Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Huomasin heti, että minulle oli yllättävän vaikeaa määritellä paperille, mitä tietoliikenne on. Ainakin se pitää sisällään tiedon siirtoa paikasta toiseen ja mielestäni se käsittää myös siihen tarvittavat välineet ja eri siirtotavat. Yhtenä keskeisenä tekijänä on internet. Tietoliikenne mahdollistaa monia asioita niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Sen merkityksen huomaa parhaiten silloin, kun jokin ei toimi, kuten pitäisi. Muuten se on jo itsestäänselvyys.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

Päivän aiheena oli tietoliikenteen perusteet ja siihen liittyen kommunikointimallit ja kerrosarkkitehtuuri, sisältäen mm. OSI-mallin ja TCP/IP kerromallin sekä tietoa protokollista.

Tärkeimpinä asioina mieleen jäivät asiat koskien kerrosarkkitehtuuria. Kerrosarkkitehtuurin tarkoitus on saada mahdollisimman suuri kapasiteetti, mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Sen pohjimmainen idea on saada aikaan parempi hallittavuus jakamalla järjestelmän toiminnot pienempiin osiin. Tärkein asia muistaa on se, että kommunikointi kulkee aina alimman kerroksen kautta!

Protokollasta opin sen, että se on tapa toimia, kun kommunikoidaan kahden laitteen välillä. Protokollalla toteutetaan kerroksen tehtävät ja ohjausinformaatio puolestaan toteuttaa protokollan.

Itselleni jäi jonkin verran epäselviä asioita. Iltapäivästä alkoi selvästi vaivata väsymys ja viimeiset aiheet koskien esimerkiksi OSI:a ja TCP/IP:tä jäivät epäselviksi. Yritän perehtyä niihin luentomateriaalin avulla.

Luentopäivä 2:

Päivän aiheena olivat protokollien yleiset toiminnot, tietoliikenteen standardointi sekä johtimelliset ja johtimettomat siirtotiet.

Päivän aikana käytiin melko nopeaan tahtiin läpi suuri määrä uutta asiaa, joista tärkeimpinä voisi mainita kaikki alla olevat:

Protokolla koostuu syntaksista (millaisia paketteja), semantiikasta (miten paketit toimitetaan) ja ajoituksesta (pakettien siirtonopeus ja oikea järjestys). Ohjausinformaation lisäämistä datalohkoon kutsutaan paketoinniksi. Ohjausinformaatiota voi olla esimerkiksi osoite tai virheenkorjauskoodi. Olioiden välinen kommunikointi voi tapahtua yhteydettömästi (postikortti) tai yhteydellisesti (puhelinkeskustelu). Vuon valvonta on toimenpide, jolla vastaanottaja säätelee lähettäjän lähetysnopeutta. Virheenkorjausta käytetään pienentämään virheiden vaikutuksia. Protokollan tehtävänä on datavirtojen välittäminen kahden kommunikoivan olion välillä.

Standardeja tarvitaan huolehtimaan fyysisestä, sähköisestä ja toiminnallisesta yhteensopivuudesta eri järjestelmien välillä. Standardointi vahvistaa markkinat tuotteille ja yhteensopivuuden, mutta niiden voidaan sanoa samalla myös jäädyttävän teknologiaa, koska prosessi on liian hidas nopeasti muuttuvalle alalle. Haittapuolena on myös se, että samalle asialle on päällekkäisiä standardeja.

Siirtotiet jaetaan johtimellisiin ja johtimettomiin. Johtimellisessa siirtotiessä signaalit kulkevat fyysistä reittiä pitkin, esimerkkeinä voidaan mainita parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu ja sähköjohto. Johtimettomassa siirtotiessä tieto siirtyy langattomasti, esimerkkeinä voidaan mainita mikroaaltolinkit, satelliittilinkit, radiotie ja infrapunalinkit.

Siirtotien ja signaalin ominaisuudet vaikuttavat tiedonsiirron laatuun ja ominaisuuksiin. Johtimellisessa siirtotiessä signaalin ominaisuudella suurempi vaikutus kun taas johtimettomassa siirtotiessä vaikuttaa signaalin kaistanleveys ja antennin ominaisuudet. Johtimettomassa siirtotiessä signaali etenee ilmassa antennin välityksellä. Etenemismekanismeja ovat näköyhteysreitti, ilmakehän heterogeenisuuksista tapahtuva sironta, ionosfääri ja maanpinta-aalto. Signaalin vaimeneminen eli tehon väheneminen johtuu siitä, että signaalin amplitudi eli aallon korkeus pienenee. Vaimenemisen johdosta signaalia tulee vahvistaa tietyin välimatkoin, liian voimakas signaali voi kuitenkin aiheuttaa vääristymiä vastaanottimissa.

Parhaiten luennolta jäivät mieleen siirtoteiden jako johtimellisiin ja johtimettomiin sekä erilaiset antennien suuntakuviot.

Epäselvimmiksi asioiksi luennolla jäivät standardointiorganisaatiot sekä koko viimeisen jakson asiat sisältäen muun muassa sini-aallot, koska kyseessä oli aika raskas aihe pitkän päivän päätteeksi.

Luentopäivä 3:

Päivän aiheena oli signaalin koodaus tekniikat, virheenkorjaus, synkronointi ja kanavointi. Ensimmäisenä käsittelimme signaalin koodaustekniikoita, jotka voidaan jakaa neljään ryhmään seuraavasti (kaksi ensimmäistä mahdollistaa virheen korjaamisen ja kaksi jälkimmäistä ei mahdollista virheen korjausta):

Digitaalinen data → koodaus → digitaalinen signaali

Digitaalinen data, digitaalinen signaali. Signaalin tulkintaan vaikuttaa häiriöt, kuten kohina, nopeus, kaistanleveys ja koodaustekniikka. Tärkeää tietää bittien ajoitus eli milloin alkaa ja loppuu sekä signaalin tasot. Eri koodaustekniikoita ovat NRZ-L (2 eri jännite tasoa: päällä ja pois päältä), NRZI (muutos siirtymässä, ongelmana polariteetin hukkaaminen), Bibolar-AMI (käyttää useampaa kuin 2 tasoa, negatiivinen-positiivinen 0 - ei jännite, 1- jännite), Pseudoternary (0 – jännite, 1 – ei jännite), Manchester (muutos aina puolessa välissä bittiä, tietty synkronointi mahdollisuus, IEEE 802.3) ja Differential manchester: 0 - siirtymä, 1 - ei siirtymä.

Analoginen data → koodaus → digitaalinen signaali

Analoginen data muutetaan digitaaliseksi signaaliksi. Muuntotapana ovat pulssimodulaatio ja deltamodulaatio.

Digitaalinen data → modulointi → analoginen signaali

Digitaalinen data muutetaan analogiseksi. Koodaus tekniikoita ovat ASK, joka perustuu amplitudiin, FSK, joka perustuu taajuuden muutokseen ja PK, joka perustuu vaiheen muutokseen.

Analoginen data → modulointi → analoginen signaali

Modulointi tapoja ovat amplitudimodulaatio, taajuusmodulaatio ja vaihemodulaatio. Esimerkkinä voidaan mainita perinteinen radio.

Tämän aiheen jälkeen käsittelimme tiedonsiirtoa. Asynkroninen tapa ei perustu kelloon ja se soveltuu yksittäisten merkkien lähettämiseen. Sitä on hyödynnetty esimerkiksi vanhoissa modeemitekniikoissa. Tämä on yksinkertainen ja halpa tapa. Synkroninen tapa perustuu kelloon ja soveltuu isompien kokonaisuuksien lähettämiseen. Ongelmana on, että kellot pitää synkronoida. Esimerkiksi ethernet hyödyntää tätä tapaa. Tutustuimme myös virheisiin, joita voi tapahtua, kuten se, että saadaan eri bittejä kuin mitä on lähetetty. Lisäksi tutustuimme virheen havainnointiin, virheen korjaukseen ja vuonvalvontaan.

Viimeisenä aiheena käsittelimme kanavointia eli multipleksonointia. Kahden järjestelmän välinen kommunikointi ei vie useinkaan koko siirtojärjestelmän kapasiteettia, jolloin siirtokapasiteettia voidaan jakaa useamman siirrettävän signaalin kesken. Kanavointi perustuu multipleksereiden käyttöön (n syötettä yhdistetään yhdelle linjalle lähetyspäässä ja vastaanottopäässä ne puretaan). Kanavointi voidaan jakaa neljään eri luokkaan, jotka ovat taajuusjakokanavointi (FDMA), aikajakokanavointi (TDMA), koodijakokanavointi (CDMA) ja aallonpituusjakokanavointi (WDMA).

Päivän aiheista mielenkiintoisimpana pidin kanavointiin liittyviä aiheita ja pidin myös virheenkorjaus esimerkistä, jonka teimme luennon aikana.

Minulta puuttuu mielestäni edelleenkin syvempi ymmärrys aiheista, joita kävimme läpi.

Luentopäivä 4:

Päivän aiheena oli teleliikenne- ja dataliikenne, reititys, ruuhkanhallinta ja LAN-lähiverkot.

Ensimmäisenä käsittelimme teleliikenne- ja dataliikenteeseen liittyen kytkentäisiä verkkoja. Kytkennäiset verkot koostuvat toisiinsa kytketyistä solmupisteistä. Verkkoa käyttäviä laitteita kutsutaan asemiksi. Solmut tarjoavat asemille tietoliikenneverkon palvelun ja siirtävät asemien dataa. Osa solmuista on vain sisäisinä pisteinä, kun taas toiset vastaanottavat ja luovuttavat dataa asemille. Solmujen väliset linkit on kanavoitu. Mitä enemmän löytyy mahdollisia polkuja, sitä luotettavampi verkko on.

Seuraavaksi käsittelimme piirikytkentää ja pakettikytkentää. Piirikytkentää käytetään yleisimmin teleliikenteessä ja se onkin alun perin kehitetty puheensiirtoon. Se on määritelty yhteyspolku kahden aseman välillä, joka on kytketty peräkkäisillä verkkosolmujen välisillä linkeillä. Piirikytkennässä on kolme eri vaihetta: yhteyden muodostus, datan siirto ja yhteyden lopetus. Pakettikytkentää puolestaan käytetään dataliikenteeseen. Se tähtää kommunikointiväylien tehokkaaseen käyttöön. Data pilkotaan pieniin paketteihin siirtoa varten ja nämä paketit sisältävät käyttäjän dataa ja kontrolli-informaatiota. Solmuissa tapahtuu lyhyt varastointi, jonka jälkeen paketti lähetetään seuraavalla solmulle. Vaatii solmuilta tietoisuutta verkon tilasta. Pakettikytkennän kaksi eri kytkentätapaa ovat tietosähke (datagrammi) ja virtuaalipiiri. Näistä ensimmäisessä paketit ovat itsenäisiä ilman viittausta muihin jo lähetettyihin ja vastaanottajan tehtävä on järjestää paketit esimerkiksi niiden järjestysnumeron avulla oikeaan järjestykseen. Tapa sopii muutaman paketin lähetyksille. Virtuaalipiirissä lähettävä asema lähettää call-request paketin, joka etsii sopivimman reitin kohdeasemaan. Jos vastaanottaja on valmis, se lähettää samaa reittiä call accept paketin lähettäjälle. Lähettäjä lähettää paketin vakioreittiä pitkin ja yhteys lopetetaan clear request paketilla.

Seuraavaksi käsittelimme reititystä. Reititykselle tärkeitä ominaisuuksia ovat oikeellisuus (oikea paketti, oikeaan paikkaan), yksinkertaisuus (tätä kautta nopeus), kestävyys ja kyky toimia kaikissa olosuhteissa (stabiliteetti, reititys algortimi toimii tilanteesta huolimatta) sekä tasapuolisuus ja optimaallisuus (miten saavutetaan tasapaino näiden välille). Reititysstrategioitaovat kiinteät taulut, tulviminen, satunnainen ja mukautuva reititys.

Jouduin lähtemään luennolta kesken pois ja en ole varma mitä asioita siellä käsiteltiin tämän jälkeen, koska tarkoitus oli myös kerrata. Tein kuitenkin vielä pienen tiivistelmän luentokalvojen perusteella. Niissä seuraavaksi käsiteltiin ruuhkanhallintaa. Siitä mielestäni tärkeimpänä asiana tuli esiin eri mekanismit ruuhkanhallintaan. Ne ovat backpressure, choke packet eli kontrollipaketti , implisiittinen ruuhkanhallinta ja eksplisiittinen ruuhkanhallinta. Viimeisenä aiheena kalvoissa oli LAN-lähiverkot. Näistä eri tyyppejä ovat PC-LAN, taustaverkot, nopeat toimistoverkot ja runkoverkko. Mahdollisia LAN topologioita ovat väylä, puu, rengas ja tähti. Siltaus on yksinkertainen tapa yhdistää samantyyppiset LAN:t.

Itselleni päivän aiheista oli ehdottomasti mielenkiintoisimpia eri kytkentätyypit eli piiri- ja pakettikytkennät. Luennolla ja luentokalvoissa oli hyviä kuvia, joiden avulla asiaa oli helpompi hahmoittaa.

Mitä opin kurssin aikana

Opin kurssin aikana paljonkin asioita. Tosin osaa asioista en osaa täysin vielä havainnollistaa käytännössä. Alussa esitin kolme kysymystä, joihin halusin saada vastauksen ja niitä nyt tukittuani huomasin, että osaan olen tämän kurssin ansioista löytänyt vastauksen ja osaan en. 2. kysymykseni koski sitä, mitä kaikkea on kytköksissä sen takana, että pystyn käyttämään esimerkiksi facebookia läppärilläni. Mielestäni olen saanut tähän kysymykseen hyvin paljon informaatiota luennoilta ja kykenen nyt ymmärtämään taustalla olevia tekijöitä, kun aiemmin en ollut niistä juurikaan edes tietoinen. 3. kysymykseni koski riskejä, joita piilee kaiken kuvassani näkyvän takana. Tähän en mielestäni saanut kurssilla tarpeeksi informaatiota, mutta se ei varmaan ollut kurssin tarkoituskaan. Olen itse todella kiinnostunut tietoturvaan liittyvistä asioista ja siksi olen alkuun tämän kysymykseni esittänytkin.

Uskon, että tulen törmäämään kurssilla opiskeltuihin asioihin myöhemmin opinnoissani ja myös ehkä työssäni ja koen, että olen saanut hyvän yleiskuvan asioista tämän kurssin avulla. (huolimatta siitä, että osa opetetuista asioista ei vielä tullut täysin ymmärretyksi).

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

Luo kuva työpaikan/kodin/kämpän/jonkin tutun paikan tietoliikenteeseen kuuluvista laitteista, niiden käytöstä ja jopa yhteen linkittymisestä sekä niissä käytetyistä palveluista. Valitse selkeästi erillisiä laitteita tyyliin tietokone, puhelin, sykemittari, gps, televisio, … ja erilaisista palveluista tyyliin urho-tv, facebook, …. Ajatuksena on, että tässä vaiheessa luodaan kuva tietoliikennetarpeista ja sovelluksista ilman, että vielä pohditaan alla olevia teknologioita. Tämän kuvan olisi hyvä herättää ajatuksia ja kysymyksiä siitä kuinka kaikki toimiikaan. Kirjaa näkyville kolme mielestäsi tärkeintä kysymystä, jotka haluat selvittää. Kurssin edetessä tätä kuvaa laajennetaan sitä mukaan kun uusia osia malliin ilmenee ja lopulta arvioimme saatiiko kysymyksiin vastaukset kurssin aikana.

Oma kuvani on kotini laitteista ja yhteyksistä, joita ei itse asiassa ole kovin montaa.

kotitehtava1_annaettanen.pptx

Kysymykset, jotka haluan selvittää: 1) Onko kuvan laitteideni välillä muitakin mahdollisia tiedonsiirto kanavia kuin mainitsemani? 2) Mitä kaikkea oikeastaan onkaan kytköksissä sen takana, että pystyn käyttämään esimerkiksi facebookia läppärilläni? 3) Mitä riskejä piilee kaiken tämän kuvassa esiintyvän takana?

Ennakkotehtävä 2: Etsi ensimmäiseen kotitehtävään valitsemistasi tietoliikenneratkaisuista niiden tarvitsema/tarjoama datanopeus ja mahdollinen taajuuskaista. Esim. GPS käyttä taajuutta X, matkapuhelin 3G moodissa käyttää taajuutta Y ja tarjoaa nopeuden Y

Kännykkä käyttää taajuutta 900 Mhz/2100 Mhz. Maksiminopeus (teoreettisesti) noin 20Mbit/s (latausnopeus). Käytännössä kuitenkin kai noin 10 Mbit/s luokkaa?? Kaapelimodeemi teoreettinen maksiminopeus 600Mbit/s??? WLAN 54 Mbit/s, 2,4 GHz taajuuskaista???

Kotitehtävä 2

Oppimispäiväkirjan täyttö jälleen luennoilla opituista asioista (tai jos ette olleet luennoilla, niin lukekaa ko. alue ja mitä oppia / kysymyksiä aihealue herätti. Ensimmäisten luentojen kotitehtävissä selvititte laitteita ja palveluita. Tässä kotitehtävässä selvitetään laitteiden ja palveluiden käyttämiä protokollia sekä siirtoteitä. Pohtikaa ensin millaisia siirtoteitä valitsemanne järjestelmät käyttävät ja millaisia protokollia niissä on käytössä. Pyrkikää löytämään 3 esimerkkiä molemmista. Protokollien osalta etsikää myös missä protokolla on määritetty ja mahdollisesti linkki kyseiseen määritykseen.

Elisa / Operaattori – Modeemi / Reititin: Johtimellinen siirtotie (valokuitu / parikaapeli). Esim. protokolla TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) Protokolla määritetty: http://www.ietf.org/

Modeemi / Reititin – Läppäri: Johtimeton siirtotie (radiotie). Esim protokolla TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol)

Läppäri – Kännykkä: Johtimeton siirtotie (radiotie). Esim. protokollat 802.11PAL (Protocol Adaptation Layer), PPP (Point-to-point protocol) Protokolla määritetty: http://www.ieee802.org/

Ennakkotehtävä 3: Etsi toisessa kotitehtävässäsi valitsemissasi siirtotieratkaisuissa käytetty koodaus- ja kanavointitapa.

WLAN: CSMA/CA (Carrier Sense Multiple Access With Collision Avoidance)on perinteinen IEEE 802.11 -verkkojen (WLAN) tapa jakaa verkko käyttäjien kesken.

3G / 4G: TDMA(Time Division Multiple Access) eli aikajakokanavointi

Bluetooth: TDD (Time dividion duplex) ????

Kotitehtävä 3

Käykää tutustumassa vähintään viiden muun henkilön kotitehtäviin ja tehkää niistä lyhyt analyysi omalle sivulle (vahvuudet, heikkoudet, …)

Tutustuin viiden eri henkilön kotitehtäviin. Valitsin henkilöt satunnaisesti, mutta se ei täysin onnistunut, koska monella sivulla kotitehtäviä ei ollut tehty ollenkaan. En analysoi henkilöiden kotitehtäviä yksittäin vain tein näiden viiden sivun perusteella yhteenvedon tarkastelemistani asioista.

Kaikilla sivuilta löytyi kuva ensimmäiseen kotitehtävään liittyen, mutta yhdellä henkilöllä kuva kuvasi eri asiaa kuin mitä tämän vuoden tehtävänanto pyysi tekemään. Samalla henkilöllä oli sivuilla tehtynä kaksi ensimmäistä tehtävää ja niistä kumpikaan ei ollut tehtävänannon mukainen. Muiden kuvat olivat mielestäni todella hyviä ja selkeitä ja ne vastasivat täysin tehtävänantoa.

Tehtävään kaksi löytyi oikea tehtävänanto kolmelta henkilöltä ja kahdella henkilöllä oli väärä tehtävä tehtynä. Ilmeisesti alussa kopioitu sivujen pohja on aiheuttanut nämä sekaannukset. Tehtävien toteutuksen välillä oli melko suuria eroja. Erityisesti yhdellä tutkimastani sivusta aiheeseen oli perehdytty tarkasti ja vastauksista kävi ilmi, että niiden kirjoittaja ymmärtää mistä hän puhuu.

Parhaimpana asiana mieleeni jäivät hyvin ja selkeästi tehdyt kuvat ensimmäiseen kotitehtävään. Huonoimpana asiana se, että osa henkilöistä oli tehnyt väärät tehtävät ja jotkut tehtävät eivät olleet toteutettu loppuun asti. Esimerkiksi yhdestä tehtävästä puuttui tiedot, missä toisen kotitehtävän yhteydessä mainitut protokollat on määritetty.

Ennakkotehtävä 4: Lukekaa wikissä pääsivulla kohdassa “linkkejä ja muuta materiaalia aihepiiriin” löytyvä WLAN-artikkeli ja pohtikaa kuinka tunneilla opetetut asiat suhteutuvat siihen.

Artikkelissa paneudutaan WLAN tekniikan kehityssuuntaan ja siirtonopeuksien kasvattamiseen. Tähän liittyen tuodaan esiin standardit 802.11ac ja 802.11ad. Artikkelissa on tunnistettavissa useita asioita, joita olemme käsitelleet luennolla. Näistä voisin mainita langattomat siirtotiet ja signaalien koodaus ja kanavavointimenetelmät. En ole kuitenkaan koskaan aiemmin kuullut mitään informaatiota siirtotekniikasta MIMO. Itseäni jäi lähinnä mietityttämään se kehitys, mitä on tapahtunut vuosien varrella siirtonopeuksiin ja kuitenkin aina vain odotetaan ja tarvitaan nopeampia siirtonopeuksia.

Etsikää verkosta sivu tai pari, jotka esittelevät LTE-tekniikkaa (mobiiliverkko) ja pohtikaa mitä uutta kyseinen tekniikka tuo siihen mitä tunneilla on opetettu. Millaisia kysymyksiä aihepiiri herättää?

Kun kirjoitin googleen hakusanaksi LTE, sain ensimmäisenä esiin Wikipedian sivuston. Heti ensimmäisenä vastaan tuli jälleen äskeisestäkin artikkelissa esiin tullut MIMO-tekniikka, joka radiokanavan olosuhteista riippuen joko parantaa tiedonsiirron luotettavuutta tai mahdollistaa paljon tavallista suuremmat tiedonsiirtonopeudet.

http://fi.wikipedia.org/wiki/LTE

Lisäksi vierailin toisella LTE-tekniikkaa koskevalla sivustolla:

http://lteworld.org/lte

Kotitehtävä 4

Tarkastallaan 4. kotitehtävässä siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

Kännykkä – Elisa / Operaattori (linkkitorni)3G / 4G

3G verkossa käytetään nykyään aikajakokanavoinnin (TDMA) sijasta koodijakokanavointia (CDMA), joka mahdollistaa taajuusalueen tehokkaamman hyödyntämisen. Kaista on mahdollista jakaa mahdollisimman monen käyttäjän kesken yhtäaikaisesti. LTE:n tarkoitus on kasvattaa siirtonopeuksia ja lyhentää viiveitä.

Modeemi – läppäri WLAN

Törmäyksiä pyritään välttämään / vähentämään CSMA/CD menetelmän avulla. Tällöin kaista varataan lähetystä varten etukäteen. Tehokkuuseen vaikuttaa joka tapauksessa varmasti kummatkin verkkotekniikat ja kanavoinnit.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 6 h

Kotitehtävä: 3 h

Itseopiskelu: 3 h

  • Luentoviikko 2

Lähiopetus: 6 h

Kotitehtävä: 5 h

Itseopiskelu: 4 h

  • Luentoviikko 3

Lähiopetus: 6 h

Kotitehtävä: 4 h

Itseopiskelu: 5 h

  • Luentoviikko 4

Lähiopetus: 4 h

Kotitehtävä: 3 h

Itseopiskelu: 10 h


http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/start