meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Ennakkonäkemys aihealueesta Tietoliikennetekniikan kurssi kuuluu oman hopsini suhteen kursseihin mitkä kuuluisi ottaa varsin vakavasti koska nyt on saatavilla sellaista tietoa mikä tulee todennäköisesti hyötykäyttöön todellisessa reaalimaalmassa. Kuitenkin jo ensimmäistä viikkotehtävää pohtiessani ymmärsin sen että luennoilla tulee käydä. Vaikea rasti tämä tulee olemaan täällä kaukana olevan työpaikkani johdosta mutta ei ole yrittänyttä viralta pantu ennenkään (toivottavasti). Tietoliikennetekniikkaa kuitenkin ymmärtääkseni on nykyisin kaikkialla, missä liikutaan tiedon ja sen jakamisen kanssa joten nyt on jo aika syventyä aiheeseen.

Ennakkotehtävä 1. Ennakkotehtävään kuuluvana esimerkkinä mieleeni tulee tietokone. Internetin kautta välitetty palvelu “flightradar” minkä avulla voidaan seurata reaaliaikaisesti lähes koko maailman ilmassa olevien matkustaja -ja rahtikoneiden paikkatietoja. Koneen korkeus ja nopeustiedot sekä konetyyppi ja rekisterinumero ja lentoyhtiö löytyy samalta ruudulta.

Luentoyhteenvedot

Kolme kysymystä:

1. Miten GPS toimii? 2. Kuinka tiedonsiirron salaus voidaan varmistaa tulevaisuudessa? 3. Tietoliikennetekniikan tulevaisuus?

Luentopäivä 1:

Kurssiin sisäänmeno ja ymmärryksen laajentuminen. Tietoliikennetekniikan perusteet: Mitä se on? Aineisto antaa mielestäni kattavan alustuksen ja vastauksen edellämainittuun kysymykseen. Osaa etsiä tietoa, tietää termistön sekä osaa yhdistellä asioita. Oppiminen ja kokonaisuuden hahmottuminen vaatii jonkun verran kypsyttelyä koska jopa oikean termistön opettelu vie oman aikansa. Esimerkkinä voi pitää protokolla käsitteen hahmottaminen tietoliikennetekniikan näkökulmasta. Näiden käytänteiden ymmärtäminen ja sijoittaminen omaan tajuntaani tulee olemaan yksi tavoitteista. Käyttäjän näkökulma ja siitä kalvoilla oleva selventävä kuva on mielestäni sillä se antaa maallikolle katsantopohjaa vertaillessaan aihetta. Luentoaineistosta löytyviä asioita on langattoman ja langallisen tiedon merkitys ja tulevaisuuden muutokset. Mieleeni jäi esimerkki kommunikointimallista sähköpostin lähettämisen ja vastaaottamisen mallina. Informaatio, data ja signaali. Hyvä esimerkki maallikolle. Erilaisia näkökulmia tietoliikenteen osalta. Alueellinen, stallings, kehitysnäkökulma, seuraava sukupolvi, käyttäjän näkemys mikä uskoakseni on lähimpänä itseäni. Tästä kaikesta oltiin menossa kohti tiedonsiirron kerrosmalleja joita olen yrittänyt vielä edelleen itselleni sisäistää. Protokollia voi siis olla 3, 5, 7 kerroksisia. Niistä siis lisää seuraavassa osiossa….

Luentopäivä 2: Materiaalin mukaan käsittelyssä olivat protokollien yleiset toiminnot, kalvosarja tietoliikenteen standardoinnista sekä siirtotiet.

Protokolla käsitteenä on itselleni vaikea mieltää, kuitenkin tarpeeksi kun selvitti mahdollisimman yksinkertaisesti itselleen että senhän täytyy olla pelkästään yhteisen kielen löytymisestä keskinäiseen kommmunikointiin. Hienoja sanoja syntaksi (muoto), semantiikka (toiminto), ajoitus ovat niitä joista protokolla koostuu. Standardit taas varmistaa sen että tietoliikenteessä toimitaan yhdessä sovittujen normitusten mukaan. Toisaalta standardoinnista voi olla kehityksen osalta haittaa koska normitukset voivat jäykistää kehitystyötä. Siirtoteitä on olemassa johtimellisia sekä johtimettomia. Johtimellisia on parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu sekä sähköjohto. Näistä käytetyimpiä ovat parikaapeli ja valokuitu tiedonsiirrossa, koaksiaalia käytetään pääasiassa tv kuvan siirtoon. Langattoman siirtotien signaaleina toimii mikroaaltolinkit, satelliittilinkit, radiotiet, infrapunalinkit. Johtimellisessa siirrossa on siirtotiellä suurempi merkitys kun taas johtimettomassa signaalin kaistanleveys ja antennin ominaisuudet ovat tärkeitä. Asiaa tulee kyllä niin paljon että näiden kaikkien yhteensovittelussa kerkeää vettä jokunen virrata kymi joessa….

Luentopäivä 3: Luennon aiheena oli linkit ja materiaalista poimittuna on liikuttu Analogisen signaalin modulaatiotekniikoiden, virheiden tunnistamisen ja korjaamisen sekä koodaustekniikoiden parissa. Signaalien muutokset kun nopeutetaan niin tarvitsee kaistan leveyttä suurentaa. Kaistanleveyttä kaksinkertaistettaessa kaksinkertaistuu myös tiedonsiirtonopeus. Signaalityypit ovat materiaalin mukaan analoginen (jaksoton) ja digitaalinen (joukkotasoja jotka määräytyy ajan suhteen). digitaalinen signaali on suositumpi. Lisäksi löytyi tiedonsiirron linkitystyypeistä kolmea eri tyyppiä jotka ovat Direkt link(TV), point-to-point suora linkki kahden laitteen välillä, multi-point useamman laitteen kesken jaettu linkki. Tiedonkulkusuunta kuvataan: Simplex 1-suuntaan, half-duplex molempiin suuntiin kuitenkin vain yhteen kerrallaan sekä vielä nupiksi full duplex missä tiedonsiirto on molempiin suuntiin.

Luentopäivä 4:

Luentopäivän aihe on ollut tietoverkot, mitkä pitänyt sisällään kanavoinnin, reitityksen sekä paketti että piirikytkennät. Kanavoinnin ymmärtäminen on ollut tämän kurssi ehkäpä haasteellisimmista asioita. Lyhennykset kun on ensin opetellut lontoon kielellä niin tajuntani on hieman laajentunut. FDMA= Frequnecy, taajuusjakokanavointi, TDMA=time, aikajakokanavointi, CDMA=code, koodijakokanavointi, WDMA= wawe, aallonpituuskanavointi. Niinpä siis siirtotietä voidaan käyttää yhtäaikaa useamman signaalin siirtoon. Esim. puhelinlinja itsessää auki ollessaan on piirikytketty ja se on auki varattuna kunhan joku sen pistää kiinni kun taas pakettikytkentäinen datan siirtojaetaan usempiin paketteihin ohjausinfon, minkä avulla ne toimitetaan perille eri reittejä pitkin.

Luentopäivä 5:

Viimeisen luentopäivän aihe on ollut sovellukset ja tietoturva. Materiaalista poimittuna löytyy mobiiliyhteydet, lähiverkot, langattomat lähiverkot ja tietoturva. Edelleen, kesti pitkään kun tajusin jollakintavoin topologia käsitteen merkityksen tietoliikennetekniikassa. Tietoliikenneverkon muoto eli pohjanmuoto, niitä sitten onkin erilaisia kuten väylä (ethernet), tähdenmallinen, rengas malli ja puurakenne. Tietoturvan merkitys on näissä kaikissa it-alaan liittyvissä asoissa tosi merkittävä, niin kuin on tässäki. Eheys, luottamuksellisuus ja saatavuus ovat perusasioita jotka on oltava kunnossa kun voidaan tietoa syöttää ja vastaaottaa turvallisesti, kulkee data sitten kaapelissa tai sitten mikroaaltoina ilmoja pitkin.

Mitä sitten tuli opittua:

Niin monta kertaa aiemminkin kuin myös taas voin todeta, että ajnkäytön hallinta voisi olla parhaimpia puoliani.. Mutta kun ei ole. Tätäkin kirjoitetaan liian myöhään oppimisen näkökulmasta asiaa katsellen. Päiväkirjan tarkoituksena taitaa olla se, että kirjattaisiin heti ylös asiat joita on jäänyt pohtimaan ja jotkin jopa hokatut tiedot.

Kurssimateriaali on mielestäni hyvä ja antoi hyvän pohjan valmistautuessa tenttiin. Harmikseni vaan työesteideni vuoksi olin estynyt tulemaan luennoille. Muodostui käsitys, että luennoilta saatu tieto olisi tuonut aiheen itselleni paljon lähemmäksi.

Aiheen todellinen kirjavuus hieman yllätti, monitahoisuus ja asioiden nivoutuminen yhteen oli joidenkin asioiden osalta itselleni haastavaa. Termistöjen opetteleminen ja mieltäminen oikeaan aihealueeseen (teetti töitä). Opiskeluuni on tuonut helpotusta muutama taistelutoveri, joiden kanssa on voinut harjoitella tätä uutta opittua IT-alan “kieltä”.

Lopuksi kurssin tavoitteista ja miten itse saavutin ne. Opiskelija osaa hahmottaa tietoliikennealueen kokonaisuutena ja osaa yhdistää aihelueen osia toisiinsa. NO, JAA…….

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa.

Kotitehtävä 2

Elisa kotivahti palvelu toimii suorina kuvan jakeluina reaaliajassa hälyyttäen ja tallentaen huoneistoon tulija ovi, ikkuna, liiketunnistimien kautta. Kyseessä on siis suojattu yhteys hälytyksestä mobiiliin tai elisan nauhoittavaan tietokantaan. Mielestäni verkkopankkiin kirjauduttaessa astuu suojausprotokolla esiin.

http://www.elisa.fi/asiakaspalvelu/19910.23/a-link-wnap/

Kolme protokollaa, joita löytyy omasta ympäristöstä.

HTTP (Hypertext Transfer Protocol), selaimet ja WWW-palvelimet käyttävät tiedonsiirtoon. Asiakas ohjelma avaa TCP - yhteyden palvelimelle ja lähettää pyynnön. http://fi.wikipedia.org/wiki/HTTP TCP (Transmission Control Protocol), Tietokoneiden väliset yhteydet internetissä. Huolehtii vuonhallinnasta, luotettavuudesta, kuittauksista, pakettien järjestämisestä. http://fi.wikipedia.org/wiki/TCP SMTP (Simple Mail Transfer Protocol), sähköpostien välittäminen palvelimien välillä. http://www.networkworld.com/details/636.html, http://fi.wikipedia.org/wiki/SMTP

Kotitehtävä 3 Valitsin kolme erilaista siirtotietä sekä niiden koodeja, jotka ovat. WLAN (IEEE 802,11) mikä kulkee ilmatietä 2,4 tai 5 GHz taajuudella. Koodina BPSK, QPSK ja FSK ADSL, verkkokytkintekniikka, mahdollista siirtää 8Mb/s. uusin versio ADSL2+ mahdollistaa jopa 24 Mb/s, Koodeina on DMT (siirtokaista jaettu 256:een 4KHz:n kaistaan) ja CAP (mahdollistaa useampaan siirtoon yhtä aikaa). Cap - koodaus halvempi. Käytetään parikaapelia tai valokuitua. Bluetooth, Lyhyt kantama, radiotekniikkaa perustuva ilmatienä liikkuva tiedonsiirtotekniikka. Toimii taajuusalueella 2,4 KHz, lähetystaajuuden vaihdellessa. Kanavia 79. Yhden kanavan taajuussiirto 1MHz. Taajuussiirtona käytetään GFSK - koodausta.

Kotitehtävä 4

USB, lähettäminen synkronisoiduissa paketeissa sarjana. Sarjaväyläarkkitehtuuri oheislaitteiden liittämiseksi tietokoneeseen. Voidaan yhdistää tulostin, hiiri, muistitikku ym. Oheislaitteen voi kytkeä toimivaan tietokoneeseen ja uudelleen käynnistystä ei tarvita. Samaan USB-porttiin voidaan kytkeä jopåa 127 laitetta samaan aikaan. Suuri nopeus verrattuna sarjaporttiin.

ADSL, verkkokytkintekniikka joka kytketty parikaapelilla, 8 Mb/s puhelinlinjaa pitkin. Yhtäaikainen datasiirron ja puhelinsignaalin mahdollista eri taajuusalueiden johdosta. Käytetään kahta erilaista koodaustekniikkaa DMT ja CAP.

Bluetooth, hyvä tiedonsiirtotekniikka pääosin kodissa tapahtuville toiminnoille. Voidaan liittää useita laitteita ja kantomatka on n. 10m. Mobiilikäytössä mm. puhelimen ja muiden audiolaitteiden käytön suhteen. Käytössä on taajuussiirtokanavointi, mikä mahdollistaa useamman laitteen yhtäaikaisen käytön. GFSK-taajuussiirtokoodaus, pakettikytkentäistä.

Kotitehtävä 5

Kokonaiskuva mieleeni muotoutui puhelimen käytöstä ja siinä olevasta 3G-tekniikasta. Kun puhelimella soitetaan → yhteys langattomana lähimpään tukiasemaan→ lähettää valitun numeron kanavalle käyttäen hyväkseen radiotietä> Tukiasemasta muodostuu yhteys vastaanottavaan puhelimeen joka vastaa viestiin> Ohjain muodostaa yhteyden lähettävän ja vastaanottavan tukiaseman välille. Yhteyden aikana linja on ns. varattuna kaiken aikaa (piirikytkentä) on siellä aktiviteettia tai ei. Puhe muutetaan digitaaliseen muotoon radiotielle siirryttäessä pulssikoodimodulaation avulla. Kanavointi (CDMA) antaa mahdollisuuden monen käyttäjän samanaikaisen yhtä aikaa tapahtuvan taajuuden käytön. Ongelmana voi esiintyä vaimennus, heijastuminen, imeytyminen, sironta, taipuminen sekä doppler- ilmiö (soittajan ja vastaanottajan etäisyys vaihtelee). (Radiotie).

Tietoturva Tietoturvan avulla pyritään estämään ja pitämään mahdolliset ongelmat loitolla. Erilaisilla suojausmenetelmillä kuten tiedon salaamisella (kryptologia) on tavoitteena tiedon luottamuksellisuuden varmistaminen, varmistamalla tiedon eheys. Suojausmenetelmiä käytetään tietoa tallennettaessa tai siirrettäessä. Tietoa voidaan myös piilottaa (steganografia) jossa tietoa voidaan piilottaa johonkin toiseen viestiin. Puhelimen käytön ja tietoturvan suhteen käytössä olevat puhelimen salasanat sekä muutettu pin-koodi takaavat jo jollakin tasolla tietoturvaa. Tärkeä seikka on kuitenkin oma käyttäytyminen mahdollisissa tilanteissa missä tietoihin on jonkun väärän osapuolen mahdollista päästä käsiksi. Langattomuus ja oman yhteyden suojaaminen on tärkeä seikka sekä itse toimiminen langattomalla alueella (rajoita viestit). Puhelinta tai läppäriä ei pidä jättää valvomatta. oma käyttäytyminen on syytä tarkastaa kun liikkuu tietolaitteiden maailmassa ja tuntuu sille että koskaan ei voi olla kyllin varovainen.

Viikoittainen ajankäyttö

  
  Luentoviikko 1

Kertaus ja kotitehtävät 8h

  Luentoviikko 2
  Opiskelu ja kotitehtävät 7h
  Luentoviikko 3
  Opiskelu ja kotitehtävät 7h
  Luentoviikko 4
  Opiskelu ja kotitehtävät 7h
  Luentoviikko 5 
  Opiskelu ja kotitehtävät 7h
  
  Tenttiin valmistautuminen 15h