Oppimispäiväkirja Työranta VALMIS

Ennakkotehtävä 1.

Määrittele oma näkemyksesi tietoliikenteestä:

Tietoliikenne on verkoissa tapahtuvaa tiedonsiirtoa. Tarkoituksena on siirtää tehokkaasti ja turvallisesti tietoa paikasta toiseen. Tieto muuttuu koodauksien ansiosta verkossa siirrettävään muotoon ja siirron päätyttyä koodaus puretaan automaattisesti ymmärrettävään muotoon. Tämän jälkeen tietoa pääsee hyötykäyttämään. Tietoliikenteen onnistumiseen tarvitaan tietynlaisia rakenteita/järjestelmiä, jotta tieto voi liikkua turvallisesti verkoissa.

Avainsanat: tiedonsiirto, koodaus, järjestelmä, verkko, turvallisuus.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

Mitä luennolla oli ja miten minun pitää suhtautua tähän:

Aamupäivällä käytiin läpi kurssin toimintamalleja ja käytäntöjä. Onnistuin luomaan itselleni oman Wiki-sivuston luennon aikana. En ole aikaisemmin käyttänyt wiki-sivustoa mihinkään, joten siinä oli jo heti uutta minulle. En ole muutenkaan juuri ollut tekemisissä tietoliikennejärjestelmien kanssa, muuten kuin käyttäjänä. Kurssilla tulee siis olemaan minulle hyvin paljon uutta asiaa ja kurssi tulee todennäköisesti vaatimaan minulta paljon ajallista panostusta.

Luennolla käytiin läpi yhteenveto ennakkotehtävästä: Verkottumisen esimerkki kerrostumisesta: internet, joka on verkko, Sosiaalinen media on verkko verkon päällä. Hyvä esimerkki.

Iltapäivästä lähti homma viheltelemään minulle aivan vieraita polkuja. En ymmärtänyt, vaikka kuinka yritin. Luennolla käytiin läpi sitä miten data liikkuu järjestelmissä ja mitä mitkäkin verkon osat tekevät, eli perehdyttiin tarkemmin kerrosarkkitehtuuriin. On paljon lyhenteitä ja termejä opeteltavaksi: OSI, TCP/IP…. Kolmen kerroksen malli ja siitä muodostettu yksinkertaistettu esimerkki johtaja, sihteeri ja kuriiri oli selkähkö. Seitsemän kerroksen mallissa on kyllä töitä edessä.

Luentomateriaalin avainsanoja tenttiä varten:

tiedonsiirtoa - mitä on tietoliikenne -mikä on tietokone ( puhelin, tv, padi??), TCP/IP, OSI, kerrosarkkitehtuuri, internet-verkko-kerroksia. LAN, WAN, MAN… paikallinen verkko (lanit-sana tulee tästä), Wide area network, Metropolitan area network.

Mitä opin tänään:

Aluksi tuntui että en ollut oppinut mitään, asia oli uutta ja aihetta käsiteltiin laajasti. Illalla kun kerroin kotona mitä ihmettä sitä olenkaan opiskelemassa aukeni datan-liikkuminen järjestelmissä minulle hiukan, pystyin myös kertomaan ymmärtäneeni osittain internetin rakennetta ja sitä mitä tapahtuu kun lähetetän s.postia, kolmen kerroksen mallin kerrosarkkitehtuurista uskon myös jotenkin ymmärtäneeni, luentomateriaaleja kertaamalla ja keskustelemälla tästä kotona, opin varmasti myös seitsemän kerroksen (OSI) mallin auttavasti. Luentomateriaalin kertaaminen pienen ajan jälkeen on ehdoton edellytys oppimiselle, vieläkän vaikka kolmatta kertaa käyn läpi luennon 1-materiaaleja jää mieleen termit, vaikka idea ehkä vähän jo aukeaakin. Pitää oppia ajattelemaan asiaa kerroksittain, tietoliikenne on kerroksia kerrosten päällä, kerroksilla on erilaisia “sääntöjä”, joiden mukaan ne toimivat. Kerrokset välittävät toisilleen tietoa ja tätä kautta data liikkuu verkossa lähettäjältä vastaanottajalle. Kerrosmalleilla saadaan protokollien kehitykseen liittyvä monimutkaisuus jaettua hyvin hallittaviin palasiin. Tietoliikenne ilman kerroksia on hyvin monimutkainen ongelma, joka täytyisi ratkaista uudestaan joka kerta tehtäessä uusia ohjelmia. Möhkälemäinen ratkaisu sitoisi myös tiettyyn laitteistoon, eikä olisi helppoa päivittää uudempaan verkkoteknologiaan säilyttäen ohjelmistot ennallaan.

Päivän tärkein sanoma mielestäni oli:

Miten se on tehty?? En ole pysähtynyt miettimään ikinä, miten s.posti tai GPS toimii, joskus on hyvä miettiä sitäkin. Uskon että kurssin opit jäävät parhaiten mieleen kun ne laittaa juuri tuollaisiin yhteyksiin, joita itse käyttää ja miettii mitä tässä tapahtuu ja miten se on mahdollista.

Luentopäivä 2:

Mitä luennolla oli ja miten minun pitää suhtautua tähän:

Aluksi käytiin pieni kertaus viime luennosta, mitä tiivistettynä viimeksi käytiin koko päivä läpi. On laitteita ja verkkoja ja laitteet keskustelevat verkon yli toimiakseen yhteen. Luento 2:n aamupäivän aiheena käytiin läpi protokollien toimintoja, ja tärkeitä termejä näihin liittyen käytännön esimerkkien kautta. Iltapäivästä käsiteltiin siirtoteitä, nopeutta, häiriöitä yms. Siirtotiet jaetaan johtimellisiin ja johtimettomiin. Kaikkea sitä kauppatieteilijän pitää opiskella. Myös standardoinnista oli puhetta ja viimeisenä tuli vilkaisu GPS:n toimintaan.

Avainlauseet ja -sanat tenttiä varten:

Protokolla toteuttaa kerroksen toiminnot. Paketteihin liittyvä ohjausinformaatio toteuttaa protokollan. Erittäin tärkeää muistettava!! Siirtotiet/häiriöt/Protokkollien tehtävät/

Mitä opin tänään:

Protokolla on on sääntöjä joilla asiat toimii, laitteet keskustelevat tietyllä tavalla välittävät tietoa tietyllä tavalla= protokolla. Eri laitteet ja ohjelmistot tarvitsevat sääntöjä jotta voivat toimia yhteen. Kuin työyhteisölläkin on pelisäännöt, on protokolla tietoliikenteessä pelisäännöt.

Siirtoteitä on johtimellisia ja johtimettomia. Johtimellisia ovat mm. parikaapeli (puhelinkaapeli), koaksiaalikaapeli (TV-kaapeli) (en ole kuullutkaan aikaisemmin) Johtimettomia ovat radiotie, mikroaaltolinkit, sateelliittilinkit. Satelliittejakin on useampia.

Standardeja on siksi, että tietyt asiat pitää tehdä samalla tavalla ja jos protokollia ei olisi strandardoitu, eivät laitteet pystyisi keskustelemaan keskenään. Standardit oli ihan järkeenkäypää asiaa. Protokollat tarvitsee vielä kertaamista ja GPS-kalvot olisi kiva saada, koska ei pysty muistamaan ja tahti oli niin nopea ettei muistiinpanoja ehtinyt tehdä.

Kotitehtävää tehdessäni soitin kaverille, jonka puheista en ole hirveästi aikasemmin tajunnut. Nyt keskustelu hänen kanssaan avasti vähän tuota protokollien toimintaa. Taas päästään siihen, että minun pitää oppiakseni tätä asiaa palata ja kerrata asiaa kotona ja tuttujen kanssa, pelkkä lukeminen ei avaa aihetta.

Päivän tärkein sanoma mielestäni oli:

Protokollat on luotu, koska niiden avulla laitteet keskustelevat keskenään ja tekevät tiettyjä asioita kun käyttäjä tekee tiettyjä toiminta. S.postilla on postin vastaanottoon ja lähettämiseen omat protokollat, eli käskyt millä posti tulee ja lähtee käyttäjän koneelta palveluntarjoajan kautta verkon läpi vastaanottajalle ja päinvastoin. Protokolla toteuttaa kerroksen toiminnot, paketeissa oleva ohjausinformaatio toteuttaa protokollan.

Luentopäivä 3:

Mitä luennolla oli ja miten minun pitää suhtautua tähän

Jos olin kuvitellut tähän asti, että en ole ymmärtänyt käsiteltyä asiaa olin ollut väärässä. Vasta nyt en todellakaan ymmärtänyt käsiteltyä asiaa, ainakaan aluksi. Luennolla käsiteltiin bittejä ja bittien liikkumista verkossa. Miten data liikkuu ja mitä häiriöitä voi datan perille pääsyssä olla ja miten virheitä havaitaan. Luennolla olis myös ensimmäinen pistari, en voi sanoa osanneeni mitenkään erinomaisesti, mutta asiat olivat tuttuja ja jos olisin valmistautunut paremmin pistari olisi varmasti mennyt ihan hyvin. Nyt tämän päivän tentti oli vienyt keskittymisen ja pistari jäi vähemmälle huomiolle.

Avainsanat tenttiä varten. aikaisemmissa tenteissä ei ole ollut näin korkealentoisia ykkösten ja nollien tulvaa, joten jätän tämän päivän asiat hieman vähemmälle tentin kannalta. Mutta muuten oli varmasti hyvä tietää asiaa, kunhan ensin kertaa hieman.

Mitä opin tänään:

Opin tänään, että jos kaista jossa data liikkuu on liian kapea tai vaihtoehtoisesti data jota yritetään siirtää on liian iso jää osa väkisin rannalle. Tämän lisäksi dataan kohdistuu siirtovaiheessa monia erilaisia häiriöitä, jotka vaikuttavat datan “luettavuuteen” perillä. Data muunnetaan siksi digitaaliseen muotoon analogisesta, jotta virheet eivät moninkertaistu. Analogisesta datasta ei voida siirrossa tulleita häiriöitä siivota pois, mutta digitaalisesta voidaan. Tällöin digitaalinen lähtee aina seuraavaan kerrokseen siivottuna ja ymmärrettävänä, analogisessa virhe ja häiriöt moninkertaistuisivat.

Päivän tärkein sanoma mielestäni oli:

Tiedonsiirrossa on tärkeää, että käytetään oikeita niille varattuja/tarkoitettuja taajuuksia. Kaistanleveys, datasiirron nopeus ja häiriöt vaikuttavat todelliseen tiedonsiirtonopeuteen. Ja sitten tuo ylempänä mainittu digitaalinen ja analoginen juttu. En ole ihan varma mitä tämänpäivän asiasta kannattaa yrittää muistaa, koska oli aika syvällistä ja korkealentoista. Ei liity varsinaisesti otsikon alle suoraan. Juttelin kaverin IT-alalla pitkään työskennelleen kaverin kanssa kun tarvitsin apua kotitehtäviin. Selvisi terminologian moninaisuus alalla. Siirtotie ei esimerkiksi ole yksioikoinen termi. Se voidaan käsittää fyysisen tason lisäksi protokollatasolla tai sitten on myös mahdollista että ko. termiä ei edesä käytetä.

Luentopäivä 4:

Mitä luennolla oli ja miten minun pitää suhtautua tähän: En päässyt luennolle, joten nyt jäi materiaalin tutkimiseksi. Aiheena on ollut mm. kanavointi eli multipleksointi. Kahden koneen keskustelu ei välttämättä vie koko kaistaa, jolloin voidaan laittaa enemmän tietoa kulkemaan samalla linjalla. On näin kustannustehokkaampaa. Kunha jää rittävästi tilaa ettei häiriinny, kuten radiokanavat voivat mennä päällekkäin joskus. Eri tapoja käytössä: ADSL yms…..

Sitten vähän kytekentöjä: piirikytekentä ja pakettikytkentä. Tele ja puhelinliikenteessä tarvitaan reaaliaikaista tiedonsiirtoa, joka tarvitsee piirikytentää. Dataa lähetettäessä on tärkeää käyttää väylää mahdollisimman tehokkaasti, eli käytössä pakettikytkentä.

Mitä opin tänään:

Päivän tärkein sanoma mielestäni oli:

Luentopäivä 5:

Mitä luennolla oli ja miten minun pitää suhtautua tähän:

Luennolla käytiin kokonaisuutta läpi, kerrattiin kurssin opetuksia. Tietoturvasta oli myös juttua.

Mitä opin tänään: Ymmärrän kokonaisuutta ehkä vähän paremmin. esimerkki S.posti:

Sähköposti Lähettäjä kirjoittaa viestin ja lähettää sen. Sähköpostiohjelma lähettää viestin sähköpostipalvelimelle, esimerkiksi Internet-operaattorin palvelimelle, joka tutkii sähköpostiosoitteen perusteella mikä palvelin vastaanottaisi viestin ja lähettää sen eteenpäin sille, esimerkiksi toisen operaattorin sähköpostipalvelimelle.

Kun toisen operaattorin palvelin on vastaanottanut postin, lähetetty viesti on nyt perillä vastaanottajan sähköpostilaatikossa odottamassa lukemista.

Sähköpostin lähettäminen

Sähköpostia voidaan lähettää monella eri tavalla (sähköpostiohjelma, webbimail, jne) mutta kaikki viestit lähetetään aina SMTP- eli Simple Mail Transfer Protocol -protokollalla. Kun viesti on lähetetty ja saapunut lähtevän postin palvelimelle, alkaa palvelin tutkimaan mikä palvelin ottaa viestin vastaan jos/kun palvelimella ei ole kyseistä postilaatikkoa itsellään. Internetin nimipalvelimet ovat tässäkin kaiken alku ja juuri: viestin vastaanottava palvelin selviää domainin MX-tietueista.

Kun sähköposti on löytänyt tiensä palvelimelle jolla on postilaatikko osoitteelle, viesti saattaa käydä seuraavaksi läpi useita tarkistuksia esimerkiksi roskapostin tai virusten varalle ennen kuin viesti tallennetaan odottamaan vastaanottajan lukemista.

Vastaanottaminen

Vastaanottajalla täytyy olla joko webbimaili tai sähköpostiohjelma jotta lähetetyn viestin voi lukea. Sähköpostiohjelmassa täytyy olla asetettuna “saapuvan postin palvelin” kuten protokolla jota se ymmärtää.

Sähköpostia voi hakea ja lukea palvelimelta postilaatikostaan kahdella eri protokollalla jotka ovat POP ja IMAP. POP eli Post Office Protocol on yksinkertaisempi näistä kahdesta sillä sen tarkoitus on vain ja ainoastaan hakea viestit palvelimelta sähköpostilaatikosta vastaanottajan tietokoneelle. Siinä ei ole mitään sen erikoisempaa mainittavaa. IMAP eli Internet Message Access Protocol sen sijaan on monipuolisempi kansioineen ja sen perusidea on pitää viestit palvelimella keskitetysti – tarkoituksena on että samat viestit voi lukea esimerkiksi työasemalta ja kännykästä.

Päivän tärkein sanoma mielestäni oli: Ymmärrä kokonaisuus, liitteenä kartta:

kartta_verkko.pdf kartta_kaeyttaejae.pdf

Kotitehtävät

Kotitehtävä1:

Luo kuva työpaikan/kodin/kämpän/jonkin tutun paikan tietoliikenteeseen kuuluvista laitteista, niiden käytöstä ja jopa yhteen linkittymisestä sekä niissä käytetyistä palveluista:

Ja niitähän tuntuu olevan paljon ja monet yhteydessä toisiinsa.

Televisio:

Käytettävät sovellukset: televisiokanavia katsotaa digiboxin kautta, leffoja ja sarjoja katsotaan kannettavan tietokoneen kautta (verkosta), Leffoja DVD-soittimen ja Pleikka 3:n kautta. Konsolipelejä voi pelata pleikka 3:n kautta. Näitä kaikkia käytetään Logitech:n yleiskaukosäätimellä (pleikkaa tietysti pelataan omilla ohjaimilla, mutta sen alustusohjaus toimii yleiskaukosäätimellä) Yleiskaukosäätimen ja sen kautta käytettävien laitteiden toiminta vaatiikin aika paljon yhteensoveltuvuutta ja tulee varmasti kotitehtävässä 2 haastavaksi kertoa protokollista näiden laitteiden toimintojen kannalta.

(Playstation 3,Kannettava tietokone/viihdetarkoitus:Digiboxi:DVD-soitin ovat yhteydessä televisioon ja näiden välityksellä televisiosta tulee ulos jotain katsottavaa, tai pelattavaa.)

Tietokone x2 /työskentelyä varten ja osittain viihdetarkoitusta varten:

käytettävät sovellukset mm: verkossa: s.posti, facebook, verkkopankki,Skype LUT:n tarjoamat verkkopalvelut, pilvipalvelut ( google, dropbox), koneisiin asennettuja sovelluksia mm: Officepaketit, tietyt pc-pelit, Audiograbber, Winamp…ja paljon muita. (kaapelimodeemi ja laajakaistasopimus mahdollistavat verkkoon pääsyyn. Langaton verkko, käytetään myös kännykällä, Scypen käyttöön toisessa koneessa langattomat kuulokkeet)

Kännykkä x2:

käytettävät sovellukset: puhuminen, kalenteri, verkko, viestit, pelit.

Navigaattori:

Käytetävät sovellukset: Kotimaassa: karttapalvelu ja kiinteät valvontakamerat seuranta. Ulkomailla: verkosta ladattava karttapalvelu ja kaupunkiopas ( nähtävyydet, ravintolat, kaupat…)

tyoeranta30a2002.pptx

Kotitehtävä 2

Ensimmäisten luentojen kotitehtävissä selvititte laitteita ja palveluita. Tässä kotitehtävässä selvitetään laitteiden ja palveluiden käyttämiä protokollia. Selvittäkää 3 eri protokollaa joita omassa ympäristössänne on käytössä ja etsikää protokollan standardi/määritelmä ja liittäkää kotitehtäväänne linkki ko. protokollaan.

tyoeranta30a2002.docx

Kotitehtävä 3

Oppimispäiväkirjan täyttö jälleen luennoilla opituista asioista. Kolmannessa kotitehtävässä tarkastallaan laitteiden ja palveluiden hyödyntämiä siirtoteitä ja tiedon koodausta. Eli jälleen käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus. Jos käytetään ilmatietä niin olisi hyvä selvittää taajuusalue jolla toimitaan

tyoeranta_t.3_30a2002.docx

Kotitehtävät 4. luennon jälkeen:

Tarkastallaan 4. kotitehtävässä siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

tyoeranta_t.4_30a2002.docx 8-o

Kotitehtävät 5. luennon jälkeen:

Oppimispäiväkirjan täyttö jälleen luennoilla opituista asioista. Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen. Tietoturva eli tutustukaa tietoturva-asioihin kappaleen 23 (ja 24) mukaisesti ja liittäkää tietoturva aiemmin käsiteltyihin konteksteihin.

{{:courses:ct30a2001:opiskelijat:2012:tyoeranta_t.5_30a2002.docx|:-O '}}

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 6 h Kotitehtävä 1: Kotona ennen luentoa 2: 1,5 tuntia. Aiheen käsittely: Miehen kanssa luento 1:n jälkeen kotona (mitä opin tänään kertaus): 0,5 tuntia. Oppimispäiväkirja: hotellissa heti luennon jälkeen: 0,5 tuntia. Ennen luentoa 2, oppimispäiväkirjaa ja pohdintaa : 1 tunti. luentomateriaalin läpikäynti: Ennen luentoa 2, kertaus luennon 1 materiaaliin: 0,5 tuntia, tutustuminen luennon 2 materiaaliin: 0,5 tuntia.

Yhteensä: 10 tuntia.

  • Luentoviikko 2

Lähiopetus: 6 h Kotitehtävä 2: Kotona heti luennon jälkeen: 1 tunti puhelinapu kaverilta mukaan lukien. Aiheen käsittely: Kaverin kotitehtäviä tehdessä ja miehen kanssa kotona 0,5 tuntia. Oppimispäiväkirja: Kotona luennon jälkeen: 1 tuntia. luentomateriaalin läpikäynti: Luennon jälkeen, kertaus luennon 2 materiaaliin: 1,0 tuntia, tutustuminen luennon 3 materiaaliin: 1 tuntia. Yhteensä: 10,5 tuntia.

  • Luentoviikko 3

Lähiopetus: 6 h Kotitehtävä 3: 2 tuntia, sisältää kavereille soitetut puhelut. Aiheen käsittely: Ennen luentoa 4 kertasin 1 tuntia aikaisempien tuntien dioja. En ole varma pääsenkö luennolle 4. Oppimispäiväkirja: Koululla heti tutkimusmetodiikan tentin jälkeen, kaveria odotellessa: 1 tunti Luentomateriaalin läpikäynti: Ennen pistareita n. 1 tunti selailua. Yhteensä: 11 tuntia

  • Luentoviikko 4

Lähiopetus: 0 tuntia, en päässyt luennolle, piti olla töissä Kotitehtävät 4: 2 tuntia Aiheen käsittely: 2 tuntia Oppimispäiväkirja: 1 tunti Luentomatsku ennen pistareita: 1 tunti Yhteensä: 8 tuntia

  • Luentoviikko 5

Lähiopetus: 5 tuntia, kävin välillä luennon kesken toisella kurssilla, palasin nopeasti takaisin. Kotitehtävät 5: 1 tuntia Aiheen käsittely: 2 tuntia Oppimispäiväkirja: 2 tunti Tenttiin luku: 6 tuntia Yhteensä: 16 tuntia