meta data for this page
  •  

Ennakkonäkemys aihealueesta

“Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.”

Ennakkonäkemykseni tietoliikenteestä liittyy hyvin pitkälti eri tiedonsiirtoihin internetin ja tietokoneen sekä ulkoisten tallennuslaitteiden välillä. Tiedonsiirron monet eri muodot ja nopeudet ovat tulleet tutuksi ainakin peruskäyttäjän tasolla. Internet, LAN, ulkoinen tallennustila ja sen käyttö, kännykkä, bluetooth, 3G, WLan, P2P.

Luentoyhteenvedot

“* Päivän aihe:

Päivän tärkeimmät asiat:

Mitä opin tällä kertaa:

Jäi epäselväksi:”

Luentopäivä 1:

Päivän aiheita olivat johdatus kurssille, kerrosmalli sekä protokollat. Luonnollisesti kerrosmallin ja protokollien käsittely oli pääosassa. Mielenkiintoisinta oli erityisesti kerrosmallin käsittely ja tästä aiheesta opin paljon uutta. Iltapäivällä vähän väsytti niin osa asioista meni hieman ohi.Jouduin myös lähtemään vähän enne luennon loppua, jotta ehtisin junaan. Mutta uskon, että ehdin opetella asiat hyvissä ajoin ennen tenttiä.

Luentopäivä 2:

Luennolla käytiin tarkemmin läpi protokollia sekä siirtoteitä. Protokollat erityisesti kiinnostivat, kun olen niihin aikasemminki törmännyt tietämättä mitä ne tekevät. Siirtoteistä oli kohtuullisen paljon asiaa. Siirtoteissä eniten minua kiinnosti valokaapeli, se kun on tulevaisuutta jo nyt. Vanhemmat kaapelit olivat myös ihan mielenkiintoisia, pystyi miettimään mitä kaapelia pitkin on itselle tullut internet-yhteys lapsuudessa.

Luentopäivä 3:

En päässyt luennolle kuumeen takia. Kalvot olivat lähes täysin englanniksi, mikä hieman vaikeutti asioiden sisäistämistä. Sain kuitenki jonkinlaisen yleiskuvan käydyistä asioista. Päällimmäisenä jäi mieleen erilaiset virheenkorjaustekniikat ja miten virheet pystyttiin huomaamaan. Datan koodaus jäi vielä hieman epäselväksi, luennolla oleminen olisi varmasti auttanut.

Luentopäivä 4:

En päässyt luennolle, olin ylioppilastalon kellarissa nauttimassa tietoliikenteen kehityksestä LAN-partyjen muodossa. Luentokalvoista sain mielestäni vähintään keskinkertaisen kuvan luennon sisällöstä. Kanavointia käsiteltiin yksityiskohtaisesti ja se varmasti jäi parhaiten mieleen. Kalvoissa oli kuitenkin mielestäni liian yksityiskohtaisesti käsitelty kanavointia. Oliko välttämättä tarpeen esitellä kanavoinnin jaottelua noin tarkasti? Luennolla käytiin myös läpi tele-ja dataliikenteen eroja sekä paketti- ja piirikytkentöjä. Näistä asioista jäi aika paljonkin hämärän peittoon pelkkiä kalvoja lukemalla. Olisi varmasti auttanut, jos olisin ollut luennolla. Keskittynen erityisesti tähän kappaleeseen tenttiin kerratessani.

Luentopäivä 5:

Tällä kertaa pääsin luennolle. Luennolla käytiin läpi pääasiassa verkkoja ja niihin liittyviä protokollia. Erilaisiin langattomiin verkkoihin kuten matkapuhelin ja WLAniin keskityttyyin erityisesti. Käytiin läpi myös eri verkkojen yhdistystapoja. Ehkä eniten minulta meni ohi tietoturvan käsittely. Luennon lopussa ollut kertaus ja siinä piirretty piirrustus olisi ollut erittäin hyödyllistä saada myös luentomateriaaleihin. Kaikilla kun ei ollu mahdollisuutta jäljentää sitä luennolla.

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa.

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Valitse haluamasi aihealue ja etsi siihen liittyvä protokolla. Tutustu protokollaan ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan. Esitä www-osoite käyttämääsi protokollaan.

DNS: Muuttaa kirjoitetun internet-osoitteen IP-osoitteeksi. http://fi.wikipedia.org/wiki/DNS

HTTP: Selaimet ja www-palvelimet käyttävät tätä protokollaa tiedonsiirtoon. http://fi.wikipedia.org/wiki/HTTP

DHCP: IP-osoitteita uusille lähiverkkoon kytkeytyville laitteille jakava verkkoprotokolla. http://fi.wikipedia.org/wiki/DHCP

WLAN-artikkeli: Artikkelissa käsiteltiin WLAN-verkkojen nopeutta nyt ja tulevaisuudessa. Uusien standardien tullessa nopeudet tulevat nousemaan nykyisestä, mutta maksimi nopeuksiin ei kuitenkaan tulla normaalikäytössä pääsemään. Artikkelista herää kysymys standardien nimeämisestä. Se on samalla ainoa epäselvyys omalta kohdaltani, minkä perusteella standardit on nimetty? Erityisen mielenkiintoiselta vaikutti lopussa annettu esimerkki, jossa kuvattiin kuinka nopeasti sadan gigabitin nopeudella hd-elokuvan saisi ladattua netistä. Tämän hetken nopeuksilla sama tapahtuma kestää kuitenki moninverroin enemmän.

Kotitehtävä 3

Kolmannessa kotitehtävässä tarkastallaan laitteiden ja palveluiden hyödyntämiä siirtoteitä ja tiedon koodausta. Eli jälleen käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus. Jos käytetään ilmatietä niin olisi hyvä selvittää taajuusalue jolla toimitaan. Koodaukset ja siirtotiet:

Bluetooth käyttää suojauksenaan GFSK:ta(Gaussian Frequency-Shift Keying). Se toimii samalla taajuusalueella kuin FSK:kin(Frequency-shift keying), jonka tyyppi se onkin. Tämä taajuus on on lähes poikkeuksetta 2.4 gHz:n alueella.

Kannettava tietokone ja Xbox-pelikonsoli ovat yhteydessä reitittimeen WLanilla. Modulaatioina käytetään BPSK/QPSK/16-QAM/64-QAM :ia.

GPS-satelliitit lähettävät kantoaallon päälle moduloituna ns. näennäissatunnaistasignaalia(PRN, pseudo random noise). GPS toimii kahdella päätaajuudella L1 ja L2. L1 (1575,4200 MHz) siviilikäytössä, L2 (1227,6000 MHz) sotilaskäytössä salattuna 2003 lähtien. L1 taajuus kantaa modulaationa C/A (Coarse/Acquisition) -koodia, joka on jokaiselle satelliitille yksilöllinen.

Kotitehtävä 4

Radio ja TV: Molemmat käyttävät taajuusjakokanavointia eli FDMA:ta. FDMA:ta voidaan käyttää sekä analogisen että digitaalisen signaalin kanssa. TV-kanavien välittämiseen käytetään digitaalista signaalia, kun radio toimii analogisella.

Kotitehtävä 5

“Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen.”

Yritän saada sähköpostin lähetykseen hyvän kokonaiskuvan.

Viestin lähettäjä kirjoittaa viestin omalta tietokoneeltaan/mobiililaitteeltaan ja lähettää viestin. Sähköpostia välitetään SMTP-protokollan avulla. Lähettäjän sähköpostiohjelma lähettää viestin hänen postipalvelimelleen. Postipalvelin ottaa TCP-yhteyden vastaanottajan postipalvelimeen. Lähettäjän postipalvelin siirtää viestin SMTP-protokollalla vastaanottajan postipalvelimelle, josta se siirtyy postilaatikkoon. Vastaanottajan postiohjelma noutaa viestin postinnoutoprotokollalla postiohjelmaan, josta sen voi lukea.

“Tietoturva eli tutustukaa tietoturva-asioihin kappaleen 23 (ja 24) mukaisesti ja liittäkää tietoturva aiemmin käsiteltyihin konteksteihin.”

Kenties kaikista yleisin huijausyritys internetin välityksellä tulee juuri sähköpostin kautta. Saat sähköposteja, jotka näyttävät aidoilta. Lähettäjän osoitteita on väärennetty, jotta ihmiset luulevat niiden olevan aitoja, jolloin he siirtyvät viestin mukana tulleille linkki-sivustoille ja antavat tietonsa huijauksen tekijöille. Roskapostin mukana tulee myös viruksia, mutta ne on helpompi huomata sillä sähköpostiohjelma osaa yleensä hyvin eritellä vaaralliset postit juuri roskapostikansioon. Sähköpostia luettaessa on kuitenkin oltava tarkkana sillä osa huijausyrityksistä on niin hyvin tehty, että postiohjelma ei erota niitä aidosta. Tällöin se jää käyttäjän vastuulle.

Mitä opin kurssin aikana

Kurssi syvensi tietouttani asioista, joista minulla aikaisemmin oli jo jonkinlainen kuva tai tietous. Esimerkkinä protokollat ja langattomat verkot. Aivan uusina tulleet asiat ymmärsin vain pintapuolisesti ja niissä riittääkin kerrattavaa ennen tenttiä. Olisin ehkä toivonut enemmän käytännön esimerkkejä ja mallinnuksia. Pienet yksityiskohdat kanavoinnin muodoista eivät ole kovinkaan mielenkiintoisia ja niitä on vaikea hahmottaa. Tentin kannalta ongelmia tulee olemaan juuri näiden pienten yksityiskohtaisten asioiden sisäistämisessä. Toivon, että opin edes pintapuolisesti ja yleisesti kaikki kurssilla käydyt asiat.

Viikoittainen ajankäyttö

Luentoviikko 1 Lähiopetus: 4 h Kotitehtävät: 1,5h

Luentoviikko 2 Lähiopetus: 6h Kotitehtävät 1h

Luentoviikko 3 Lähiopetus: 0h Kotitehtävät: 2h

Luentoviikko 4 Lähiopetus: 0h Kotitehtävät: 1h

Luentoviikko 5 Lähiopetus: 6h Kotitehtävät: 2h