Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Tietoliikenne luo mielestäni pohjan nykyaikaiselle tietoyhteiskunnalle. Kaikkialla tarvitaan tietokoneita ja puhelimia, ainakin itse käytän niitä hyvin aktiivisesti. Mitä tekisin puhelimellani, jos sillä ei voisi soittaa. Entä olisiko tietokoneesta mitään iloa jos en pääsisi internettiin.

Olen kuullut, että Suomesta lähtevä data kulkee Ruotsin kautta maailmalle, ja sitä kautta kaikkea meiltä lähtevää verkkoliikennettä voisi valvoa. Tietoliikenteeseen kuuluu paljon termejä, joista ei ole kovin vahvaa käsitystä. Minulle on riittänyt että kun yhdistän koneeni WLAN:in, niin sitten se hakee automaattisesti asetukset ja pääsen surffailemaan. Ja kännykkäni toimii sekä Suomessa että Yhdysvalloissa, vaikka verkkoteknologia taitaakin olla eri. Kurssin jälkeen ymmärrän asiasta toivottavasti hiukan enemmän.

avainsanat: matkapuhelin, WLAN, tietokone, internet, tietoliikenne, verkkoteknologia

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

  • Päivän aihe:

Kommunikaatio mallit

Kerrosarkitehtuuri

  • Päivän tärkeimmät asiat:

Tiedonsiirto Etäverkot

Piirikytkentä
Pakettikytkentä
ATM

OSI ja TCP

  • Mitä opin tällä kertaa:

Monta erikokoista verkkoa, muutama eri tapa toteuttaa tiedon lähetys verkoissa.

TCP yleisin käytössä oleva protokola. Tuli “standardksi” koska oli jo valmis 1980-luvulla ja internet perustuu siihen. Koostuu viidestä kerroksesta, kun taas OSI seitsemästä.

  • Jäi epäselväksi:

Mitä sellaista OSI-malli tarjoaa, jota TCP/IP ei pystyisi toteuttamaan?

Luentopäivä 2:

  • Päivän aihe:

protokollat

siirtotiet

  • Mitä opin tällä kertaa:

protokollat vastaavat kysymyksiin, mitä, kuinka, koska

tehtävänä datavirtojen välittäminen

 data segmentoidaan, eli pilkotaan, datalohkoiksi jotta lähettäminen tehokkaampaa
 lähetetään johonkin osoitteeseen
 määränpäässä data kootaan 

siirtoteitä

johtimellisia

parikaapeli

 koaksaalikaapeli
 
 optinenkuitu
 

johtimettomia

 
 mikroaallot (1ghz - 40ghz)
 
 satelliitti  (1-10ghz)   
 
 infrapuna (point-to-point) (40ghz - 200 thz)
 radiotie (30mhz-1ghz) 
   
  - ympärisäteilevää, moni asia vaikuttaa etenemiseen
 
* Jäi epäselväksi:

internetin standardointi prosessit

Luentopäivä 3:

  • Päivän aihe:

Tiedonsiirto ja koodaaminen

  • Mitä opin tällä kertaa:

Analoogista ja digitaalista signaalia

analogisessa lähetyksessä vaimeneminen ja kohina aiheuttaa haasteet lähetyksen vastaanottamisessa, digitaalisessa taas bittejä häviää

  • Jäi epäselväksi:

Menee todella teoreettiseksi.

Luentopäivä 4:

  • Päivän aihe:

Kanavointi,verkkojenrakenne

  • Mitä opin tällä kertaa:

Kanavointi

  1. Taajuusjakokanavointi FDMA
  2. Aikajakokanavointi TDMA
  3. Koodijakokanavointi CDMA
  4. Aallonpituuskanavointi WDMA

Piiri ja pakettikytkentäisiä verkkoja

Yksinkertaistettuna datavoidaan lähettää kiinteää reittiä pitkin, joka avataan ennalta tai datapaketit lähetätään verkon solmusta eteenpäin eri strategioiden mukaan.

  1. Mukautuva
  2. Satunnainen
  3. Flooding
  • Jäi epäselväksi:

Ruuhkalaskut

Luentopäivä 5:

  • Päivän aihe:

Mobiiliverkot, Lähiverkot

  • Mitä opin tällä kertaa:

Mobiiliverkot ovat soluverkkoja, koostuvata tukiasemista

Lähiverkot yhdistävät tietokoneet toisiinsa

Eri topologioita, eli rakenteita

 Tähti
 
 Rengas
 
 Puu
 
 Väylä
 
 

Looginen ja fyysinen rakenne voi poiketa toisistaan!

Reitittimet toimivat linkkikerroksessa, ja voivat kytkeä kaksi eritatoista verkkoa yhteen, siltaamalla kytketään kaksi verkkoa vain fyysisesti yhteen.

Internet

 Verkkokerroksessa
 
 Jokaisella osalla oma ip
 
  • Jäi epäselväksi:

Mitä opin kurssin aikana

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

WLAN-boxi liittää oikeastaan jokaisen laitteen internettiin. Pleikkarilla pelaan verkossa muita vastaan, tietokoneella ja matkapuhelimella käytän aikalailla samoja palveluita, kuten web, twitter, sähköposti ja facebook. Matkapuhelin ja tietokone eivät kommunikoi keskenään. Pleikkari on liitetty tv:hen HDMI-johdolla.

Kolme tärkeintä kysymystä:

1. Miksi ps3 ja tietokone pääsevät samaan verkkoon?

2. Miten pääsen verkkosivuille ympäri maailmaa?

3. Mitä liikkuu ps3 ja tv:n välillä?

Kotitehtävä 2

HTTP http://tools.ietf.org/pdf/draft-fielding-http-spec-01.pdf

IMAP4 http://tools.ietf.org/id/draft-ietf-imap-imap4-06.txt

FTP http://www.w3.org/Protocols/rfc959/2_Overview.html

WLAN

Artikkelissa mielestäni oleellisinta oli ymmärtää taajuuksien rajallisuus ja se että uusia tekniikoita tutkitaan jatkuvasti. Se avasi silmäni siihen, että langattomasti on päästävissä aivan käsittämättömiin nopeuksiin. Ja siinä on omat haasteensa. Mieleeni heräsi kysymys, että tuleeko sellaista tilannetta jossain vaiheessa, että tietylle taajuusalueelle olisi loistava tekniikka, mutta vanha standardi estää sen käytön.

Kotitehtävä 3

Wifi 802.11g DSSS/HR-DSSS/OFDM 2,4 GHz

UMTS/3g 3GPP 16-QAM 900MHz

Bluetooth GFSK 2,4 GHz

Kotitehtävä 4

3G-verkossa koodijakokanavointi, sillä saadaan käytettyä koko taajuusalue ja kaikki aikaviipaleet.

Kotitehtävä 5

Halusin saada työsähköpostin toimimaan matkapuhelimessani. Se ei ollut niin yksinkertaista koska puhelin ei löytänyt asetuksia valmiiksi. Nyt puhelimeni hakee sähköpostit automaattisesti.

Ohjelmisto tasolla puhelimeni sähköpostiohjelma tarvitsee yhteyden sähköpostiohjelmaa sähköpostipalvelimella. Sillä on tietty ip-osoite jonka se saa web-osoitteen perusteella. Internetyhteyttä varten data/tieto kulkee linkkikerrokseen, jossa se paketoidaan ja fyysisenkerroksen kautta siirretään sähköpostipalvelimelle, joka lopulta lähettää saapuneet sähköpostit puhelimeeni. Fyysisessä kerroksessa datapaketit kulkevat ensin radioteitse matkapuhelinverkon tukiasemaan, josta todennäköisesti valokuitua pitkin operaattorin palvelimen kautta sähköpostipalvelimelle.

Kyseisen yhteyden tietoturva huolettaa itseäni hiukan, sillä en tiedä millaisia haittaohjelmia, matoja, viiruksia puhelimeeni voi tulla. Käyttöjärjestelmänä siinä on meego, joten toivon ettei ketään kiinnosta niin marginaalinen järjestelmä. Sähköpostini salasanan kalasteltuaan hakkeri voi kirjautua sillä mistä päin tahansa sähköposti tilille.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 6 h

Kotitehtävä: 30 min

  • Luentoviikko 2

Kotitehtävä: 1h 30 min

  • Luentoviikko 3

Kotitehtävä: 30 min

  • Luentoviikko 4

Kotitehtävä: 30 min

  • Luentoviikko 5

Kotitehtävä: 50 min

itsenäinen opiskelu 15h


http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/start