Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Ensimmäinen ajatus tietoliikenteestä liittyy tiedon jakamiseen sähköisesti. Erilainen tieto kulkee tietokoneissa ja muissa laitteissa jotka ovat yhteydessä Internetiin joko piuhalla tai langattomasti. Tietoliikenne sisältää mielestäni erilaisia tietoverkkoja jotka ovat osallaan yhteydessä toisiinsa ja Internetiin. Tietoverkkojen kautta on mahdollista saada tietoa lähes mistä tahansa verkkoon yhdistyneestä laitteesta. Tietoliikenne sisältää erilaisia ”palveluja” kun pilvipalvelut, jotka eivät sisälly välttämättä yhteen koneeseen, vaan toimivat ennen kaikkea näiden pisteiden yläpuolella ja välissä. Mielestäni tietoliikenteen kehittyminen helpottaa ihmisten tiedonjakamista, mutta toisaalta ”välineistää” kaiken tiedonjakamisen. Termejä joita tietoliikenteestä tulee mieleen; tiedonjakaminen, tietoverkko, tiedonsiirto, tietoturva, kommunikointi, langaton verkko, matkapuhelinverkko. Kokonaisuuksista esimerkiksi tiedon langaton siirtäminen, kuten Wlan matkapuhelimille.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1 20.9.13

Päivän aihe:

Päivän aihe oli kolmiosainen; tietoliikenne yleisesti, kerrosmalli sekä protokolla. Tietoliikenteestä käsiteltiin sen erilaisia näkökulmia, kerrosmallista esitettiin ”perus” teoreettinen malli, sekä OSI ja TCP/IP mallit. Protokollasta käsiteltiin sen toimintaa ja tehtäviä.

Päivän tärkeimmät asiat: Tietoliikenteestä yleisesti jäi erityisesti mieleen sen perusongelma: Kuinka tieto joka on lähetetty yhdestä lähteestä, saadaan avattua muuttumattomana sen kohteessa. Luennoilla käsiteltiin tietoliikenteen yleisiä trendejä. Näitä trendejä ovat palveluiden lisääntyminen, josta voidaan antaa ansio Applelle ja sen sovelluksille, ja samalla ihmisten riippuvaisuus verkosta ja ennen kaikkea sen tarjoamista palveluista. Tietoliikenteen aikakaudet kertoivat kuinka tietoliikenne on kehittynyt yhden koneen järjestelmästä lähemmäs ubiikkia tilannetta, jossa kaikki käyttäjän tiedot on jaettu usean koneen kesken.

Yksi tärkeimmistä luennoilla esitetyistä asioista oli kommunikaatiomalli, joka kuvaa tiedonsiirtoprosessia laitteiden välillä. Malli sisältää kuvauksen tarvittavista laitteista, toiminnoista laitteissa ja niiden välillä, siirrettävien tiedon muodon ja esityksen tiedon etenemisestä.

Kolmas osio luennoilla koski kerrosmallia ja protokollaa. Jotta tietoa voidaan siirtää, tulee tiedonsiirtoa varten avata kommunikaatiokanava, tai tiedottaa verkkoa määränpäästä. Sen lisäksi tulee varmistaa vastaanottajan valmius vastaanottamiseen ja varmistaa että vastaanottajan tietojärjestelmällä on valmius vastaanottaa ja tallentaa tiedosta. Tarvittaessa data muoto tulee muuttaa vastaamaan käyttöjärjestelmän hyväksymää muotoa. Tehtävät on jaettu kolmeen kerrokseen paremman hallinnan takia. Jokainen kerros hoitaa oman tehtävänsä eikä muiden tehtäviä. Kolme kerrosta sisältävät sovellusmoduulin, kommunikointimoduulin ja verkkomoduulin. Muita tunnettuja kerrosmalleja ovat OSI ja TCP/IP mallit joissa on kolmen kerroksen sijaan 7 ja 5 kerrosta.

Protokolla liittyy kerrosmalliin niin, että jokaisen kerroksen on toimittava tiettyjen käyttäytymissääntöjen mukaan. Tehtävät toteuttavat omia tehtäviään kommunikoimalla vastinpariensa kanssa.

Mitä opin tällä kertaa:

Kerrosmallin toiminta hyvin pelkistettynä on nyt selvää, kiitos hyvän esimerkin johtajasta, sihteeristä ja kuriirista. Ymmärsin myös protokollan merkityksen. Tietoliikenteestä yleisesti tuli myös kattavampi kuva kun luennolla selitettiin esimerkiksi sähköpostin toimintaa selkokielellä.

Jäi epäselväksi:

Perustermeissä on vielä opittavaa. Tietoliikenne on niin uusi aihealue että luennoilla olisi voinut lähteä liikkeelle vielä perusteellisimmista termeistä kuten reititin, joka jäi tällä kertaa epäselväksi. Myös kuva eri siirtoteistä kodin, matkapuhelimen, tv:n ja gps:n välillä jäi vielä hieman epäselväksi termeineen.

Luentopäivä 2:4.10.13

Päivän aihe

Alkuun käsiteltiin protokollaa syvällisemmin, mikä oli hyvä, koska pistarissa huomasin että protokolla ei oikein kuitenkaan jäänyt selväksi ensimmäiseltä luennolta. Toisena aiheena oli standardointi. Standardoinnista minulla oli jo jonkinlainen ennakkoajatus, joten nyt käsite avautui hyvin paljon laajemmaksi. ISO-standardointi on aiemmista opinnoista tuttu. Kolmantena (ja haastavimpana, ehkä tärkeimpänä?) aiheena oli johtimelliset ja johtimettomat siirtotiet. Luennolla käsiteltiin yleisesti siirtoteitä eri laitteiden välillä, mistä huomasi selkeästi että tietämys aiheeseen senkun laajenee verrattuna edelliseen luentokertaan ja siihen liittyvään kotitehtävään.

Tärkeimmät asiat

Päivän tärkempinä asioina olivat protokollan erilaiset tehtävät ja eri toiminnot. Mitä on stardointi ja mitä hyötyjä haittoja standardoinnista on. Miten Internet standardi muodostuu. Millaisia erilaisia johtimellisia ja johtimettomia siirtoteitä on olemassa.

Mitä opin

- Protokolla koostuu syntaksista, semantiikasta ja ajoituksesta

- Protokollan perustoimintoja ovat; segmenttitiedot ja kokoaminen, paketointi, yhteydenhallinta, toimitus oikeassa järjestyksessä, vuon valvonta, virheen havainnointi, osoitteet, kanavointi ja kuljetuspalvelut.

- Kommunikointi tapahtuu joko yhteydettömästi (postikortti) tai yhteydellisesti (puhelinkeskustelu)

- Protokolla on todella laaja kokonaisuus, mikä liittyy kaikkeen tietoliikenteeseen

- Standardit huolehtivat fyysisestä, sähköisestä, ja toiminnallisesta yhteensopivuudesta eri järjestelmien välillä

- Internet standardin muodostamisen periaatteet

- Siirtotiet joko johtimellisia (fyysiset rajat) tai johtimettomia (langattomia)

- Johtimellisia siirtoteitä: parikaapeli (puhelinkaapeli), koaksiaalikaapeli (tv-kaapeli), valokuitu, sähköjohto

- Johtimettomia siirtoteitä: mikroaaltolinkit, satelliittilinkit, radiotie, infrapunalinkit

- Johtimettomat siirtotiet –> signaali etenee ilmassa antennien välityksellä

- Signaalin etenemiseen vaikuttaa: vaientaminen, siroutta, häipyminen, monitie-eteneminen, heijastuminen, taipuminen ja taittuminen, doppler-ilmiö

- Kaistanleveydellä ja tiedonsiirtonopeudella on suora yhteys

Mitä jäi epäselväksi

Protokollan perustoiminnot ovat käsitteinä ymmärrettäviä, mutta käytännössä vielä ihan hepreaa.. Myös eri johtimellisten siirtoteiden yksityiskohtaiset erot menivät yli hilseen. Mistä tietää mikä on paras mihinkin? Johtimettomien siirtoteiden signaalien etenemiseen liittyvät taajuudet olivat myöskin todella hankala ymmärtää.

Luentopäivä 3: 1.11.13

Päivän aihe: 1. Signaalien koodaustekniikat 2. Digitaaliset tietoliikennetekniikat 3. Linkkien hallinta

Päivän tärkeimmät asiat:

Miten datasta saadaan signaali, joka sopii siirtotielle. Luentojen aiheena oli käsitellä Stallingsin kirjan kappaletta 5, ”Signal Encoding Techniques”, kappaletta 6, ”Digital Data Communications Techniques”, sekä kappaletta 7, Data Link Control Protocols. Luentojen aiheena oli tarkastella kerrosmallin kahta alinta kerrosta. Kuinka hallita yksittäisen linkin yhteyttä ja miten signaali saadaan aikaiseksi verkkoon, ja millainen signaalin laatu on ja millaisia ominaisuuksia sillä on. Luennoilla käsiteltiin myös signaalin koodaustekniikoita, kuinka signaali muutetaan sähköiseen muotoon.

Mitä opin tällä kertaa:

Jotta signaaleja voidaan tulkita, täytyy tiedon (bittien siirrolla) olla tarkka aikataulutus. Siirto täytyy synkronoida lähettäjän ja vastaanottajan kesken. Tulkitsemiseen vaikuttaa myös kohinan määrä, datanopeus, kaistanleveys ja tapa, jolla tieto on koodattu.

Eri koodaustapoja:

  • NRZ-L Non Return to Zero Level (0 ja 1, voi olla myös negatiivinen)
  • NRZI Non Return to Zero Inverted (pulssimuutos ilmaisee 1, ei muutosta 0)
  • Bipolar-AMI (kolme vaihtoehtoa, positiivinen ja negatiivinen 1, 0)
  • Pseudoternary (sama kuin Bipolar-AMI, mutta toisinpäin, muutos on 0)
  • Manchester (muutos keskellä bittijaksoa)
  • Differential Manchester (muutos bitin alussa 0, ei muutosta 1)

Eri koodaustapojen haasteena on pitkät 0 tai 1 sarjat. Näihin pyritään vaikuttavaan signaalin muokkaamisella eli Scramblingillä. Sillä mahdollistetaan virheenkorjaus, bittien synkronointi ja tiedonsiirtonopeus.

Puhelinverkoissa tarvitsee muuttaa digitaalinen data analogiseen muotoon.

Eri tapoja muuttaa digitaalinen data analogiseen muotoon:

  • ASK (Amplitude Shift Keying)
  • FSK (Frequency Shift Keying) – Taajuusvaihtelu
  • Multiple FSK – Jokainen signaali sisältää enemmän kuin yhden bitin
  • PSK (Phase Shift Keying) - Vaihevaihtelu

QAM (Quadrature Amplitude Modulation) Käytetään ADSL-modeemeissa ja joissain langattomissa yhteyksissä Yhdistelmä ASK:a ja PSK:a

Analoginen data digitaaliseen muotoon:

Voidaan lähettää NRz-L:llä, tai lähettää käyttämällä jotain muuta kuin NRZ-L:llää, tai muuttaa analogisesta datasta digitaaliseksi codec:in avulla:

  • Pulssikoodimodulaatio (PCM) (“näytteenottoteoria)
  • Deltamodulaatio (DM) (näytteenotto, josta muodostetaan porrasmalli)

Eroja siinä, kuinka paljon kaistanleveyttä käyttävät, DM yksinkertaisempi malli mutta huonompi kohinan sietokyky.

Analoginen data analogiseksi signaaliksi:

Analogista dataa muutetaan analogiseksi signaaliksi koska korkeampi taajuus mahdollistaa tehokkaamman lähetyksen. Vaihtoehtoisia modulointitapoja: - amplitudimodulaatio - taajuusmodulaatio - vaihemodulaatio Haasteena tiedonsiirrossa on saada lähettäjä vastaanottaja toimimaan samanaikaisesti jottei tietoa tulkita väärin. Ratkaisuna on käyttää joko synkronoitua tai asynkronoitua tiedonsiirtoa.

Asynkroninen vs synkroninen tiedonsiirto

  • Asynkroninen - Data lähetetään yksi kirjainmerkki kerrallaan, jonka jälkeen vastaanotin synkronoi itsensä ennen seuraavaa vastaanottoa. Mitä suurempi määrä bittejä on, sitä suurempi on mahdollisuus aikataulutusvirheeseen.
  • Synkroninen - Bittijonot lähetetään jatkuvana virtana, jolloin vastaanottajan ja lähettäjän on oltava synkronoituina keskenään.

Tiedonsiirtovirheet

Tiedonsiirrossa tulee aina virheitä. Virheenkorjaus mahdollistaa virheen paikantamisen, mutta virheitä voidaan myös havaita lisäämällä bittijonon perään tarkistusbittejä. Virheenkorjaus on silloin järkevää, kun uudelleenlähetys on tehotonta tai liian hidasta. Virheenkorjausta käytettäessä lähetetty tieto sisältää itsessään tiedon virheestä sekä keinot tiedon korjaamiseen alkuperäiseen muotoon. Virheenkorjaus tapahtuu kerrosmallin ylimmissä kerroksissa.

Linkkien hallinta protokollat

Jotta tiedonsiirtoa voidaan paremmin hallita, tietoa lähetettäessä fyysisen kerroksen päälle lisätään kuljetuskerros. Jotta tiedon siirtoa linkin välillä voidaan hallita, tarvitaan: - synkronointi - vuon hallinta (jotta tietoa ei lähetetä enempää kuin vastaanottaja pystyy vastaanottomaan) o Stop and Wait – tieto pilkotaan osiin, joita lähetetään lisää kun vastaanottaja on vastaanottanut edellisen osan. Hidastaa tiedon lähettämistä. o Sliding Windows Flow control – tietoa lähetetään vastaanottajalle kunnes ilmoittaa että puskuri on täynnä. Ilmoittaa lähettäjälle kun tietoa voi lähettää taas lisää. Mahdollistaa usean tiedon lähettämisen kerralla. - virheiden hallinta o ARQ (Automatic Repeat Request) yleisnimitys virheenkorjaus mekanismeille. Eri versioita: Stop-and-Wait, go-back-N, selective-reject - osoitteisto - ohjausdata - linkkien hallinta

Kanavointi

Tiedon siirto ja kommunikointi kahden toimijan välillä varaa pääsääntöisesti koko siirtojärjestelmän kapasiteetin. Kanavoinnin avulla käytettävän siirtotien siirtokapasiteettiä voidaan jakaa pienempiin osiin jolloin useampi toimija voi kommunikoida keskenään samanaikaisesti samalla siirtotiellä.

Kanavointi voidaan jakaa seuraaviin luokkiin:

  • Taajuusjakokanavointi (FDMA, Frequency Division Multiple Access)
  • Aikajakokanavointi (TDMA, Time Division Multiple Access)
  • Synkroninen
  • asynkroninen (tilastollinen)
  • jakokanavointi (CDMA, Code Division Multiple Access)
  • Aallonpituusjakokanavointi (WDMA, Wavelength Division Multiple Access)

Mitä jäi epäselväksi:

Luento oli hyvin haastava, ja taas olen sitä mieltä, että jos opetus on suomeksi, olisi suunnattomasti apua, jos luentokalvot olisivat myös suomeksi. Oppimispäiväkirjaa ja luentokalvoja läpi käydessä asia avautui edes hieman, mutta kanavointi ja sen eri luokat tuntuvat edelleen hyvin haastavilta. Paljon on vielä opittavaa ennen kuin tenttiin uskaltaa mennä..

Luentopäivä 4:

Päivän aihe:

  • Verkot ja sovellukset
  • teleliikenne vs. dataliikenne
  • piirikytkentä & pakettikytkentä

Päivän tärkeimmät asiat: Tele- ja dataliikenne, piiri- ja pakettikytkentä, reititys, ruuhkan hallinta, LAN-lähiverkot

Mitä opin:

Kytkentäiset verkot, miten toimii, ketkä käyttävät, miten yhteydessä toisiinsa. Kytkentäinen verkko = solmupisteitä  tarjoaa asemille tietoliikenneverkon Tietoliikenne jaetaan:

  • teleliikenteeseen (puhelinverkot)  vaatimuksena reaaliaikainen kommunikointiväylä  piirikytkentä
  • dataliikenteeseen (dataverkot)  tehokas kommunikointiväylä  pakettikytkentä

Piirikytkentäinen verkko - päästä päähän yhteys muodostettava ennen datan siirtoa esim. yleinen puhelinverkko, vaihteet, yritysten yksityiset verkot, datavaihteet

Pakettikytkentäinen verkko

  • data pilkotaan osiin siirtoa varten
  • reitin solmuissa paketit varastoidaan lyhyeksi aikaa ja lähetään seuraavalle solmulle
  • tehokkaampi kuin piirikytkentäinen
  • käytössä kaksi eri kytkentätapaa
  • tietosähke (tyypillisempi nykyisin)
  • virtuaalipiiri

Reititys Tapa jolla löydetään oikea vastaanottaja = REITITYS Reititys toimii verkkokerroksella

Ominaispiirteitä:

  • toimii oikein (correctness)
  • yksinkertaisuus (simplicity)
  • vahvuus ( robustness) kestävyys, toimii myös piikkiaikoina vs. yöaikaan
  • stabiliteetti (stability)  riippumatta tilanteesta, toimii yhtä hyvin
  • tasapuolisuus (fairness) riippumatta missä on, paketti kulkee yhtä hyvin
  • optimaalisuus (optimality) prioriteetti niille, jotka kulkee lyhyen matkaa
  • tehokkuus (efficiency)

Reititys algoritmin haasteena on saada puuttuvat arvot

Eri reititysstrategioita

  • flooding
  • satunnainen
  • mukautuva reititys
  • reititystaulut

Reititys tärkeä osa verkon toimintaa! Mikään paketti ei mene perille jossei reititys ole kunnossa.

Ruuhkan hallinta = Congestion control in data networks vastaa vuon valvontaa verkkotasolla

Vastaa tukosta vesiletkussa (solmu) –> jossain tulee tukos –> paine siirtyy muualle KUMULOITUU Yhdestä tukkeesta verkon solmussa voi lähteä tukos verkkoon. Verkon läpäisy menee nollaan. Verkon hoidettava ongelma –> Ruuhkan hallinta.

Mekanismeja ruuhkan hallintaan:

  • datasiirtonopeuden rajoittaminen
  • ”varoituspaketin”/viestin lähettäminen

Viivettä verkon kommunikoinnissa tapahtuu

  • jonotusviive
  • lähetysviive¨

”Oikean” Internetin ongelmat ja viiveet traceroute lähettää kokeilupaketteja saadakseen oikean nopeuden.

LAN Local area network LÄHIVERKKO Internet ei yksi verkko, vaan monta verkkoa sidoksissa toisiinsa.

  • Yleisin verkkotyyppi

- halpa ja helposti saatavilla oleva tekniikka - läheiset suhteet (locality of reference)

  • Tehtävänä yhdistää PC:t ja keskustietokoneet tai tarjota mahdollisuus työryhmäkommunikointiin

Lähiverkkojen kehitys

  • laitteiden lukumäärän kasvaminen
  • PC-koneiden jatkuva tehonkasvu

LAN topologiat

  • väylä
  • puu
  • rengas
  • tähti

Valintaan vaikuttaa luotettavuus, tehokkuus, korvattavuus

Mitä jäi epäselväksi: Luennoilla asiat tuntuivat melko selkeiltä, mutta kun luin luentomuistiinpanojani jälkikäteen, en ymmärtänyt niistä mitään, enkä osannut yhdistää asioita keskenään. Loppuluennosta kerrattiin vähän kurssin asioita, mikä jollain lailla auttoi sijoittamaan eri termit toisiinsa, mutta edelleen asiat tuntuvat hyvin hyvin haastavilta. Plussaa tämän päivän luennoilta oli se, että osa kalvoista oli kokonaan suomeksi, helpotti heti seuraamista! 

Mitä opin kurssin aikana, mitä jäi epäselväksi

Kurssi oli erittäin haastava ja vaikka alussa puhuttiin että lähdetään ihan perusteista, en enää ensimmäisen luennon jälkeen ymmärtänyt mistä puhutaan. Yksittäisinä asioina kanavointi ja protokollat ovat jotenkuten ymmärrettäviä, mutta kurssin alussa ja lopussa esitetty kokonaiskuva ei vielä selkeyttänyt riittävästi asioiden yhteyksiä. Vielä on paljon opiskeltavaa ennen tenttiä. Toiveissa olisi, että ymmärtäisin tenttiin mennessä kokonaiskuvan eri asioiden yhteyksistä edes kaikkein alkeellisimmalla tavalla.

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

kotitehtaevae1_ainohirvone2013.docx

Onko tarvittava teknologia maailmanlaajuiseen langattomaan Internet yhteyteen olemassa? Ajankohtaiseen kakkoseen liittyen, voiko taajuuksia oikeasti myydä, eli “varata” tietty taajuusalue?

Ennakkotehtävä 2:

Wlan 2,4 Ghz, IPad 700 ja 2100 MHz, GSM 850, 900, 1800, 1900 MHz, IPhone datanopeus 14 megaa/5,76 megaa (aiheesta sattui tulemaan juuri Ajankohtaisessa Kakkosessa 8.10.)

Kotitehtävä 2

Ensimmäisten luentojen kotitehtävissä selvititte laitteita ja palveluita. Tässä kotitehtävässä selvitetään laitteiden ja palveluiden käyttämiä protokollia sekä siirtoteitä. Pohtikaa ensin millaisia siirtoteitä valitsemanne järjestelmät käyttävät ja millaisia protokollia niissä on käytössä. Pyrkikää löytämään 3 esimerkkiä molemmista.Protokollien osalta etsikää myös missä protokolla on määritetty ja mahdollisesti linkki kyseiseen määritykseen.

WLAN voi käyttää yhteyteen johtimellista optista kuitua joka liittyy reitittimeen. Esimerkkejä tästä voisi olla TCP/IP malli.

Ipad siirtotienä langaton (johtimeton) siirtotie modeemiin Iphone siirtotienä johtimeton siirtotie modeemiin. Alla sivusto jossa määritellään Apple tuotteiden käyttämiä protokollia. Kaikkiin eri toimintoihin oma protokollansa? Esimerkiksi sähköpostin lähettäminen ICloudin kautta käyttää Simple Mail Transfer Protocol (SMTP). (Lähde: http://support.apple.com/kb/ts1629?viewlocale=fi_FI&locale=fi_FI luettu 6.12.13)

SMTP protokollaa käytetään sähköpostin lähettämiseen Internetin kautta. Toimii vain lähtevään sähköpostiin. Protokolla pilkkoo viestin pieniin osiin, jolloin vastaanottajan on helpompi vastaanottaa se. Vahvuuksina tässä protokollassa on luotettavuus ja yksinkertaisuus. (Lähde: http://whatismyipaddress.com/smtp luettu 6.12.13)

Digiboksi siirtotienä johtimellinen siirtotie. Digiboksi voi käyttää protokollana DVB-IPTV Internet-protokollaa teräväpiirto-ohjelmien siirtoon digiboksiin. IPTV (Internet Protocol Television) tarkoittaa järjestelmää, jossa IP-protokollan avulla kuljetetaan reaaliaikaista televisiokuvaa digitaalisesti. (Lähde: http://www.tlu.ee/~matsak/telecom/lasse/ipTV/ luettu 6.12.13)

Ennakkotehtävä 3:

Etsi toisessa kotitehtävässäsi valitsemissasi siirtotieratkaisuiissa käytetty koodaus- ja kanavointitapa.

Digiboksi eli televisio käyttää FDMA eli taajuusjakokanavointia, IPhone käyttää TDMA eli aikajakokanavointia. Luulisin, nämä ovat ihan hepreaa.. :/

Kotitehtävä 3

Käykää tutustumassa vähintään viiden muun henkilön kotitehtäviin ja tehkää niistä lyhyt analyysi omalla sivulle (vahvuudet, heikkoudet, …)

Lauri Isoaho: Vahvuudet: - Luennoilla käsitellyt asiat käyty läpi hyvin perustellusti ja perinpohjaisesti - Oppimispäiväkirjaan on merkitty hyvin, mitä hän on itse oppinut luennoista Heikkoudet: - Luennon pääkohdat olisi voinut vähän tiivistää

Paula Kokko: Vahvuudet: - Selkeästi kerrottu luentojen pääasiat - Wiki-sivusto hyvin jäsennelty ja helppo lukea - Uskon että olen osaamiseltani ja tiedoiltani hyvin lähellä Paulaa tässä asiassa, joten oppimispäiväkirjaa oli mielenkiintoista lukea Heikkoudet: - Luennon pääpiirteet mainittu selkeästi mutta melko suppeasti

Laura Niiranen Vahvuudet: - Oppimispäiväkirjaa on hyödynnetty mielestäni juuri oikein, tekstiin on kirjoitettu asiat joita luennoilla on opittu Heikkoudet: - Joitain asioita luennoilta ei mainita ollenkaan, kenties jäänyt ymmärtämättä

Mika Peippo Vahvuudet: - Kotitehtäviin on panostettu hyvin, näkyy että on selkeästi päästy soveltamaan luennoilla opittuja asioita Heikkoudet: - Kotitehtävistä puuttuu havainnollistavat kuvat - Luentomuistiinpanot melko suppeat

Ilari Rantatalo Vahvuudet: - Oppimispäiväkirjassa reflektoitu hyvin omaa oppimista - Varsinkin luentomuistiinpanot hyvin selkeästi kirjoittajan omasta näkökulmasta, helpottaa varmasti tenttiin kertaamista Heikkoudet: - Luentomuistiinpanoissa luettavuuden kannalta asettelussa puutteita

Ennakkotehtävä 4:

Lukekaa wikissä pääsivulla kohdassa “linkkejä ja muuta materiaalia aihepiiriin” löytyvä WLAN -artikkeli ja pohtikaa kuinka tunneilla opetetut asiat suhteutuvat siihen.

Artikkelista tulee ilmi mitä puhuttiin luennoilla siirtoteiden nopeuden rajallisuudesta. Käyttäjät yleisesti odottavat suurempia nopeuksia, ja palveluntarjoajat lupailevat suurempia nopeuksia kuin mitä oikeasti on mahdollista saavuttaa. Mielestäni tämä kiteytettiin artikkelissa hyvin “Kahdeksan tietovirran spatiaalinen limitys reaalimaailman oloissa vain insinöörin päiväuni”. Artikkelissa esitetty uusi “sovellus” tms. oli siinä mielessä houkuttelevan kuuloinen, että se kykenee tarjoamaan käyttäjilleen linjan ruuhkattomuutta hyödyntämällä eri taajuuksia. Artikkelissa keskusteltiin myös jossain yhteydessä vastinpareista, nyt pystyy jo yhdistämään tämän luennoilla opittuun kerrosmalliin. Artikkeli sisällöltään meni vielä pitkälti yli hilseen, mutta edes aiheen ymmärsin. :)

Etsikää verkosta sivu tai pari, jotka esittelevät LTE-tekniikkaa (mobiiliverkko) ja pohtikaa mitä uutta kyseinen tekniikka tuo siihen mitä tunneilla on opetettu. Millaisia kysymyksiä aihepiiri herättää

http://ltemobiiliverkko.blogspot.fi/

Löysin Googlettamalla melko vanhan (2010) blogitekstin aiheeseen liittyen. Tässä blogitekstissä LTE-tekniikkaa käsiteltiin mielestäni riittävän selkokielisesti jotta ymmärsin tekniikan perusidean.

Kotitehtävä 4

Tarkastallaan 4. kotitehtävässä siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

Kotona WLAN toimii lähtökohtaisesti hyvin, alueena sellainen ettei yhteys toimi aina pätkättömästi. Kun useita laitteita käyttää yhtäaikaisesti modeemia, yhteys hidastuu. Modeemi käyttää taajuusjakokanavointia, joten ehkä siinä olisi mahdollisuus parantaa yhteyttä, vähentää kohinaa? Digiboksin toiminta ja tehokkuus tulevat annettuna palveluntarjoajalta. IPhone käyttää kanavointia jotta yhteys puhelin ”tornista” toimii yhtä hyvin kaikille käyttäjille tornin (antennin?) alueella.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Luennon tiivistelmä 1 h

Kotitehtävään perehtyminen ja sen tekeminen 1,5 h

Lähiopetus: 6 h

  • Luentoviikko 2

Lähiopetusta: 6h

Luennon tiivistelmä 1,5 h

Kotitehtävät: 2 h

  • Luentoviikko 3

Lähiopetusta: 7 h

Luennon tiivistelmä 2 h

Luentokalvojen läpikäyminen 2 h

  • Luentoviikko 4

Lähiopetusta: 7h

Luennon tiivistelmä: 2 h

Luentokalvojen läpikäyminen, kotitehtävät: 2 h

Tenttiin valmistautuminen, wikisivuston valmistaminen: 4h


http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/start