Jouni Piiraisen Wiki-sivut

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Ymmärrän tietoliikenteen eri laitteiden välisen tiedonsiirron tapahtumana. Sanat Cisco sekä protokolla ovat jääneet aikaisempien opintojeni perusteella mieleeni.

Aiemmin olin töissä Nokialla ja sen aikana puhelinverkko muuttui analogisesta digitaaliseksi. Myös TV -lähetysten muuttunut digiaikaan toi muutoksia jokaiselle tv:n katsojalle joko uuden tv:n ostona tai digiboxin ostona.

Tietoliikennetekniikka on tullut vastaan aikaisemmissa opinnoissani, mutta jäänyt hyvin “harmaaksi alueeksi”. Viimeaikoina olen pähkäillyt, kuinka saan uuden IPadini toimimaan kotona Wi-Fi -verkon avulla. Wi-Fi on minulle terminä n. kuukauden vanha ja sitä opiskellessa on aiheeseen päässyt/joutunut perehtymään. Myös termit Wlan, bluetooth, pilvipalvelut, jne. ovat tulleet vastaan kuroessani umpeen n. 10 vuoden tietotekniikan/tieliikenteen sivistyksen aukkoa.

Avainsanat: Wi-Fi, GSM, pilvipalvelut, tiedonsiirtoverkko

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

Päivän aihe: Tietoliikennetekniikan perusteet yleisellä tasolla, Kommunikointimallit sekä kerrosarkkitehtuuri

Päivän tärkeimmät asiat: Kommunikointimallin kuvaus, Kerrosarkkitehtuuri ja protokolla

Mitä opin tällä kertaa:Ensimmäisen päivän aiheina olivat tietoliikennetekniikan perusteiden kurssikuvaus, trendit peruskäsitteet, kommunikointimallit ja kerrosarkkitehtuuri. Tunnilla opin mm. kuinka kuinka aikaisemmat trendit muovaavat nykyajan tietotekniikkaa. Esim. kuinka yksittäiset tietokoneet ovat kehittyneet, internet -verkko on tullut maailmanlaajuiseksi, jne.. Mielenkiintoinen kehitys on Ubiquitous Computing tekniika, jossa tietoa siirtyy sulautetun järjestelmän avulla. Esimerkkinä vois olla mm. älytalot. Kommunikointimalli: Luennolta jäi mieleen se, että kommunikointimalli on malli, joka kuvaa tietoliikenneprosessia ja jonka tehtävänä on kuvata informaation välitystä kahden osapuolen välillä. Muuten tunnin aiheet olivat ns. vanhan kertausta joista olin kuullut aikaisemmin, mutta en ole asioita enemmän miettinyt.Kerrosarkkitehtuurissa kommunikointi tapahtuu aina alimman kerroksen kautta. Kullakin kerroksella on omat tehtävänsä sekä kukin kerros tarjoaa palveluita ylemmille kerroksille. Stallingsin mallissa on kolme kerrosta: verkkokerros, kuljetuskerros (kommunikointikerros) ja sovelluskerros kun taas OSI -mallissa kerroksia on seitsemän ja TCP/IP -mallissa viisi.

OSI-protokolla: 1.Fyysinen kerros (Physical layer), joka määrittelee tiedonsiirron fyysisen median, kuten sähkökaapelin, valokuidun tai radioaaltojen yli, “siirtää yhden bitin”. 2.Siirtoyhteyskerros tai siirtokerros (Data Link layer), joka kehystää ylempien kerrosten tietoliikennepaketin fyysisen kerroksen siirtoa varten. 3.Verkkokerros (Network layer), joka välittää ylempien kerrosten tietoliikennepaketteja tietokoneiden välillä, tarjoten päästä päähän yhteyden erilaisten verkkoratkaisujen ylitse. 4.Kuljetuskerros (Transport layer), joka huolehtii siitä, että paketit tulevat perille ja että ne järjestetään oikeaan järjestykseen. Myös vuonhallinta on kuljetuskerroksen tehtävä. 5.Istuntokerros (yhteysjakso, Session layer), joka huolehtii useiden yhdessä yhteydessä kulkevien istuntojen multipleksoinnista. 6.Esitystapakerros (Presentation layer), joka vastaa muun muassa eri merkistökoodauksien yhteensovittamisesta. 7.Sovelluskerros (Application layer), jota (käyttäjälle näkyvät) sovellukset käyttävät viestintään.

Kerrokset keskustelevat keskenään omalla protokollallaan. Protokolla on säännöstö, joka mahdollistaa keskustelun. Jokainen kerros lisää viestiin oman kerroksensa protokollaa, eli viestikenttä kasvaa alaspäin mentäessä. Verkkokerros lähettää viestin kommunikointiverkkoon, joka ohjaa sen oikealle vastaanottajalle. Viestin purkaminen vastaanottajan päässä tapahtuu toisin päin, eli kukin kerros lukee viestistä omaa protokollaansa. IP-osoite sijaitsee verkkokerroksella. UDP ei tarjoa luotettavuutta, TCP on luotettava

Jos olisin osannut, niin olisin lisännyt tähän kuvan OSI-mallista

Jäi epäselväksi:Jos kuljetuskerroksessa UDP ei ole luotettava, niin miksi sitä käytetään.

Yhteenveto: Luennolla käsiteltävät aiheet olivat: Tietoliikennetekniikan perusteet yleisellä tasolla, kerrosmallit ja siellä mm. OSI-malli.

Luentopäivä 2:

Päivän aihe:

Päivän tärkeimmät asiat:

Mitä opin tällä kertaa:

Jäi epäselväksi:

Luentopäivä 3:

  • Päivän aihe:
  • Päivän tärkeimmät asiat:
  • Mitä opin tällä kertaa:
  • Jäi epäselväksi:

Luentopäivä 4:

  • Päivän aihe:
  • Päivän tärkeimmät asiat:
  • Mitä opin tällä kertaa:
  • Jäi epäselväksi:

Mitä opin kurssin aikana

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Luo kuva työpaikan/kodin/kämpän/jonkin tutun paikan tietoliikenteeseen kuuluvista laitteista, niiden käytöstä ja jopa yhteen linkittymisestä sekä niissä käytetyistä palveluista:

Miten toimii kotiverkko ja Wi-Fi -verkko

Kuinka saan liitettyä kotona olevat laitteeni (Xbox, IPad,televisio sekä tietokone) tähän verkkoon

Ostin kuukausi sitten IPAD koneen ja samalla yritän kuroa umpeen yli 10 vuoden tietotekniikka kuilua. Latasin koneelle ohjelman, jolla voi joko katsoa suorana tv-lähetyksiä tai sitten nauhoitta ohjelman myöhempää katselua varten. Ladattua tv-ohjelman myöhempää katselua varten, tuli ilmoitus, että katseluun tarvitaan Wi-Fi verkko.. Opiskeltuani asiaa tajusin että WLAN-tuotteista käytetään usein kaupallista nimitystä Wi-Fi. Wikipedia kertoo WLAN laitteesta seuraavaa: Kotitalouksissa WLAN:ia käytetään mm. verkottamaan langallinen internetyhteys langattomaksi, jottei asuntoihin tarvitse kaapeloida erillistä sisäverkkoa. Asuntoon tulevaan kiinteään tietoliikenneyhteyteen liitettyyn modeemiin kytketään langaton tukiasema, ja tietokoneeseen asennetaan tukiaseman kanssa radioteitse kommunikoiva lähetin-vastaanotin. Se voi olla esimerkiksi PCI-verkkokortti pöytätietokoneeseen, PCMCIA-kortti yleensä kannettavaan tietokoneeseen tai USB:llä molempiin kytkettävissä oleva erillinen lähetin-vastaanotin. Nykyään kannettavissa tietokoneissa on lähes aina WLAN-lähetin-vastaanotin sisäänrakennettuna. Samoin monissa ADSL-modeemeissa on sisäänrakennettu WLAN-tukiasema.

WLAN-laitteiden lisäksi myös muut kotitalouslaitteet hyödyntävät lisenssivapaita radiotaajuuksia langattomassa tiedonsiirrossa. Samalla radiotaajuusalueella toimivat laitteet häiritsevät toisiaan tai pahimmillaan estävät toistensa käytön. Esimerkkejä tällaisista laitteista ovat langattomat multimedialaitteet kuten TV-kuvan langattomat siirtolaitteet.

IPad koneen mukana tuli myös uusi asia, eli sieltä ostettavat/ ilmaiset palvelut iTunesin kautta. Osa ohjelmista on suuria, yli 50 Mt kokoisia, jotka vaativat sitten ohjelman lataamisen tietokoneen avulla.

Opiskelun mukana tuomia uusia asioita on GoogleDocs ja Google+ palvelujen Hangout-videokeskustelupalvelu jotka ovat tuoneet ryhmätyöhön tehokkuuttaa varsinkin kun perinteistä palaverimahdollisuutta ei ole ollut pitkien välimatkojen takia mahdollista toteuttaa. Näiden palveluiden käyttö on myös hyvä esimerkki tiedon jakamisesta.

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Valitse haluamasi aihealue ja etsi siihen liittyvä protokolla. Tutustu protokollaan ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan. Esitä www-osoite käyttämääsi protokollaan.

Selvittäkää 3 eri protokollaa joita omassa ympäristössänne on käytössä ja etsikää protokollan standardi/määritelmä ja liittäkää kotitehtäväänne linkki ko. protokollaan.

Tutustukaa WLAN artikkeliin (wikissä pääsivulla kohdassa muuta materiaalia) ja pohtikaa mikä on kurssin kannalta tärkeää, millaisia kysymyksiä, epäselvyyksiä artikkeli herättää ?

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1
    • Lähiopetus 6 h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 0 h
    • Kotitehtävien tekoa 4 h
  • Luentoviikko 2
  • Luentoviikko 3
  • Luentoviikko 4

http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/start