien yleistyminen
        • ALOHA → Pilkottu ALOHA → Carrier Sense Multiple Access → CSMA/Collision Detection → Ethernet → Fast Ethernet → Gigabit Ethernet
    2. Matkapuhelinverkko
      • Useita pienitehoisia lähettimiä
      • Alueet muodostuvat geometrisistä kuusikolmioista, joille jaetaan eri taajuudet
      • Tukiasemat palvelevat alueita
    3. 3G ja 4G -verkot
      • Nopeat langattomat verkot
      • Mobiili-internetin nousu

Mitä opin tällä kertaa:

  • Nodejen (verkon solmukohtien) merkitys kytkentäisten verkkojen rakentumisessa
  • Eri kytkentöjen eri käyttötarkoitukset
  • Reitityksen perusteet ja tekniikat
  • Ruuhkanhallinta ja erilaiset viiveet
  • LAN (Local Area Network)

Jäi epäselväksi: Osa termeistä, joiden merkityksiä en ehtinyt kirjoittaa luennon aikana ylös.

Mitä opin kurssin aikana

  • Oppimispäiväkirjaa kannattaa pitää säännöllisesti yllä.
  • Wiki ei ole oppimispäiväkirjalle paras ympäristö.
  • Tietoliikennetekniikan perusteet

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1 ja Ennakkotehtävä

  1. Jos Internet on vain reitittimien verkko, voiko sitä sulkea?
  2. Kuinka helppoa/vaikeaa olisi kadota kokonaan tietoliikenneverkoista?
  3. Olisiko helpompaa puhua asioista niiden omilla nimillä kuin lyhenteillä?

Kotitehtävä 2 ja Ennakkotehtävä

Kuvassa olevat siirtotiet:

  • Sykemittari - Tietokone
    • Johtimellinen
    • Parikaapeli
  • Tietokoneesta reitittimeen
    • Johtimellinen
    • Parikaapeli
  • Reitittimsetä eteenpäin palveluntarjoajalle
    • Johtimellinen
    • Optinen kuitu
  • Sykemittari - GPS-satelliitti
    • Johtimeton
    • Mikroaallot
  • Matkapuhelin - Tukiasema
    • Johtimeton
    • Mikroaallot
  • Tukiasema - Palveluntarjoaja
    • Todennäköisesti sekä johtimettomia, että johtimellisia yhteyksiä
    • Radioaallot, optinen kuitu, parikaapeli
  • Matkapuhelin - GPS-satelliitti
    • Johtimeton
    • Mikroaallot
    • Assisted GPS

Käytettyjä protokollia:

  1. HSDA
  2. WAP

Salauksia:

  • GPS CDMA-koodaus. C/A signaali siviilikäyttöön, tarkempi (P(Y)) signaali sotilaskäyttöön
  • HTTPS
  • FTPS

Kotitehtävä 3 ja Ennakkotehtävä

katsottu 7.12

+++++
  • Osa on käyttänyt oppimispäiväkirjaan aikaa ja ajatusta
  • Koti- ja ennakkotehtävät tehty suurimmalla osalla
  • Hyvää jäsentelyä ja Wikin toimintojen hyödyntämistä
-----
  • Osa ei ole käyttänyt aikaa eikä ajatusta sitten ensimmäisen luennon.
  • Osa ei ole edes aloittanut…
  • Informaatiotulvat ja tekstiseinät
    • Jäsentelyn parantaminen helpottaisi lukemista
WLAN-artikkeli

Artikkelista löytyy paljon asiaa ja käsitteistöä, jotka ovat tulleet tutuksi vasta tämän kurssin käymisen myötä. Osan olisi mielenkiinnonpuuskassa kyllä löytänyt Googlella etsimällä, mutta nyt suurimman osan käsitteistä ymmärsi tai pystyi päättelemään opittuun perustuen lukemisen yhteydessä.

LTE

http://ltemobiiliverkko.blogspot.fi// ja http://fi.wikipedia.org/wiki/LTE//

  • Orthogonal frequency-division multiplexing (OFDM) kanavointitekniikka
    • Suuremmat siirtonopeudet, suurempi kaistanleveys
    • Yksinkertainen arkkitehtuuri
    • MIMO tekniikka
      • Hyödyntää useaa radiotietä (useita antenneja sekä lähettäjällä, että vastaanottajalla)
      • Parantaa tiedonsiirron luotettavuutta
      • Mahdollistaa suuremmat nopeudet

Kuinka kauan kestää, että tekniikan lapsentaudit saadaan karsittua? Kustannukset/saavutettava hyöty?

Kotitehtävä 4

Valitsin tarkasteltavaksi laitteeksi television, sillä ymmärrän sen käyttämän siirtotien ja kanavoinnin parhaiten.

Joutsenossa sijaitseva masto lähettää kantoaaltoa, jonka taajuusalue on jaettu useaan eri alueeseen Frequency Division Multiple Access tekniikan avulla. Jokaiselle televisiokanavalle on annettu oma alueensa. Televisioantenni kotona vastaanottaa johtimetonta siirtotietä pitkin kulkevan kantoaallon, jonka sisältämä informaatio siirtyy vastaanottimeen joka etsii halutun taajuusalueen (kanavan) ja tuotaa sen sisältämän informaation ruudulle. Datasiirto on tehokasta juurikin kanavoinnin ansiosta.

Verkon tukkeutumisesta ei hirveämmin tarvitse huolehtia, sillä vastaanottaja ei kommunikoi lähettäjän kanssa. On kuitenkin mahdollista häiritä yksittäisiä lähetyksiä selvittämällä käytetty taajuus ja vyöryttämällä kanava esimerkiksi pelkkää kohinaa sisältävällä lähetyksellä. Tällöin lähettimen on kuitenkin oltava tehokkaampi kuin taajuutta normaalisti lähettävä asema.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1
    • Itseopiskelu: 1,5 h
    • Lähiopetus: 6 h
  • Luentoviikko 2
    • Itseopiskelu: 1,5 h
    • Lähiopetus: 6 h
  • Luentoviikko 3
    • Lähiopetus: 6 h
  • Luentoviikko 4
    • Lähiopetus: 6 h
    • Itseopiskelu 6 h (sisältää sekä 3. että 4. viikon)

http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/start