meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja Jussi Malkki C0337060

Ennakkonäkemys aihealueesta

Ennakkotehtävä 1.

Näkemys tietoliikenteestä:

Nykyään Ethernet TCP/IP, ennen sarjaliikenne volttia. Siirtonopeudet kasvavat nopeasti. 100Mt verkko “pitäisi” olla 1GT verkko nykyään. Tiedonsiirto eri reittien ja protokollien kauttta. Tietoturva näyttelee suurta roolia erityisesti yritysmaailmassa. Langaton tiedonsiirto valtaa alaa nopeasti.

Tietoliikenne assosiaatiot: Internet, Wlan, Modeemi, TCP/IP , IP osoitteet, Reititin, Palomuuri, Tietoturva, Serveri, ADSL

Kotitehtävä 1

Kuva Kotitehtävään 1

Ennakkotehtävä 2

Matkapuhelin:

900 MHz taajuusalue on sekä GSM- että UMTS-verkkojen käytössä. 1800 MHz taajuusaluetta käytetään toistaiseksi vain GSM-verkoille. 2100 MHz taajuusalue on UMTS-verkon käytössä. 3G tarjottu nopeus 384 kt/s

Wifi:

Spesifikaatiot : IEEE 802.11g 54 Mbps/ 25 Mbps 50/ 300 m 2.4 GHz

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Valitse haluamasi aihealue ja etsi siihen liittyvä protokolla. Tutustu protokollaan ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan. Esitä www-osoite käyttämääsi protokollaan.

Protokollat:

PC:n protokollat

Sovellus-, Kuljetus- ja verkkokerros

DHCP (lyhenne sanoista Dynamic Host Configuration Protocol) on verkkoprotokolla, jonka yleisin tehtävä on jakaa IP-osoitteita uusille lähiverkkoon kytkeytyville laitteille. Ylläpitäjä antaa tietyn IP-osoiteavaruuden, jolloin jokainen laite pyytää käynnistyksen yhteydessä DHCP-palvelimelta oman IP-osoitteen. Annettu osoite on voimassa ennalta määrätyn ajan. Menettely yksinkertaistaa asiakaskoneiden asetuksien hallintaa huomattavasti.

HTTP (lyhenne sanoista Hypertext Transfer Protocol eli hypertekstin siirtoprotokolla) on protokolla, jota selaimet ja WWW-palvelimet käyttävät tiedonsiirtoon.[1] Protokolla perustuu siihen, että asiakasohjelma (selain, hakurobotti tms.) avaa TCP-yhteyden palvelimelle ja lähettää pyynnön. Palvelin vastaa lähettämällä sopivan vastauksen, tavallisimmin HTML-sivun tai binääridataa kuten kuvia, ohjelmia tai ääntä.

IPv6 on nykyisen IP-protokollan (IPv4) seuraajaksi kehitetty protokolla. IPv6 tunnettiin varhaisessa kehitysvaiheessaan myös nimellä IPng eli IP next generation. Sen tärkein ero IPv4:ään on osoitteen pituus ja osoiteavaruuden laajuus. IPv6:ssa käytetään 128-bittisiä osoitteita, jolloin yhdessä verkossa voi olla yli 340 sekstiljoonaa (340•1036) solmua. IPv4:n osoitteen pituus on 32 bittiä ja IPv4-verkossa voi olla noin neljä miljardia (4×109) somlua.

Siirtotie

Wifi (Radiolinkki fyysisenä kerroksena)

802.11g-standardi on käytännössä syrjäyttänyt vanhemman b-standardin yleisessä käytössä. Tämän standardin mukaiset laitteet toimivat a-version tapaan 54 Mbps:n nopeudella, mutta 2,4 GHz:n taajuudella. Lisäksi se on täysin yhteensopiva aikaisemman 802.11b-standardin kanssa. a-versio ei ollut yhteensopiva b-standardin kanssa. 802.11g-laitteet sopivat paikkoihin, joissa vaaditaan suurta kaistaa, esimerkiksi messuhalleihin tai auditorioihin.

ADSL

ADSL-linjan protokolla = ANSI T1.143 Issue 2 tai ITU-T-G.dmt tai ITU-T.G.Lite TCP/IP-liikenteen protokolla = RFC1483 Bridged Ethernet over ATM-protokolla

Älypuhelin ja tabletti

Sovelluskerros

VoIP eli IP-puhe (lyhenne sanoista Voice over Internet Protocol, engl. Voice over IP, IP telephony tai Internet telephony) on kattotermi tekniikalle, jonka avulla ääntä voidaan siirtää reaaliaikaisesti Internetin tai muun IP-protokollaa käyttävän verkon välityksellä

Siirtotie

3G

ITU-T on luonut yleisimmin tunnetun 3G-määritelmän. Sen mukaan 3G-matkapuhelinjärjestelmän tulee tukea suuria bittinopeuksia mm. 144 kbps laajalla ulkopeittoalueella (kulkuneuvot). 384 kbps laajalla ulkopeittoalueella (jalankulkijat). 2 Mbps tai enemmän sisäpeittoratkaisuilla sekä mahdollistaa myös videopuhelut. Sallia liikkuvuus eri operaattoreiden verkkojen ja eri maiden välillä, sekä mahdollistaa käyttö- ja laskutustietojen vaihtaminen eri operaattoreiden välillä. Päätelaitteiden maantieteellisen sijainnin määrittelyä ja tukea multimediapalveluita. Kiinteänopeuksisia ja vaihtelevannopeuksisia palveluita sekä epäsymmetristä lähetystä ja vastaanottoa.

UMTS

Universal Mobile Telecommunications System. UMTS-taajuusalueista on Euroopassa ja Japanissa käytössä 2100 MHz alue (band I), joka on tuetuin nykyisissä päätelaitteissa. Joissakin Euroopan maissa, kuten Suomessa, on otettu käyttöön myös 900 MHz alue (band VIII), mikä mahdollistaa verkon laajentamisen edullisemmin, koska lähes koko maan kattavaa 900 MHz GSM-verkkoa varten on jo rakennettu mastopaikat. UMTS tuli Suomessa käyttöön vuonna 2004.

GPRS

GPRS (lyhenne sanoista General Packet Radio Service) on GSM-verkossa toimiva pakettikytkentäinen tiedonsiirtopalvelu, jota käytetään pääasiassa langattoman Internet-yhteyden muodostamiseen matkapuhelimen tai GPRS-sovittimen avulla. GPRS:llä voidaan teoriassa saavuttaa 114 kb/s tiedonsiirtonopeus verkosta päätelaitteelle, mutta käytännössä se jää 30–40 kb/s tasolle.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1

Kommunikointi:

-LÄHDE - LÄHETIN - SIIRTOTIE - VASTAANOTIN - KOHDE

- Häiriöt “Estimoidaan” vastaanottavassa päässä (r(t) jne…)

WAN/LAN/MAN/PAN

- käsitteet saivat konkretiaa (M = Metropolitan 100 km alue) (W = Wide 1000 km alue) (L = local 100m - 1 km alue) (PAN kotiverkko → P2P kahden tietokoneen välillä

OSI/TCI/IP

- OSI 7 kerrosta TCP/IP 5 kerrosta. Fyysinen aina alimmaisena ja Sovellus ylimmäisenä. Verkkokerros, (Osissa mukana myös presentaatio.)

- Internet verkkorakenne koostuu monesta komponentista. ATM 53 bittinen solu paketti. Ei lähetä pötköön

- Piirkytkentäinen(puhelinverkko) ja pakettikytkentäinen

Luentopäivä 2

Luennolla käsiteltiin protokollien syvempää olemusta ja yhteyksien muodostamista. Yhteys voi olla yhteydellinen ja yhteydetön. Yhteydellinen varmistaa vastaanottavan pään läsnäolon. Yhteydellinen vain lähettää piittaamatta onko vastaanottaja valmis/olemassa. Tutkittiin virheen korjausta . Yleisin käyttö CRC summan laskeminen jonkin funktion perusteella. Käytiin läpi pariteetti virheenkorjauksen heikkoudet. Johtuen pariteettikorjauksen mekanismista ei virheenkorjaus ole varmaa.

Siirtoteitä on kahta pääasiallista tyyppiä:

Johtimellisia siirtoteitä:

– Parikaapeli (CAT5,CAT6,CAT6A(Lisäkierretty)) • Ydin kuparia, Johdinparit kierretty häiriöiden minimoinniksi – Koaksiaalikaapeli – Valokuitu(Monimuoto,single) • Ydin lasia/muovia jonka taitekerroin suurempi kuin vaipan. Valo kulkee johtimessa. Ei taajuutta vaan aallonpituus. – Sähköjohto • Toimivuus epävarma. Paljon häiriöitä

Johtimettomia siirtoteitä:

-Line of sight- liikkuu näkölinjaa pitkin

Kaava: d=3,57sqr(h)* K ja K on yleensä 4/3

– Mikroaaltolinkit Suunnattuja 1-40GhZ – Satelliittilinkit Suunnattuja – Radiotie Suuntaamattomia Seuraa maanpintaa 30MhZ – 1Ghz – Infrapunalinkit Suunnattuja

Luentopäivä 3

Ennakkotehtävä:

Luentopäivä 4

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Poissa luennolta , Kotitehtävät n. 1,5 h. Prujujen luku n, 1.5 h.

  • Luentoviikko 2

Luennot 6 h kotitehtävät 2 h Prujujen luku 0,5 h

  • Luentoviikko 3
  • Luentoviikko 4

Pääsivulle