meta data for this page
  •  

Tero Thil VALMIS

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Tietoliikennetekniikan perusteet tulevat tarpeeseen, aikaisempi ko. aiheen perusteet on saatu joskus 90-luvun loppupuolella, jonka jälkeen on paljon kehittynyt ja tämän päivän kehitys on jo huomenna vanhaa tietoa. Se mitä nykyään ihminen tarvitsee suoriutuakseen normaalista arkielämästä on iäkkäämmälle ihmiselle haastellisempaa. Nuoret, siis minua nuoremmat ihmiset ymmärtävät perusteet ymmärtääkseni hyvin, koska ovat jo viimeistään ala-asteella istuneet kotona ja koulussa tietokoneiden kanssa. Itse olen tutustunut pc-laitteisiin lukiossa, jolloin taisin ensimmäisen kerran kuulla jonkun sanovan sanan: internet. Nykyään on sitten jo joka paikassa verkkoa, langatonta, gepsiä ja pilveä. Nykyisessä työssäni tarvitsen peruskatsauksen tietoliikenteestä, jotta pystyn tekemään parempia, ehkä oikeita, päätöksiä. Ala sinänsä ei ole se ykkösjuttu minulle, mutta uuden oppiminen on tarpeen, muuten kohta lapseni osaavat perusteet jo paremmin.

kotitehtaevae_1.ppt

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

  • Päivän aihe: Verkot, internet ja näiden kehitys globaalissa maailmassa. Eritasoiset verkot, kotiverkoista kaupunkiverkkoihin ja vielä isompiin kokonaisuuksiin.
  • Johtaja, sihteeri , kuriiri…kerrosarkkitehtuuri, tunnettua TCP/IP
  • Päivän tärkeimmät asiat: Minulle ainakin kerrosmallit, selkeästi avain uutta.
  • Mitä opin tällä kertaa: Perusteet kerrosmallista
  • Jäi epäselväksi: Uutta termistöä on paljon, sen saaminen “samalla sivulle” helpottaisi ymmärrystä.

Luentopäivä 2:

  • Päivän aihe: Protokollat, eli sopimus kuinka joku tietoliikennetekniikan sovittu asia on ja toimii. Näitä on standartoitu. Protokolla tehtävänä on datavirtojen välittäminen kahden kommunikoivan olion välillä. Välillä voi joutua käyttämään erikokoisia lohkoja tiedon (tavujen) välittämiseen, pienemmät paketit on helpompi korjata sekä kuormittaa verkkoa tasaisemmin kuin isot lähetykset.Tosin pienemmät paketit vaativat aina oman ohjaustietonsa (lähettäjä/vastaanottaja, virheenkorjauskoodi eli pariteetti, protokollan ohjausinfomaatio) mikä hidastaa hieman toimintaa.
  • Olioiden yhteydetön kommunikointi silloin kun protokollan tulee toimia dynaamisesti ja yhteydellinen kommunikointi kun vaaditaan jatkuvaa tiedonsiirtoa.
  • Päivän tärkeimmät asiat: Vuon valvonta, jokaisen pakettiin on tultava vahvistus ennen seuraavaa lähetystä ja toimituksen tulee olla järjestyksessä, numeroidussa. Virheiden havainnointi ja korjaus.
  • Standardointi (hidastavat kehityksen vauhtia, mutta tärkeää mm. yhteensopivuuden takia). RFC-asiakirjat, kuvaavat internetin erilaisia käytäntöjä ja teknisiä määrittelyjä.
  • Mitä opin tällä kertaa: Taajuusalueet, kaistanleveydet, siirtonopeudet, erillinen Tietokonelehden 9.2012 juttu, jossa käsitellään langattomia verkkoa, missä lienee raja mihin jatkossa on mahdollisuuksia nopeuden kanssa, tosin kuten artikkelissakin mainitaan niin “insinöörin päiväunta” taitaa olla myös osa, ainakin tällä hetkellä.
  • Siirtotiet: kuidussa ja kuparissa eli johtimellisessa, johtimettomalla eli langattomasti.
  • Parikaapeli, tällä hetkellä yleisin, kuituun (LED ja laser) menossa tulevaisuudessa.
  • Johtimettomat siirtotiet, mikroaalto, satelliitit, raditie, infra

Luentopäivä 3:

* Päivän aihe: Laitteiden ja palveluiden hyödyntämiä siirtoteitä ja tiedon koodausta.

* Mitä opin tällä kertaa: Virheen havaitseminen tiedonsiirrossa. Kehyksen käyttö (frame). Point to Point (yksi lähettäjä, yksi vastaanottaja, yksi linkkiväli). Ohjausinformaatio, osoite, ohjausinformaatio, protokolla,info, virheentarkastus.

Johtimellinen ja johtimeton tiedonsiirto, eli kaapelit eri muodoissaan ja ilmateitse. Analoginen ja digitaalinen signaali, jaksollinen ja jaksoton

Vuon valvonta. Stop and wait, lähettää ja odottaa vastausta. Liukuva ikkuna (Go Back N). Välillä tietoja häviää ja/tai tietoja tuhoutuu.

Tiedonsiirrossa on erilaisia kaistanleveyksiä. Nämä vaikuttavat suoraan tiedonsiirtonopeuksiin.

Eri tiedonsiirron tapoja, esim. puhe aaltoilee, digitaalinen on enemmän IOIO (selkeämmin rajattu jokotai). Analoginen vaatii toistimen, digitaalinen vahvistimen.

* Jäi epäselväksi: IOIIIIOO IIOOOOIIII OOOIIOII …ei ihan auennut ne kaikki kalvot, mutta oletan ettei niitä nyt aivan ulkoa tarvitse opetella. Sini-aallot liittyvät ed. lauseeseen.

Luentopäivä 4:

* Kanavointi eli multipleksointi –> Käytetään esim. kuituihin, koaksiaalikaapeliin tai mikroaaltolinkkeihin perustuvissa runkoverkoissa – myös radiotiellä kuten esim. matkaviestinverkoissa *Multipleksoinnin perusteet: Kustannustehokkuus: mitä suurempi kokonaisdatanopeus, sitä pienempi hinta per bps – Yksittäiset sovellukset tarvitsevat vain osan siirtojärjestelmän kaistasta *Kanavointi voidaan jakaa seuraaviin luokkiin: – Taajuusjakokanavointi (FDMA). Käytetään esim. TV-kanavien välittämiseen.

– Aikajakokanavointi (TDMA) • Synkronisen TDMA:n ongelmana on kehyksen aikavälien tuhlaaminen – Suurimman osan ajasta joku/jotkut yhteydet ovat tyhjillään ⇒ Ratkaisuna tilastollinen l. asynkroninen l. älykäs TDMA • Aikavälit varataan dynaamisesti tarpeen mukaan

– Koodijakokanavointi (CDMA) – Käytetään johtimettomilla siirtoteillä (radiotie) • Käytetään koko taajuusalue sekä kaikki aikaviipaleet • Etuja: – Teoreettisesti tehokkaampi ja taajuuksien käytöltään joustavampi – Useat CDMA-järjestelmät voivat toimia samalla alueella ⇒ verkkosuunnittelu helpottuu – Häiriöiden vaikutus pienenee – Laitteet kuluttavat vähemmän tehoa • Analogista tai digitaalista dataa analogisella signaalilla

– Aallonpituusjakokanavointi (WDMA) • Laajakaistainen koodijakokanavointi, sama kaistanleveys kaikille datanopeuksille

• Kytkentäinen verkko koostuu toisiinsa kytketyistä solmupisteistä (node) • Verkkoa käyttäviä laitteita, esim. tietokoneita, kutsutaan asemiksi (station) • Solmut tarjoavat asemille tietoliikenneverkonpalvelun ja siirtävät asemien dataa – data siirretään solmusta solmuun (kytkentä)kunnes saapuu vastaanottavan aseman liitäntäsolmuun, joka toimittaa datan perille

• Yleisesti kytkentäisissä verkoissa – toiset solmut toimivat pelkästään verkon sisäisinä pisteinä, toiset taas ottavat vastaan ja luovuttavat dataa asemille – solmujen väliset linkit on jaettu kanavoinnin (multiplexing) avulla – verkot eivät ole täysin kytkettyjä (ei linkkiä jokaisen solmuparin välillä) – kuitenkin, mitä enemmän on mahdollisia polkuja solmujen välillä, sitä luotettavammaksi verkko muodostuu

- Teleliikenteessä puhe/ääni tarvitsee reaaliaikaisen kommunikointiväylän –> Piirikytkentä (Käytetään myös jossain yksityisissä kiinteissä yhteyksissä myös dataliikenteen siirtoon) Viestinvälitys pitkin piirikytkentäistä verkkoa sisältää kolme vaihetta: 1. Yhteyden muodostus (piirin muodostus) 2. Datan siirto 3. Yhteyden lopetus (piirin purku) –> yhteys on muodostettava ennen varsinaisen datan siirtoa, kanavan kapasiteetti on varattuna koko ajan vaikka dataa ei siirtyisikään, esim. lankapuhelin. Modeemin avulla puhelinlinjoja pitkin voi siirtää dataa…poistumassa tämä lienee kohta?

Digitaalinen piirikytkentäsolmu sisältää– verkkoliitännän (network interface)– digitaalisen kytkimen – hallintayksikön (yhteyden muodostus,ylläpito ja poisto)

Signalointi voi tapahtua– varsinaisen puheen kanssa samalla kanavalla, • kaistansisäisesti (sekaisin puheen kanssa)• kaistan ulkopuolella omalla kanavallaan• yhteinen kanava eri datavirroille

- Datalle on tärkeämpää, että kommunikointiväyliä käytetään mahdollisimman tehokkaasti –> Pakettikytkentä

Pakettikytkennän periaatteet: – Data pilkotaan pieniin paketteihin siirtoa varten – Paketin koko riippuu pitkälti siirtoverkosta – Jokainen datapaketti sisältää käyttäjän dataa (itse siirrettävä tieto) ja kontrolli-informaatiota (mm. osoitetiedot) – Reitin solmuissa paketit varastoidaan lyhyeksi aikaa ja lähetetään seuraavalle solmulle – Solmujen täytyy olla tietoisia verkon tilasta (eli mitä reittiä paketit kannattaa siirtää)

Miksi pakettikytkentä on parempi kuin piirikytkentä: Pakettikytkennän etuja piirikytkentään verrattuna – Verkon tehokkuus on parempi - Pakettikytkentäinen verkko voi suorittaa datanopeuden muunnoksen siinä tapauksessa, jos kaksi asemalla on eri nopeuksiset yhteydet – Piirikytkentäisessä verkossa liikenteen kasvaessa suureksi uudet yhteydet estetään kunnes liikennemäärä alenee kun taas pakettikytkentäisessä verkossa paketit hyväksytään välitysviiveen kasvun hinnalla – Pakettikytkentäisessä verkossa voidaan määrätä eri prioriteetteja paketeille

Pakettikytkennässä on käytössä kaksi eri kytkentätapaa: tietosähke (datagram) ja virtuaalipiiri (virtual circuit) Datagram ja Virtual circuit -vertailua – Datagrammin ja virtuaalipiirin suurin ero on siinä että datagrammissa jokaiselle paketille tehdään erikseen reitityspäätös virtuaalipiirissä vain Call-Request paketille • paketit liikkuvat virtuaalipiirissä nopeammin ja varmasti alkuperäisessä järjestyksessä – Datagrammin hyötyjä on se että päästä-päähän reitin etsiminen valintaa ei lähetyksen alussa tarvitse suorittaa → jos vain muutama paketti lähetettävä on tämä tapa nopeampi kuin virtuaalipiirin tapauksessa – Datagrammi-lähetys mukautuu ruuhkatilanteisiin • valitaan reitti ruuhkattoman solmun kautta – Virtuaalipiirissä jonkin reitin varrella olevan solmun “kaatuminen” estää sen kautta menevien datavirtojen lähetyksen kun taas datagrammissa kierretään tämä valitsemalla uusi reitti

Kytkentätekniikoiden suorituskykyä mitatessa tulee ottaa huomioon 3 erilaista viivettä – etenemisviive: kuinka kauan signaali etenee solmujen välillä – siirtoviive: kuinka kauan menee lähettimeltä datalohkon lähetyksessä – solmuviive / prosessointiviive: kuinka kauan solmu prosessoi kytkennän aikana

Piiri- ja pakettikytkennän suorituskykyvertailua : • Piirikytkentä – yhteydenmuodostus vie aikaa – kun yhteys on saatu solmuissa ei tarvita prosessointia, koska reitti on vakio – solmuviive olematon • Virtuaalisen piirin pakettikytkentä – yhteydenmuodostus samankaltainen kuin piirikytkennässä – vakioreitti paketeille – solmuviive saattaa nousta merkittäväksi, koska paketit asetetaan solmuissa jonoon odottamaan omaa lähetysvuoroaan seuraavaan solmuun • Datagram-pakettikytkentä – ei yhteydenmuodostusviiveitä – koska jokainen paketti reititetään erikseen saattaa prosessointi solmuissa nousta merkittäväksi viiveeksi

Luentopäivä 5:

Päivän aihe: Verkot, sovellukset ja hieman tietoturvaa Päivän tärkeimmät asiat: Mobiili, lähiverkot, langattomat lähiverkot, tietoturva

Mitä opin tällä kertaa: Matkapuhelinverkon toimintaa. Jäi epäselväksi: Aika pintaraapaisu varmaan koko aiheesta tämä oli, mutta perusteita nämä oli ja se riittäköön.

Sekä itse havoinnain näin jälkiviisaana että olisi ollut hyvä joka viikko palastella asiaa samoin. Tästä päivästä jäi parhaiten mieleen loppupäivän kokonaiskuvan hahmottaminen, ehkä sitä olisi voinut enemmänkin harjoittaa koko luentosarjan aikana, palapalalta mutta kokonaisuuteen aina peilaten.

Mitä opin kurssin aikana

Tietoliikennetekniikanperusteita, mikä oli kurssin tarkoituskin. Syvällisempään katselmukseen ei mielestäni ole tarvetta, eiköhän siihen löydy alasta enemmän kiinnostuneita ja luottakaamme heidän ammattitaitoon näissä puuhissa. (huom. tämä oli TIMOlaisen kommentti). Työhöni liittyen näistä opituista asioista on kyllä hyötyä, enpähän ole ihan tietämätön mitä Soneran (yhteistyökumppani) miehet puhuvat.

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa.

Työpaikan IT-ympäristö Autoalalla. Maahantuojat tuovat merkeittäin omia järjestelmiää, verkkopohjaisia alkaa nykyään olla jo kaikki. AS400 eli cd-käyttöjärjestelmä (ns. mustakone) on taustalla, joka sisältää työnohjausta, varaosia, takuita, laskutusta, taloushallintoa jne. Järjestelmä on sinänsä jo vanha, mutta ei ole vielä vastaavaa järjestelmää esitetty missään mikä soveltuisi nykyiseen ympäristöön sekä pystyisi kaikki nuo mainitut korvaamaan. Palvelimia on lähes jokaisessa toimipisteessä, niin merkeittäin että Lotus Notes-pohjaisia. Notesissa toimii automyynnin, huollon perusjärjestelmät, niin tarjouksen teoista huollon varauksiin ja asiakastyytyväisyys sms-viesteihin. Notes replikoi tietyt ennaltasovitut asiat cd-järjestelmään, ensin omissa toimipisteissään ja sitten päälaitteeseen Lappeenrantaan. AS400 saa tukea IBM:ltä sekä Solteqilta joiden kautta ko. järjestelmät toimivat sekä he päivittävät laitteita niin meillä kuin muillakin jotka ovat samojen merkkien äärellä. PC-laitteissa toimii verkkopohjaiset ohjelmat, niin www-kuin merkkien omat järjestelmät (sisäverkko). Maksupäätteet sekä merkkien testerit toimivat langattomassa verkossa. Testerit kytketään vianetsinnässä, softien latauksessa autoihin kiinni diagnoosien tekemiseksi. Testerit myös ovat jatkuvassa yhteydessä autotehtaiden järjestelmiin. Sähköpostit tulevat älypuhelimeihin Traveller-ohjelman avulla, Traveller vaatii myös oman palvelimen. Automyyjät voivat esitellä toisella paikkakunnalla olevaa vaihtoautoa IPadin avulla. Kuva tulossa…valmis.

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Valitse haluamasi aihealue ja etsi siihen liittyvä protokolla. Tutustu protokollaan ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan. Esitä www-osoite käyttämääsi protokollaan.

DHCP (lyhenne sanoista Dynamic Host Configuration Protocol) on verkkoprotokolla, jonka yleisin tehtävä on jakaa IP-osoitteita uusille lähiverkkoon kytkeytyville laitteille. Ylläpitäjä antaa tietyn IP-osoiteavaruuden, jolloin jokainen laite pyytää käynnistyksen yhteydessä DHCP-palvelimelta oman IP-osoitteen. Annettu osoite on voimassa ennalta määrätyn ajan. Työnantaja jakaa tarvittaessa asiakkaille langattomasta verkosto tilapäisesti DHCP-osoitteita. Itse työkäytössä tämä ei ole suotavaa, koska silloin ei pääse esim. maahantuojan intranet-sivuille, vaan ne vaativat aina kiinteän, jo tunnetun ja nimetyn IP-osoitteen. https://tools.ietf.org/html/rfc1531

Sähköpostina on käytössä Lotus Notes joka käyttää IMAP-protokollaa (Internet Message Access Protocol. IMAP säilyttää viestit palvelimella ja tukee palvelimella olevia hakemistoja, eli viestit voidaan järjestellä eri hakemistoihin. IMAP:n avulla palvelimella oleviin sähköpostiviesteihin voidaan päästä käsiksi useilta eri koneilta, kunhan vain käytetty sähköpostiohjelma tukee sitä. IMAP:sta on myös mobiililaitteille tarkoitettu versio, Push-IMAP. Tällä hetkellä Nokia-puhelimilla ei ole tarjota myyntiin malleja jotka tukisivat Lotus Notes Travelleria. Arvio on, että Q1 2013 Nokian Lumia malliin tämä olisi mahdollista. http://tools.ietf.org/html/rfc3501

Kotitehtävä 3

Laitteiden ja palveluiden hyödyntämiä siirtoteitä ja tiedon koodausta. Eli jälleen käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus. Jos käytetään ilmatietä niin olisi hyvä selvittää taajuusalue jolla toimitaan.

WLAN ( langaton lähiverkko) on lähiverkko, jossa tiedonsiirto tapahtuu radioteitse. WLAN käyttää sähkömagneettisia aaltoja tiedon välittämiseen kommunikoivien osapuolien välillä, joten erillistä fyysistä siirtotietä ei tarvita. WLAN toteutukset perustuvat standardiin IEEE 802.1 käytössä kolme eri tekniikkaa: Direct Sequence Spread Spectrum (DSSS), infrapuna (IR), Frequency Hopping Spread Spectrum (FHSS) Käytössä olevat radioaallot ovat 2 - 6 GHz:n mikroaaltoja Perinteisten ongelmien, kuten autentikoinnin ja palomuurien lisäksi WLAN tuo mukanaan uusia riskejä. Radioaallot etenevät seinien läpi, jolloin sama signaali on kenen tahansa saavutettavissa verkon peittoalueella. ja vaimentuneena vielä huomattavasti kauempanakin. Tästä syystä langattomia lähiverkkoja tulisi kohdella organisaation verkkotopologiassa ulkoverkkoina. Jos langattomia lähiverkkoja käytetään organisaatioissa arkaluontoisen tiedon siirtotienä, tulisi langattomassa lähiverkossa käyttää WEP –salausta vahvempaa menetelmää, kuten VPN:ää (Virtual Private Network).

Valokaapelit

Muodostuu valoa johtavasta ytimestä (kuidusta), joka on ympäröity ydintä matalamman taitekertoimen omaavalla kuorella ja suojavaipalla. Ydin on esim. kvartsia tai akryylimuovia. Sen toiminta perustuu valon kokonaisheijas-tumiseen rajapinnoista, sitä käytetään digitaalisessa tiedonsiirrossa. Kuidut voidaan jakaa valon etenemisen mukaan monimuotokuituihin (Askel- ja asteittaiskuitu), yksimuotokuituihin ja kanavointi valokaapeleissa WDM-tekniikka. WDM eli aallonpituuskanavoinnissa useita aallonpituuksia siirretään samassa kuidussa samanaikaisesti. Runkoverkossa käytettävien WDM-järjestelmien aallonpituudet sijaitset tyypillisesti 1550 nm:n alueella. Tiheästä aallonpituudesta (DWDM, Dense Wavelenght Division Multiplexing) on kyse silloin, kun aallonpituuksien kokonaismäärä 100 GHz:n eli n. 0.8 nm:n kanavavälillä voi olla useita kymmeniä.

Antenniverkko

Maanpäällistä verkkoa käytettäessä ( = oma antenni ) satelliittilähetteet vaativat oman satelliittiantennin. Satelliittilähete voidaan siirtää samassa kaapelissa, kuin maanpälliset kanavat. Tämä kuitenkin vaaatii antenniverkon, jonka siirtokaista ulotttuu 2 GHz:iin

Kotitehtävä 4

Tarkastallaan siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

Jotta tähän nyt saa jotain otetta niin käyn ensin kotikytkentöjä läpi ja sitten työmaanosalta mitä ymmärrän ja tiedän.

Koti: Saunalahden 3G tikku kotikoneessa ja firman piikkiin läppärissä Soneran 3Gtikku VPN-yhteyden kera. Saunalahteen päädyin (näihin ei vaimolla sananvaltaa kun ei maksakkaan), tottakai järkevän hinnan perusteella, pari kk halvemmalla. Jostain kumman syystä kun halvempi jakso ja tutustumiskausi meni ohi niin ehkä nopeus hieman hidastunut, tiedä nyt siitä. Soneran kartan mukaan tässä mihin v.2008 talo on rakennettu niin ei olisi kuuluvuutta ollenkaan, mutta 20m päässä molemmilla tonteilla taas olis. No jotenkin yhteyden on toiminut siitä päivästä lähtien. Kun ei nyt ole tapana imuroida netistä mitään elokuvia, riittää lapsille joku youtube-pätkä Hevisauruksista, niin ei ole tarvinnut muuta siirtotieyhteyksiä miettiä. Tosin sitä edelleenkin vahvistaa kaapelin vedon hinta, Soneran piuha on vedetty autokatoksen luokse, mutta kytkentä maksaisi 1200e joten antaa olla. Saunalahden 3G käyttää Elisan kanssa samoja kaistoja, ymmärtääkseni, mutta ei tolppia Soneran kanssa? Kumminkin tällä alueella Saunalahdelle luvataa parempia kuuluvuuksia. Televisio myös riittää tavan tv-antennin kautta, Joutsenoon se on suunnattu ja ihan hyvin toiminut ja kanavat riittää ja voi nyt jo tässä vaiheessa sanoa että teeveelupaa en ole maksanut puoleen vuoteen…eiköhän sitä ensi vuonna veroja taas tästäkin lystistä maksella.

Työmaa: Kuitua, langatonta, 3G ja myös 2G aluetta löytyi vielä tämän vuoden alussa, tosin siihen vaikutti lähikiinteistö isoine peltiseinineen. Sisäverkko, siis LAN. Sekä sitten muihin toimipisteisiin tod näk koaksaalin avulla, kun on sen verran kallista kuidun teko. Mustolaan nyt kk sitten tuli kuitu Soneran piikkiin ja nopeus 10M ja jopa saadaan se maksettu nopeus.

Kotitehtävä 5

Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen. Tietoturva eli tutustukaa tietoturva-asioihin kappaleen 23 (ja 24) mukaisesti ja liittäkää tietoturva aiemmin käsiteltyihin konteksteihin.

Radio: Kotona tai autossa oleva radiovastaanotin (sekä antenni esim. katolla tai auton ikkunassa “metallinauha”) Tähän vastaanottimeen äänen saa tuotettua seuraavasti: Puhe/musiikki muutetaan sähkövärähtelyksi, jonka antenni muuttaa radioaalloksi, johtimeton siirtotie 30MHz-1GHz taajuusalueella kun kyseessä on ympärisäteilevä sovellus. Radioaalto vahvistetaan vastaanottimessa ja muunnetaan uudestaan kuultavaksi puheeksi/musiikiksi. Jos on siirtotiellä ollut häiriöitä liikaa niin vastaanotin ei pysty kaikkia samaan muotoon kuten oli lähetettäessä, tästä syystä saattaa lähetyksessä olla kohinaa. Myös tv-lähetykset tulevat radioaaltoja pitkin.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 6 h, kotitehtävät 3h

  • Luentoviikko 2

Lähiopetus 6h, kotitehtävät 2,5h

  • Luentoviikko 3

Lähiopetus 6h, kotitehtävä 1,5h

  • Luentoviikko 4

Lähiopetus 6h, kotitehtävä 1,5


http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/start