meta data for this page
  •  

Tietoliikennetekniikan perusteet - Timo Saksholmin sivu

Taustaa: Olen tietoliikennetekniikan ammattilainen paitsi koulutukseltani (tietotekniikan insinööri, pääaineena tietoliikennetekniikka, Kuopion teknillinen oppilaitos, vuosi 1993), niin myös työkokemukseltani. Tein Nokialle ja Nokia Siemens Networksille töitä n. 15 vuotta, joista suurin osa verkkopuolella, joten minulla on myös käytännön kokemukset käsiteltävistä asioista. Voin siis sanoa, että varsinaista oppimista ei tämän kurssin pohjalta minulle enää tullut, olipahan vaan vanhan asian kertausta.

Kotitehtävä 1: Luo kuva työpaikan/kodin/kämpän/jonkin tutun paikan tietoliikenteeseen kuuluvista laitteista, niiden käytöstä ja jopa yhteen linkittymisestä sekä niissä käytetyistä palveluista.

Kotitehtävä 2: Selvittäkää 3 eri protokollaa joita omassa ympäristössänne on käytössä ja etsikää protokollan standardi/määritelmä ja liittäkää kotitehtäväänne linkki ko. protokollaan.

Käytettyjä protokollia:

Kotitehtävä 3: Käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus. Jos käytetään ilmatietä niin olisi hyvä selvittää taajuusalue jolla toimitaan.

  • Kännykkä: pääasiassa 3G, mutta myös normaali GSM, eli taajuusalueena 2100 MHz, myös 900 ja 1800 MHz (1900 jos käy USAssa)
  • Playstation 3: kytketty LAN-johdolla ADSL-modeemiin, eli kiinteä yhteys
  • ADSL: moduloitua signaalia normaalin puhelinjohdon päällä.

Kotitehtävä 4: Tarkastellaan siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita

Käytössä on taloyhtiön ADSL-liittymä. Taloyhtiössä on 144 asuntoa, joista tietääkseni n. joka kolmas on mukana tässä ADSL-kimpassa. Taloyhtiön jakamoon tulee 2 8 megaista ADSL-johtoa, joista saatava kaista jaetaan kimpassa mukana olevien kesken. Kaista on siis todennäköisesti sangen tehokkaassa käytössä, varsinaisia kuormitusarvoja en pääse näkemään. Jakamossa on myös load balancer tasoittamaan kuormaa. Tällä hetkellä selvityksen alla on miten/millä hinnalla saisi lisäkapasiteettia taloyhtiölle, koska mukaan todennäköisesti tulee uusia talouksia ja myös koska nykyisten erilaisten video-on-demand - palvelujen, kuten Netflix ja ilmeisesti myös HBO, myötä kaistantarve tulee lisääntymään. Mikäli olisi riittävästi kaistaa, myös IP-pohjaisia televisiolähetyksiä voisi seurata. Nykyinen kaista on peruskäyttöön täysin riittävä ja todennäköisesti se riittää myös erilaisiin nettipeleihin.

Kotitehtävä 5: Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon

Valitsin sovellukseksi softan, jolla eniten käytän verkkoa, mahdollisesti jopa enemmän kuin puhumiseen. Tämä sovellus on Tapatalk, joka on erilaisten (yhteensopivien) foorumien lukemiseen tarkoitettu ohjelma. Eniten käytän sovellusta iPhonella WLANin ylitse, mutta myös 3G:n ylitse. Olipa kyseessä kumpi tahansa, käyttää sovellus TCP/IP:tä Application Layerillä. Tieto kulkee siten, että sovellus ottaa yhteyttä johonkin keskustelufoorumin palvelimeen (esimerkiksi http://www.potku.net tai http://www.martialtalk.com), jonka tietokannasta se hakee dataa. Ensin haetaan otsikot, sitten, mikäli halutaan mennä tarkastelemaan jotain keskustelua, valitaan keskustelu, ja ohjelma hakee kyseisen keskustelun. Tiedot muokataan puhelimen ruudulle sopiviksi. Varsinainen siirto tapahtuu todennäköisesti http-protokollalla ja riippuen siitä, luenko foorumia WLANin tai 3G:n ylitse, siirtyy tieto eri reittejä kännykkääni. Jos kyseessä on WLAN eli esimerkiksi koti-ADSL, tieto tulee muutaman hypyn jälkeen puhelimeen WLANia pitkin. Jos kyseessä on 3G, on siirtotie monimutkaisempi, koska tieto kulkee ilmateitse päätelaitteen ja tukiaseman (tai Node-B, kuten niitä vielä minun aikana Nokialla kutsuttiin) välillä. Siitä eteenpäin tieto siirtyy RNC:lle, SGSN:lle, GGSN:lle ja sieltä eteenpäin ulos Soneran verkosta. Välissä on todennäköisesti muutama reititin.

Tietoturva taas hoituu monella eri tasolla:

  • käytössä on NAT eli osoitteenmuutos kahdella eri tasolla: ensinnäkin koti ADSL:n sisäinen NAT sekä taloyhtiön laitteiden NAT. Tällä tavoin saadaan jo alkeellista tietoturvaa ja myös säästetään julkisia IP osoitteita.
  • sähköposteissa on ISP:n tarjoama virustarkistus, sekä myös roskapostisuodatus
  • Skype-puhelut on suojattu omalla suljetulla verkolla ja myös salauksella. Toki jos on halua/resursseja, tämän salauksen pystyy purkamaan, mutta kuinka kannattavaa se on suhteessa saatavaan hyötyyn on sitten eri asia
  • Selaimessa on käytössä varsinkin verkkopankkiin https-protokolla
  • Mikäli olisi tarvetta erilliselle salaiselle tiedolle, voisi ottaa myös käyttöön PGP:n tai muun salausalgoritmin. Töissä aikoinaan kaikki alihankkijalla menevät sähköpostit piti kryptata tällälailla
  • Tärkein tietoturva on kuitenkin maalaisjärjen käyttö: netti on pullollaan haittaohjelmia, joten pitää olla varovainen mitä klikkaa ja minne antaa henkilökohtaista tietoa itsestään. Myös nk. nigerialaiskirjeitä tulee sähköpostiin aina sillointällöin, joten kriittinen ajattelu on netissä ensiarvoisen tärkeää.