meta data for this page
  •  

Code Text

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Ennen kurssin alkua ennakkonäkemykseni tietotekniikasta oli lähinnä sen mahdollistavat asiat, koneet, järjestelmät ja sovellukset. Tietotekniikasta ensimmäinen mieleentuleva asia on tietokone ja kännykkä. Kun asiaa tarkemmin miettii, tietotekniikkaa on myös asioita mitkä tekevät tietokoneen ja kännykän käytön mahdolliseksi. Tietotekniikkaa on myös asiat, mitä ei näe ja mitä pitää itsestään selvyyksinä. Aihealue tuo lähinnä mieleen tietotekniset välineet ja niiden yhteydet ja toiminnot. Useat eri tekniset välineet keskustelevat keskenään huomaamattomasti ja tiedostamattomasti.

Tietotekniikka on osa lähes jokaista järjestelmää ja konetta. Se mahdollistaa tiedon siirron, muokkaamisen, etsimisen ja tallentamisen. Tietotekniikka on pakottava tarve työssä, mutta se luo myös mahdollisuuksia niin työssä, kuin vapaa-ajalla. Se mahdollistaa yhteydenpidon tärkeisiin ystäviin ulkomaille ja yleisen yhteydenpidon joka päiväisessä arjessa. Aika monta kertaa olen miettinyt sitä, miten ihmeellistä on, että kun kirjoitan sähköpostin, se on “sillä sekunnilla” toisella puolella maailmaa. Ja vielä ihmeellisempää se, että halutessani voin viestini myös perua ja näin se ei ole enää vastaanottajan saatavilla.

Tietotekniikka tuo elämään helppoutta, vaivattomuutta, mutta sen mahdollisuudet aiheuttavat myös passiivisuutta. Tietotekniikka on läsnä kaikkialla. Se pitää järjestystä yllä ja se on tehty huomaamattomaksi, mutta tarvittaessa muistuttaa tulevista ja tekemättä jätetyistä tehtävistä.

Tietotekniikka tuo mieleen sanat; vaivattomuus, Internet, tietoverkot, koneet ja laitteet.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

Päivän aihe - Tietoliikenne yleisesti, kerrosmallit ja protokollat

Päivän tärkeimmät asiat - Kommunikointimalli ja sen eri tehtävät sekä kerrosmalli (teoreettinen kolmen kerroksen malli, OSI ja TCP/IP mallit ja protokolla

Kommunikointimalli kuvaa informaation välitystä kahden osapuolen (lähde&kohde) välillä. Informaatio kulkee mallissa seuraavasti: - Lähde - generoi datan - Lähetin - muuttaa datan signaaliksi - Siirtojärjestelmä - siirtää signaalin vastaanottimelle - Vastaanotin - vastaanottaa signaalin - Kohde - toistaa vastaanotetun datan.

Kerrosarkkitehtuuri :n avulla järjestelmistä saadaan hallittavampia, kun niitä jaetaan. Lähteen ja kohteen tehtävät jaetaan osakokonaisuuksiin (tehtäviin/vastuisiin). Eri malleja: teoreettinen kolmenkerroksen malli (verkkokerros, kuljetuskerros, sovelluskerros), OSI (7 kerrosta) ja TCP/IP-mallit (5 kerrosta; fyysinen, verkko, internet, kuljetus, sovellus). Kommunikointi muiden järjestelmien kanssa tapahtuu aina alimman kerroksen kautta.

Protokolla: Kerrokset keskustelevat vastinolioidensa kanssa - keskustelu tapahtuu käyttämällä kyseisen kerroksen protokollaa. Protokolla muodostuu: syntaksi, semantiikka ja ajoitus. Eri protokollia eri kerroksissa: sovellus (http), kuljetus (TCP, UDP), verkko (ethernet, WIFI, ATM).

Mitä opin? - Tietoliikenne prosessin. Miten tieto siirtyy, mitä tiedon eteneminen vaatii sekä miten kommunikointi, kerrosmalli ja protokollat liittyvät toisiinsa. Aihe avasi kokonaisuutta ja tapahtumia tiedon siirrosta lähettäjältä vastaanottajalle.

Mitä jäi epäselväksi? - Käsitteet ja protokollien toiminnallisuudet ja niiden monimuotoisuus on edelleen epäselvää. Myös se, milloin eri kerrosmalli valitaan, kuka sen valitsee, mistä tiedän mikä on milloinkin käytössä.

Luentopäivä 2:

Päivän aihe - Protokollien toiminnot, tietoliikenteen standardointi sekä johtimelliset ja johtimettomat siirtotiet

Päivän tärkeimmät asiat - Protokollien perustoiminnot (segmentointi ja kokoaminen, paketointi, yhteyden hallinta, toimitus oikeassa järjestyksessä ja vuonvalvonta, virheen havainnointi ja korjaus), standardointi tietoliikenteessa sekä johtimilliset ja johtimettomat siirtotiet.

Mitä opin? - Luento 2:ssa käytiin syvällisemmin läpi protokollaa, mistä se muodostuu ja protokollan yleisiä toimintoja. Luennolla opin mitä standardointi tarkoittaa tietoliikenteessä. Luennon keskeisin asiasisältö koski siirtoteitä. Johtimellisia siirtoteitä ovat parikaapeli, koaksiaalikaapeli, optinen kuitu ja sähköjohto. Signaali siirtyy johtimellisen tai johtimettoman (mikroaaltolinki, satelliittilinkki, radiotie, infrapunalinkki) siirtotien kautta vastaanottimelle (mikäli johtimeton, vastaanotin tarvitsee antennin). Signaalin siirtymistä voi häiritä eri häiriötekijät, kuten vaimennus, muista ulkopuolisista aiheutuvat häiriöt (sade, sumu) signaalin vääristymät. Signaali voi olla joko analoginen tai digitaalinen. Analogisen ero digitaaliseen on se, että analoginen voi saada mikä tahansa arvon, kun taas digitaalinen signaali voi saada vain ennalta määritettyjä tasoja. Lisäksi digitaalisessa signaalissa häiriö voidaan poistaa toistamalla se, mutta analogisen signaalin kohdalla häiriötä voidaan poisaa vahvistamalla signaalia. Se kuinka nopeaa tieodonsiirto on riippuu etäisyydestä, nopeudesta ja kaistanleveydestä. Johtimettomien siirtoteiden kohdalla puhuttiin eri etenemismekanismeista ja tekijöistä mitkä vaikuttavat radioaaltojen etenemiseen (vaimeneminen, vapaantilan vaimeneminen, monitien eteneminen, esteet).

Mitä jäi epäselväksi? - Loppuluennon “aallot” ja niiden laskutavat riippuen tiedon siirron nopeudesta ja kaistan leveydestä. Myös olisi ollut hyvä tarkemmin käydä läpi siirtoteissä se, mitkä siirtotiet ovat eniten nykypäivää ja keskittyä niihin siirtoteihin mitkä ovat nyt ja mahdollisesti tulevaisuudessa käytössä. Toisaalta, koska aika on rajallista ja asiaa paljon, se on haasteellista.

Luentopäivä 3:

Päivän aihe - Signaalin koodaus tekniikat, Digitaaliset tiedon kommunikointi tekniikat sekä kanavointi.

Päivän tärkeimmät asiat - Kanavointi ja sen toteutustavat, erilaiset koodaustavat, signaalin mittaus ja virheen tarkistus

Mitä opin? - Luento 3:n osalta oppiminen jäi itsenäiseksi opiskeluksi, koska en luennolle päässyt. Harmi sinänsä, koska itse prujut koin signaalien koodaustekniikoiden ym. läpikäytyjen osalta erittäin haastavaksi. Luentoaiheiden osalta pyrin kuitenkin hyödyntämään aikaisempien vuosien opiskelijoiden wiki-sivuja ja uskonkin sisäistäneeni asiat pääpiirteittäin. Toisaalta myös uskallan kyseenalaistaa, että täytyykö esim. signaalin koodaustekniikat hallita perustetasoisella kurssilla. Tärkeintä lienee tietää yleisellä tasolla mistä on kysymys. Kanavointi ja erikananvointikoodit olivat jopa jollain tasolla mieleenkiintoisiakin. Liekö syy siinä, että asia oli helpoin hahmottaa aiemmin opittuun ja käytäntöön vai se, että prujut olivat selkeät ja suomenkielellä. Ohessa listaamiani asioita “omiin muistiinpanoihini”.

Kanavointi ja sen toteutustavat - Kanavointi = Kahden järjestelmän kommunikointi ei vie koko siirtojärjestelmän kapasiteetti vaan siirtokapasiteettia voi jakaa useamman signaalin kesken = multipleksointi. - Kanavointi perustuu siihen, että n syötettä yhdistetään linjan yhteen kanavaan ja vastaanottopäässä ne puretaan. - Kanavoinnin hyötyjä: Siirtonopeus, kustannustehokkuus, ja käyttöaste kasvaa. - Kanavointia käytetään esim. kuituihin, koaksiaalikaapeliin ja mikroaaltolinkkeihin perustuvissa runkoverkoissa, myös radiotiellä.

Eri kanavointitavat jaetaan seuraaviin luokkiin:

Taajuusjakokanavointi (FDMA) perustuu eri signaalien modulointiin eri taajuisille kantoaalloille. Signaali aina analogista. FDMA:ta käytetään radioliikenteessä ja TV-kanavien välityksessä. Haittapuolena on se, että se tuhlaa kaistaa – Yhteydelle varattu kanava varattu vaikka tieto ei liikkuisikaan.

Aikajakokanavointi (TDMA) perustuu signaalien viipalointiin. TDMA jaetaan synkroniseen ja asynkroniseen (tilastolliseen). Muun muassa GSM- verkoissa käytetty radiotiekanavanvaraustekniikka. Sitä käyttämällä voidaan siirtää ääntä ja dataa (esim. multimediaviestit).

TDMA:ssa N syötettä siirrettään siirtotielle, digitaalinen data puskuroidaan – multiplekseri käy läpi peräkkäisesti aikaviipaleita ja muodostaa puskureiden sisällöstä siirrettävän signaalin. Siirrettävä data muodostaa kehyksiä. Kehyksen muodostaa aikaviipaleista.

Koodijakokanavointi (CDMA) käytettään johtimettomilla siirtoteillä. Käytetään koko taajuusalue ja kaikki aikaviipaleet. CDMA tehokkaampi ja tajuuksien käytöltään joustavampi. Käyttäjät erotetaan toisistaan yksilöllisellä koodilla. Lähettäjä sisällyttää vastaanottajan koodin signaaliinsa jolloin koodin tunteva asema voi vastaanottaa sen. Eri koodien ansiosta useat käyttäjät voivat toimia samanaikaisesti samalla taajuusalueella häiritsemättä liikaa toistensa lähetyksiä.

Aallonjakokanavointi (WDMA) Käytetään eri taajuisia valonsäteitä, jotka muodostavat kukin oman kanavansa. Eräänlainen FDMA, mutta käytetään termiä WDM, Käytetään yksimuotokuidussa.

Lisäksi muista aihealueista: Signaalien koodaustekniikoita ovat NRZ-L,NRZI, Bipolar-AMI, Pseudoternary, Manchester, Differential Manchester. Koodaustapoja ovat mm. NRZI, NRZL, Bipolar-AMI, jne.

Mitä jäi epäselväksi? -Luennon osalta jäi paljon pimentoon ja samalla totean, että neljäs luentokerta ei voi jäädä välistä. Signaalin koodaustekniikoihin ja digitaaliset tiedon kommunikointi tekniikoijin täytyy vielä palata.

Luentopäivä 4:

Päivän aihe - Teleliikenne ja dataliikenne (Piirikytkentä vs. Pakettikytkentä), Reitittäminen

Päivän tärkeimmät asiat -Tärkeimmät asiat olivat tele ja dataliikenne ja siellä piiri- ja pakettikytkentä, reitittäminen, ruuhkan hallinta, LAN-lähiverkot

Mitä opin? - Tällä luennolla asiat tuntuivat jopa helpon kuuloisilta. Listasin jälleen hyväksi havaitsemani tiivistelmät asioista, jotka mielestäni ovat olennaisinta luennon antia ja mitkä ovat hyvä hallita jo tentinkin kannalta. Muista luennolla käydyistä asioista opin, että (LAN) Local area network eli lähiverkko ei ole yksi verkko, vaan monta verkkoa on sidoksissa toisiinsa. Se on kuitenkin yleisin verkkotyyppi. Muita verkkoja ovat WAN, MAN, PAN. LAN topologioita ovat väylä,puu, rengas ja tähti. Ruuhkan hallinta eli Congestion control in data networks vastaa vuon valvonnasta verkkotasolla. Varoituksia ja mekanismeja ruuhkan hallintaan ovat mm. datasiirtonopeuden rajoittaminen, ”varoituspaketin”/viestin lähettäminen (vastaavasti kuin virheiden hallinnoinnissakin).

Reititys

- Reitityksellä tarkoitetaan algoritmista reitin valitsemista.

- Reititystä hoitaa reititin.

- Reititys on tiedonsiirtoprotokollan verkkokerroksen osa, mikä määrää mihin sisääntulevat datapaketit lähetetään (vaatimuksina yksinkertaisuus, vakaus, tehokkuus, optimaalisuus ja reiluus). Tietoliikenne ohjataan kulkemaan tietoliikenneverkossa reittiä, joka kuluttaa vähiten joitakin resursseja. Näihin resursseihin voi kuulua esimerkiksi palvelun hinta, mutta kaikkein yleisimmin pyritään ohjaamaan liikenne ajallisesti lyhintä reittiä perille.

Reititysalgoritmeilla on kaksi reititystapaa: staattinen reititys (reitit ennelta määrätty ja tulevat käyttöön kun reititin käynnistetään). Reitittimen toimiessa reittejä ei päivitetä. Etuna yksikertaisuus, haittana joustamattomuus. Lisäksi dynaaminen reititys (reititystaulukot muuttuvat topologian ja liikennemäärien muuttuessa, vaikka ei muutoksia, taulukoita päivitetään tietynaikavälein).

Eri reititysmalleja ovat anycast, multicast, unicast, broadcast.

Reititystekniikoita:

-Flooding, jokainen saapuva paketti lähetätään kaikkiin portteihin. Lisää verkkoliikennettä mutta tieto voidaan jakaa helposti

-Satunnainen, solmu valitsee yhden reitin satunnaisesti tai tod.näk.laskelman mukaan. Satunnainen reitti ei ole välttämättä tehokkain ratkaisu.

-Mukautuva reititysstrategia, käytetään kaikkissa verkoissa missä siirretään dataa. Oletuksena että löytyy tietoa verkosta. Reitti vaihtuu sen mukaan mitä tietoa verkosta saadaan. Heikkouksena päätöksenteko monimutkaitsa, reagoidaan liian nopeasti verkosta saatuun tietoon – aiheuttaa epävakautta, toisaalta liian hidas reagointi jolloin tieto voi olla vanhentunutta. Etuina hyvä suorituskyky ja ruuhkanhallinta

Piirikytkentä

- Kommunikaatio edellyttää määriteltyä yhteispolkua kahden aseman välille.

- Kytketty peräkkäisillä verkkosolmujen välisillä linkeillä.

- Viestinvälitys sis.kolme vaihetta: 1. yhteyden muodostus. 2. Datan siirto 3. Yhteyden lopetus.

- Varatuilla resursseillä päästään reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon.

- Teleliikenteeseen eli reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon.

Pakettikytkentä

- Data pilkotaan pieniin paketteihin siirtoa varten (paketin koko riippuu pitkälti siirtoverkosta).

- Datapaketit sisältävät dataa ja kontrolliinformaatiota.

- Reitin solmuissa paketit varastoidaan hetkeksi ja lähetetään seuraavalle solmulle.

- Solmut tietoisia verkon tilasta eli minne datapaketit on siirrettävä.

Pakettikytkennän edut piirikytkentään

- Verkon tehokkuus parempi.

- Solmusta solmuun linkit voidaan jakaa dynaamisesti kaikkien pakettien kesken.

- Piirikyt. linkin kanava varattuna vain tietylle yhteydelle vaikka dataa ei liiku.

- Pakettikyt. voi suorittaa datanopeuden muunnoksen mikäli kahdella asemalla eri datanopeudet.

- Kun piirikytkentäisessä verkossa liikenteen kasvaessa liian suureksi uudet yhteydet estetään kunnes datamäärä alenee niin pakettikyt. paketit hyväksytään välitysviiveen kasvun hinnalla.

- Pakettikytkenteisessä voi määrittää eri prioriteetteja paketeille.

Mitä jäi epäselväksi? Luennolla käsitellyt asiat nivoutuivat hyvin aiemmin opittuihin asioihin. Prujujen seuraaminen oli helppoa, koska ne oli tehty suomeksi. Luennolla käydyt asiat ovat vielä hajallaan, mutta luulen että tenttiin lukiessa asiat loksahtelevat enemmän tai vähemmän paikalleen.

Mitä opin kurssin aikana

Ennen kurssia en tiennyt tietoliikenteestä juuri mitään. Olin kuullut puhuttavan ADSL:stä, 3G:stä yms. Tiesin kyllä, että sijoittaisin ne juuri tietoliikennetekniikan laatikkoon, mutta juuri muuta en olisi osannut niistä kertoa. Puhelinta / tietokonettakin olen mennyt ostamaan vain saatesanoilla - tarvitsen tämän laitteen tähän tarkoitukseen, kiitos kertokaa paras vaihtoehto. Vaikka luennot menivätkin osin korkealta ja kovaa olen tyytyväinen nyt, että kyseinen kurssi on opintoohjelmassani pakollinen. Mielestäni on kuitenkin tärkeää ymmärtää perusasiat siitä, miten tieto liikkuu ja mitä kaiken nykytietoteknisen maailman taustalla tapahtuu ja miten eri järjestelmät ja ohjelmat mahdollistavat kaiken jokapäivän tietotekniikan. Missä vaiheessa data muuttuu signaaleiksi ja miten se saavuttaa kohteensa. Mitä siirtoteitä on olemassa ja mitä ne meille mahdollistavat. Oikeastaan olen aika fiiliksissä siitä mitä olen oppinut. Vaikka välillä mielessäni purnasinkin miten tylsä opiskella asioita joilla ei tulevaisuudessa tee mitään, niin loppujen lopuksi olen todella tyytyväinen oppimaani. Vaikka kokonaisymmärrys ei ehkä kirkkain olekkaan.

Koti- ja ennakkotehtävät

Kotitehtävä 1:

Kodin tietoliikenne

Kysymykset:

1. Miten ja mitkä kaikki välineet ovat yhteydessä toisiinsa? Voivatko kaikki laitteet yhdistää toisiinsa?

2. Miten yhteys syntyy ja onko yhteys voimakkuudeltaan samanlainen riippuen käyttääkö laitteita joku vai ovatko ne käyttämättöminä?

3. Miten paljon tietoa laitteet sisältävät?

Ennakkotehtävä luennolle 2

WLAN: Kannettava tietokone muodostaa yhteyden Internettiin IEEE 802.11b/g ‑standardilla, mikä toimii 2.4 GHz:n taajuudella ja sen teoreettinen maksiminopeus 24 Mbit/s, 5 GHz WLAN-taajuus.

Soneran 4G: Euroopassa 4G-verkkojen käyttöön varatut taajuusalueet ovat 1800 MHz ja 2600 MHz ja nopeus LTE-tekniikalla mahdollistaa jopa 150 Mbit/s nopeuden(teoreettinen maksiminopeus).

Kuvien siirto kännykästä kannettavalle tietokoneelle Bluetoothin avulla: 2,4 GHz:n ISM (Industry, Medical, Science)taajuusalueella ja X nopeudella

Kotitehtävä 2

Millaisia siirtoteitä valitsemanne järjestelmät käyttävät ja millaisia protokollia niissä on käytössä.

Internet iPhonessa / iPadissa: Johtimeton siirtotie, signaali työasemasta tukiasemaan siirretään radioaalloilla.(IP protokolla (Internet Protocol) - TCP/IP mallin Internet-kerroksen (verkkokerros) protokolla, http://fi.wikipedia.org/wiki/IP, http://www.i-isolutions.fi/liitteet/ii/materiaalipankki/51.pdf

Iphone ja iPad: Siirtotie: Johtimeton - Bluethooth. TCP protokolla (Transmission Control Protocol)- Varmennettu tiedonsiirtoprotokolla kuljetuskerroksella, mikä luo yhteyksiä tietokoneiden välillä joilla on pääsy Internettiin. Huolehtii myös ajanhallinnasta. http://www.cs.uku.fi/~mhassine/VOH/Luennot/lu3.html

Sähköposti iPadista: Siirtotie: Johtimeton siirtotie, satelliitti. SMTP protokolla - SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) on RFC 821:ssa määritelty protokolla, jonka tehtävä on määritellä sähköpostin luotettava ja tehokas kulku verkossa. Protokolla on alustariippumaton, ja vaatii ainoastaan siirtotien tiedolle (johtimeton siirto tie, satelliitti). https://www.tml.tkk.fi/Studies/Tik-110.300/1998/Essays/smtp.html

Ennakkotehtävä luennolle 3

Etsi toisessa kotitehtävässäsi valitsemissasi siirtotieratkaisuiissa käytetty koodaus- ja kanavointitapa.

Iphone, ipad ja sähköposti käyttävät CDMA. Esimerkiksi soitettaessa tarvitaan koodi, minkä vastaanottajan päätelaite tunnistaa omakseen.

Kotitehtävä 3

Opiskelijoiden kotitehtävät

Vierailin useamman opiskelijan sivuilla ja useimmat olivat noudattaneet annettuja ohjeita, pitäneet kattavaa päiväkirjaa luennoista. Sivut on rakennettu joko tiiviisti ja ytimekkäästi kertoen muutamin avain sanoin luentojen sisällöstä tai enemmän päiväkirjatyylisesti tuoden mukaan myös omia pohdintoja ja mietteitä paitsi luentojen asiasisällöstä, niin myös opetuksesta ja omasta oppimisesta. Jälkimmäisten sivuja itse luin mieluummin. Kun asia on itselleni vieraampi, eri esimerkein ja omin pohdinnoin maustetut tekstit antavat ja opettavat itseäkin. Nämä tekstit ovat olleen suuriapuni silloin, kun esimerkiksi olen joutunut jättämään luennon väliin. Kotitehtäviä oli tehty vaihtelevasti ja myönnän, että omatkin sivut ovat olleet päivittämättä kyseisten osalta. Sivujen osalta osa olisi voinut kiinnittää huomiota myös tekstin asetteluun ja jaotteluun. On vaikea lukea tekstiä, mikä on kuin puuroa. Myös “mitä opin” osioihin olisin ehkä toivonut enemmän pohdintaa ja rikastetta esimerkein. Tosin esimerkit tulevat myös hienosti kotitehtävien kautta. Erityismaininnan saa Meriruoka Valtteri, jonka sivut olivat mielestäni erittäin selkeät ja sisälsivät myös omaa pohdintaa. Kotitehtävät myös erittäin esimerkillisesti tehty. Itse hyödynsin myös Aino Hirvosen muistiinpanoja omassa oppimisessa. Kira Hellström oli luonut myös hienot, selkeät sivut.

Ennakkotehtävä luennolle 4

Lukekaa wikissä pääsivulla kohdassa “linkkejä ja muuta materiaalia aihepiiriin” löytyvä WLAN -artikkeli ja pohtikaa kuinka tunneilla opetetut asiat suhteutuvat siihen.

WLAN artikkelissa käsiteltiin eri siirtotienopeuksia. Kyseiset asiat tai luvut eivät nosto mielenkiintoani ja ehkä siksi en niistä mitään tiedäkkään / halua tietää. Jotain artikkelista kuitenkin ymmärsin, eli jotain on selvästi opittu. Tekniikka selvästi kehittyy ja tiedon siirto ja välittäminen nopeutuu ja monipuolistuu koko ajan. Eri järjestelmien kommunikointiin vaikuttaa siirtotien ja signaalin kaistanleveys (taajuus ja kapasiteetti) sekä johtimettomissa myös antennien ominaisuuden sekä mahdolliset häiriöt näiden järjestelmien välillä, mihin jutussakin viitattiin. Sana standardointi toi paljon moniuloitteisempia ajatuksia mieleen kuin mitä ennen kurssia. Huomaan, että kaiken tietoliikennetekniikan peruste on kommunikointimalli ja sen ymmärtäminen sekä siirtotie ja kanavointi siinä välissä. Vaikka ehkä mainituista asioista ei artikkelissa ollut kysymys, tälläisiä ajatuksia se kuitenkin minussa herätti. :-)

Etsikää verkosta sivu tai pari, jotka esittelevät LTE-tekniikkaa (mobiiliverkko) ja pohtikaa mitä uutta kyseinen tekniikka tuo siihen mitä tunneilla on opetettu. Millaisia kysymyksiä aihepiiri herättää?

Löysin surffaillessa opinnäytetyön vuodelta 2012, mikä on keskittynyt tutkimaan kyseistä aihetta. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/64197/Opinnaytetyo%20Immonen.pdf?sequence=1. Yhden linkin alta löytyi myös todellinen tietopläjäys. http://www.ikr.uni-stuttgart.de/Content/itg/fg524/Meetings/2006-09-29-Ulm/01-3GPP_LTE-SAE_Overview_Sep06.pdf. Itselleni nousi päällimmäisenä vain kysymys, että mihin me tarvitaan enää vielä nopeampia yhteyksiä? Ja että mihin tietoliikenne vielä ovi edes kehittyä?

Kotitehtävä 4

Tarkastallaan 4. kotitehtävässä siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

ADSL Käyttää taajuusjakokanavointia FDMA) – 25 kHz varattu puheelle – kaiun poistolla tai taajuusjakokanavoinnilla ADSL käyttää Discrete multitone (DMT) –tekniikkaa, monta kantosignaalia eri taajuuksilla – bitit jaetaan tasan 4 kHz alikanaville – modeemi tarkistaa alikanavien signaalikohinasuhteen ennen datan jakamista, parempiin kanaviin enemmän dataa

3G-verkko käyttää laajakaistaista koodijakokanavointia eli WCDMA-kanavointia (Wideband Code Division Multiple Access), jossa on sama kaistanleveys kaikille datanopeuksille ja pienemmille suurempi signaalinvahvistus. Signaalinvahvistus auttaa häiriöitä vastaan.

Viikoittainen ajankäyttö

Luentoviikko 1: Lähiopetus: 0 h, Kotitehtävä: 4 h, Itseopiskelu: 10 h

Luentoviikko 2: Lähiopetus: 6 h, Kotitehtävä: 4 h, Itseopiskelu: 5 h

Luentoviikko 3: Lähiopetus: 0 h, Kotitehtävä: 4 h, Itseopiskelu: 10 h

Luentoviikko 4: Lähiopetus: 6 h, Kotitehtävä: 7 h, Itseopiskelu: 10 h

Tentti: n. 30h


Pääsivullekotitehta...pptx