**Oppimispäiväkirja Sami Manninen**

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Tehty oman opiskelun luentomuistiinpanoiksi ja oppimispäiväkirjaksi.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Tietoliikenne odotuksia. Koostuu raudasta ja verkoista, sekä siellä liikkuvasta datasta.

  • selvyyttä mitä tarkoittaa eri protokollat (TCP/IP, HTTP)
  • verkkoasetukset
  • serverit ja niiden toiminta
  • hubit
  • sisäiset verkot: ehernet, wlan
  • koodauksen ymmärtäminen

Luentoyhteenvedot

LUENTO 1: Kommunikointimallit (kerrosmallit), protokollat sekä yleiskuva verkoista

Jaottelu kolmeen pääryhmään: 1.lähde 2.siirtojärjestelmä 3.määränpää (puhelinverkkoesimerkki)

ADSL modeemi lankapuhehinlinjassa, tarttee suodattimen koska dataa liikkuu koko ajan. Reitiystä tarvitaan ohjaamaan dataa, tukoksen vuoksi, esim. rekka kaatunut tielle. Koko globaalin verkon mittakaavassa käyttäjien määrittely, tänä vuonna 3 mrd ensi vuonna 3,5 mrd jne. informaatio: datan merkitys jossakin tietyssä tilanteessa – data: kommunikointiin sopiva tiedon esitysmuoto – signaali: tiedon fyysinen esitystapa (1750 esimerkki informaatiosta, pitää tietää mitä 1750 kuvaa, aikaa tms.)

Data tyypillisesti ascii tai merkeissä. Kaikki vaikuttaa siihen miten viesti menee perille, häiriöt tms. s(t) on aina eri kuin r(t) s(t) olisi hyvä olla mahdollisimman sama kuin r(t) Puhelinkeskustelu ja meiliesimerkit.

Verkot. Ääni, data, kuva ja video nykyisin ei ole väliä sillä mitä lähetetään koska kaikki on bittejä. Miksi verkko, point-to-point ei kannattavaa etäisyyden vuoksi tai jos laitteita paljon. Verkkoja mm. PAN, LAN, MAN, WAN, Ethernet Verkot kattavat maantieteellisesti laajan alueen, muodostuvat yhteen kytketyistä verkon solmuista. Tekniikoina mm. piirikytkentä ja pakettikytkentä sekä ATM. Piirikytkentä

Yhteyspolku on kytketty peräkkäisillä verkkosolmujen välisillä linkeillä Jokaisessa fyysisessä linkissä loogisia kanavia omistettu viestinvälitykselle ja eri yhteyksille Viestinvälitys pitkin piirikytkentäistä verkkoa sisältää kolme vaihetta: 1.piirin muodostus 2.Datan siirto 3.piirin purku Esimerkkinä puhelinverkko -kehitetty puheen siirtoon

Pakettikytkentä Ei varata erikseen kommunikointikanavaa. Data pilkotaan pieniin paketteihin siirtoa varten. (Paketin koko riippuu pitkälti siirtoverkosta) Reitin solmuissa paketit varastoidaan lyhyeksi aikaa ja lähetetään seuraavalle solmulle. Käytetään mm. tietokoneiden välisessä tiedonsiirrossa.

ATM Asynchronous transfer mode. Perustuu soluvälitykseen. Nopeaan pakettikytkentään perustuva tiedonsiirtoverkko.

Kerrosmallit, Kerrosmallin tehtävä on hallittu kokonaisuus. Tieto kulkee kerroksesta toiseen, lähteen ja kohteen tehtävät jaetaan yleensä osakokonaisuuksiin eli kerroksiin. Johtaja, sihteeri ja kuriiri esimerkki.

Kommunikointi toisten järjestelmien kanssa tapahtuu aina kerrosmallin alimman kerroksen (kuriiri) kautta (muilta kerroksilta ei suoraa yhteyttä). Oliot keskustelevat kuitenkin omissa kerroksissaan vastaolioiden kanssan, toteuttaen tehtäviään. Tämä tapahtuu protokollaa käyttämällä.

TCP/IP = Käytetyin Transmission control protocol/Internet protocol 5 kerrosta:

sovellus kuljetus verkko linkki fyysinen

OSI 7 kerrosta:

fyysinen linkki verkko kuljetus istunto esitystapa sovellus

Stallingsin 3 kerroksen teoreettinen malli kuva 1.4 luentomatsku 1_2 3 kerrosta:

sovellus kommunikointi (laitteet, vastaa kuljetuksesta) verkko

FTP esimerkki.

Kysymyksiä:

Datan pilkkominen osiin, onko esimerkkiä? Kuvaako sitä jos lataan torrentin ja siirrän tiedostoja sitä kautta?


luento 2: Siirtotiet, standardit

Lähettäjä ja kirje esimerkki, IP osoite lähettäjä ja vastaanottaja, portti on ? HTTP(s) = Hypertext Transfer Protocol (Secure)

Segmentointi, Datan pilkkominen osiin ATP? alempaa tasoa varten pilkotaan aina pienemmäksi ja pienemmäksi kokonaisuudeksi, että saadaan data lähetettyä. Verkon nopeus määrittelee siirtonopeuden, esim. 1MB nettiliittymä vaikka teoriassa verkossa voisi kulkea enemmänkin dataa. Haittoja, mitä pienempi data, sitä enemmän ohjausinformaatiota tarvitaan. Kokoaminen on segmentoinnin vastatoimenpide.

Datalohkot sisältävät aina datan lisäksi ohjausinformaatiota, joskus ei dataa. Data ei kulje jos yhteys on fyysisesti poikki.

Vuon valvonta on toimenpide, jolla vastaanottaja säätelee lähettäjän lähetysnopeutta, toteuteaan protokollissa. Stop and wait, kuten gallupkysely, pitää vastata edelliseen kysymykseen, että voi edetä seuraavaan.

Kuittauksella ja uudelleenlähetyksellä varmistetaan datan lähetyksessä sen perillemeno. Automatic repeat request (ARQ)

Osoitteisiin liittyy eri asioita: Osoitustaso, verkkotason osoite, IP osoite, NSAP. TCP/IP:ssä käytetään kaksitasoista osoitusta (IP ja portti) Osoituksen laajuus, Verkkotason osoitetta käytetään pakettien reitittämiseen verkossa, jolloin se on globaali koko verkon alueella (esim. IP). Globaalin osoitteen oltava yksikäsitteinen ja kaikkialla käytettävissä Yhteystunnisteet, globaali osoite, käytössä lähinnä yhteydellisessä kommunikoinnissa. Osoitustila Unicast, Multicast, Broadcast

Kanavointi eli multipleksointi esim. ADSL yhteys on jaettu avoinna olevien sovellusten kesken. tietysti sovellukset pitää olla nettiä käyttäviä sovelluksia.

Kuljetuspalvelut. Protokolla toteuttaa kerroksen toiminnot TCP header = ohjausinformaatio toteuttaa protokollaa “mitkä ovat sinun tehtävät” Prioriteetti, palvelutaso ja tietoturva

Standardeilla varmistetaan yhteensopivuutta, sovittu kokonaisuus jonkun asian toteuttamiseksi. Esim. VHS/Beta vhs parempi markkinointi, beta parempi standardi mikä jäi ammattiryhmien käyttöön. DigiTV standardit. Miinuksia: Standardit jäädyttävät teknologiaa, useita standardeja samalle asialle, kompromissit

Internetissä RFC (Request For Comments) RFC:t ovat joukko asiakirjoja, jotka kuvaavat Internetin erilaisia käytäntöjä ja teknisiä määrittelyjä eli protokollia, pieni osa näistä on standardeja.

(Sähköposti esimerkki. Simple Mail Transfer Protocol SMTP[RFC 2811] googleta!

uses TCP to reliabily transfer email. message from vlient to sever port 25

Meilissä on header(protokollataulusta) ja body:ssa sisältö

POP protokolla RFC 1939

tietyt määritteet: user password

server responses ok tai error

transaction phase list, receive, delete, quit?

IMAP protokolla RFC 1730 )

TCP huolehtii ja ylläpitää yhteyttä esim. ACK:ien avulla. Serveri odotustilassa tai valmiina vastaanottamaan tiedostoja.

Siirtotiet Kaapelien erilaisuus ja siirtonopeudet. Parikaapeli perinteinen ratkaisu, varsin käytetty vielä toistaiseksi → halpa. Koaksikaapeli vanhahtavaa tekniikkaa vaikka mahdollistaakin suht nopean tiedonsiirron, ei juuri käytetä enää uudisrakentamisessa. Paitsi omalla alueella mihin typerä kaupunki tai operaattori ei suostu rakentamaan nopeampaa yhteyttä. Optinen kuitu, valo kuljettaa. Mahdollistaa nopeat yhteydet ja kuitu on niputettu useammasta kuidusta, esim. 24. valo liikkuu kuidussa taittaen. Optinen kuitu mahdollistaa vähempien (siirto)laitteiden käytön ja on pidemmän päälle edullisempaa. Kaapelin pituus voi olla jopa kymmeniä kilometrejä. Monimuotokuidut kärsivät Dispersiosta eli signaalipulssin levenemisestä.

Johtimettomat siirtotiet, signaali yleensä ilmassa antennien välityksellä. Suunnattuja ja suuntaamattomia.

Mikroaaltolinkit, tarkasti suunnatut lautasantennit, korkealla → näköyhteys. Sade ja taajuusalueiden päällekkäisyys muita häiriötekijöitä, erityisesti heijastukset.

Satelliittilinkit, Uplink, downlink, matkapuhelinviestinnässä samat termit käytössä kun lähetetään vastaanottavalle tukiasemalle uplink, downlink kun lähetetään tukiasemalta eteenpäin.

- Televisiokanavien jakeluun – Puhelinliikenteeseen – Yksityisiin tietoverkkoihin

3 GEO (Geostationary Earth Orbit) satelliittia tarvitaan kattamaan maapallo. LEO 50, MEO 10 (Low/Medium Earth Orbit) sääsatelliitit, GPS MEO

Radioaallon aallonpituus liikkuu sellaisella taajuudella, että se läpäisee seiniä paremmin, kuten taas esim tiheämpi aalto infrapuna ei läpäise seiniä.

Radioaallolle tyypillisiä ovat heijastumat, esim. rakennusten pinnoista. Voi myös sirota.

Matkapuhelimissa (aikaisemmin) automaattinen signaalinvaimennus lähellä tukiasemaa ja vahvistus etäämmällä tukiasemasta.

Signaali voi edetä heijastumalla siroamalla jne. → monitie eteneminen tiedon nopeuden tiputtaminen = bitti pitenee ja se on helpompi ottaa kiinni

GPS: käyttäjälaite (agentti) user segment, kontrollisegmentti control segment Infra ja space segment satelliitit

Käyttäjä yhteydessä satelliitteihin. Ohjaus maasta kontrollisegmentistä, monitoroivat satellitteja ja tekevät korjauksia. Colorado Springsissä master control ja muita maassa olevia monitorointi ja tukiasemia.

-85 avattu myös siviilikäyttöön. 19 mrd dollaria maksanut.


luento 3: Linkit

Signaalin laatu ja sovellusten ominaisuudet luovat edellytykset tiedonsiirrolle. Tietoliikenteen tiedonsiirto voi toimia direct link-, point-to-point - ja multipoint-periaatteella. Signaalia digitaalisena ja analogisena, periaatteessa digitaalinen muunnetaan aina analogiseksi. Kohina, aiheutuu muista ilmassa liikkuvista signaaleista. Tyypit: lämpökohina, intermodulaatiokohina, impulssikohina ja ylikuuluminen. Digitaalisen signaalin koodauksena mm. NRZ-L(Nonreturn to Zero-Level), NRZI (Nonreturn to Zero Inverted), Manchester Encoding ja DifferentialManchester Encoding.

Analogisesta → digitaalinen, koodauksena: Amplitude shift keying (ASK) optisessa kuidussa. Frequency shift keying (FSK) (yleisin binääri, BFSK) sekä Phase shift keying (PK)

QAM (Quadrature Amplitude Modulation) modulaatiossa. Yleinen ADSL ja WLAN tekniikassa. Yhdistelmä ASK ja PSK.

Linkin hallinta on bittejä, biteistä kehyksiä. Linkkien hallinnan yhteydessä kerrattiin Stop and wait Automatic Repeat Request (ARQ), yksinkertaisin, mutta hidas ja tehoton.


luento 4: Kanavointi ja kytkennät.

Kanavointi on multipleksointia ja tulee radio ja TV kanavoinnista. Perustuu ns. multipleksereiden käyttöön, syöte ja purku.

Optimitaajuus signaalille max ja 50% signaalin taajuudesta. → taajuus tipahtaa puoleen. Toisen kanavan välillä varmuusväli f1 ja f2 kuva.

Taajuusjakokanavointi (FDMA, Frequency Division Multiple Access) Signaali aina analoginen, syötettävä data voi olla digitaalista tai analogista. ADSL (Asymmetric digital subscriber line) lähetysdata pienempi, vastaanotto isompi esim. linkin tilaus, minkä vastineena saadaan paljon tietoa, esim. sivusto. Toimintamatka n 5,5 km. Päätekeskus lähellä käyttäjää. Kaiunpoistolla upstream ja downstream limittyvät → sujuvampi. DMT (Discrete Multitone), käytetään niitä kanavia joilla on paras signaali-kohinasuhde.

Aikajakokanavointi (Time Division Multiple Access TDMA) päinvastainen aika ja taajuus kuin FDMA Kaapelimodeemikäytössä palveluntarjoaja varaa 2 kanavaa (yksi molempiin suuntiin) datakäyttöä varten (yleensä asynkroninen TDMA). Kaapelissa kanavointi jaettu siten, että suurin osa menee TV:n kanavointiin. Uplink matalilla taajuksilla ja downlink korkeilla taajuuksilla, mitkä ovat herkempiä virheille. Taajuus- ja aikajakokanavoinnissa kanavoinnista huolehtii multiplekserilaite.

Koodijakokanavointi (CDMA, Code Division Multiple Access)Langatonta tekniikkaa, radiotie. Analogista tai digitaalista dataa analogisella signaalilla Frequency hopping, bluetooth. Moduloinnilla saadaan signaali leveämmäksi.Tiedetään koodi, sillä puretaan bitit. Koodijakokanavoinnista huolehtii signaalin lähettävä päätelaite.

Aallonpituusjakokanavointi (WDMA, Wavelength Division Multiple Access) Optisen kuidun tekniikka, tyypillisesti valokuidussa kuljetetaan 160 kanavaa (sädettä) 10 Gbps per säde.

Tele/Dataliikenne, piiri/pakettikytkentä Tele ja data eri vaatimukset.

Piirikytkentä tehokkaampi reaaliaikaiseen. Viestinvälitys pitkin piirikytkentäistä verkkoa sisältää kolme vaihetta: yhteyden muodostus (piirin muodostus), datan siirto, yhteyden lopetus (piirin purku). Päästä-päähän yhteys on muodostettava, Kanavan kapasiteetti on varattuna, resurssit ovat käytössä vain ja ainoastaan ko. yhteydelle niin kauan kunnes yhteys puretaan. Esim. - yleinen puhelinverkko (PSTN) (dataliikenne modeemien avulla) – vaihteet (private branch exchange, PBX) – yritysten yksityisissä verkoissa – datavaihteet (PBX:n kaltaisia, tietokoneiden ja terminaalien liittämiseen)

Pakettikytkentä pakettikytkentä, puskuroidaan dataa → väylää käytetään mahdollisimman tehokkaasti, viive-eroilla ei ole merkitystä. Data pilkotaan pieniin paketteihin siirtoa varten, solmujen täytyy olla tietoisia verkon tilasta. Reitin solmuissa paketit varastoidaan lyhyeksi aikaa ja lähetetään seuraavalle solmulle. Pakettikytkennässä on käytössä kaksi eri kytkentätapaa: tietosähke ja virtuaalipiiri (käyttää samaa reittiä verkossa accept-clear).

Kustannukset voivat vaihdella, mennäänkö lyhintä vai halvinta reittiä. Flooding tukkii verkon, doh! arvo määrittää kuinka monen linkin päähän se menee. 128 hops on 128 linkin päähän.


Luento 5: Matkapuhelinverkot ja LANit

Kertausta edellisestä aiheista.

Matkapuhelinverkot (mobiili), kantavuus noin 80 km. Jaettu soluihin, toimii eri taajuuksilla. 3G toimittaa nopeaa langatonta dataa, mahdollisti multimedian, videot. Teknoglogiana pääasiassa CDMA. 4G (neljännen sukupolven) mahdollistaa vielä nopeammat yhteydet, periaatteessa koko ajan yhteydessä - reaaliaikainen, esim. meilit, ei tarvitse erikseen noutaa. LTE yksi käytettävä tekniikka, multipleksointi OFDMA (orthogonal frequency division multiple access).

Lähiverkot, syvällisemmin kuin aikaisemmin. LAN = Local Area Network MAN = kaupunkiverkko, lähetys broadcast (kaikille), multicast (useille, ei kuitenkaan kaikille, esim. lehtitilaus) ja unicast (valituille käytäjille).

LAN-topologioita: Väylä, Puu, Rengas ja Tähti(näistä kuva luentomatskussa).

Puu LAN. Väylä on puun erikoistapaus, Signaali lähtee molempiin suuntiin kaapeliin. Kaikilla asemilla (koneilla) oma osoite. Lähetysvuorojen hallinta (ei lähetystä yhtäaikaa) Verkko yleensä koaksiaalikaapelia, koodaus digitaalinen. 10Base5 (paksu ethernet).

Rengas-LAN Joukko toistimia renkaan muodossa, point-to-point-linkeillä.Linkit toimii yksisuuntaisesti, asemat toistimilla liitettyinä. Bittikehys kiertää koko renkaan → poistetaan, kun saapuu takaisin lähettäjälle. Tähti-rengas-verkossa asemat liitetään myös keskuslaitteeseen (parempi vikasieto). Asemien lisäys ongelmallista

Tähti-LAN Pohjautuu parikaapeliin, asemat point-to-point-linkeillä keskussolmuun. Keskussolmu lähettää signaalin (kehyksen) joko kaikille (broadcast) tai vain vastaanottajalle (unicast).

Langaton LAN Halpa ja vaivaton, koska ei liikaa kaapeleita → ei kuluja kaapeleista. Etäisyydet voivat olla kilometrejä. Käyttökohteina esim. rakennusten yhdistäminen, liikkuvat asemat, tilapäiset verkot. Infrapuna-LAN toimii suppealla alueella. Laajakaista- ja kapeakaista-LANit.

MAC protokolla. Luodaan keskitetysti hallitu aliverkko, millä liitytään yleiseen verkkoon → MACia käyteään siirtotien ja kapasiteetin tehokkaaseen jakamiseen.

Mitä opin kurssin aikana

Kurssilla opin paljon sitä mitä on erilaisten lyhenteiden taustalla. Olen ropannut tietokoneita, yli 25 vuotta, mutta vasta nyt muutamat verkkoihin liittyvät termit ovat avautuneet. Olen ehkä osannut yhdistää termejä tiettyihin teknologioihin, mutta näiden läpikäynti tarkemmin ja etenkin se, että mihin termit yhdistyvät, voin hyödyntää ongelmanratkaisussa. Ihan liittyen kotiverkon rakentamiseen, kuin nettiyhteyden luomiseen / toimimattomuuden selvittämiseen työpaikalla tai reissussa.

Itselle monet asiat näistä olivat ehkä helpompia yhdistää kokonaisuuksiksi, kun olen ollut tekemisissä terminologian kanssa. Luulen, että monille juuri tämä terminologian sisäistäminen on tuottanut tuskaa. Ehkäpä kurssia voisi räätälöidä enemmän TIMO opiskelijoille, nämä kurssit missä on perusopiskelijoita mukana, tuntuvat tuottavan aina ylimääräistä tuskaa. Kiitoksia siitä, että ei ollut yhteisiä harjoitustehtäviä perusopiskelijoiden kanssa!

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1 Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa.

Kysymykset:

1. Miten kaapeliverkossa voi siirtyä samanaikaisesti dataa TV kuvalle ja Internetille?

2. Missä vaiheessa nämä kaksi erovat eri verkoiksi?

3. Missä vaiheessa TV kanavien salaukset puretaan?

Kotitehtävä 2 Tehtäväkuvaus: Valitse haluamasi aihealue ja etsi siihen liittyvä protokolla. Tutustu protokollaan ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan. Esitä www-osoite käyttämääsi protokollaan.

Sähköposti. SMTP (Simple Mail Transfer Protocol), Sovelluskerroksen protokolla. käytetään internetissä viestien siirtämiseen sähköpostipalvelimien kesken. SMTP protokolla on vuodelta 1982 RFC 821 http://tools.ietf.org/html/rfc821 Lähettäjä kirjoittaa meilin sähköpostissaan ja sähköposti lähettää viestin palvelimelle. Lähettäjän palvelin ottaa yhteyden vastaanottajan palvelimeen TCP yhteyden kautta ja siirtää viestin. Vastaanottajan palvelin vie viestin hänen sähköpostiin.

Internet. IPv4 (Internet Protocol versio 4)Verkkokerroksen protokolla. Internetin kehityksen neljäs revisio. TCP/IP-mallin verkkokerroksen protokolla, joka yhdistää Internettiin liitetyt koneet ja huolehtii IP-tietoliikennepakettien toimittamisesta perille. IP-paketit toimitetaan perille (reititetään)IP-osoitteiden perusteella. Liikennöitävä tieto pakataan IP-paketteihin, joita reitittimet siirtelevät keskenään, osoitteen perusteella. Vuodelta 1981. http://tools.ietf.org/html/rfc791

User Datagram Protocol (UDP)kuljetuskerroksen protokolla. Luotu 1980. Mahdollistaa datan siirron, mutta ei vaadi yhteyttä laitteiden välille. Paketteja ei seurata perille asti, vain seuraavaan solmuun. Käyttö esim. DNS-pyyntöjen lähettämiseen, verkkopeleissä sekä reaaliaikaisen äänen ja videon välittämiseen. http://tools.ietf.org/html/rfc768

Kotitehtävät 3. luennon jälkeen: Oppimispäiväkirjan täyttö jälleen luennoilla opituista asioista. Kolmannessa kotitehtävässä tarkastallaan laitteiden ja palveluiden hyödyntämiä siirtoteitä ja tiedon koodausta. Eli jälleen käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus. Jos käytetään ilmatietä niin olisi hyvä selvittää taajuusalue jolla toimitaan.

1. Läppäri käyttää siirtotienä WLAN yhteyttä 802.11n, minkä koodauksena käytetään 16-QAM, 64-QAM, BPSK, OFDM, QPSK. WLAN toimii 2,4 GHz taajuudella.

2. TV käyttää siirotienä kaapelia modulaatiolla 256 QAM

3. Matkapuhelin käyttää vahvistimeen bluetoohtia siirtotienä, minkä koodauksena on FSK, taajuudella 2,45 GHz.

Kotitehtävät 4. luennon jälkeen: Oppimispäiväkirjan täyttö jälleen luennoilla opituista asioista. Tarkastallaan 4. kotitehtävässä siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

Valitsin samat laitteet kuin edellisessä tehtävässä.

1. Läppäri käyttää siirtotienä radiotietä (WLAN).Kanavointitekniikkana, CDMA, Code Division Multiple Access. Teoreettinen nopeus siirtotielle max 600 Mbps, mutta tämä toimii vain yhdistettessä WLAN reitittimeen. Erittäin häiriöaltis, betoniseinät häiritsevät signaalin kulkua. Pakettikytkentäinen.

2. TV käyttää siirotienä koaksaalikaapelia. Kanavointitekniikkana, Time Division Multiple Access TDMA. Siirtotienä varsin nopea ja TV:lle käytettynä suhteellisen luotettava. Häiriöitä aiheuttavat mm. jännitteelliset johdot koaksaalikaapelin läheisyydessä (kiinni kaapelissa). Pakettikytkentäinen.

3. Matkapuhelin ja Bluetooth siirtotienä radiotie. Kanavointitekniikkana, CDMA, Code Division Multiple Access. Erittäin häiriöaltis siirtotekniikka, korostuu musiikkia kuunneltaessa. Etäisyys laitteiden välillä oltava todella lyhyt. Perustuu point-to-point yhteyteen, mutta taajuushyppelyn takia tietoliikenne on periaatteessa pakettikytkentäistä.

Kotitehtävät 5. luennon jälkeen: Oppimispäiväkirjan täyttö jälleen luennoilla opituista asioista. Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen. Tietoturva eli tutustukaa tietoturva-asioihin kappaleen 23 (ja 24) mukaisesti ja liittäkää tietoturva aiemmin käsiteltyihin konteksteihin.

Valitsin esimerkiksi sähköpostin, koska siitä tuli haettua protokollaesimerkki. Käytän töissä ja kotona Microsoftin Outlook sähköpostiohjelmaa.

Sähköposti käyttää viestien lähettämiseen SMTP protokollaa, mikä on TCP pohjainen. Postin noutamista varten Outlook käyttää POP3 ja IMAP protokollaa.

Kirjoitan sähköpostiviestin sähköpostissani ja sähköposti lähettää viestin postipalvelimelle. Postipalvelimeni ottaa yhteyden vastaanottajan palvelimeen TCP yhteyden kautta ja siirtää viestin käyttäen SMTP protokollaa vastaanottajan postipalvelimelle. Vastaanottajan palvelin siirtää viestin hänen sähköpostilaatikkoon. Avatessaan viestiä, vastaanottajan postiohjelma hakee viestin postinnouto-ohjelmallaan ja vastaanottaja voi lukea viestin.

Tietoturvan osalta sähköpostin vaatimukset ovat salasanan säännöllinen vaihtaminen (työnantajan puolesta pakotettu) ja suojatun yhteyden luominen Microsoft Exchange palvelimelle. Tottakai dataa voidaan kaapata jos lähetän sähköpostin esim. ulkomailta ja viesti kulkee usean solmun kautta vastaanottajalle. Tästä olen saanut sähköpostini roskapostiin viestejä mitkä näyttävät mm. “omasta osoitteestani” lähetetyiltä vaikka eivät sitä ole, eli oma spämmifiltterini toimii jollain tavalla. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että joku kuka on saanut viestin “minulta”, eli spämmibotilta, jos eivät sitä spämmiksi tunnista.

Viikoittainen ajankäyttö

Luentoviikko 1 Lähiopetus: 7 h, kotitehtävät ja oppimispäiväkirja 2 h

Luentoviikko 2 Lähiopetus: 7 h, kotitehtävät ja oppimispäiväkirja 1 h

Luentoviikko 3 Lähiopetus: 7 h, kotitehtävät ja oppimispäiväkirja 1 h

Luentoviikko 4 Lähiopetus: 7 h, kotitehtävät ja oppimispäiväkirja 1 h

Luentoviikko 5 Lähiopetus: 7 h, kotitehtävät ja oppimispäiväkirja 16 h


http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/start