Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Tietoliikenteestä ei ollut oikeastaan minkäänlaista kuvaa ennen kurssia. Laitteita olen tarvinnut ja osannut käyttää niin kotona kuin työelämässä. Olen ollut sellainen käyttäjä, joka ei tiedä/ei ole ollut kiinnostunut siitä mitä siellä tietokoneen tai laitteen ruudun takana tapahtuu. Pääasia on ollut että kaikki laitteet toimivat. Kun tietotekniikan kanssa on ollut esim. työelämässä ongelmia, olen menettänyt hermoni ja kironnut laitteet ja sen jälkeen ottanut yhteyttä atk-tukihenkilöön.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

  • Päivän aihe: Tietoliikennetekniikan perusteet
  • Päivän tärkeimmät asiat: Tietoliikenne tarkoittaa sitä, että yhdessä paikassa toteutettu viesti voidaan toistaa samanlaisena toisessa paikassa. Lisäksi tietoliikenteen kehityksestä ja eri verkot, Stallingsin malli, siirtotie, OSI, TCP/IP, protokolla.
  • Mitä opin tällä kertaa: Se mitä end-user näkee on vain rajapinnan siitä mitä tietoliikenne oikeasti on. Se miten tietoliikenne ylipäänsä toimii, on vaikea sisäistää yhden luennon perusteella. Stallingsin malli on hyvä havainnekuva tietoliikenteestä. Kerrosarkkitehtuurit OSI ja TCP/IP menevät yksityiskohtaisimmiksi. Saman kerroksen välillä on oma protokollansa, mutta viesti siirtyy aina alimman tason kautta.
  • Jäi epäselväksi: Mitä varten ftp.funet.fi on olemassa, mitä sillä tehdään?

Luentopäivä 2:

  • Päivän aihe: Protokollat, standardit ja siirtotiet
  • Päivän tärkeimmät asiat: Protokollien toiminnot, yhteyden hallinta, standardit, erilaiset siirtotiet. Protokolla toteuttaa sen kerroksen toiminnot ja ohjausinformaatio toteuttaa protokollan!
  • Mitä opin tällä kertaa:

Protokollat ovat eri oloiden yhteinen kieli, jotta eri järjestelmien oliot voivat keskustella keskenään. Kommunikointijärjestelmiä on erilaisia , esim. usb on point-to-point -verkko ja yksittäinen switched network. Protokollien toimintoja ovat virheen havainnointi, osoitteet, kanavointi ja kuljetuspalvelut. Eri kerrokset käyttävät eri kokoisia “paketteja”, joten data pitää hajottaa siihen kerrokseen sopiviin osiin. Tämä mahdollistaa myös verkon sujuvan toiminnan: kun lähetetään pienissä osissa, verkkoa ei varata isojen pakettien lähettämiseen. Kun paketti on lähetetty perille, se tulee taas koota. Lähetyksen virheen korjaamiseen on monia keinoja, esim. bluetooth lähettää kolme kertaa paketin (tästä johtuu bluetoothin kömpelyys). Paketoinnin yhteydessä pakettiin lisätään ohjausinformaatio, joka voi olla lähettäjän tai vastaanottajan osoite, virheenkorjauskoodi tai protokollan ohjausinformaatio. Olioiden välinen kommunikointi voi tapahtua yhteydettömästi esim. postikortti tai yhteydellisesti esim. puhelinkeskustelu. Yhteydellisen kommunikoinnin vaiheet: yhteyden muodostaminen, tiedon siirto, yhteyden purkaminen. Toimitus täytyy toteuttaa oikeassa järjestyksessä. Jos paketit numeroidaan, ne voidaan helposti järjestää uudelleen, ongelmana numeroinnin rajallisuus. Vuon valvonnalla vastaanottaja säätelee lähetysnopeutta, yksinkertaisimmillaan stop-and-wait eli jokaiseen pakettiin tultava vahvistus ennen seuraavan paketin lähettämistä. Liukuvan ikkunan menetelmät ovat tehokkaampia. Virheenkorjausta tehdään esim. ajastimilla: jos lähettäjä ei saa vastausta onnistuneesta siirrosta tietyssä ajassa, lähetetään uudelleen tai saapuneiden/virheellisten pakettien vahvistus. PROTOKOLLA TOTEUTTAA SEN KERROKSEN TOIMINNOT, OHJAUSINFORMAATIO TOTEUTTAA PROTOKOLLAN.

Standardointi huolehtii eri järjestelmien välisestä fyysisestä, sähköisestä ja toiminnallisesta yhteensopivuudesta. Verkkolaitevalmistajille yhteistyö on toiminnan perusta kun taas tietokonevalmistajat ovat pyrkineet sitomaan asiakkaat omiin ympäristöihinsä. Standardoinnin hyvä puoli on massatuotanto, joka laskee kuluttahintoja ja mahdollistaa yhteensopivuuden myös tulevaisuudessa. Haittapuolina ovat teknologian jäädyttäminen (standardointi hidasta, jonka aikana uusia tekniikoita ehtii kehittymään), useat standardit samoille asioille sekä kompromissit. Internet standardi on RFC eli Request for Comments (joukko asiakirjoja, jotka kuvaavat Internetin erilaisia käytäntöjä ja teknisiä määrittelyjä eli protokollia).

Siirtoteillä siirretään tietoa eri järjestelmien välillä. Johtimellisissa siirtoteissä signaalit kulkevat fyysistä reittiä pitkin ja johtimettomilla siirtoteillä tieto siirtyy langattomasti. Johtimillisia siirtoteitä ovat parikaapeli (esim. puhelinkaapeli, verkkopiuha), koaksaalikaapeli (TV kaapeli), valokuitu (=optinen kuitu, on syrjäyttämässä koaksaalia) ja sähköjohto (tilaajaliitäntä sähköverkon välityksellä). Johtimettomia puolestaan mikroaaltolinkit, satelliittilinkit, radiotie (kännykkä) ja infrapunalinkit. Siirtotien sekä singnaalin ominaisuudet vaikuttavat tiedonsiirron laatuun ja ominaisuuksiin. Johtimellisessa siirrossa siirtotiellä on suuri vaikutus, kun taas johtimettomassa siirrossa kaistanleveydellä sekä antennin ominaisuuksilla on suurempi merkitys (esim. antennin suuntaavuus). Johtimellisessa siirtotiessä voidaan lähettää sekä analogista että digitaalista signaalia. Suuremmilla etäisyyksillä signaalia pitää parantaa: analogisilla vahvistimien käyttö, digitaalisilla toistimilla (lukee signaalin ja lähettää eteenpäin). Mitä suurempi tiedonsiirtonopeus sitä lyhyempi etäisyys (mitä suurempi taajuus, sitä suurempi signaalin vaimeneminen).

  • Parikaapeli on halvin ja eniten käytetty siirtotie. Koostuu kahdesta toistensa ympärille kiedotusta kuparijohtimesta, kierrolla on häiriöitä pienentävä vaikutus. Käytetään puhelinverkossa tilaajajohtimena (analoginen signaali) ja dataverkoissa (digitaalinen signaali). Erilaiset häiriötekijät kuten sähkömagneettiset häiriöt vaikeuttavat käyttöä. Häiriötietoisuutta voidaan parantaa päällystämällä kaapeli esim. foliolla. Suojattua (STP) parikaapelia käytetään dataverkoissa ja suojaamatonta (UTP) puhelinkaapelina. Voidaan jakaa kategorioihin ominaisuuksien mukaan.
  • Koaksaalikaapelissa on kaksi johdinta sisäkkäin ja siinä on parempi häiriönsieto jo luontaisesti. Koaksaalikaapelia käytetään TV-jakeluverkossa sekä ennen puhelinverkkojen runkoverkoissa ja lähiverkoissa. Kaapelilla voi välittää sekä analogista että digitaalista signaalia (digitaalisessa toistimet tiheämmässä kuin analogisessa). Voidaan käyttää parikaapelia korkeampia taajuuksia eli saadaan suuremmat siirtonopeudet. Suurimpia häiriötekijöitä ovat vaimennus, lämpökohina ja keskeismodulaatiokohina.
  • Optinen kuitu koostuu ytimestä (tieto siirretään yleensä digitaalisena signaalina) jonka ympärillä on heijastuskerros (tarkoituksena on pitää valo ytimessä) ja kuori (suojaa kuitua kosteudelta ja vaurioilta). Tyypillisesti käytetään useamman kuten 24 tai useamman valokuidun kaapelirakenteita. Optisen kuidun etuja ovat suurempi kapasiteetti, pienempi ja kevyempi koko, pienempi vaimeneminen, elektromagneettiset pulssit eivät haittaa sekä toistinten etäisyys on pidempi (säästetään laitekustannuksissa). Valon lähteinä käytetään LED:iä (edullisempi, mutta lyhyempi käyttöaika ja epätarkempi) tai laseria (suuremmat nopeudet ja on tehokkaampi). Optista kuitua käytetään runkoverkoissa, kaupunkiverkoissa, lähiverkoissa ja tilaajajohdoissa. Optisia kuituja: käytetyin monimuoto-kuitu jossa signaaleita menee eri suuntiin, ja yksimuotokuitu jossa yksi valopulssi menee muodossa. Monimuotokuidut kärsivät signaalipulssin levenemisestä eli dispersiosta.
  • Sähköjohdon etuna on olemassaoleva verkkorakenne, mutta sähköverkossa on paljon kohinaa, heijastuksia ja etenkin sähkövirtapiikkejä, jotka häiritsevät datasignaalia.
  • Johtimettomissa siirtoteissä signaali etenee ilmassa antennien välityksellä. Antennit ovat joko suunnattuja tai suuntaamattomia eli ympärisäteileviä (radioaalto ympäristö) tai satelliitteja. Signaali voi edetä näköyhteysreittiä pitkin, ilmakehän heterogeenisuuksista tapahtuvan sironnan avulla, ionisfäärin kautta tai maanpinta-aaltona. Mikroaaltolinkeissä tarkasti suunnatut lautasantennit ja niitä käytetään runkoverkoissa, point-to-point linkeissä rakennusten välillä, äänelle ja datalle. Mikroaalloille häiriötekijänä on signaalin vaimennus, koska signaali ei läpäise esteitä. Satelliittilinkeillä lähetetään joko point-to-point tai broadcastina. Satelliitissa vastaanotetaan uplink-kaistalla ja lähetetään downlinkillä. Satelliitit ovat joko paikallaanpysyviä eli geostationaarisia tai matalarata-satelliitteja tai HEO eli Highly Elliptical Orbit -satelliitteja. Tieto siirtyy satelliiteilla joko satelliittien välityksellä tai lähettäjältä satelliitin kautta maa-antenniin ja maa-antenneilta takaisin satelliitin kautta vastaanottajalle. Radiotie matkapuhelinverkko, langattomat lähiverkot, bluetooth, radio/TV-lähetykset. Radiotiessä taajuusalueet hiukan pienempiä ja aaltojen suuntaamattomuus, esim. seinät eivät vaimenna matalataajuuden takia. Radiotiessä pienempi vaimeneminen, ongelmana monitie-eteneminen, vaimeneminen (signaalin tehon väheneminen, muodon muuttuminen, kohina eli tulee vahvistaa tietyin välimatkoin, liian voimakas taas vääristää), ilmakehä-vaikutukset, radioaallon taipuminen (terävät kulmat), heijastuminen, sironta (epätasainen pinta), imeytyminen, doppler-ilmiö eli vastaanottajan ja lähettäjän etäisyys muuttuvat.
  • Jäi epäselväksi: Kanavointi jäi hieman epäselväksi mitä missäkin käytetään ja mikä on hyvä tapa. Lähettäjä paketoi datan itselleen sopivan kokoiseksi esim. ATM 53 tavua, kuljettaako yksi pulssi optisessa kuidussa tämän?

Luentopäivä 3:

  • Päivän aihe: Tiedon siirtäminen siirtoteillä
  • Päivän tärkeimmät asiat: Tiedon siirto, signaalin koodaus, virheen havaitseminen ja korjaus, tiedonsiirtämisen protokollat
  • Mitä opin tällä kertaa: Lähetettävä signaali pitää muokata siirtotien tukemaksi. Analogisen ja digitaalisen signaalin erot sekä ongelmia ja hyötyjä. Kaistanleveyden ja tajuuden alkeet. Siirtotiellä signaalia pitää vahvistaa tai toistaa (analoginen vs. digitaalinen) häiriötekijöiden takia. Erilaisia koodaus-tekniikoita. Tiedonsiirronnopeus kasvaa lyhyemmillä välimatkoilla ja hidastuu kun matka pitenee, johtuu virheensiedosta. Vastaanottajan ja lähettäjän synkronoiminen. Virheen havaitseminen ja korjaaminen kehys/linkkitasolla.
  • Jäi epäselväksi: Kaistanleveys, taajuus, sini-aallot jne. avautuivat, mutta tarkempaan ymmärtämiseen tarvittaisiin syvällisempää perehtymistä. QAM-asia liittyen modeemeihin jäi epäselväksi.

Luentopäivä 4:

  • Päivän aihe: Tietoverkot
  • Päivän tärkeimmät asiat: Reititys, kanavointi, piirikytkentä ja pakettikytkentä
  • Mitä opin tällä kertaa: Reitityspäätösten perusteita ja strategioita.

Linkki on yksittäinen piuha kahden olion välillä ja sitä käyttää useampi käyttäjä esim. ilmatiellä puhelimet ja radio autoissa. Kanavointi eli multipleksointi mahdollistaa: n kpl syötteitä laitteesta yhdelle linkille jossa n kpl kanavia, laite ottaa vastaan=multiplekseri, jossa data puretaan omiksi kanaviksi. Taajuus FDMP-, (synkroninen/tilastollinen) aikajako TDMP-, koodijako CDMP- ja aallonpituusjakokanavoinnit. Kun taajuus kasvaa, aallonpituus lyhenee. Taajuusjako eri kanaville (useat haluavat samalle kanavalle). Aikajako (digitaaliseen tiedonsiirtoon): synkroninen - tila varataan koko yhteyden ajaksi, tilastollinen - tila varataan tarpeen mukaan (perinteinen gsm). Koodijako langatonta, analogista ja digitaalista analogisella signaalilla, hajauttaa datan laajalle alueelle, vaikea estää ja häiritä, taajuushyppely ja suora sekvenssi –> etuina häiriönsieto ja monitie-etenemissieto, signaalin salaus ja encrypt, useampi käyttäjä ja vähemmän häiriötä (CDMA mobiilit puhelimet - käytetään koko taajuusalue ja kaikki aikaviipaleet, radiotie). Suorasekvenssitekniikka: yksittäinen bitti levitetään suurelle taajuusalueelle –> häiriöt kyetään erottamaan kun ne hajautuvat verkkoon. Aallonpituusjakokanavoinnissa jokainen aallonpituus on yksi kanava, samantyylinen kuin FDMP.

Verkot –> linkkien kytkentä –> piirikytkentä (teleliikenne) ja pakettikytkentä (dataliikenne). Kommunikointiverkko on solmuja, jotka päättävät mihin suuntaan data laitetaan. Verkko ei ole täysin kytketty joten yhteys muiden solmujen kautta. Useammat yhteydet lisäävät verkon luotettavuutta. Kytkentäteknologiat, piiri teleliikenteelle joka vaatii reaaliaikaisen kommunikointiväylän ja paketti dataliikenteelle jolle on tärkeämpää kommunikointiväylän mahd. tehokas käyttö. Piirikytkennässä aina yhteyden avaus, tiedonsiirto ja yhteyden lopetus ja varataan tila koko yhteyden ajaksi vaikkei mitään liikkuisi. Pakettikytkennässä paketissa on kontrolli-informaatio ja solmu laittaa paketin jonoon ja lähtee kun linkki solmuun on vapaa. Jos jonoa, piirikytkentä ei muodosta yhteyttä ja pakettikytkennässä on viive.

  • Jäi epäselväksi: Kokonaiskuva siitä miten kaikki vaikuttaakaan kaikkeen on melkein ymmärrettävissä mutta meinaa mennä tajunnan yli minä hetkenä tahansa (ja todennäköisesti menee).

Luentopäivä 5:

  • Päivän aihe: Verkot ja sovellukset sekä tietoturvaa
  • Päivän tärkeimmät asiat: Reititys jatkui, mobiiliyhteyksistä, lähiverkot, nopeat lähiverkot, langattomat lähiverkot, tietoturva
  • Mitä opin tällä kertaa: Matkapuhelinverkkojen rakenteita ja kuinka siirrytään linkiltä toiselle. Lähiverkkoyhteyksistä ja kuinka ethernet liittyy asiaan. Kerrosmallin fyysinen ja linkkikerros avautuivat. Langaton lähiverkko ja sen ero mobiiliverkkoon. Oli hyvä käydä kokonaiskuva yhdessä läpi, kaikki nivoutui yhteen.
  • Jäi epäselväksi: Miksi on erikseen lähiverkot ja nopeat lähiverkot? Aloha meni ohi. Kaiken kaikkiaan koodaus ja kanavointi -asiat on hiukan epäselviä.

Mitä opin kurssin aikana

Kurssin aikana olen oppinut tosi paljon tietoliikennetekniikasta, vaikka varmasti on ehditty raapaista vain pintaa. Tai oikeastaan kurssin aikana on muodostunut kokonaiskuva, mutta yksityiskohtia on niin paljon, ettei niitä ole voinut ehtiä opettaa (saati sisäistämään). Ymmärrys omasta käyttöympäristöstä on selkiytynyt ja esim. siihen liittyvät kaapelit ja protokollat on ymmärrettävissä. Tekniikka kehittyy nopeasti ja hetken päästä tämä tieto on jo historiaa. Tietoa pitäisikin päivittää tai vähintäänkin pysyä kiinnostuneena tietoliikenteeseen liittyvistä asioista.

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

Luo kuva työpaikan kodin tietoliikenteeseen kuuluvista laitteista, niiden käytöstä ja jopa yhteen linkittymisestä sekä niissä käytetyistä palveluista. Valitse selkeästi erillisiä laitteita tyyliin tietokone, puhelin, sykemittari, gps, televisio, … ja erilaisista palveluista tyyliin urho-tv, facebook, …. Ajatuksena on, että tässä vaiheessa luodaan kuva tietoliikennetarpeista ja sovelluksista ilman, että vielä pohditaan alla olevia teknologioita. Tämän kuvan olisi hyvä herättää ajatuksia ja kysymyksiä siitä kuinka kaikki toimiikaan. Kirjaa näkyville kolme mielestäsi tärkeintä kysymystä, jotka haluat selvittää. Kurssin edetessä tätä kuvaa laajennetaan sitä mukaan kun uusia osia malliin ilmenee ja lopulta arvioimme saatiiko kysymyksiin vastaukset kurssin aikana.

3 kysymystä, jotka haluaisin selvittää:

Onko kaikki siirrettävä tieto 1 ja 0 jonossa ja miten niistä voi muodostua esim. ääntä, kuvaa jne.?

Miten tieto voi siirtyä langattomasti?

Miten voi varmistaa Internetin ja siellä tarjottujen palveluiden käytön turvallisuuden?

Kotitehtävä 2

3 eri protokollaa joita omassa ympäristössänne on käytössä ja etsikää protokollan standardi/määritelmä ja liittäkää kotitehtäväänne linkki ko. protokollaan.

  • HTTP-protokolla, jota käyttää esim. email-palvelin ja Elisa Viihde -tallenteet

http://tools.ietf.org/pdf/draft-ietf-http-v11-spec-rev-06.pdf

  • Elisa Viihde IPTV -kanavat käyttävät

http://www.rfc-editor.org/rfc/rfc2933.txt

  • WLANin eli langattoman lähiverkon käyttämä

http://www.ietf.org/id/draft-mun-mipshop-efh-fast-mipv6-06.txt

Tutustukaa WLAN artikkeliin (wikissä pääsivulla kohdassa muuta materiaalia) ja pohtikaa mikä on kurssin kannalta tärkeää, millaisia kysymyksiä, epäselvyyksiä artikkeli herättää?

Artikkeli todistaa standardien saman aikaisen kilpailun ja standardien sopimisen hitauden. Tuotteita on markkinoille tulossa, vaikka standardia ei ole vielä sovittu.

Artikkelin pääteemana on tiedonsiirtonopeuden kehittäminen. Ongelmana on käyttäjän kokeman siirtonopeuden jääminen huomattavasti pienemmäksi kuin on luvattu. Sekä vastaanottimessa että lähettimessä voi olla kaksi antennia ja huoneessa huonekaluja heijastuspintoina, jolloin voidaan lähettää kahta tietovirtaa samalla taajuudella, koska tietovirrat saapuvat hiukan eriaikaan perille. Antennien määrää voidaan vielä tästä lisätä, mutta silloin täytyy lisätä myös laitteiden laskentatehoa. Kun tietovirtoja lähetetään useita samaan aikaan, taajuusalueelle voi tulla ruuhkaa.

Korkeilla taajuuksilla signaalin kyky edetä ja läpäistä fyysisiä esteitä madaltuu, jolloin laitteiden välimatka lyhenee: tarvitaan melkein näköyhteys. Toisaalta antennien koko voi olla pienempi, koska aallonpituus on pienempi. Kun mennään terahertsin taajuuteen, ilmakehä ja sen kosteus vaimentavat signaalia tehokkaasti. Artikkeli toteaa, että etäisyydet terahertsin taajuuksilla jää senttimetreistä korkeintaan muutamaan metriin.

Miksi luvataan suurempia siirtonopeuksia kuin käytännössä pystytään toteuttamaan? Miten korkeiden taajuuksien tiedonsiirto pystytään toteuttamaan pitkässä välimatkassa? Mobiili tiedonsiirto on haastavaa, koska laitteiden välimatka, matkalla olevat esteet ja kulma toisiinsa nähden vaihtuvat tiedonsiirron aikana. Epäselväksi jäi puhelimien ja tablettien ympärisäteilevien antennien korvaaminen vaiheohjattavilla antenniryhmillä keilanmuodostamisineen.

Kotitehtävä 3

Laitteiden ja palveluiden hyödyntämiä siirtoteitä ja tiedon koodausta. Eli jälleen käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus. Jos käytetään ilmatietä niin olisi hyvä selvittää taajuusalue jolla toimitaan.

Kaapeli-TV: Paljon katsotun Valioliiga HD 1-5 -kanavien taajuusalue on 330 MHz, modulaatio 256QAM ja siirtotie valokuitukaapeli.

WLAN: siirtotienä ilma, taajuus 2,4 GHz, tekniikkoina DSSS, HR-DSSS ja OFDM.

Puhelin: käyttää 3G-verkkoa, jonka taajuus 2100MHz. Siirtotienä ilma, tekniikkana W-CDMA.

Kotitehtävä 4

Siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

Internet yhteys:

Talossa on käytössä Elisa Viihde -laajakaista. ADSL-modeemi on kytketty puhelinverkkoon eli lähtee parikaapelina runkoverkon suuntaan. WiFi-yhteydellä kotona käytetään kahta kannettavaa lähiverkossa.

Jos käytössä olisi koaksaalikaapelilla toimiva kaapeli-laajakaista, jossa “huoneiston liittämisen kiinteistön sisäverkon kautta Soneran runkoverkkoon sekä jatkoyhteyden internetverkkoon. Jatkoyhteyden nopeus riippuu asiakkaan valitsemasta internetnopeusluokasta…Runkoyhteys jaetaan kiinteistöön toimitettujen liittymien kesken siten, että kukin liittymä voi saada enintään liittymän nopeusluokan mukaisen yhteyden paikallisverkon kautta tietoverkkoon.” Nopeusluokkina 1/1Mbit/s, 2/2Mbit/s, 10/2Mbit/s ja 100/5. Mbit/s.http://www.sonera.fi/media/137c03bf45b70759939cf85865381f034cd5046c/137c03bf45b70759939cf85865381f034cd5046c.pdf

Nyt taloyhtiöön on vedetty valokuitukaapeli ja Soneran sivujen mukaan valokuidussa yhtä kaistaa käyttää vain yksi käyttäjä “…jokaiselle liittymälle on varattu ikioma yhteys. Kuidun avulla samassa taloudessa asuvat voivat surffata, pelata verkkopelejä ja ladata sisältöjä nopeasti ja kitkattomasti! Valokuituyhteyden nopeus ei vaihtele käyttäjämäärien eikä kellonaikojen mukaan, vaan on aina yhtä nopea, jopa 100 Mbit/s”.“Huippunopea paluukaista helpottaa esimerkiksi videoiden ja valokuvien jakoa. Lisäksi suurien sähköpostiliitteiden lähettäminen sekä varmuuskopiointi verkkoon on valokuidulla erittäin nopeaa. Valokuituyhteydellä tv-palvelut toimivat ongelmitta”. Nopeudeksi asuntokohtaisella nopeudella luvataan 2M-24M/100M riippuen kohteesta. Valokuidun nopeuksia ovat kaapelinopeudet ja lisäksi esim. 24/2 Mbit/s. http://www.sonera.fi/media/132aa5502b744c2394be510092d97a054b079c54/Laajakaista%20Valokuitu%20palvelukuvaus.pdf

Kun isännöitsijä tiedusteli valokuituun siirtymistä parempien yhteyksien ja liittymien toivossa, Soneran vastauksen mukaan kannattaa pysyä entisessä, koska “Sonera tarjoaa nopeita yhteyksia sekä (100 Mbit`s) kaapeli-tv:n että valokuitu verkon kautta. Molemmista verkoista saa yhtä nopeat yhteydet, verkko on vaan eri.” Koaksaalissa siirtotie on varattu monelle ja kapasiteetti ei ole yhtä hyvä kuin valokuidulla, joten valokuidun pitäisi varmistaa varmempi ja nopeampi netin käyttö. Miksi valokuitu muuten olisi asennettu?

Kotitehtävä 5

Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen. Tietoturva eli tutustukaa tietoturva-asioihin kappaleen 23 (ja 24) mukaisesti ja liittäkää tietoturva aiemmin käsiteltyihin konteksteihin.

Puhelin 3G:

Soittava puhelin ottaa yhteyden tukiasemaohjaimeen vahvimman tukiaseman kautta ja aloittaa puhelun lähettämällä halutun numeron valitulle kanavalle. Tukiasemaohjain muodostaa yhteyttä lähettämällä hakuviestejä tukiasemille. Vastaanottava puhelin reagoi numeroonsa ja vastaa tukiasemalle, joka lähettää vastauksen tukiasemaohjaimeen. Tukiasemaohjain järjestää piirin soittavan ja vastaavottavan tukiaseman välille ja sopivan siirtokanavan. Yhteyden aikana puhelimet vaihtavat ääntä ja datasignaalia näiden asemien kautta.

Puhelin on yhteydessä langattomasti tukiasemaan ja siirtotienä radiotie. Analoginen puhesignaali muutetaan pulssikoodimodulaatiolla digitaaliseen muotoon radiotielle. Multipleksointina käytetään CDMA:ta eli koodijakokanavointia. Koodijakokanavoinnin ansiosta monta käyttäjää voi olla samalla taajuusalueella, koska lähettäjä sisällyttää vastaanottajan koodin signaaliinsa. Tukiasemat ovat johdollisesti yhteydessä tukiasemaohjaimeen, joka ohjaa paketin piirikytkentäisen puhelinverkon (siirtotienä parikaapeli, matkalla reitittimiä), vastaanottavan tukiasemaohjaimen ja tukiaseman kautta vastaanottavaan puhelimeen.

Radiotie on monitie-etenemistä, jonka ongelmia ovat ilmakehän vaikutukset, vapaantilan vaimennus, sironta, heijastuminen, imeytyminen, taipuminen kulmissa ja doppler-ilmiö, jossa vastaanottajan ja lähettäjän etäisyys muuttuu.

Tietoturva

Tietoturvan kannalta on tärkeää, että luottamuksellisuus (datan ja yksityisyyden), eheys (datan ja järjestelmän) sekä saatavuus (järjestelmä toimii oikein ja on saatavilla) toteutuvat.

Matkapuhelimen tietoturvaohjeen mukaan “matkapuhelimiin kohdistuvat uhat ovat hyvin pieniä verrattuna kiinteisiin verkkoihin ja tietokoneisiin.” Suurin uhka on laitteen saatavuus: jos puhelin katoaa tai varastetaan ja siihen tallennetut tiedot voivat joutua vääriin käsiin. Puhelimeen ei siis kannata tallentaa luottamuksellista tietoa ja varkauksien varalle puhelimen IMEI-koodi on talletettava erilliseen paikkaan. Kun ko. koodin ilmoittaa palveluntarjoajalle, puhelimen käytön voi estää. Myös varmuuskopiointi on oleellisen tärkeää, jos puhelimeen on talletettu arvokasta tietoa.

Puhelimen lainaus tulee tehdä vain erittäin harkitusti, koska ulkopuolisen käytöstä voi tulla yllättäviä kuluja, tietoja voi varastaa, haittaohjelmia ladata tai tietoturva-asetuksia muuttaa. Huijausviestit ja -puhelut on mahdollinen riski. Tärkeää on olla tietoinen laitteen suojaus- ja sovellusasetuksista, pitää PIN-kysely päällä ja käyttää operaattorin tarjoamia esto -ja rajoituspalveluita.

Bluetoothin ja muiden langattomien tekniikoiden käytössä tulee olla tarkkana: tuntemattomien ohjelmien asennusta ei pidä hyväksyä. Bluetooth asetuksiin tulisi määritellä “piilossa”, vaikka se oli päällä sekä määritellä luotetut laitteet. http://www.ficora.fi/mobiiliturva/index.html

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 6 h Kotitehtävien teko: 3h

  • Luentoviikko 2

Lähiopetus: 6 h Kotitehtävien teko: 5h

  • Luentoviikko 3

Lähiopetus: 6h Kotitehtävien teko: 1,5h

  • Luentoviikko 4

Lähiopetus: 6h Kotitehtävien teko: 1,5h

  • Luentoviikko 5

Lähiopetus: 6h Kotitehtävien teko: 2,5h


http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/start