meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja

Ennakkonäkemys aihealueesta

Internet mielestäni nykyisen tietoliikenteen perusta, jota yhä enenevässä määrin tukee langattomat yhteydet, kuten WLAN ja 3G. Älypuhelimet ovat kasvattaneet sosiaalinen median käytön määrää, mutta myös perinteiset radio- ja TV-lähetykset ovat vielä elossa. Ja onhan sähköpostikin vielä toimiva viestintäväline.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

Päivän tärkeimpänä asiana oli mielestäni kerrosmallit ja tietoliikenneprotokollat, joita käytiinkiin melko iso osa ajasta. Asia oli itselleni pääosin uutta.

Luentopäivä 2:

Luennon tärkeimpinä aiheina protokollat,standardit ja siirtotiet. Uutena asiana standardien kehitysprosessi. Signaalien siirtotiet olivat ennalta tuttua.

Luentopäivä 3:

Aiheena moduloinnit ja koodaukset, tiedonsiirto, virheet ja virheenkorjaus tiedonsiirrossa. Moduloinnit ja koodaukset olivat itselleni jo ennestään tuttua. Virheenkorjaus oli itselleni pääosin uutta asiaa.

Luentopäivä 4:

Päivän aiheena kanavointi, erilaiset kytkentätavat sekä reititys. Asia oli kokonaisuudessaan uutta itselleni.

Luentopäivä 5:

Viimeisen luennon tärkeimpinä aiheina verkot ja tietoturva. Lähiverkkojen topologoa uutena asiana.

Kotitehtävä 1

Elikkä pääpiirteissään pöytätietokone yhdistetty reitittimeen, joka taas on yhteydessä LNetin verkkoon, ja sitä kautta internettiin. Jos joskus on tarvetta käyttää kannettavaa tietokonetta, sen internetyhteys toteutuu älypuhelimen kautta joko WLAN-yhteydellä tai USB-kaapelilla. Älypuhelin ottaa yhteyttä internettiin matkapuhelinverkon kautta.

Kysymys 1 : Kuinka yhdellä matkapuhelinverkon asemalla voi olla jopa tuhansia käyttäjiä, vaikka kaikki matkapuhelimet käyttävät samaa/samoja taajuusalueita?

Kysymys 2 : Kuinka videokeskustelut esim. Skypen kautta toteutetaan?

Kysymys 3 : P2P-yhteydet?

Kotitehtävä 2

IP (Internet Protocol), käyetään tietoliikennepakettien siirtämisessä eri tietokoneisiin IP-osoitteiden avulla. http://tools.ietf.org/html/rfc791 - RFC 971 “Internet Protocol”

TCP (Transmission Control Protocol), datapakettien luotettava siirto tietokoneiden välillä. http://tools.ietf.org/html/rfc793

HTTP (Hypertext Transfer Protocol),käytetään selainten ja www-sivujen tiedonsiirtoon http://tools.ietf.org/pdf/draft-ietf-http-v11-spec-rev-06.pdf

WLAN-artikkelissa pohdittiin langattoman tiedonsiirron tulevaisuutta. Tulevaisuudessahan ongelmaksi alkaa tulla radioavaruuden loppuminen, mikä hankaloittaa uusien langattomien tiedonsiirtojärjestelmien luomista. Lisäksi artikkelissa otettiin kantaa uusien protokollien luomiseen samalla kun uusia yhteyksiä muodostetaan.

Kotitehtävä 3

Optinen kuitu kotiteatterijärjestelmän ja tietokoneen välillä, kaapelissa TOSLINK-liittimet ja tiedonsiirtoon käytetään S/PDIF -standardia. Optinen signaali tuotetaan LED-tekniikalla aallonpituudella 650 nm. Digitaalinen signaali noudattaa Dolbyn kehittämää AC-3 koodausta.

Bluetooth käyttää suojauksenaan FSK:ta (Frequency shift keying) ja toimii taajuudella lähes poikkeuksetta 2,4GHz alueella 79 eri kanavan välillä.

TV (DVB-C),käyttää MPEG-2 ja MPEG-4 -pakkausta sekä QAM-salausta.

Kotitehtävä 4

Ensimmäisen kotitehtävän kuvasta esimerkiksi, ADSL-modeemin avulla luodussa internetyhteydessä käytetään taajuusjakokanavointia. Jos kyseessä on ADSL2 standardin mukainen modeemi,taajuusaluetta on laajennettu ja myös kanavoinnissa käytettävien kanavien määrää siten lisätty normaalistandardiin nähden. 3G -yhteydet käyttävät myös kanavointia datan siirtoon.

Kotitehtävä 5

Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä:

Käytetään esimerkkinä sähköpostiviestin lähettämistä webmail-palvelulla. Käyttäjä kirjoittaa viestinsä käyttäen näppäimistöä. Tietokone tulkitsee näppäinten painallukset tiettyinä tavuina ja tallentaa ne välimuistiin. Sähköpostipalvelut käyttävät viisiportaista SMTP-protokollaa, joka perustuu TCP/IP -verkkoon. Lähetyspainikkeen painamisen jälkeen sähköpostipalvelin ottaa yhteyttä vastaanottajaan TCP.protokollan välityksellä.

Kerrosta alempi IP-protokolla varmistaa, että sekä lähettäjä että palvelimella on sekä lähettäjän että vastaanottajan oikeat osoitteet. Seuraava alempi taso eli verkkotaso varmistaa, että alin eli fyysinen taso laittaa viestin liikkeelle.Fyysistä tasoa pitkin viesti liikkuu signaalina vastaanottajan postipalvelimelle, josta vastaanottaja voi käydä sen noutamassa haluamanaan ajankohtana. Riippuen noutotavasta, vastaanottaja käyttää eri protokollaa viestin noutamiseen. Jos käytetään sähköpostiohjelmaa, protokollana on IMAP/POP, jos taas webmail -palvelu, protokollana toimii HTTP.

Tietoturva:

Sähköpostiviestien mukana on monenlaisia tietoturvariskejä. Yksi suurimpina on phishing -sivustojen kautta toteutetut huijaukset. Näissä huijausviesteissä on monesti väärennetty lähettäjäkentän sisältö eli viesti saadaan näyttämään osoitteen perusteella, että sen olisi lähettänyt tietty palveluntarjoaja.

Roskapostiviestien mukana tulevat liitetiedostot ovat myös melkoinen tietoturvariski. Tällaiset liitetiedostot kannattaa jättää avaamatta, sillä ne usein sisältävät jonkun viruksen, joka aktivoituu käyttäjän avattua liitetiedoston.

Suomessa huijausviestit on melko helppo huomata, sillä ne on usein tökerösti käännettyjä (Google translate) tai muusta postivirrasta eroavia englanninkielisiä viestejä. Käyttäjätunnuksia kalastelevat “palveluntarjoajat” on myös melko helppo tunnistaa, sillä mikään oikea palveluntarjoaja ei kysele käyttäjän kirjautumistunnuksia sähköpostitse.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 7 h,Kotitehtävät: 2 h

  • Luentoviikko 2

Lähiopetus: 3 h,Kotitehtävät 2 h,Itseopiskelu 4 h

  • Luentoviikko 3

Kotitehtävät 2 h,Itseopiskelu 4 h

  • Luentoviikko 4

Kotitehtävät 2 h,Itseopiskelu 4 h

  • Luentoviikko 5

Kotitehtävät 2 h,Itseopiskelu 4 h


http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/start