meta data for this page
  •  

HUOM! Tämä on vain esimerkkisivu, joka kopioidaan oman sivun pohjaksi. Ei muutoksia tänne!

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.

Ennakkotehtävä 1.

Tietoliikenne on tiedon siirtoa erilaisten verkkojen ja laitteiden avulla paikasta A, paikkaan B (esimerkiksi matkapuhelinverkko).

-Verkot -Tietoturva (yksityisyys) -Tiedonsiirto -Protokollat -Laitteisto

Ennakkotehtävä 2.

Puhelin: taajuus 900 MHz ja 2100 MHz, nopeus 5.8, 21 tai 42 Mbit/s. gps: taajuus 1600 MHz, nopeus 50 bit/s. tietokone, internet: taajuus 2,4 GHz, max. 54 Mbit/s (wlan)

Ennakkotehtävä 3.

TV: FDMA (Taajuusjakokanavointi, Frequency Division Multiple Access)Käytetään tv-kanavien välitykseen.

Internet: ADSL, Asymmetric digital subscriber line. Käyttää puhelinkäyttöön tarkoitettua parikaapelia. Http -pyynnöt palvelimelle (upstream) ja www -sivut palvelimelta (downstream). Taajuuskanavointi, myös FDM sisäisesti upstream ja downstream kanavilla. DMT-tekniikka.

Puhelin: TDMA (Aikajakokanavointi, Time Divisision Multiple Access)

Ennakkotehtävä 4.

Artikkelissa käsiteltiin ei niin oleellisia asioita kurssin kannalta, mutta se kertoi hyvää suuntaa siitä, mihin wlan-verkkojen nopeus on nousemassa. Halutut nopeudet ovat suuria ja jotkin taajuudet aiheuttavat paljon ruuhkautumista. Artikkelissa sivuttiin myös sitä, miksi nopeus ei ole sitä, mitä käyttäjälle luvataan ja kuinka antennien määrää lisäämällä voidaan lisätä tietovirtojen määrää, mutta se kasvattaa laitteiden vaatimuksia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/LTE LTE:n (Long Term Evolution) on edistynyt 3g -tekniikka, ja sen tarkoitus on kasvattaa siirtonopeuksia, lyhentää viiveitä, parantaa palveluita ja vähentää kuluja. Data kulkee päätelaitteeseen useita radioteitä pitkin, mikä joko parantaa tiedonsiirron luotettavuutta tai mahdollistaa suuremmat nopeudet.

Miksi pitää kehittää kuluttajakäyttöön uusia nopeuksia, kun 3G mahdollistaa jo täysin hyvän toimivuuden suurin piirtein kaikkeen mitä tarvitsee?


Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

Tiedonsiirtoprotokollat, erilaiset verkot ja kuinka kaikki eri laitteet ovat verkkojen avulla joillain tavalla yhteydessä toisiinsa. Kuinka sähköposti toimii. Kuinka data kulkee paikasta toiseen ja kuinka se löytää perille oikeaan osoitteiseen.

Luentopäivä 2:

Protokollien yleiset toiminnot (ja protokollan syntaksi, sementiikka, ajoitus), Standardointi, siirtotiet (johtimilliset ja johtimettomat),tiedonsiirto ja kaistanlevys, häiriötekijät signaaleissa.

Luentopäivä 3:

Signaalit, koodaus, tiedonsiirto, virheen havainnointi ja korjaus, linkit ja kontrollointi (valvonta, ehkäisy), kanavointi (eri tavat).

Luentopäivä 4:

Verkot ja sovellukset, tele/dataliikenne, piirikytkentä, pakettikytkentä, reititysstrategiat, jonot, cellurar networks, kapasiteetin kasvattaminen, 3G, 4G, lähiverkot, topologiat, MAC -protokolla, kerrosten kytkimet, lähiverkkojen arkkitehtuuri, ALOHA, CSMA, ethernet, multilane distribution.


Kotitehtävä 1

Kotonani tietoliikenteeseen liittyy televisio, puhelin ja tietokone. Kaikkia laitteista käytän päivittäin, mutta televisio on laitteista vähiten tarpeellinen. Puhelimen kautta olen yhteydessä eri sovelluksiin, joihin olen myös yhteydessä tietokoneen välityksellä. Käytän matkapuhelin- ja internetverkkoa jatkuvasti. Internetissä olevat sovellukset, kuten facebook ja twitter, ovat ladattuna myös puhelimeeni sovelluksina. Puhelimen sovelluksiin kuuluu myös gps, jonka antamia sijaintitietoja esimerkiksi facebook käyttää.

Kuinka facebook saa käyttöön gps:n tiedot? Kuinka siis siirto tapahtuu? Paljon keskimäärin yhden ihmisen dataa siirtyy puhelimesta internettiin “haluamatta” eli sovellukset siirtävät tietoja itse? Kuinka paljon ihminen käyttää keskimäärin rahaa tietoliikenteeseen liittyvään tekniikkaan?

Kotitehtävä 2

Televisio käyttää johtimellista siirtotietä, koaksiaalikaapelia (TV -kaapeli), lähetys antenniin tulee johtimetonta siirtotietä pitkin sateliitin välityksellä. Tietokoneeseen tulee johtimellinen siirtotie (parikaapeli) ja puhelin käyttää johtimetonta siirtotietä (radiotie).

Internet käyttää TCP/IP protokollaa (IPv6), ja esimerkiksi skype -puheluissa käytetään VoIP:a, jonka internet-puheluiden yhdistämiseen, muodostamiseen ja välittämiseen käytetään useita protokollia. VoIP:ssa puhe muutetaan digitaaliseen muotoon ja siirretään paketteina verkon “yli”. Myös langatonta verkkoa käytän silloin tällöin, jonka protokolla on ATM (Asynchronous Transfer Mode), jossa lähetettävä data “paketoidaan” eli jaetaan segmentteihin.

Kotitehtävä 3.

Nico Henriksson, hyvin tehdyt tehtävät ja laajat vastaukset. Selkeästi tehty sivu ja helppo lukea.

Oskari Jahkola, todella laaja yhteenveto luennoista, helppo lukea esimerkiksi tenttiin näistäkin muistiinpanoista. Selkeä rakenne.

Ida Korpivaara, hyvin tehdyt tehtävät ja kattavat vastaukset. Selkeä jaoittelu ja helppo lukea esimerkiksi tenttii muistiinpanoista ja tehtävistä.

Heidi Haapala, todella hyvin tehdyt luentoyhteenvedot, helpottaa tenttiin lukemista. Huolella tehdyt tehtävät, pelkkää plussaa.

Kasper Halme, selkeä järjestys ja logiikka vastauksissa. Hyvin tummennetut avainsanat, joka helpottaa jaottelua. Ehkä hieman suppeat vastaukset kotitehtäviin.

Verrattuna muihin, oma työskentely kotitehtävien parissa on ollut vähän vaisumpaa. Johtuu pääosin siitä, että syksyllä oli niin paljon muuta yhtäaikaa, ja tämä kurssi jäi sitten prioriteeteissä muiden alapuolelle. Nyt helmikuussa opiskelen asiat uudestaan itsenäisesti ja ymmärrys on vielä aika heikolla tasolla ja vastaukset siitä johtuen suppeita. Pyrin petraamaan reilusti itse tenttiin, ja esimerkiksi muiden opiskelijoiden muistiinpanojen lukeminen täällä wikissä auttaa todella paljon valmistautumista.

Kotitehtävä 4.

TV: Lähetykset lähetetään sateliitille, joista sateliitti lähettää ne vastaanottimille laajemmalle alueelle, kuin mitä alkuperäisestä paikasta olisi mahdollista lähettää.

Puhelin: Matkapuhelinverkko koostuu soluista ja jokainen solu on kiinnitetty runkoverkkoon tukiasemalla. Solun puhelimet on yhteydessä tukiasemaan. Soluista muodostuva verkko kattaa yksittäisät solua huomattavasti isomman alueen. Verkko toimii paremmin, kun solut pystyvät toimimaan erikseen.


YHTEENVETO KURSSISTA

Kurssi on todella hyvä, antaa uuden näkökulman joka päiväiseen toimintaan, kun tietää miten laitteet ja yhteydet toimivat. Valitettavasti aika ei riittänyt tarkempaan syventymiseen syksyn aikana, joten nyt kun työmäärä ja kurssit ovat hieman vähentyneet, niin opiskelen asiat uudestaan. Palautteena vielä, että 6 tuntia perjantai iltapäivällä on aika pitkä aika istua, jos sitä voi vaihtaa mitenkään paremmaksi niin ei ole niin “rankkaa” istua luennolla.


Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 6 h, ennakkotehtävä 15 min, kotitehtävä 30 min.

  • Luentoviikko 2

Lähiopetus 5 h, ennakkotehtävä 20 min, kotitehtävä 25 min.

  • Luentoviikko 3

Lähiopetus 5 h, ennakkotehtävät 25 min, kotitehtävät 15 min.

  • Luentoviikko 4

Lähiopetus 5 h, ennakkotehtävät 30 min, kotitehtävät 20 min.


Pääsivulle