meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

päiväkirja 3.10.13 Jonkin verran tunsin käsitteitä, joita luennolla käytiin läpi. Oli seillä paljon uuttakin. Aikaisemmasta koulutuksesta muistui mieleen tuo kerrosmalli ja kuinka jokainen taso lisää ohjaustietoa, mutta ei puutu itse asiaan. Tämä johtaja-sihteeri-kuriiri -ajattelumalli itse asiassa valaisee kuinka yksenkertaisesta asiasta ja pelisäännöistä on pohjimmiltaan kyse.

päiväkirja 27.10.13 Pistariin muistin sentään jotain, suurimman osan. veikkaan että nyt vaikeutuu hieman ja niin tekikin. Erilaiset yhteydet ja yhteydemuodostus jäivät tajuntaan. Reititinasiat olivat loogisia, ajastetaan asioita jos ei meinaa pysyä järjestys. Siis täysin verrattavissa normaalielämään ja henkilöiden kanssakäymiseen jos puhuu liian nopeasti toinen ei ymmärrä.Standardoinnissa oli yllättävää, miten vähän verkkoymåäristöäja tietoliikenteen asioita on standardoitu, kehitys ja sen tuomat hyödyt ovat varmaan ollut liian nopeaa. Siirtotie -osuudessa ei ollut yllätyksiä aluksi ja eri kaapelivaihtoehdot on tulleet tutuksi, tosin se mitä CAT5 tai CAT6 oikeasti tarkoittaa oli uutta, hyvä tietää. Se että digitalisessa tiedonsiirrossa 1 ja 0:sta saadaan siniaaltomainen kuulostaa mahdolliselta, mutta sen käyttötarkoitus jäi hieman hämäräksi ja se jos useita samoja merkkejä, esim. 10111101, niin muutetaanko taajutta aivan yhtenään, Ensiksi monta eri varianssia, jotta saadaan 0;1 muotoinen käyrä. No tämä selviää varmaan.

Päiväkirja 12.11.13 3. luento syvensi aihealuetta selvästi. Nyt mentiin hieman pintaa syvemmälle, mielestäni aletaan olla perusteiden ytimessä. Kanttiaalto/siniaallon modulointi ja ajoituksen synkronointi kuulostaa opittavalta asialta ja loogistahan se on. Mutta turhan monta tapaa on keksitty vaiheistukseen. Mutta toki niissä esiintyy epävarmuutta ja silloinhan joku keksii toisen tavan hoitaa asia. Eihän se ole kuin sääntöjen määrittelemistä ja niiden noudattmista. laitteiden tulee tietää mitä tapaa käytetään. Ongelmaa tuo pitkä muuttumaton sarja, tällöin sitä muutetaan, tietyllä hallitulla tavalla. Sitten tämä QAM. lyhyemmällä matkalla voidaan käyttää suurempaa modulointimäärää, mutta syy tähän ei valjennut tai on jo kadonnut päästäni. Ajoitus ja kommunikointi oli tämän luennon ydin, sekä erilaiset virheen havainnointi ja korjaustekniikat. Siirtotien jakaminen kuulostaa palveluntarjoajan kannalta hyvältä ratkaisulta. siihenkin tuntui löytyvän eri tapoja (taajuus, aika, aallonpituus ja koodijakokanavointi). Ja ihmetellään taas miksi ei pärjätä yhdellä. No eri yhteystavoissa ja tarkoituksissa on erilaiset tarpeet, ja niihin on oltava eri tapoja joissa on niille soveltuvat parhaat ominaisuudet.

Päiväkirja 10.12.13 4.Luento oli suurelta osin aikaisempien kertausta. hieman käsiteltiin verkkoympäristöä,näin siis kuulopuheiden perusteella, sillä en ollut paikalla. Hankalaa tietysti todeta mitä asioita painotettiin luennolla eniten, mutta itse koin aineistosta hyödyllisimmäksi neljä ensimmäistä kalvosarjaa, ja niistäkin kaksi ensimmäistä. Nämä käsittelivät verkkojen kytkentätapoja. Hyvin loogista. edut ja haitat tulivat hyvin esille. Se mikä jäi kaivelemaan, niin ehkä se, että käytetäänkö kumpaakin päällekkäin tietoliikenneverkostoissa ja missä laajuudessa. Ja onko piirikytkentäinen jäänyt pakettikytkentäisen varjoon. Reitystysosio menikin jo hankalemmaksi, ei iskoistunut kaaliin. verkon suorituskykyosio oli taasen loogisempaaja ymmärrettävää kuten myös mobiiliosio. Näistä jonkin verran kaveripiireissä kuulee väkisin kun ovat alalla. Nyt hiukan ymmärtää heidän höpinöistä. LAN protokollaarkkitehtuuria ymmärsin päälisin puolin. topologioita on erilaisia riippuen mitä toimintoja pääasiassa verkolta halutaan, esim käyttöä tai tallennusta, samoin siirtotie valitaan vastaavien toimintojen mukaan.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.

Ennakkotehtävä 1.ennakkotehtaevae_1_matti_mali.docx

=== Luentoyhteenvedot === Mitä opin, mikä oli päivän tärkein sanoma, …

Luentopäivä 1:

  • Päivän aihe: Tietoliikenteen perusteet: aikakaudet, laajentuminen, kommunikointimallit, kerrosmallit, perustermistö
  • Päivän tärkeimmät asiat: kerrosmallit, ehdottomasti TCP/IP ja OSI malli, niiden perustoiminta ja erot
  • Mitä opin tällä kertaa: jokainen kerros toteuttaa omaa tehtävää, alimman kerroksen kautta siirtyy tieto
  • Mitä jäi epäselväksi: miten reititin tietää lähettää paketin edelleen oikealle reitittimelle, IP osoitteen mukaan, eli onko sillä maatunnus, jne?

Luentopäivä 2:

  • Päivän aihe: Tiedon siirto, protokollien toiminnot, Siirtotiet
  • Päivän tärkeimmät asiat: Protokollien toiminnot, yhteensopivuus, niiden kommunikointi. Siirtotiet→ häiriöalttius, kanttialto vs. siniaalto
  • Mitä opin tällä kertaa: tiedonsiirto kaapeleissa on häiriöaltista ja suojaaminen on a ja o. opin miten kanttiaalto muutetaan siniaalloksi riittävän tarkasti, että ne pystyvät ymmärtämään toisiaan.
  • Mitä jäi epäselväksi: vaikka kantti- ja siniaalto ymmärtävät toisiaan, mitä sillä tiedolla tehdään,hyödynnetäänkö jossain?

Luentopäivä 3:

  • Päivän aihe: Linkit, signaalin korjaustekniikat, synkronointi, linkkiprotokollat, kanavointi
  • Päivän tärkeimmät asiat: kanavan jakaminen, sign koodaus tekniikat, lähetyksen ajoitus
  • Mitä opin tällä kertaa: näitä päivän tärkeimpiä asioita on monta tapaa hoitaa, oletin, että näinkin myöhään luodut standardit olisi selvitty vähemmillä eri tavoilla.
  • Mitä jäi epäselväksi: sign korjaustekniikat, miten käytännössä toteutetaan ja mikä yhteystapa/laite pääsääntöisesti käyttää mitäkin tekniikkaa. Kanavointi, ehkä aukeaa tarkemmin muutamalla käytännönesimerkillä.

Luentopäivä 4:

  • Päivän aihe: Verkot ja Sovellukset.
  • Päivän tärkeimmät asiat: Piiri- ja pakettikytkentäinen verkko, niiden signalisointi. reititystavat ja säännöt(jonot).
  • Mitä opin tällä kertaa: Datan reitykseen on monta tapaa, riippuen mitä ominaisuutta pidetään tärkeänä. on nopeaa lähettää data kun kanava on auki, mutta verkon kapasitetti on varattu.Ymmärrän miksi pakettidataa suositaan enemmän.
  • Mitä jäi epäselväksi: Reitystaulukot, routing algorithms

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa. Kotiverkko Matti Mali Elisan valokuitu tulee päätelaitteelle, jossa myös langaton tukiasema samassa. Sieltä kiinteästi kytketty jakotauluun (käsitteet hukassa), joka jakaa ethernet verkon joka huoneeseen talossa. Suurin osa on tyhjillään. mutta TV-huoneessa televisio on kytketty Ethernet kaapelilla, toisessa huoneessa kiinteä tietokone vastaavasti. Kolmannessa huoneessa läppäri, joka toisinaan myös langattoman kautta kytketty. tietokonehuoneessa on myös toinen langaton tukiasema, joka vahvistaa verkon kuuluvuusaluetta. LAngatonta tukiasemaa käytetään mm. tableteilla, ja matkapuhelimilla. Matkapuhelinverkkoa ei juuri kotona tule käytettyä. Tabletti sitä hyödyntää paikannustietoihin. Ohessa verkkoa kuvaava hahmotelma kotitehtaevae1_mattimali.pdf

Kysymys 1. Mitä viisautta wlan ja reitittimet sisältävät? Kysymys 2. Miten fyysinen hardware puoli liittyy 3 kerrosmalliin? Kysymys 3. Miten salaus tapahtuu ja mahd. Hakkereiden pääsy estetään?

Ennakkotehtävä 2. Kotitehtävään 1 liittyen GPS käyttää taajuutta 4500MHz. Valokuitu kotiin, ethernet verkko 100Mb/s GSM-puhelimen taajuus on 2100MHz. datan siirtonopeus 3G-verkossa on 144 - 2000kb/s WLAN taajuus on 2,4GHz ja datan siirtonopeus 54Mb/s

Kotitehtävä 2

Kotitehtävä 2.

  • Yhteys Ulkomaailmasta kotiin. → Siirtotie = johtimellinen, optinen kuitu. Kategoria ISO/IEC 11801. Monimuotokuitu, luokka OM1. Yhteysmalli FTTH → kuitu kotiboxille asti.
  • Kotiverkko, ethernet pisteet huoneissa. → Siirtotie = johtimellinen, kuparinen parikaapeli. Määritelty ISO/IEC 11801. CAT6, 250Mhz, UTP
  • Langaton verkko. → Siirtotie = johtimeton, radiotaajuusverkko. Määritelty IEEE 802.11n mukaan

Kaikki yllä mainitut käyttävät samoja protokollia, TCP, IP HTTP

TCP (transmission control protocol)

IP (Internet protocol)

HTTP (Hypertext transfer protocol)

Ennakkotehtävä 3. Tehtävänanto: Etsi toisessa kotitehtävässäsi valitsemissasi siirtotieratkaisuiissa käytetty koodaus- ja kanavointitapa.

Valokuitu siirtotienä käyttää standardia IEEE 802.3u Valokuidun koodaustapa (tämä oli 4 luentokerran kalvoissa). Oliko fiber optic standardization…. Kanavointitapoja on useita, yleisimmät ovat: WDM, SCM, OTDM ja OTDMA.

Kotitehtävä 3

Kotitehtävä 3. Tehtävänanto: Käykää tutustumassa vähintään viiden muun henkilön kotitehtäviin ja tehkää niistä lyhyt analyysi omalla sivulle (vahvuudet, heikkoudet, …)

1. Samuel Vatanen

  • vahvuudet: Päiväkirja oli hyvin kuvattu, tarkaan se mitä asioita oli painotettu ja näki selvästi mitä on jäänyt mieleen.
  • heikkoudet: Wikin rakenne hieman sekava, kaipaisi väliotsikoita (on haaste myös itsellä)

2. Juha Hallikas

  • vahvuudet: Hyvin jäsennellyt sivut, selkeät. Asiaa oli kiteytetty mielestäni hyvin.
  • heikkoudet: En osaa mainita näiden sivujen osalta yhtään.

3. Anna Ettanen

  • vahvuudet: Muiden sivujen kommentointi hyvin yhteenvedetty, antaa ehkä selkeemmin hyvistä ja huonoista asioista tietoa kuin tällainen nimetty ns. palaute.
  • heikkoudet: päiväkirjan ja tunnillaoleellisen asian erottelu oli häilyvää, mutta toisaalta asia tule selväksi.

4. Raine Rautauoma

  • vahvuudet: Linkkejä oli käytetty runsaasti. teksti oli selkolukuista
  • heikkoudet: kotitehtävän karttaa ei ollut. asia oli kuitenkin selitetty auki. Päiväkirja hieman piiloutui/ei ollut niin selkeästi erotettavissa tekstistä.

5. Kira Hellström

  • vahvuudet: esiintuotu hyvin mitä opittu ja käsitelty, osattu koostaa oleellinen sivuille vaikka huomaa, että asia ei ole ennalta tuttua.
  • heikkoudet: tästäkään on hankala sanoa mitään huonoa, kun vertaa yleisesti sivujen tasoon.

Ennakkotehtävä 4. Tehtävänanto: lue WLAN artikkeli ja Etsi verkosta sivu joka käsittelee LTE tekniikka

WLAN artikkeli Tunneilla puhutut asiat esiintyvät artikkelissa, ja artikkelia on siksi helppo lukea, kun ymmärtää lukemansa. kaistanleveys, taajuusalue, sekä vaimeneminen ja näiden liittyminen toisiinsa on helposti luettavissa artikkelista. Toki tuo artikkeli jotain uuttakin mitä tunneilla/aineistossa ei tuotu esille, nimittäin mimo ja spatiaalinen limitys. Yhtäkaikki. Näitä asioita esitetään laskelmien perustella, mutta yksikään todellinen olosuhde ei mahdollsista mainostettuja yhteysnopeuksia. Tarkoittaa sitä, ettätuotteet tuodaan liian nopeasti markkinoille. Omasta kokemukseta voi mainita 100mb yhteyden kotiin.MIkään laite ei sitäpysty hyödyntämään. joko WLAN on hidas, tai jos ethernetillä kiinni niin sitten ohjelma(sovellus) on hidas.

LTE tekniikka Artikeli

http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/teknologia/nsn_huippunopea_lte_advanced_tulee_vaivihkaa

Tästä huomasin seuraavia uusia asioita, jota ei kalvoista eikä luennoilta tullut esiin: liquid applications, eli suuret datamäärän tiedostot, kuten esim. videot säilöttäisiin tukiasemissa, jolloin niiden lataus ei kuormittaisi runkoverkkoa.

Kotitehtävä 4

Kotitehtävä 4.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 6h Ennakkotehtävä2 0,5h Kotitehtävä 1. ja sivun avaus, oppimispäiväkirja ja luentoyhteenveto n.1h. kotiverkon kuvaus n.1h

  • Luentoviikko 2

Lähiopetus: 7h Ennakkotehtävä3 1h Kotitehtävä 2. ja oppimispäiväkirja n. 2h

  • Luentoviikko 3

Lähiopetus: 7 h Ennakkotehtävä4 1h Kotitehtävä 3. ja oppimispäiväkirja n. 1,5h

  • Luentoviikko 4

Lähiopetus: 0h, mutta itseopiskelua 2,5h Kotitehtävä 4. ja oppimispäiväkirja n. 2h


Pääsivulle