Tämä on Soile Suomilammin Wiki-sivu

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.

Tietoliikenne merkitsee minulle kurssin alussa seuraavia asioita:

  1. Tietoliikennettä voi kuvata Nokialaisella sanonnalla ”Connecting people”.
  2. Niin kauan kuin on ollut elämää on ollut jonkinlaista tietoliikennettä.
  3. Savumerkeistä bitteihin, informaatiosta signaaleiksi, kiinteät ja langattomat tietoverkot, analogisesta digitaaliseen tiedonsiirtoon ja kaikkea siltä väliltä.
  4. Käyttöliittymätasolla puhuttaa internet-verkko, mobiiliverkko, televisiolähetys ja GPS.
  5. Taustalla puhuttaa miten tietokoneet, puhelimet, televisio ja navigaattori kommunikoivat keskenään.
  6. Tietoliikennetekniikkaan erityisesti liittyy paljon puhuttu tietoturva ja se miten iso veli valvoo yksityisyyttäsi.
  7. Paljon puhuttaa myös etätyö/läsnätyö, jonka tietoliikennetekniikka mahdollistaa.
  8. Kaiken takana pyörii koodeja ja ohjelmointikieliä, joilla ohjataan käyttöliittymien toimintaa.
  9. Häiriöt ja ongelmat tietoliikenteessä saattavat aiheuttaa vakaviakin aineellisia ja henkisiä tappioita.

Avainsanat: bitti, informaatio, signaali, kiinteä ja langaton tietoverkko, analoginen, digitaalinen, tietoturva, etätyö/läsnätyö, ohjelmointikielet

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

  • Päivän aihe:

Yleiskuva tietoliikenteestä, Big Picture, kommunikoinnista, verkoista, protokollista ja erilaista standardeista.

  • Päivän tärkeimmät asiat:
  1. Stallingsin kommunikointimalli: Lähde  Siirtotie  Kohde.
  2. Tietoliikenteessä vallitsee kerroksellinen arkkitehtuuri, jossa informaatio, data ja signaalit kulkevat. (OSI ja TCP/IP)
  3. Johtaja/Sihteeri/Kuriiri metaforat kerrosarkkitehtuurista.
  4. Signaalien tulee olla siirtotielle sopivia ja vastaanottimen ymmärtämässä muodossa.
  5. Langattomuus iso ja kehittyvä trendi.
  6. Käyttäjän ja verkkojen yhdistäminen teknologinen haaste.
  • Mitä opin tällä kertaa:
  1. Wiki-pohjan, kommunikointimallin käyttämistä.
  2. Tietoliikenne on jono ykkösiä ja nollia.
  3. Edetään kahden laitteen kommunikoinnista, usean laitteen lähiverkkoon tai etäverkkoon.
  4. Jotta tiedonsiirto onnistuu on Lähettäjän määriteltävä Kohdeosoite, Lähettäjän varmistettava, että kohde on valmis vastaanottamaan dataa, Lähettäjän tiedonsiirtosovelluksen on varmistettava, että Kohde on valmis hyväksymään ja varastoimaan datan, Lähettäjän on varmistettava, että tiedostomuodot ovat yhteensopivia.
  5. Kerrosarkkitehtuuri muodostuu osatehtävistä/vastuista. Esimerkki: Postin lähetys: Johtaja kirjoittaa kirjeen (Sovellus, -moduuli, -kerros) (Sovellukset) (FTP-komennot)Sihteeri postittaa (Tiedonsiirto, kommunikointimoduuli, kuljetuskerros) (Laitteet) (TCP)Kuriiri toimittaa (Siirtotie, verkkomoduuli, verkkokerros) (Verkot) (Ethernet/IP, verkkoprotokolla)
  6. Kerrosmallit OSI ja TCP/IP. Kommunikointi toisten järjestelmien kanssa tapahtuu aina kerrosmallin alimman kerroksen kautta.
  7. Joka kerroksella on oma protokolla eli säännöstö. Samalla kerroksella voi olla useita protokollia. Koska on erilaisia palveluntarjoajia, niin tieto kulkee eri palveluntarjoajien kautta. Siksi tarvitaan kerrosmalli. Modulointi helpottaa ylläpitoa ja päivityksien tekoa
  8. OSI-mallin kerrokset: Sovellus = Esitystapa= Istunto= Kuljetus= Verkko= Linkki= Fyysinen=
  9. TCP/IP-mallin kerrokset: Sovellus= Kuljetus= Verkko= Linkki= Fyysinen=
  10. Internet protokollan (IP) avulla yhdistetään eri verkkoja. Internet perustuu TCP/IP-arkkitehtuuriin.
  11. IPv6=tarjoaa 4 kertaa pidempiä osoitteita. Tila alkoi loppua, kun lyhyet osoitteet jo käytetty. On nopeampi.
  12. Erilaisia verkkoja, kiinteitä ja langattomia, tukiasemien ja reitittimien avulla. PAN, LAN, MAN, WAN, Internet
  • Jäi epäselväksi:

Luentopäivä 2:

* Päivän aihe:

Ensimmäisen luennon yleiskatsauksen, Big Picture, jälkeen syvennyimme protokolliin, standardointiin ja siirtoteihin.

* Päivän tärkeimmät asiat:

PROTOKOLLISTA yhtenä kiteytyksenä voi sanoa: ”Protokolla toteuttaa kerroksen toiminnat ja ohjausinformaatio toteuttaa protokollan, säännöstön.”

Protokolla mahdollistaa yhteydettömän tai yhteydellisen kommunikoinnin olioiden välillä erilaisissa verkoissa. Keskeisiä kysymyksiä ovat MITÄ? KUINKA? ja KOSKA? Protokollan palvelut keskittyvät syntaksiin, semantiikkaan ja ajoitukseen sekä prioriteettiin, laatuun ja tietoturvaan.

Tietoliikenteen STANDARDOINNISSA on kysymys sovitusta kokonaisuudesta ja yhteensopivuuksista järjestelmien välillä. Tarvitaan erilaisia standardointiorganisaatioita, koska internet muuttuu koko ajan.

SIIRTOTEIDEN, johtimellisten tai johtimettomien, avulla tieto saadaan haluttuun paikkaan. Radiotie on eniten käytetty johtimeton siirtotie nykypäivän tietoliikenteessä. Radiotien suurin häiriötekijä on monitie-eteneminen, jossa heijastukset esteistä ja pinnoista aiheuttavat signaaleille useita etenemisreittejä. Signaali tarvitseekin usein vahvistusta.

Ongelmia voi myös aiheuttaa radiotien eri taajuusalueiden käyttö eri maissa. Ongelmia ratkotaankin standardointiorganisaatioiden avulla.

* Mitä opin tällä kertaa:

Protokollat ovat säännöstö, jonka toimintoja ja ongelmia eri siirtoteillä pyritään standardoinnin avulla yhdenmukaistamaan sekä helpottamaan ja ratkaisemaan.

On haasteellista ja mielenkiintoista pohtia käyttöliittymien taustalla toimivaa todellisuutta – sitä kaikkea mitä tapahtuu maan alla, ilmassa ja avaruudessa. Arkipäivä ihan kotitalouksissakin on teknistynyt ja jokainen kansalainen on yhä enemmän tekemisissä taustateknologian kanssa tavallisissa kodin toiminnoissa. Langattomuus lisääntyy koko ajan ja johtojen määrä vähenee kotien lattioilla, mutta häiriöherkkyys myös kasvaa. Miten tieto liikkuu eetterissä esteettä, varmuudella ja salattuna. Sitä voi pohtia. Hermot usein menevät kun yhteydet eivät toimi tai ne hidastelevat.

* Jäi epäselväksi:

Luentopäivä 3:

* Päivän aihe:

Kolmannen luennon aiheena olivat LINKIT. Käsittelimme keinoja, joilla voidaan parantaa tiedonsiirtoa. Puhuimme siirtoteistä ja niillä käytetyistä koodauksista.

* Päivän tärkeimmät asiat: Datan siirto. Analoginen ja digitaalinen signaali. Siniaalto. Taajuusataso. Signaalin koodaustekniikat. Kommunikaatio. Data Link kontrolliprotokollat.

* Mitä opin tällä kertaa:

Datan onnistunut siirto ja nopeus riippuu signaalin laadusta, taajuuskaistasta ja siirtotien ominaisuuksista. Johtimellisessa siirtotiessä johdin ohjaa signaalia, johtimettomassa siirtotiessä signaali etenee melko vapaasti. Analoginen signaali on pyöreä, aaltoileva, kun taas digitaalinen signaali on kanttiaalto. Signaali voi olla jaksollinen tai jaksoton. Jaksollisessa jakso toistuu ja jaksottomassa signaali on erilainen koko ajan. Taajuustaso saadaan kuvattua siniaalloilla. Siniaaltojen ominaisuuksia ovat amplitudi (voimakkuus), taajuus (muutosnopeus) ja vaihe (signaalin suhteellinen sijainti ajan suhteen). Signaali muuttuu kun parametri muuttuu. Shannon: Teoreettinen max kapasiteetti tiedonsiirrossa: datanopeus, kohona, virhetiheys (niiden välinen suhde) Signaalin koodaustekniikoista puhuttaessa on kysymys siitä, että siirtotiellä on oltava oikeanlainen signaali. Modulaation ja koodauksen avulla voidaan muuttaa esim. analoginen signaali digitaaliseksi. On varmistettava, että viestit vastaanotetaan samanlaisina kuin ne on lähetetty. Se tapahtuu mm. synkronoinnin avulla. Ajoitusongelmat vaativat mekanismia synkronoimaan lähettäjän ja vastaanottajan.

Dataa vaihdetaan linkin yli mm. - kehyksiä synkronoimalla (Linkkitasolla puhutaan kehyksistä, ylemmillä kerroksilla paketeista) - vuon valvonnalla - virheitä korjaamalla - osoitteiden avulla

ARQ (Automatic Repeat Request) versiot ARQ:sta: Stop & Wait (Lähettää » odottaa kuittausta » lähettää seuraavan) Go-Back-N (virhe » hylätään kehys » lähetetään virheestä eteenpäin kaikki uudelleen) Selective Request (Lähettää vain ne, jotka eivät menneet oikein)

Luentopäivä 4:

* Päivän aihe:

Neljännen luennon aiheena olivat:

  1. Kanavointi eli multipleksointi.
  2. Teleliikenne vs. Dataliikenne.
  3. Piirikytkentä & Pakettikytkentä.
  4. Reitittäminen kytkentäisissä verkoissa.
  5. Ruuhka ja tungos dataverkoissa. Dataa voi kadota.

* Mitä opin tällä kertaa:

  • KANAVOINTI.

Usein kahden siirtojärjestelmän välinen kommunikointi ei vie koko siirtojärjestelmän kapasiteettia. Siirtokapasiteettia voidaan JAKAA useamman siirrettävän signaalin kesken. Ja tätä JAKOA kutsutaan multipleksoinniksi eli kanavoinniksi. Käytetään esim. runkoverkoissa, jotka perustuvat kuituihin, koaksiaalikaapeliin tai mikroaaltolinkkeihin. Perusteet kustannustehokkuus ja siirtojärjestelmän kaistan tehokas käyttö.

Kanavointi voidaan jakaa luokkiin:

  1. FDMA= Taajuusjakokanavointi. Käytetään mm. TV-kanavien välittämiseen. Kukin signaali on omalla taajuusalueella eli kanavalla. FDMA perustuu eri signaalien modulointiin eri taajuisille kantoaalloille. Vaaditaan, että siirtotien kapasiteetti ylittää siirrettävien signaalien yhteenlasketut kaistanleveydet. Analogiset kuljetusjärjestelmät. ADSL:ssä käytetään FDM:ää. Ongelmana FDMA:ssa on kanavien ylikuuluminen, mikäli kantoaaltojen taajuudet liian lähellä toisiaan. Taajuuskomponentteja voi tulla myös toisiin kanaviin.
  2. TDMA= Aikajakokanavointi. Perustuu eri signaalien viipalointiin (aikajako). Viipalointia bittitasolla tai tavutasolla. Siirtotien kapasiteetin on ylitettävä siirrettävien signaalien kapasiteettivaatimukset. Synkronisessa TDMA:ssa signaali voi olla digitaalinen tai analoginen. Datan on oltava digitaalista. Siirrettävä data muodostaa kehyksiä ja kehykset muodostuvat aikaviipaleista. Lähteet voivat varata itselleen useampia aikaviipaleita kehyksestä ja sitä kautta nopeuttaa kommunikointiaan. Yhden lähteen varaamia aikaviipaleita kutsutaan KANAVAKSI. Synkroninen TDMA mahdollistaa eri nopeuksilla toimivien lähteiden yhdistämisen. Aikaviipaleet varataan kiinteästi koko yhteyden ajaksi. Synkronisessa TDMA:ssa ei tarvita ohjausinformaatiota datan yhteydessä.Synkronisen TDMA:n ongelmana on kehyksen aikavälien tuhlaaminen eli suurimman osan ajasta jotkut yhteydet ovat tyhjillään. Tähän ratkaisuna asynkroninen TDMA, jolloin aikavälit varataan dynaamisesti tarpeen mukaan. Tilastollinen eli asykroninen TDMA vaatii ohjausinformaatiota datan yhteyteen.
  3. CDMA= Koodijakokanavointi. Käytetään johtimettomilla siirtoteillä (radiotie). Käytetään koko taajuusalue ja kaikki aikaviipaleet. Tehokas ja joustava. Multiplekserilaite yhdistää ja erottelee usealta laitteelta tulevat signaalit. Vastaanottajan pitää olla selvillä koodaustekniikasta voidakseen vastaanottaa saapuvan signaalin. WCDMA:ta käytetään mm. UMTS/3G-verkoissa.
  4. WDMA= Aallonpituusjakokanavointi. Saadaan siirrettyä useita signaaleja samassa kuidussa. Käytetään eri taajuisia valonsäteitä, jotka muodostavat kukin oman kanavansa. Perusteet tekniikan käytölle: Nopeilla yhteyksillä kustannukset kasvavat ja toimivuus heikkenee, useiden valokaapeleiden veto ei kannat. Se on kallista ja hidasta. WDMA-tekniikka on ratkaisu näihin ongelmiin.
  • KYTKENTÄISET VERKOT.

Kytkentäinen verkko koostuu toisiinsa kytketyistä SOLMUPISTEISTÄ. Solmut tarjoavat asemille (tietokoneet) TIETOLIIKENNEVERKON palvelun ja siirtävät asemien dataa.

Tietoliikenne on jaettu teleliikenteeseen (PUHELINVERKOT) ja dataliikenteeseen (DATAVERKOT). Teleliikenteessä (reaaliaikainen, puhe/ääni) puhutaan PIIRIKYTKENNÄSTÄ. Dataliikenteessä puhutaan PAKETTIKYTKENNÄSTÄ.

Piirikytkentäisessä verkossa on kolme vaihetta: 1) Yhteyden muodostus 2) Datan siirto 3) Yhteyden lopetus. Resurssit ovat käytössä vain ko. yhteydelle. Ainoa viive on etenemisviive.

Pakettikytkentäisessä verkossa data PILKOTAAN pieniin paketteihin siirtoa varten. Paketin koko riippuu siirtoverkosta. Datapaketti sisältää dataa (siirrettävä tieto) ja kontrolli-informaatiota (mm. osoitetiedot). Eri paketeille on eri prioriteetteja. Verkon tehokkuus parempi kuin piirikytkentäisen. Pakettikytkennässä on käytössä kaksi eri kytkentätapaa: tietosähke ja virtuaalipiiri. Tietosähke (itsenäinen toisista riippumaton reitityspäätös solmuissa, paketit saattavat saapua mielivaltaisessa järjestyksessä) Virtuaalipiiri (lähettävä asema etsii sopivimman reitin kohdeasemaan (Call-Request-reititys) » vastaanottaja lähettää Call-Accept paketin » Lähettäjä lähettää paketin vastaanottajalle vakioreittiä (reitityspäätöksiä ei tarvita). Viiveet: Etenemisviive, Siirtoviive, Solmuviive.

  • REITITTÄMINEN PAKETTIKYTKENTÄISISSÄ VERKOISSA.

Kiinteät taulut = reititysstrategia on käyttää yhtä pysyvää reittiä jokaisessa lähetyksessä. Yksinkertainen, mutta joustamaton tapa. Flooding = solmupiste lähettää paketin ja jokainen paketti on numeroitu, kaksoiskappaleet voidaan hylätä. Kaikkia mahdollisia reittejä pitkin yritetään lähettää. Haittana ruuhkautuminen. Satunnainen = reititysstrategiassa solmupiste valitsee yhden polun satunnaisesti. Ei välttämättä paras reitti. Mukautuva reititys = strategia on käytössä useimmissa kytkentäisissä verkoissa. Reitityspäätökset muuttuvat olosuhteiden mukaan. Haittana monimutkaisuus päätöksenteossa.

Luentopäivä 5:

* Päivän aihe:

Viidennen luennon aiheena olivat:

VERKOT JA SOVELLUKSET

  1. Langattomat puhelinverkot
  2. Lähiverkot
  3. Ethernet-teknologiat nopeuksineen
  4. WLAN
  5. Internetworking

* Mitä opin tällä kertaa:

Langattomat puhelinverkot

Soluverkkojen tekniikan ansiosta mobiilipuhelinpalveluiden kapasiteettia pystytään kasvattamaan. Soluverkko mahdollistaa samojen taajuuksien käytön. Ja signaalien häiriöiden välttämiseksi lähekkäiset solut voivat käyttää eri taajuuksia. Solujärjestelmässä on kontrollikanavia, jotka ylläpitävät puheluita ja liikennekanavia, jotka kuljettavat ääntä ja dataa.

Lähiverkot

Lähiverkkojen toiminnassa topologioita ovat väylä, puu, rengas ja tähti. Siirtoteinä ovat koaksiaali- ja parikaapeli, optinen kuitu ja radiotie. Eri verkot, WAN, MAN, LAN yhdistyvät toisiinsa mm. siltojen ja reitityksen avulla.

Ethernet-teknologiat nopeuksineen

Ethernet nopeudet ovat kasvaneet nopeasti. Nopeuksia ovat 10 ja 100 Mbps, 1 ja 10 Gbps ja jopa 100 Gbps. Langaton nopeus on 54 Mbps.

WLAN

WLAN-verkoissa langattomuus tuo tietoturvariskejä suurimpina harmeina. Myös isot kustannukset tuovat esteitä kehitykselle.

Internetworking

Internetin toimintaperiaatteet ovat luoda verkkojen verkko linkkien ja reitityksen avulla. Bittivirta verkoissa onnistuu laitteiden ja ohjelmistojen avulla. Verkkokerros mahdollistaa useiden yhteen kytkettyjen verkkojen käytön datan siirrossa. Kuljetuskerros tarjoaa päästä-päähän tiedonsiirron sovelluskerroksen käyttöön. Yleisiä protokollia ovat IP, TCP ja UDP. IP-osoitteiden avulla paketit reititetään. Pakettien toimittaminen ei aina ole luotettavaa.

Arkkitehtuuri koostuu komponenteista ja protokollamallista. Komponenteissa verkon eri osat, pakettikytkimet ja linkit muodostavat pakettikytkentäisen verkon, jota verkkoasemat käyttävät. Komponentit myös keskustelevat protokollien avulla. Protokollamallissa ovat kerrokset (Fyysinen, linkki, verkko, kuljetus, sovelluskerrokset), joiden keskeiset protokollat ovat IP, TCP ja UDP. IP-osoitteita ovat IPv4 ja IPv6. IPv6:ssa on mm. tietoturva parempi kuin IPv4:ssä. Tietoturvassa yleisimpiä riskejä on ihminen itse, joka käyttäytymisellään mahdollistaa mm. virusten tartunnan.

Mitä opin kurssin aikana

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa.

kotiteht_1_soilesuomilammi.pdf Tietokone, älypuhelin, tulosti/skanneri, navigaattori

Tietokoneessa: internet, ohjelmistot, Wifi Puhelimessa: skype, kartat, pelit, kamera, maili, facebook, tekstiviestipalvelut=kodin teknillinen ohjaus/kauko-ohjaus Navigaattorissa: karttapalvelut, paikannuspalvelu, liikennetiedotteet (nopeusraj, tutkat, ruuhkat)

Kysymykset:

  1. Miten Wifi toimii tietoliikenneteknologian näkökulmasta?
  2. Miten tietoa jaetaan verkossa, esim. FTP?
  3. Millaista teknologiaa on internetpuheluissa? Miten esim. skype toimii?

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Valitse haluamasi aihealue ja etsi siihen liittyvä protokolla. Tutustu protokollaan ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan. Esitä www-osoite käyttämääsi protokollaan.Etsikää protokollan standardi/määritelmä ja liittäkää kotitehtäväänne linkki ko. protokollaan.

  • RFC 3261

“Session Initiation Protocol (SIP), an application-layer control (signaling) protocol for creating,modifying, and terminating sessions with one or more participants.These sessions include Internet telephone calls, multimedia distribution, and multimedia conferences.”

http://datatracker.ietf.org/doc/rfc3261/

  • RFC 791

“IP, Internet protocol is called on by host-to-host protocols in an internet environment.This protocol calls on local network protocols to carry the internet datagram to the next gateway or destination host.”

http://www.ietf.org/rfc/rfc791.txt

  • RFC 959

“The objectives of FTP are 1) to promote sharing of files (computer programs and/or data), 2) to encourage indirect or implicit (via programs) use of remote computers, 3) to shield a user from variations in file storage systems among hosts, and 4) to transfer data reliably and efficiently. FTP, though usable directly by a user at a terminal, is designed mainly for use by programs.”

http://www.rfc-editor.org/rfc/rfc959.txt

Kotitehtävä 3

Tehtäväkuvaus: Tarkastellaan laitteiden ja palveluiden hyödyntämiä siirtoteitä ja tiedon koodausta.Käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus.

  • ADSL.

Koodaustekniikka: CAP/QAM/DMT modulointitekniikka.

Siirtotie: parikaapeli.

  • PUHELIN-TIETOKONE.

Koodaustekniikka: Langaton WLAN-verkko (WiFi). Standardi IEEE 802.11. Koodaustekniikka Complementary Code Avaining (CKK) kehitettiin 802.11-standardin nopeuden lisäämiseksi.

Siirtotie: ilma.

Taajuusalue: 2,4 GHz. 802.11b on tällä hetkellä yleisin käytettävistä standardeista. Sen liikennöinti tapahtuu 2,4-2,4835 GHz välisellä vapaalla ISM-taajuusalueella.

  • GSM-GSM.

Koodaustekniikka: PM-modulointi GSM-verkon EDGE-koodauksessa.

Radiotien koodaustekniikka: FSK/ASK/PSK/QAM/GMSK.

Taajuusalue GSM: 900 MHz.

Taajuusalue radiotiellä: 0,3-10 MHz.

Kotitehtävä 4

Tehtäväkuvaus: Tarkastellaan siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista, joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

  • WLAN.

yleisessä kielenkäytössä termeillä WLAN, 802.11 ja Wi-Fi tarkoitetaan samaa asiaa, vaikka tarkkaan ottaen nämä termit eivät olekaan synonyymejä. Tavallisin käytössä oleva versio on 802.11g, jonka radiorajapinnan maksimisiirtonopeus on 54 Mbps.

WLANissa käytetään kanavointia tiedonsiirron tehostamiseksi. OFDM (Orthogonal frequency-division multiplexing) eli DMT-modulointi (Discrete Multitone) perustuu tiedon siirtoon lukuisilla toisiaan häiritsemättömillä taajuuskanavilla yhtä aikaa. OFDM:ssä siirrettävä datavirta jaetaan useampaan rinnakkaiseen datavirtaan. Tätä kutsutaan multipleksaukseksi.

Esim. Seuraavat standardit käyttävät OFDM:ää. • 1999: IEEE 802.11a WLAN-standardi (Wi-Fi) • 2002: IEEE 802.11g WLAN-standardi • 2004: IEEE 802.16 WiMAX-standardi

Kotitehtävä 5

Tehtäväkuvaus: Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen.

Sähköpostiohjelma

Kysymyksessä on viestin lähetys Stallingsin mallin mukaan: Lähde = Siirtotie = Kohde. Jotta tiedonsiirto onnistuu on Lähettäjän määriteltävä Kohdeosoite, Lähettäjän varmistettava, että kohde on valmis vastaanottamaan dataa, Lähettäjän tiedonsiirtosovelluksen on varmistettava, että Kohde on valmis hyväksymään ja varastoimaan datan, Lähettäjän on varmistettava, että tiedostomuodot ovat yhteensopivia. Kerrosarkkitehtuuri muodostuu osatehtävistä/vastuista. Esimerkki: Postin lähetys: Johtaja kirjoittaa kirjeen (Sovellus, -moduuli, -kerros) (Sovellukset) (FTP-komennot) Sihteeri postittaa (Tiedonsiirto, kommunikointimoduuli, kuljetuskerros) (Laitteet) (TCP) Kuriiri toimittaa (Siirtotie, verkkomoduuli, verkkokerros) (Verkot) (Ethernet/IP, verkkoprotokolla)

Kerrosmallit OSI ja TCP/IP. Kommunikointi toisten järjestelmien kanssa tapahtuu aina kerrosmallin alimman kerroksen kautta. Koska on erilaisia palveluntarjoajia, niin tieto kulkee eri palveluntarjoajien kautta. Siksi tarvitaan kerrosmalli.

Viesti muutetaan digitaalisesta muodosta matkalla analogiseksi ja tässä muunnoksessa voi tulla häiriöitä. Kanavoinnin ansiosta koko yhteyttä ei varata yhdelle viestille vaan siirtotiellä voi kulkea useampia viestejä.

Pakattua viestiä puretaan ja tulkitaan matkan aikana, ongelmatilanteissa tehdään virheenkorjausta. Kohteelle tullessa viesti tulkitaan sovellustasolle asti päinvastaisessa järjestyksessä. Jos viesti ei ole mennyt perille Lähettäjä saa tiedon siitä ja voi yrittää lähettää viestiä uudelleen.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 6 h

  • Luentoviikko 2
  • Luentoviikko 3
  • Luentoviikko 4

http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/start