TEA LILLBERG:N OMAT SIVUT

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.

Oma näkemukseni tietotekniikasta on hyvin rajallinen.“Tieto siirtyy tietyssä muodossa eri kohteiden välillä”. Tietotekniikkaa tarvitaan lähes kaikkeen: televisio, puhelin, tietokone, lähes jokainen eloktroninen laite pitää sisällään tietotekniikkaa, jos nyt ei ajatella ihan perinteistä valaistusta, mutta jos tähänkin kytkee esim. ajastimen, tietotekniikka on jälleen läsnä. Tietotekniikka syvällisesti ajateluna on minulle melko “ydinfysiikkaa”, työelämässä kohdatessani ongleman, otin yhteyttä IT-tukeen ja ao. osasto hoiti homman kuntoon, minun ei tarvinnut tekniikkaa murehtia. Avainsanoiksi voisin luetella muutamia sellaisia, mitkä ovat tuttuja tai jollain tasolla ymmärrettäviä: WLAN, GPS, Data, käyttöjärjestelmät, sähköinen asiointi,-tunnistus,ASDL modeemi,sosiaaliset mediat.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

Luento oli jaettu kolmeen osioon. Aluksi käsittelimme tietotekniikka yleisellä tasolla. Tietotekniikka kehittyy huimaa vauhtia. Erityisesti minä mietin matkapuhelimen huimaa kehitystä: -80 luvulla perheeseemme hankittiin miltei kymmenen kilon painoinen Ericsonin “laatikko”, nykyiset älypuhelimet taasen ovat huippumoderneja pienoistietokoneita sisältäen lähes kaiken mahdollisen. Käsittelimme myös tietoliikenneverkkojen jaottelua käyttöalueen, sovellusalueen ja verkkotyypin mukaan. Sekä eri kommunikoinnin muotoja:kiinteä, nomadi, siirtyvä. Ensimmäisen osion päätti kuva: Stallingin malli: Missä luennoitsija hyvillä esimerkeillä (johtaja, sihteeri, kuriiri) kävi kuvan läpi ja tärkeimpänä asian ja mieleeni: tieto kulkee järjestemästä toiseen aina alimman kerroksen kautta!!

Toisessa osiossa syvennyttiin kommunikointimalliin. Komponentit : lähde (generoi datan), lähetin (muuttaa datan signaaliksi) siirtojärjetelmä, vastaaotin (vastaanottaa signaalin), kohde (toistaa vastaaanotetun datan). Kommunikointimalleihin tutustuttiin myös selkeiden E-mail ja puhelinkeskustelu esimerkein. Tiedonsiirtoa lähestyttiin kommunikointiverkon avulla (WAN,MAN,LAN,PAN). Luennolla käytiin selkeimmin läpi WAN verkkoa (Wide Area Network), minkä kytkentätekniikat ovat piirikytkentä, pakettikytkentä ja ATM (solukytkentä).

Ensimmäisen luentopäivän päätti Kerrosarkkitehtuuri ja protokolla osuus, mikä olikin tämän luennon ehdottomasti haastavin ja vaikeaselkoisin asia. Kerrosarkkitehtuuria tarkastaeltiin teoreettisen kolmen kerroksen mallilla, missä johtaja, sihteeri, kuriiri esimerkki jälleen toimi hyvin. Johtaja=sovellusmoduuli, sihteeri (kommunikointimoduuli) ja verkkomoduuli (kuriiri). Lisäksi huomioimme: Sovelluskerroksessa on tärkeää sovellusolioiden osoite, kuljetuskerroksessa luotettavuus, verkkokerroksessa taas verkko-osoite. Kolmen kerroksen mallista minulle jäi mieleen se, että kukin kerros keskustelee oman vastaolionsa kanssa (protokolla) ja se jälleen, että tieto kulkee järjestelmästä toiseen vain ja ainoastaan alimman kerroksen kautta. Minulle entuudestaan aivan uudet käsitteet olivat OSI (Open System Interconnection) mikä perustuu 7 kerroksen malliin TCP/IP arkkitehtuuri, joka taas on 5 kerroksinen malli. Internet toimii TCP/IP avulla.

Jäi epäselväksi: Aihe oli minulle vaikea, mutta toivottavasti ei ylitsepääsemätön. Tipahdin veneestä kokonaisuudessaan siinä vaiheessa, kun kävimme läpi esimerkkejä tiedonsiirroista. Tyyliin: mikä protokolla käyttää ftp-komentoa, mikä TCP tai IP:tä. Luennoitsijan näyttäessä esimerkkejä käskyjonoista, salasanoista, porteista, olin pökerryksissä, mutta todella kiitollinen, että olin fyysisesti läsnä kyseisenä päivänä. Pelkkää luentomateriaalia selaamalla tiedon omaksuminen olisi ollut melko mahdotonta.

Luentopäivä 2:

Luentopäivä oli taas jaettu kolmeen osioon:

a) Protokollien yleisen toiminnot b) Tietoliikenteen Standardointi c) Siirtotiet

PROTOKOLLIEN YLEISET TOIMINNOT

Protokollan yleinen määritelmä: eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään ja niillä täytyy olla sama kieli—>tätä yhteistä kieltä kutsutaan protokollaksi. Protokolla koostuu syntaksista (sanasto), semantiikasta(toimintalogiikka) ja ajoituksesta. Protokollien perustoimintoja ovat mm. -segmentointi ja kokoaminen -paketointi -yhteyden hallinta -toimitus iokeassa jäarjestyksessä -vuon valvonta -virheen havainnointi -osoitteet -kanavointi -kuljtetuspalvelut Luennoitsija korosti seuraavaa: PROTOKOLLA TOTEUTTAA KERROKSEN TOIMINTAA.OHJAUSINFORMAATIO TOTETUTTAA PROTOKOLLAN!

TIETOLIIKENTEEN STANDARDOINTI

Standardeja tarvitaan huolehtimaan niin fyysisestä, sähköisestä kuin toiminnallisesta yhteensopivuudesta eri järjestelmien välillä. Standardoinnin etuja : Vahvistaa markkinat tuotteille ja yhteensopivuus. Tärkeitä standardointiorganisaatioita ovat Internet Society, ISO, ITU-T, ATM Forum, IEEE.

SIIRTOTIET

Siirtotiet voidaan jakaa kahteen kategoriaan: 1. johtimelliset, ohjattu (signaali kulkee fyysistä reittiä pitkin) Yleistä: Johtimellisessa siirtotiessä tiedonsiirtonopeus tai laitteiden välinen etäisyys riippuu pitkälti käytettävissä olevasta kaistanleveydestä. 2. Johtimettomat, ohjaamaton (siirtotiellä tieto langattomasti) Yleistä: Signaali etenee ilmassa antennien välityksellä. Jako: Suunnattu tai suuntaamaton.

Johtimellisia siirtoteitä ovat parikaapeli (esim.puhelinkaapeli), koaksiaalikaapeli (esim. Tv-kaapeli), valokuitu, sähköjohto Johtimettomia vastaavasti: mikroaaltolinkki, sateliittilinkki, radiotie, infrapunalinkki

Jäi epäselväksi: uusia termejä tipahtelee paljon. Minulle on epäselvää erottaa relevantti tieto vähemmän tärkeästä…Selkeä yhteenveto olisi tärkeää saada ennen tenttiä.

Luentopäivä 3:

Päivän alussa käsittelimme edellisellä luennolla jaettua monistetta ja sitä, miten olimme ymmärtäneet sen sisällön. Kävimme muutamia käsitteitä läpi alustaaksemme kolmatta luentopäivää. Esille nostettiin mm. spataalinen limitys, kaistanleveys ja käsite 256- QAM (mikä jäi edelleen minulle epäselväksi) Alussa kävimme läpi kommunikointijärjestelmää,jossa korostettiin oikean siirtotien käyttämistä oikeassa ympäristössä. Onnistunut tiedonsiirto edellyttää kahden ominaisuuden onnistumista: signaalin laatua ja siirtotien ominaisuutta. ts. tiedonsiirto on signaalin lähettämistä siirtotielle.

Siirron terminologia: a) direct link = välillä ei muita laitteita b) pint to point = siirto kahden laitteen välillä c) multi-point= enemmän kuin kaksi laitetta jakavat linkin

Signaalit jaetaan analogisiin ja digitaalisiin signaaleihin. Signaali myös koostuu useista taajuuksista, siniaalloista. Käsittelimme myös kaistanleveyttä. Jokaisella siirtotiellä on oma kaistanleveytensä. Luentokalvoilla mainittiin myös, että - analoginen signaali voidaan muuttaa analogiseksi - digitaalinen signaali analgoiseksi - analoginen digitaaliseksi ja - digitaalinen digitaaliseksi

Siirron häiriötekijöissä tuli esille, että analoginen signaalin häiriö ei poistu, se summautuu. Vastaavasti taas digitaalisessa versiossa voidaan poistaa virheitä. Suurin häiriövaikutus on kohinalla.

Päivän “kohokohtana” teimme myös ensimmäiset pistarit!

Tämä luento oli tähän mennessä ehdottomasti haastavin ja vaikein sisäistää.

Luentopäivä 4:

Ensimmäisenä aiheena oli Kanavointi eli multipleksointi. Määritelmä: kahden järjestelmän välinen kommunikointi ei vie koko siirtojärjestelmän kapasiteettia, joten siirtokapasiteettia voidaan jakaa useamman siirrettävän signaalin kesken= yhtäaikaisia käyttäjiä siirtoteille. Kanavointia käytetään mm. koaksiaalikaapeleihin tai mikroaaltolinkkeihin perustuvissa runkoverkoissa. Kanavoinnin etuna on kustannustehokkuus ja käyttötehokkuus. Kanavointi luokitellaan seuraavasti: 1.FDMA (Frequency Division Multiple Access) Taajuusjakokanavointi 2.TDMA (Time Division Multiple Access) Aikajakokanavointi 3.CDMA (Code division Multiple Access) Koodijakokanavointi 4.WDMA (Wavelength Division Multiple Access) Aallonpituusjakokanavointi

FDMA: syötettävä data voi olla joko digitaalista tai analogista. Signaali kuitenkin aina analoginen.Käyttö esim. TV-kanavien välittämiseen ja ADSL. TDMA: data oltava digitaalista. Signaali voi olla digitaalinen tai analoginen. Perustuu signaalin viipalointiin. CDMA: data joko analogista tai digitaalista, signaali analogista. Käyttö johtimettomilla siirtoteillä (radiotie). WDMA: lähellä taajuuskanavointia (FDMA). Käyttö optisissa kuiduissa.

Toisena aiheena käsittelimme Teleliikennettä versus Dataliikenne sekä piiri- ja pakettikytkentöjä.

Kytkentäinen verkko koostuu toisiinsa kytketyistä solmupisteistä (node), verkkoa käyttäviä laitteita kutsutaan asemiksi (station). Solmut tarjoavat asemille tietoliikenneverkon.

Tietoliikenne on jaettu teleliikenteeseen (esim. puhelinverkot) ja dataliikenteeseen (lähiverkot, Internet). Teleliikenne käyttää piirikytkentää ja Dataliikenne vastaavasti pakettikytkentää.

Piirikytkentä: - reaaliaikainen tiedonsiirto - viestinvälitys tapahtuu: yhteydenmuodostu →datan siirto→yhteyden lopetus

Pakettikytkentä: - data pilkotaan pieniin paketteihin siirtoa varten - kukin datapaketti sisältää datan ja kontrolli-informaation

Pakettikytkentä vs. piirikytkentä: verkon tehokkuus pakettikytkennässä tehokkaampi (piirikytkennässä linkin kanava kokoajan varattu) Näiden kahden kytkennän yhteydessä huomoitava seuraavat viiveet: etenemisviive, siirtoviive ja solmuviive (=prosessointiviive)

Lopuksi ehdimme hieman sivuta reititystä. Reitityksen valinta tehdään pienimmän hypyn tai pienimmän kustannuksen perusteella. Yleensä kustannus ratkaisee.

Päivään sisältyi myös pistareiden tulosten läpikäyminen. Se oli hyvin hyödyllistä ja samalla tuli todettua, kuinka “pihalla” sitä oikeastaan tästä kurssista on. Päivän paras anti oli yhteinen mietintäsessio, jossa muodostimme pienet ryhmät ja pohdimme, mitä tähän mennessä on jäänyt kurssista mieleen ja mitkä asiat ovat vielä täysin hukassa. Proffan avulla ainakin minulle avautui moni täysin pimenossa ollut asia!

Luentopäivä 5:

Viimeisenä luentopäivänä käytiin läpi edellisen luennon loppumateriaalia eli reititystä ja ruuhkanhallintaa.

REITITYS Reitityksen valintaa/reitityspäätöstä voidaan ajatella monien elementtien avulla: -hyppyjen määrä -kustannus -viive Helpoin tapa reitityspäätökseen on valita reitti, jossa hyppyjen määrä minimalisoitu=nopeus, mutta tämä ei välttämättä ole se kustannustehokkain tapa. Reitityspäätöstä voidaan ajatella myös siten, että missä päätös reitityksestä tapahtuu: - hajautetut solmut - keskitetyt solmut - lähettävä solmu tekee päätöksen

Reititysstategioita on neljä 1. Kiinteät taulut 2. Tulviminen 3. Satunnainen reititys 4. Mukautuva reititys

Reititykseen liittyy ruuhkanhallinta. Eli kun sisääntuleva data on suurempi kuin mitä pystytään käsittelemään, syntyy ruuhka. Puskuri täyttyy! (Solmuissa siis sisään- ja ulostulo puskuri). Eli arviolta n. 80% suorituskyvyllä siirto vielä toimii, jonka jälkeen läpäisy romahtaa. Ratkaisu: paketteja häviää tai ilmoitetaan naapurisolulle, että täyttä= ei saa lähettää enempää dataa. Viiveitä on kahdenlaista: lähetystilanteen ja jonotustilanteen viive.

Tähän väliin teimme toiset pistarit. Jotain tunsin osaavani, koska en totaalisesti mennyt lukkoon paperia lukiessani ja vastauksia raapustaessani :D

Varsinaisen 5.päivän matsku:

Mobiiliverkot Matkapuhelinverkon on soluverkko, jonka toiminta perustuu tukiasemien käyttöön.Tukiasemat eivät kommunikoi langattomasti keskenään vaan matkapuhelinkeskus tekee valinnan käytettävästi verkosta. Joskus syntyy ns. katvealueita, jolloin puhelin ei saa yhteyttä mihinkään verkkoon. Mobiiliverkossa aina viimeinen linkki on langaton. Mobiiliverkoissa esiintyvät häviämät (Signaalin voimakkuus ei tarpeeksi suuri) - nopea häviämä - hidas häviämä - tasainen häviämä - valikoiva häviämä 3G matkapuhelinverkko / GSM verkko.

Lähiverkot (LAN Local Area Network) Lähiverkko yleisin verkkotyyppi. Se on edullinen ja helposti saatavilla.Käyttö yleensä kotona ja toimistoissa. (PC-lan, taustaverkot, toimistoverkot ja Runkoverkko-lan) Lähiverkon elementtejä ovat: topologia, siirtotie, käyttäjäkontrolli. Tähtitopologia käytetyin muoto. Käyttötekniikka on joko optinen kuitu tai parikaapeli, joista jälkimmäinen yleisin eli parikaapeli Ethernet.

Lähiverkkoarkkitehtuuri: (Esim ethernet) -kattaa OSI mallin kaksi alimmaista kerrosta. 1.Fyysinen kerros (tehtävä: data signaaliksi ja sen lähettäminen siirtotielle) 2.Linkkikerros (jaetaan kahteen kerrokseen: MAC= siirtotien hallint ja LLC=linkin hallinta) LAN :Linkkikerros huolehtii lisäksi kokoaa datan kehyksiksi, purkaa kehykset vastaaotettaessa, vuonvalvonta ja virheenkorjaus. LAN: Sovelluskerros vastaa protokollimallissa FTP komennosta.

LAN verkkoja voidaan laajentaa kahdella tavalla: 1. Siltaus, tapahtuu kahden samanlaisen verkon avulla LAN+LAN 2. Reititys, kahden erilaisen verkon välillä LAN+WAN

Langaton lähiverkkko= Wireless LAN Viimeinen linkki langaton, muut johtimillisia. Esim. ADSL modeemi WLAN ominaisuudella.

Internetworking -useiden verkkojen yhdistäminen yhdeksi suureksi verkoksi -vaatimuksia: linkit verkkojen välillä, reititys ja datan siirto verkkojen välillä, tietojen ylläpito eri verkoista -komponentit: verkon eri osat,pakettikytkimet ja linkit, muodostavat pakettikyteknätäisen verkon, jota verkkoasemat käyttävät -protokollamalli: fyysinen, linkki, verkko, kuljetus, sovellus. HUOM. protokollat IP, TCP ja PDU

Viimeinen kalvosulkeinen koski TIETOTURVAA Koostuu ns. triangelimallista: luotettavuus, eheys ja saatavuus. Kaksi tärkeää termiä: 1. Data turvallisuus: varmistetaan, että yksityinen ja luottamuksellinen tieto ei pääse luvattomien käyttäjien haltuun 2. Yksityisyys, käyttäjä päättää miten tietoa kerätään, varastoidaan ja jaetaan.

Kiireisen päivän päätteeksi vielä teimme/piirsimme kokonaiskuvan siitä, mitä olemme oppineet näiden viiden luennon aikana. Ehdottomasti koko kurssin ja päivän antoisin osio. Ympyrä sulkeutui ja suurin osa käsitteistä asettui oikeille paikoilleen. (Huom. suurin osa, nyt kun kuvaa katson, niin vielä muutama asia jää pimentoon….)

Mitä opin kurssin aikana

Ensinnäkin mitä käsite PERUSTEET tarkoittaa. PERUSTE tarkoittikin PERUSTEELLISESTI. Tämä aihealue oli minulle vieras aiemmin. Eihän koskaan ole tarvinnut soittaa muutakuin IT osastolle ja homma on toiminut. Eli ihan perustaavaa laatua olevat termit olivat minulle vieraita. Sain hyvin monipuolisen ja laajan kuvan tietotekniikasta, mutta harmittaa silti, että en vieläkään pysty omaksumaan koko kurssin sisältöä. Tosin varsinainen tenttiin luku on vielä tekemättä, jospa kertaaminen auttaa asiaa. Samalla voi myös verrata omia muistiinpanojaan vaikka kurssikaverin vastaaviin, jolloin pääsee enemmän kärryille siitä, että onko ihan hukassa vai yhtä hukassa kuin toinen tai kenties jopa edellä kävijä. (Minun tapauksessa tämä viimeinen kommentti voidaan unohtaa.) Olin mukana kaikilla luennoilla ja silti kurssi oli mielestäni hyvin vaativa, läsnäolo on mielestäni ehdoton edellytys, jotta pystyy edes välttävällä tasolla ymmärtämään kurssin sisältöä. Vaativa, mutta hyödyllinen kurssi sanoisin. Ei sitten ole ihan pihalla, kun jatkossa keskustelee IT-asioista,vaikkapa kodin elektroniikka hankkiessa.

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa. kotitehtava1_tea_lillberg.pdf

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Valitse haluamasi aihealue ja etsi siihen liittyvä protokolla. Tutustu protokollaan ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan. Esitä www-osoite käyttämääsi protokollaan.

Ensimmäisten luentojen kotitehtävissä selvititte laitteita ja palveluita. Tässä kotitehtävässä selvitetään laitteiden ja palveluiden käyttämiä protokollia. Selvittäkää 3 eri protokollaa joita omassa ympäristössänne on käytössä ja etsikää protokollan standardi/määritelmä ja liittäkää kotitehtäväänne linkki ko. protokollaan. Tutustukaa WLAN artikkeliin (wikissä pääsivulla kohdassa muuta materiaalia) ja pohtikaa mikä on kurssin kannalta tärkeää, millaisia kysymyksiä, epäselvyyksiä artikkeli herättää ?

kotitehtaevae2_tea_lillberg.pdf

Eli valitsin perinteisen Internet esimerkin:

Sovelluskerros HTTP http://tools.ietf.org/html/rfc2616

Kuljetuskerros TCP http://fi.wikipedia.org/wiki/FTP

Verkkokerros IP http://tools.ietf.org/html/rfc791

Annettu artikkeli käsitteli tulevaisuuden standardeja, joilla saavutetaan aina vaan nopeampia yhteyksiä. Langattomat verkot kehittyvät kaiken aikaa. Avainkäsitteet mimo, spatiaalinen limitys ja signaalin monitie-eteneminen nostettiin esille. Artikkeli käsitteli kysymyksiä, mitä liittyy tuleviin starndardeihin: 802.11ac & 802.11ad ja niiden tuomiin haasteisiin.

KOTITEHTÄVÄ 3

Kolmannessa kotitehtävässä tarkastallaan laitteiden ja palveluiden hyödyntämiä siirtoteitä ja tiedon koodausta. Eli jälleen käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus. Jos käytetään ilmatietä niin olisi hyvä selvittää taajuusalue jolla toimitaan.

Valitsin tähän tehtävään langattomia siirtotie esimerkkejä.

1. WLAN 802.11 jolla tarkoitetaan langatonta lähiverkkotekniikkaa laitteiden yhdistämiseen ilman kaapelia. Toimii taajuudella 2,4- 5,0 GHz ja ainakin meillä kotona maksimisiirtonopeus eli datanopeus on 16 Mbs

2. Optinen kuitu eli valoaallon avulla kuljetetaan digitaalista dataa optisen kuidun ytimessä. Jöytetään vaativissa olosuhteissa esim. runko- ja kaupunkiverkot. Taajuus 100-1000 THz ja datanopeus 10 Gbs.

3. Bluetooth on langaton tiedonsiirto lähietäisyydellä.Esim.tiedonsiirto kahden matkapuhelimen välillä. Taajuus 2,5 GHz ja datanopeus 3 Mbs. Nykyisen Bluetooth 3.o:n avulla käyttäen WLAN verkkoa voidaan datanopeus nostaa jopa 24 Mbs.

KOTITEHTÄVÄ 4

Tarkastallaan 4. kotitehtävässä siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

Olin valinnut kotitehtävä nro 3:n WLAN:in, Optisen kuidun ja Bluetoothin.

WLAN eli ADSL:n sisälle rakennettu langaton internet yhteys. Käsitykseni mukaan kyseesä taajuusjakokanavointi (ADSL). Toiminta perustuu modulointiin, joten signaali aina analoginen. Sen sijaan data voidaan syöttää analogisesti tai digitaalisesti. Käyttö mielestäni tehokasta, koska esim. kotonamme voi kukin perheenjäsen käyttää omia läppäreitään samanaikaisesti. Datansiirtonopeus sen 16 Mbs:n sijaan taitaa olla puolet pienempi operaattorin lupaamaan.

Optinen kuitu: kaupungin runkoverkoissa käytetty. Optinen kuitu käyttää aallonpituusjakokanavointia. Kuitu saadaan tehokkaasti käyttöön vasta sitten kun saadaan siirrettyä useita signaaleja samassa kuidussa.

Bluetooth: käyttää koodijakokanavointia. Koodijakokanavoinnista huolehtii signaalin lähettävä päätelaite. Koodausavaimena yksilöllinen tieto esim. laiteosoite. Kaksi kännykkää “kesksutelevat” toistensa kanssa.

KOTITEHTÄVÄ 5

Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen. Tietoturva eli tutustukaa tietoturva-asioihin kappaleen 23 (ja 24) mukaisesti ja liittäkää tietoturva aiemmin käsiteltyihin konteksteihin.

Valitsin kotitehtäväksi Langattoman verkkoyhteyden WLAN:n, kun olen sitä jo aiemminkin hyödyntänyt ja sain siitä hyvää tietoa Wikipediasta ;) Eli kotonani on ADSL modeemi mikä varustettu WLAN:lla ja näin pääsevät kaikki käyttämään nettiä: lapset, mies ja kurssikaverit läppäreineen.

Standardi WLAN:lla on IEEE 802.11g. Modeemi(johon siis kytketty langaton tukiasema) on kiinnitetty parikaapelilla puhelinverkkoon ja läppäreissäni on verkkokortit(=lähetin-vastaanotin), jotka siis kommunikoivat tämän tukiaseman kanssa. Käytetty siirtotie on radioaalto.(Max nopeus 54 Mbps)

Turvallisuus asia on huomioitu siten, että WLAN on suojattu salasanalla. Itse en näe varsinaista turvallisuusriskiä WLAN:n kanssa. Ehkä huvituin hieman muuttaessamme taloomme, että suojaamattomia yhteyksiä oli tosi paljon lähitaloissa. Eli toisin sanoen olisin säästänyt operaattorikustannuksissa, jos olisin törkeästi käyttänyt naapurin Soneran verkkoa.

Kotitehtävä oli nyt hieman niukka, mutta jotta pääsen itse asiaan eli LUKEMAAN TENTTIIN, päätän osuuteni tähän.

PALAUTE KURSSISTA: En löytänyt oikeata paikkaa palautteen antamiseen, joten sen tähän täräytän. Kaikkinensa kurssi oli melko haastava. Kuten aiemmin mainitsin nämä TITE asiat ovat olleet aina kaukaisia, eikä työn puolesta niihin ole joutunut puuttumaan. Kotona riittää mustepatruunan vaihto tulostimeen ja pienten vikojen/päivitysten asennus läppäreille. Kurssi oli hyödyllinen, välillä asiat kyllä liippasi lujaa ja korkeelta ohitse, mutta yhteenveto viimeisellä luennolla oli TODELLA hyödyllinen. Jatkossa kyllä laittaisin sen heti kurssin alkuun. Se helpottaisi suuresti opiskelua! Nyt mentiin pala palalta eteenpäin ja en osannut oikein yhdistää mihin mikäkin liittyy. Eli jatkossa Big Picture alkuun ja siitä sitten palastelemaan luento luennolta, että kukin tietää mihin alueeseen tämä nyt käsiteltävä asia kuuluu. Lisäksi korostaisin läsnäoloa, jos oikeasti ei istu luennoilla, voin sanoa, että se on moro. Ainakin minä olisin tippunut heti, jos yksikin setti olisi jäänyt väliin. (Takeita osaamisesta ei kyllä vieläkään ole, mutta elän toivossa, että suoriudun tentistä.) Sitten vähän kritiikkiä, rakentavassa hengessä toki: Kurssi oli suomeksi, mikä hyvä minulle, koska aihe oli niin vieras. Luentokalvot olivat sikin sokin joko suomeksi tai enkuksi tai jopa samassa slidessa sekä että kieltä. Tähän kiinnittäisin huomiota. (Toki termistö on englanniksi, mutta siitä huolimatta.) Myös välistä mentiin sellaiselle nippeli tasolle, että täydellin tipahdus tapahtui. Oliko tämä nippelitieto edes relevanttia. Luentomateriaalia oli tosi paljon, osa hypättiin kylmän viileästi ohi. Mielestäni voisi pienen siivousurakan näiden “ylimääräisten” slidejen kanssa tehdä.

Loppuun vielä: Kiitos suuri ansiokkaasta opettamisesta. Aihe voi olla joillekin opiskelijoille vähän “kuivakka”, mutta opettajan erittäin hyvä artikulaatio ja hyvin konkreettiset: johtaja,sihteeri, kuriiri esimerkit auttoivat tosi paljon.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 7 h Luentoyhteenvedon kirjoittaminen ja materiaaliin tutustuminen: 1,5 h Kotitehtävä:1,5 h

  • Luentoviikko 2

Lähiopetus 7 h Luentoyhteenvedon kirjoittaminen ja materiaalin tutustuminen 2 h Kotitehtävä 1,5 h

  • Luentoviikko 3

Lähiopetus 7 h Yhteenveto ja kotitehtävä 3 h

  • Luentoviikko 4

Lähiopetus 7 h Kotitehtävät ja yhteenveto 4 h

  • Luentoviikko 5

Lähiopetus 7 h Kotitehtävät ja yhteenveto 4 h


http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/start