meta data for this page
  •  

{{:courses:ct30a2001:opiskelijat:2012:kotitehtavat_0369498.docx|}}

Mitä tietoliikenne minulle merkitsee kurssin alussa:

- Tietoliikennettä on monessa muodossa - Tieto liikkuu johtoja pitkin ja langattomasti - Tietoa voi käsitellä ja lukea monenlaisia laitteita käyttäen, esim tietokone, kannettava tietokone, kännykkä, tablet - Internet on yksi tapa siirtää tietoa, mutta verkkoja on myös pienempiä, kuten lähiverkko jossa voi olla vain muutama tietokone - Tietoliikenne on osana jokapäiväistä arkea: pankkipalvelut, sosiaalinen media, työ jne - Esim sähköposti, tekstiviesti

1. Luento

Kotitehtävä 1

Kodin laitteet:

TV, DVD-soitin, viritinvahvistin, kaiuttimet, kannettava tietokone, älypuhelin, sykemittari, kamera, mp3-soitin, ulkoinen kovalevy(usb-muistia), usb -muistitikkuja, ovisummeri

Yhteydet:

- LOAS-internetyhteys on liitetty kannettavaan tietokoneeseen - DVD -soitin on liitetty televisioon - Kannettavan tietokoneen sekä usb-muistit saa tarvittaessa liitettyä televisioon - Älypuhelimen ja mp3-soittimen saa liitettyä kannettavaan tietokoneeseen, ja tiettävästi myös televisioon - Viritinvahvistin on liitetty talon antenniin, televisioon, DVD –soittimeen ja kaiuttimiin. Myös kannettavan tietokoneen ja mp3-soittimen saa liitettyä viritinvahvistimeen - Älypuhelimella käytettävän Sportstrackerin harjoitustiedot saa päivitettyä Sportstrackerin internetpalveluun langattomasti - Ulko-ovelta yhteys asunnon ovisummeriin

Palvelut:

-Internetyhteys ja tv-kanavat LOAS:n puolesta -Kännykkäliittymä. Myös ns. datapaketti eli internet (Sonera) - Internetpalveluita (voi käyttää kannettavalla tietokoneella tai älypuhelimella): LUT sähköposti, Noppa, Weboodi, Facebook, Gmail, Verkkopankki, Sportstracker ja monia muita

Kodin sisäiset yhteydet ovat pääasiassa selvillä, kun olen ne itse luonut, sen sijaan iso kuva Internetistä, puhelinverkosta tai siitä miten tv- ja radiolähetyksiä välitetään, ovat minulle mysteereitä. Tämän lisäksi minua kiinnostaa miten voisi tehdä kodin sisäisen tietoverkon esim. langattomasti monen tietokoneen välillä.

Kysymyksiä, joita heräsi tässä vaiheessa:

1. Miten tietoverkot rakentuvat maailmanlaajuisesti? 2. Miten voi tehdä kodin sisäisen langattoman tietoverkon? 3. Mitä eri asioita pitäisi huomioida tietoturvaan liittyen, kun yhä useammat laitteet kytketään Internetiin? Millainen on riittävä suojaus tietoturvauhkia vastaan?

Sanastoa

ISP = Internet service provider, explicit = täsmällinen, Modularisointi = ohjelmakoodin pilkkominen yleiskäytettäviin osiin, datagram = a basic transfer unit associated with a packet-switched network, invoke = kutsua, stack = pino

Muistiinpanoja

Zero configuration: esim laite joka on käyttövalmis ostettaessa (laitteiden) osoitteet: - Tietokone internetissä – IP (internet protocol) - Känny – puhelinnumero - Sovellus netissä – portti

FTP = File Transfer Protocol - TCP-protokollaa käyttävä tiedostonsiirtomenetelmä kahden tietokoneen välille. FTP-yhteys toimii asiakas-palvelin -periaatteella. Yleensä asiakas (client) ottaa yhteyttä palvelimeen (host tai server), joka tarjoaa FTP-palvelun. - Sovelluskerroksessa (ylin)

TCP = Transmission Control Protocol - Tietoliikenneprotokolla, jolla luodaan yhteyksiä tietokoneiden välille, joilla on pääsy Internetiin. - Esimerkiksi WWW-sivujen hakeminen tehdään siten, että selaimen ja palvelimen välille muodostetaan TCP-yhteys, jossa selain voi lähettää tavujonoja palvelimelle ja palvelin tavujonoja selaimelle. - TCP kuljetuskerroksessa (keskellä)

PPP = Point-to-Point Protocol - protokolla jota yleisesti käytetään muodostamaan suora yhteys verkkolaitteiden (node) välillä. Sen ensisijainen käyttökohde on ollut puhelinverkko- ja modeemiyhteydet, mutta sitä käytetään myös laajakaistayhteyksissä (esimerkiksi PPP over Ethernet). - PPP yleensä siirtoyhteydessä (keskellä)

IP = Internet Protocol - TCP/IP-mallin Internet-kerroksen protokolla, joka huolehtii IP-tietoliikennepakettien toimittamisesta perille pakettikytkentäisessä Internet-verkossa. Se on myös koko Internetin ydin ja ainoa asia, mikä kaikkia Internetiin liitettyjä koneita yhdistää. - verkkokerroksessa (alin)

Kommunikointimalli

Lähde, Lähetin, Siirtojärjestelmä, Vastaanotin, Kohde

Kommunikointimalli ja sen tehtävät

Laitteet,
Toiminnot,
Tiedon muoto,
Lähettäjän ja vastaanottajan päät

Kommunikaatiomallin termit:

- informaatio, - data, - signaali

Järjestelmä – liityntä - siirtotie – vastaanotin

WAN wide area network

Verkon solmujen yhteenkytkemistekniikat:

- Piiri, - Paketti, - ATM

FTP (File Transfer Protocol)-protokolla mahdollistaa tiedostojen siirron kahden koneen välillä käyttöjärjestelmästä riippumatta.

Ethernet on pakettipohjainen lähiverkkoratkaisu (LAN)

TCP/IP –yleisin kerrosmalli, 5 kerrosta:

Sovellus =	Application (esim FTP),
Kuljetus =	TCP = Transmission control protocol,
Verkko =        IP  = Internet protocol,
Linkki =	Network Access (esim Ethernet),
Fyysinen =	Physical (esim optical fibre)

Mitä opin:

Tietoverkkojen rakenne ja osat alkoivat hahmottua yleisellä tasolla.

Kerrosmalli ja erityisesti siitä esitetyt kuviot auttavat hahmottamaan tietoverkkojen rakennetta. Piirsin itse lisää kuvioita, jotta muistaisin paremmin eri kytkentämalleja verkon solmuille.

Kurssin yksi ydinasioista on kerrosarkkitehtuuri. Kaksi esiteltyä kerrosmallia ovat OSI ja TCP/IP (luennon 1_2 slide 60 sisältää esimerkit eri TCP –kerrosten protokollista). Malleista TCP on yleisin, ja sitä vastaava UDP on yksinkertainen, mutta myös epävarmempi.

Luento 2

Protokolla on eri järjestelmissä sijaitsevien olioiden yhteinen kieli. Protokolla koostuu

Syntaksista = sanasto, tiedon muotoilu, signaalitasot semantiikasta = toimintalogiikka ajoituksesta =siirtonopeus, pakettien järjestys

Protokollien toimintoja:

– Segmentointi ja kokoaminen (segmentation and reassembly), – Paketointi (encapsulation), – Yhteyden hallinta (Connection control), – Toimitus oikeassa järjestyksessä (ordered delivery), – Vuon valvonta (flow control), – Virheen havainnointi (Error control), – Osoitteet (Addressing), – Kanavointi (Multiplexing), – Kuljetuspalvelut (Transmission services)

Vuon valvonta on toimenpide, jolla vastaanottaja säätelee lähettäjän lähetysnopeutta,

Esim. stop and wait

Paketointi on ohjausinformaation lisäämistä datalohkoon. Joskus datalohko ei sisällä ollenkaan varsinaista dataa, vain ohjausinformaation.

Kanavointi eli multipleksointi

ISOC on kaikkein ylin Internetistä vastaava järjestö.

Tällä luennolla käsiteltiin myös erilaiset siirtotiet, johtimelliset ja johtimettomat.

Johtimellisia siirtoteitä ovat parikaapeli, koaksiaalikaapeli, sähköjohto ja optinen kuitu.

Johtimettomien siirtoteiden tärkeimmät etenemistavat:

- Näköyhteysreittiä pitkin, - Ilmakehän sironnan avulla, - Ionosfäärin kautta, - Maanpinta-aalto

Antennien lähettämien signaalien vahvuus mitataan desibeleinä.

Antenneja on:

- Ympätisäteilevät, - Eri tavoin suuntaavat, - Sektoriantennit, - Satelliittiantennit

Johtimettomien siirtoteiden jako:

- Mikroaaltolinkit, - SatelliittIlinkit, - Radiotie, - Infrapuna

Mitä opin:

Bluetooth hyvä esimerkki kun on itse käyttänyt: esimerkki personal area networkista, käytetään radiotietä. Toinen käytännönläheinen esimerkki: infrapunaa käytetään mm kaukosäätimissä.

Erilaiset kirjainyhdistelmät hämmentävät. Joihinkin olen törmännyt aiemminkin ymmärtämättä mitä ne tarkoittavat, mutta nyt kun niitä on avattu, osa on paljastunut hyvin yksinkertaisiksi. Esim erilaisia kaapeleita kuvaavat lyhenteet: FTP tarkoittaa foliosuojattua parikaapelia.

Kotitehtävät 2

3 protokollaa kotona:

- IP = Internet Protocol, liittyy Internetin toimintaan, - http = Hypertext Transfer Protocol eli hypertekstin siirtoprotokolla, liittyy internetissä käytettävän Gmail -sähköpostin toimintaan, - USB = Universal Serial Bus, sarjaväyläarkkitehtuuri oheislaitteiden liittämiseksi tietokoneeseen

Luento 3

Luennolla 3 käsiteltiin yksityiskohtaisesti erilaisia koodaustekniikoita ja signaalien välitystä, sekä virheiden havainnointia ja korjausmekanismeja.

Sanastoa:

encoding = muuntaa koodikielelle, vs decoding = tulkita, encoding techniques = koodaustekniikat, Amplitudi = värähdyslaajuus (http://fi.wikipedia.org/wiki/Amplitudi), Unipolaarinen koodaus = rivi koodia, polaarinen (fysiikka, kemia) = jolla on kaksi sähköisesti varautunutta napaa, modulate = (electronics) to vary the amplitude, frequency or phase of a carrier wave in proportion to the amplitude etc of a source wave (such as speech or music), modulation rate = The rate at which a carrier is varied to represent the information in a digital signal, scramble = sekoittaa, salata, muokata, carrier signal = kantoaalto (radiotekniikka), PSK = Phase-shift keying, a digital modulation scheme that conveys data by changing, or modulating, the phase of a reference signal (the carrier wave), FSK = Frequency shifting keying, square wave = kanttiaalto, distortion = vääristymä, degradation = hajoaminen, data rate = datanopeus, convey - välittää, propagate - levittää, transceiver = lähetin, sequence = järjestys, Attenuation = heikentyminen, protocol data unit (PDU)

Analoginen signaali – vaihteleva elektromagneettinen aalto

Digitaalinen signaali – ”volttipulsseja” (nykyään suositumpi)

Digitaalisesta signaalista pystyy korjaamaan virheitä, analogisesta ei.

Millä signaalia mitataan:

Amplitudi (värähtelylaajuus) – voltti, Taajuus (frequency) – hertsi, Vaihe (phase) – suhteellinen sijainti ajassa, Aallonpituus – yhden kierroksen viemä etäisyys (Aallonpituus = nopeus * aika)

Signaalin osat ovat sini-aaltoja. Spektri kertoo mitä taajuuksia signaalissa on. DC komponentti on nolla-taajuus, sitä sanotaan myö tasavirtakomponentiksi. Esimerkiksi tutussa Bluetoothissa käytetään FSK –tekniikkaa (Frequency shifting keying) eli signaalin taajuus on vaihteleva. Esimerkkeinä analogisista modulaatiotekniikoista on amplitudimodulaatio AM -radiokanavat ja taajuusmodulaatio FM –radiokanavat.

Virheiden havainnointi ja korjaus

Virheitä on kahdenlaisia: yhden, tai useamman bitin virheet. Virheellisellä bitillä tarkoitetaan tilannetta, jossa on lähetetty 1, mutta vastaanotettu 0, tai päinvastoin. Automatic Repeat Request (ARQ) on yhteisnimitys virheenkorjausmekanismeille. Virheitä voidaan havainnoida esimerkiksi laskemalla tavun pariteettibitti, joka kertoo onko ykkösten määrä parillinen.

Mitä opin

Esimerkiksi puhelussa signaali muuttuu monia kertoja ennen kuin puheääni päätyy soittajalta vastaajalle. Erilaiset signaalit soveltuvat eri käyttötarkoituksiin.

Kotitehtävä 3

Televisiolähetys siirretään vastaanottimiin digitaalisessa muodossa kaapelia pitkin. Kaapeliverkossa siirretään seka maanpäällisiä, radioteitse välitettaviä sekä satelliittiantennien kautta välitettaviä ohjelmia. Käytössä on siksi useampia taajuuksia riippuen välitystavasta. Television kaukosäätimessä käytetään siirtotienä infrapunaa.

DVD-soitin yhdistetään televisioon SCART-kaapelilla, joka on koaksaalinen ja digitaalinen signaali kulkee siinä molempiin suuntiin.

Älypuhelimella käytettävä Sportstracker lähettää digitaalista dataa johtimettomasti, satelliittien välityksellä sovelluksen palvelimelle. Data välittyy GPS-satelliittien (taajuudella L1, 1575, 4200 MHz) ja älypuhelimen välillä, kun urheilusuorituksen kestoa, matkan pituutta ja nopeutta mitataan.

Luento 4

Sanastoa

Bit – bitti, Byte – tavu, Verkkoliitäntä – network interface, Reititys – routing, Kytkin – switch, Solmupiste – node, Asema – station (verkkoa käyttävä laite), Signalointi - merkinanto, Puskuri – buffer, orthogonal frequency division multiple access (OFDMA), equalizer – taajuuskorjain, synchronizer – tahdistin.

Kanavointi (multiplexing) : Usein kahden järjestelmän välinen kommunikointi ei vie koko siirtojärjestelmän kapasiteettia ⇒ Siirtokapasiteettia voidaan jakaa useamman siirrettävän signaalin kesken. Kanavointia käytetään mm erilaisissa runkoverkoissa ja matkaviestinverkoissa. Kanavointiluokat:

- Taajuusjakokanavointi - FDMA, - Aikajakokanavointi (synkroninen ja asynkroninen eli tilastollinen) TDMA, - Koodijakokanavointi, - Aallonpituusjakokanavointi, – Taajuusjakokanavointi (FDMA, Frequency Division Multiple Access), – Aikajakokanavointi (TDMA, Time Division Multiple Access), • Synkroninen • Asynkroninen (tilastollinen) – Koodijakokanavointi (CDMA, Code Division Multiple Access), – Aallonpituusjakokanavointi (WDMA, Wavelength Division Multiple Access)

FDMA

kanava = kantoaallon kohdalle keskittynyt kaistanleveys, perustuu modulointiin, joten signaali aina analoginen , ADSL Asymmetric digital subscriber line – jakelusuunta laajempi kuin paluusuunta

TDMA

Perustuu eri signaalien viipalointiin (aikajako) bittitasolla/tavutasolla/suuremmissa yksiköissä, Siirrettävä data muodostaa kehyksiä (frame). Kehykset muodostuvat aikaviipaleista, Yhteydellä kiinteä nopeus. Esim: ISDN GSM = Global System for Mobile Communications, Synkroninen: slotteja hukataan vs tilastollinen: dynaaminen, kysyntään perustuva

Kaapelimodeemikäytössä palveluntarjoaja varaa 2 kanavaa (yksi molempiin suuntiin) datakäyttöä varten. Joka kanava on jaettu tilaajien kesken (yleensä asynkroninen TDMA)

CDMA, Code Division Multiple Access

– Käytetään johtimettomilla siirtoteillä (radiotie) • Käytetään koko taajuusalue sekä kaikki aikaviipaleet – Teoreettisesti tehokkaampi ja taajuuksien käytöltään joustavampi – Useat CDMA-järjestelmät voivat toimia samalla alueella ⇒ verkkosuunnittelu helpottuu – Häiriöiden vaikutus pienenee – Laitteet kuluttavat vähemmän tehoa • Analogista tai digitaalista dataa analogisella signaalilla • Taajuus- ja aikajakokanavoinnissa kanavoinnista huolehtii multiplekserilaite – Yhdistää ja erottelee usealta laitteelta tulevat signaalit • Koodijakokanavoinnista huolehtii signaalin lähettävä päätelaite – Vastaanottajan pitää olla tarkasti selvillä käytetystä koodaustekniikasta voidakseen vastaanottaa saapuvan signaalin – koodausavaimena yksilöllinen tieto, esim. laiteosoite (Bluetooth)

WDMA

Optinen kuitu saadaan tehokkaasti käyttöön vasta, kun saadaan siirrettyä useita signaaleja samassa kuidussa. Käytetään eri taajuisia valonsäteitä, jotka muodostavat kukin oman kanavansa. Eräänlainen FDMA.

VERKON RAKENTEISTA

• Kytkentäinen verkko koostuu toisiinsa kytketyistä solmupisteistä (node) • Verkkoa käyttäviä laitteita, esim. tietokoneita, kutsutaan asemiksi (station) • Solmut tarjoavat asemille tietoliikenneverkon palvelun ja siirtävät asemien dataa – data siirretään solmusta solmuun (kytkentä) kunnes saapuu vastaanottavan aseman liitäntäsolmuun, joka toimittaa datan perille • Yleisesti kytkentäisissä verkoissa – toiset solmut toimivat pelkästään verkon sisäisinä pisteinä, toiset taas ottavat vastaan ja luovuttavat dataa asemille – solmujen väliset linkit on jaettu kanavoinnin (multiplexing) avulla – verkot eivät ole täysin kytkettyjä (ei linkkiä jokaisen solmuparin välillä) – kuitenkin, mitä enemmän on mahdollisia polkuja solmujen välillä, sitä luotettavammaksi verkko muodostuu

Asemien välillä yhteyspolku, joka on kytketty peräkkäisillä verkkosolmujen välisillä linkeillä.

Viestinvälitys pitkin piirikytkentäistä verkkoa sisältää kolme vaihetta:

1. Yhteyden muodostus (piirin muodostus) Päästä-päähän yhteys on muodostettava ennen varsinaista datan siirtoa 2. Datan siirto 3. Yhteyden lopetus (piirin purku)” Piirikytkentäinen verkko, esim: vaihteet, yl. Puhelinverkko

Pakettikytkentäinen verkko on tehokkaampi, linkit jaetaan dynaamisesti eri asemilta tulevien pakettien kesken. Piirikytkentäisessä verkossa liikenteen kasvaessa suureksi uudet yhteydet estetään kunnes liikennemäärä alenee kun taas pakettikytkentäisessä verkossa paketit hyväksytään välitysviiveen kasvun hinnalla Jokainen datapaketti sisältää käyttäjän dataa (itse siirrettävä tieto) ja kontrolli-informaatiota (mm. osoitetiedot) Pakettikytkentäisessä verkossa voidaan määrätä eri prioriteetteja paketeille Pakettikytkennässä on käytössä kaksi eri kytkentätapaa: tietosähke (datagram) ja virtuaalipiiri (virtual circuit)

Kytkentätekniikoiden suorituskykyyn vaikuttavat:

-etenemisviive
-siirtoviive
-solmuviive/prosessointiviive (processing delay)

Reititys

1. Reititys voi olla kiinteästi määritelty: yksinkertainen, joustamaton 2. Flooding – ”tulviva reititys” packet sent by node to every neighbor, eventually multiple copies arrive at destination, no network info required, tuplat poistetaan 3. Satunnainen reititys 4. Mukautuva reititys: erilaisia algoritmeja kustannusten ym laskemiseen

Congestion - ruuhka Ruuhkanhallinnan välineitä:

-Back pressure -Choke packet

Kotitehtävä 4

DVD-soitinta käytettäessä siirtotien käyttöä voidaan tehostaa kanavoinnin eli multipleksoinnin avulla. Kanavointia sovelletaan myos TV-lahetyksiin seka Sportstracker -sovelluksen dataliikenteeseen. Kanavoinnissa siirtokapasiteettia jaetaan useamman signaalin kesken.

Taajuusjakokanavointia (FDMA) käytetään tv-kanavien välittamiseen. Kanavat erotellaan, ja digitaalinen signaali muunnetaan analogiseksi, koska tekniikka perustuu modulointiin.

Sportstracker -sovelluksen Internetissä siirtyvän ddataliikenteen tehostamiseen kaytetään koodijakokanavointia.

LUENTO 5

Verkkotopologialla tarkoitetaan tietokoneverkon perusrakennetta eli tapaa jolla verkon laitteet on liitetty toisiinsa. Verkon perustopologiat ovat väylä, rengas ja tähti. Fyysisellä topologialla tarkoitetaan sitä, miten koneet on fyysisesti liitetty toisiinsa kaapeleilla.

Internetworking - Nimensä mukaisesti tekniikka useiden verkkojen yhdistämiseen yhdeksi suureksi verkoksi. Tekniikka sisältää laitteistollisia ja ohjelmistollisia osia, tuloksena laajempi verkko, Internet

Viimeisellä luennolla käsiteltiin soluverkkoja eli matkapuhelinverkkoja. Alla kuva niiden rakenteista.

Seuraavassa kuvassa esitetään erilaisia lähetysmekanismeja.

Kotitehtävät 5

Valitsin kuvattavaksi sovellukseksi itselläni käytössä olevan Sportstrackerin, jolla voi pitää kirjaa omista urheilusuorituksista. Internetissä toimivassa sovelluksessa käyttäjä tekee itselleen profiilin, johon voi kirjautua älypuhelimen lisäksi tietokoneella. Kerrosmallin näkökulmasta sovelletaan TCP/IP protokollia. Urheilusuorituksen aikana sovellusta käytetään mukana olevalla älypuhelimella. Sovellus on tällöin yhteydessä Internetiin ja sitä kautta Sportstrackerin palvelimelle matkaviestinverkon kautta. WWW-sivujen hakeminen tehdään siten, että selaimen ja palvelimen välille muodostetaan TCP-yhteys, jossa selain voi lähettää tavujonoja palvelimelle ja palvelin tavujonoja selaimelle. IP (Internet Protocol) on TCP/IP-mallin Internet-kerroksen protokolla, joka huolehtii IP-tietoliikennepakettien toimittamisesta perille pakettikytkentäisessä Internet-verkossa. Tämä yhteys muodostetaan satelliittiantennien avulla. Kyseessä on johdoton siirtotie. Kuljetun matkan ja ajan mittaamiseen Sportstracker käyttää GPS (=Global Positioning System) satelliitteja. FTP (File Transfer Protocol)-protokolla mahdollistaa tiedostojen siirron kahden koneen välillä. Urheilusuorituksen aikana otetut valokuvat voi lähettää tätä protokollaa hyödyntäen omaan profiiliinsa.

Tietoturva television, DVD:n ja Sportstracker -sovelluksen näkökulmasta

Tietoturva-asiat koskevat fyysisia laitteita, ohjelmistoja, tietoa sekä tietoliikenneyhteyksiä. Tietoturvan tavoitteena on säilyttää edella mainittujen yhtenäisyys, saatavuus ja luottamuksellisuus. Kaikkiin aiemmin mainitsemiini esimerkkitapauksiin liittyy fyysisiin laitteisiin kohdistuvat riskit. Mitä enemmän tieto liikkuu tietoverkkoja pitkin, sitä alttiimpaa se on erilaisille tietoturvariskeille. Fyysinen laite voi kadota tai rikkoutua, tahallaan tai vahingossa, tai laite voidaan varastaa.

DVD-tallenteita hankittaessa on varmistettava tuotteen laillisuus, sillä niistä tehdään luvattomia piraattikopioita.

Televisiolähetyksissä oleellista on tietoliikenneyhteyksien virheetän toiminta. Jos kaapeliverkossa tai satelliittiyhteyksissä on ongelmia, televisio-ohjelma voi näkyä huonosti kuvan tai äänen osalta, tai voi olla, että ohjelma ei näy ollenkaan.

Koska Sportstracker -sovelluksen data siirtyy Internetin välityksellä, siihen kohdistuu entistä enemmän tietoturvariskejä. Urheilusuorituksiin liittyvä data voi paatyä vääriin käsiin, mutta sillä ei ehkä ole niin vakavia seurauksia kuin jos esim rahoituslaitoksen tietoliikenteeseen pääsisi kasiksi henkilö, jolla ei ole siihen oikeuksia. Konkreettisia riskejä olisi esimerkiksi tietoliikenneyhteyden katkeaminen kesken mitattavan urheilusuorituksen. Ohjelman saatavuus voi hairiintya, mikäli omalle käyttäjätilille kirjautuminen ei onnistu. Hakkerit voivat tunkeutua ohjelman palvelimelle huvikseen näyttääkseen kykynsä. Sovelluksen palvelin voisi myös päätyä bot-robottien haltuun, jolloin palvelinkone alkaisi lähettää haittaohjelmia muualle verkkoon. Virukset voivat sekoittaa ohjelman toiminnan. Suoritusdata voisi esimerkiksi päätyä väärän käyttäjän tilille, tai kadota kokonaan.

Yleistä kurssista Luentodiojen kieli vaihtelee suomen ja englannin välillä, joka hieman häiritsee. Koska tietotekniikan alalla kielenä usein käytetään englantia, voisi se olla ainoana kielenä dioissakin.

Wikipedia osoittautui hyväksi avuksia tämän aiheen osalta. Jos ei luennolla tai luentokalvoista jokin asia oikein auennut, pystyi wikipediasta tarkistamaan asian eri sanoin ja selkeällä tavalla esitettynä. Tenttituloksista selvinnee kuinka oikeaa tietoa siellä on.