meta data for this page
  •  

Ennakkonäkemys aihealueesta:

Ennen kurssia mielsin tietoliikenteen tiedon siirroksi paikasta A paikkaan B. Esimerkiksi tietokoneesta toiseen, järjestelmästä toiseen, tietokoneelta kännykkään jne. Olin ollut myös monissa eri järjestelmien testauksissa pääkäyttäjän roolissa jossa bittinikkari testaili sanomien siirtymistä järjestelmien välillä. Mitään syvällisempää tietoa minulla ei ollut aihepiiristä.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

Päivän aihe: Yleiskuva mitä tietoliikenne on, kommunikointimalli ja sen tehtävät, kerrosarkitehtuuri, protokolla, FTP, OSI, TCP

Päivän tärkeimmät asiat: Yleiskuva aihealueesta ja kommunikointimallista, Stallingsin malli

Mitä opin tällä kertaa:

- Yleisimmät kerrosarkitehtuurit: Stallingsin kolmen kerroksen malli, 7-kerroksinen OSI ja 4-kerroksinen TCP/IP

- Stallingsin malli on tärkeä ja se on opeteltava hyvin

- Kommunikointimallin komponentit: lähde, lähetin, siirtojärjestelmä, vastaanotin ja kohde

- Kommunikointi tapahtuu aina alimman kerroksen kautta

- portti = sovelluksen osoite

- FTP, TCP, IP → viimeinen kirjain P tarkoittaa aina protokollaa

Jäi epäselväksi: Tekninen puoli ja asioiden syvällisempi ymmärrys vaatii vielä aikaa ja lukemista

Luentopäivä 2:

Päivän aihe: Protokollat ja niiden yleiset toiminnot, tietoliikenteen standardointi ja siirtotiet

Päivän tärkeimmät asiat: Protokollien tehtävät ja erilaiset siirtotiet

Opittuja asioita:

- Protokolla on kahden elementin välistä keskustelua joka koostuu syntaksista (esim. kuka laskuttaa ja ketä, sisältö), semantiikasta (laskun maksaminen) ja ajoituksesta (mihin mennessä maksetaan).

- Ohjausinformaatio toteuttaa protokollan, protokolla toteuttaa kerroksen toiminnan

- UDP on epäluotettava protokolla → ei kerro menikö viesti perille (vrt. postikortin lähettäminen), TCP puolestaan on luotettava, joka kertoo heti menikö viesti perille (vrt. puhelinkeskustelu)

- Eri kerroksilla on eri kokoisia datalohkoja → pienempiä lohkoja käsittelevä kerros voi joutua pilkkomaan dataa pienempiin osiin = segementointi.

- Paketointi = ohjausinformaation lisäämistä

- Kommunikointi voi olla yhteydellistä (puh.kesk.) tai yhteydetöntä (globaali osoite,postikortti)

- Vuon valvonta = toimenpide, jolla vastaanottaja säätelee lähettäjän lähetysnopeutta

- Virheentarkkailuun erilaisia tapoja (havainnointi, saapuneiden pakettien vahvistus, uudelleenlähetys tietyn ajan jälkeen, virheellisten pakettien vahvistus)

- Verkkotason osoitetta käytetään pakettien reitittämiseen verkossa, jolloin se on globaali koko verkon alueella, esim. IP. Globaalin osoitteen on oltava yksiselitteinen ja kaikkialla käytettävissä.

- Osoite voi olla: unicast (lähetys yhdelle järjestelmälle/oliolle), multicast (useammalle kuin yhdelle, ei kaikille) tai broadcast (lähetys kaikille vastaanottajille)

- Kanavointi = multipleksointi

- Standardointi = tarvitaan huolehtimaan niin fyysisestä, sähköisestä kuin toiminnallisesta yhteensopivuudesta eri järjestelmien välillä. Edut: vahvistaa markkinat tuotteelle, yhteensopivuus. Haitat: jäädyttävät teknologiaa, useita standardeja samalle asialle, kompromissit

- ISO, ITU

- Siirtoteillä siirretään tietoa järjestelmien välillä. Jako 2 kategoriaan: johtimelliset (=ohjatut), parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu, sähköjohto, signaalit kulkevat fyysistä reittiä pitkin. Johtimettomat (=ohjaamattomat), mikroaallot, satelliittilinkit, radiotie, infrapunalinkit, tieto siirtyy langattomasti.

- Vaimeneminen = signaalin tehon väheneminen

- Heijastuminen – radioaallot heijastuvat osuessaan esteeseen joka on tasainen suhteessa signaalin aallonpituuteen

- Taipuminen – radioaallot taipuvat ja leviävät esteeseen osuessaan

- Sironta – tapahtuu kun radioaallot osuvat epätasaiseen esteeseen. Tarkoittaa, että osa radioaallon energiasta synnyttää uusia radioaaltoja eri suuntiin

- Monitie eteneminen – signaali saapuu kohteeseen useaa reittiä pitkin

- Radiotie – eniten käytetty johtimeton siirtotie nykypäivän tietoliikenteessä (matkapuhelinjärjestelmät, bluetooth, radio- ja TV-lähetykset, langattomat lähiverkot

- Infrapuna – infrapuna-alueella olevaa valoa käytetään signaalin siirtoon, lähettimen ja vastaanottimen oltava näköyhteydellä, ei läpäise esteitä.

Luentopäivä 3:

Päivän aihe: Signaalin koodaus ja modulointi eli signaalin käsittely siirtotielle sopivaan muotoon

Päivän tärkeimmät asiat: Signaalin käsittely koodauksen ja modulaation avulla

Mitä opin tällä kertaa:

En päässyt luennolle työesteiden vuoksi ja materiaalin kahlaaminen oli lievästi sanottuna enemmän kuin haasteellista koska tämä osio oli hyvin teknistä tietoutta ja vielä englannin kielellä. Eli putosin aika pahasti kärryiltä. Järkytyksestä toivuttuani yritin kasata päivän asioita luentomateriaalia, nettiä ja wikiä apuna käyttäen:

- Analoginen signaali on jaksoton, kuvaajana jatkuva käyrä ajan suhteen

- Digitaalinen signaali on jaksollinen, data tietyillä tasoilla ja kuvaaja kanttiaalto, koostuu kahdesta tasavirtakomponentista, kaistanleveys riippuu datamäärästä

- digitaalinen signaali on halvempi ja kohinattomampi kuin analoginen mutta vaimenemisen suhteen huonompi kuin analoginen

- signaalit koostuvat monista taajuuksista ja rakentuvat siniaaltokomponenteista

- kaistan leveys = spektrin leveys (spektri = signaalin sisältämä taajuusalue)

- siirtotien kapasiteetti = maksiminopeus, jolla dataa voidaan siirtää annettua kanavaa pitkin annetuissa olosuhteissa

- viiveen vääristymä = bitit menevät päällekkäin

- vaimeneminen = signaalin vahvuus heikkenee välimatkan pidentyessä

- Koodaustekniikoita:

o digitaalinen data ja digitaalinen signaali: NRZ-L, NRZI, Bipolar-AMI, Pseudoternary, Manchester, Differential Manchester

o digitaalinen data ja analoginen signaali: ASK, FSK, PSK

- Analogisen datan muuttaminen digitaaliseksi = digitalisointi

- Analoginen data ja analoginen signaali → käytetään modulaatiota (amplitudi-, taajuus- tai vaihemodulaatio)

- Siirto voi olla synkronoitua (= datassa start- ja stop-elementtien sijalla liput ja siirrettävät datapätkät pitkiä) tai synkronoimatonta (= data lähetetään 5-8 bitin pätkissä joiden alkuun ja loppuun liitetään start- ja stop-elementit synkronoinnin onnistumiseksi)

- Virheenkorjausmenetelmiä: Stop and Wait, Go Back N ja ARQ

Jäi epäselväksi: Kokonaisuuden hahmottamisessa pahoja puutteita, asioiden sisäistäminen omin opiskeluin hieman hankalaa.

Luentopäivä 4:

Päivän aihe: Kanavointi, piiri- ja pakettikytkentä ja reititys

Päivän tärkeimmät asiat: Kanavointi, kanavointitekniikat sekä piiri- ja pakettikytkentäiset verkot

Mitä opin tällä kertaa:

Pääsin luennolle vain iltapäivän ajaksi työstä johtuen. Hieman haasteellista tämä opiskelu on kun näitä intensiivipäiviä jää väliin. Tällaisessa aiheessa läsnäolo helpottaisi elämää kummasti. Onneksi tämä osio ei ollut ihan yhtä paha kuin edellinen.

- kanavointi, toiselta nimeltään multipleksointi on keino, jolla saadaan yhtäaikaisia käyttäjiä siirtotielle

- kanavointia käytetään esim. kuiduissa, koaksiaalikaapeleissa ja mikroaaltolinkeissä sekä radioteillä

- perustuu multipleksareiden käyttöön; yhdellä linjalla monta kanavaa käytössä

- kanavointi on kustannustehokasta, tila saadaan hyötykäyttöön

- kanavointiluokat: taajuuskanavointi (FDMA, ADSL, xDSL), aikajakokanavointi (TDMA, synkroninen / asynkroninen), koodijakokanavointi (CDMA) ja aallonpituusjakokanavointi (WDMA)

- FDMA (taajuus):

o kukin signaali omalla taajuusalueella eli kanavalla

o kanavien välille jätetään ns. varmuusväli jotta kanavat eivät häiritse toisiaan

o siirtotien kapasiteetin tulee ylittää signaalin kaistanleveysvaatimukset

o data voi olla digitaalista tai analogista mutta signaali aina analoginen

o perustuu modulointiin

o käytetään esim. TV-kanavien välittämiseen (TV:n radio- ja kaapelilähetys toimii FDMA tekniikalla)

- ADSL(taajuus):

o tarjoaa nimensä mukaan ratkaisun tilaajan ja etäverkon välille

o jakelusuunta laajempi kuin paluusuunta

o käyttää olemassa olevaa puhelinkäyttöön tarkoitettua parikaapelia

o alun perin suunniteltu video-on-demand- palvelulle mutta internet-käyttö tullut pääasialliseksi palveluksi

- TDMA(aikajako):

o digitaalisille signaaleille tai digitaalista dataa kuvaaville analogisille signaaleille

perustuu signaalin viipalointiin (aikajakso) bittitasolla , tavutasolla tai suuremmissa yksiköissä

o kapasiteettivaatimukset kuten FDMA:ssa

o synkroninen TDMA: datan oltava digitaalista, signaali voi olla digitaalinen tai analoginen, ei tarvitse ohjausinformaatiota datan yhteydessä (ei linkkiprotokollaa), ei sovellu hyvin tietokonekäyttöön (epäsäännölliset lähetykset)

- Tilastollinen (=asynkroninen) TDMA:

älykäs TDMA, aikavälit varataan dynaamisesti tarpeen mukaan eli käyttää käyttää hyödykseen siirtojen taukoja, vaatii ohjausinformaation, käytetään esim. tv-kaapelimodeemeissa joissa dataa varten 2 kanavaa jotka jaettu tilaajien kesken

- CDMA (koodijako):

tärkeä koodausmenetelmä johtimettomille siirtoteille, toteutus taajuushyppelyllä tai suorasekvenssillä, etuina häiriönsieto, signaalin salaus, teoreettisesti tehokas ja taajuuksien käytöltä joustava

- WDMA (aallonpituusjako): käytetään optisessa yksimuotokuidussa, käytetään eri taajuisia valonsäteitä jotka muodostavat kukin oman kanavansa

- piirikytkentä:

o reaaliaikainen kommunikointiväylä (puhe, videoneuvottelussa parempi kuin pakettikytkentä)

o sovelias teleliikenteen ongelmiin → kehitetty puheen siirtoon

o viestinvälitys sisältää 3 vaihetta: yhteyden muodostus, datan siirto, yhteyden lopetus

o dataa siirretään vakionopeudella

o kanavan kapasiteetti on varattuna ko. yhteydelle koko yhteyden ajan vaikka dataa ei kulkisikaan

o käytetään: yleinen puhelinverkko (PSTN), vaihteet (PBX), yritysten yksityiset verkot, datavaihteet

o yhteydenmuodostus vie aikaa

- pakettikytkentä:

o data pilkottu paketteihin

o paketti = dataa + ohjausinformaatiota

o lähetys solmulta solmulle, solmujen oltava tietoisia verkon tilasta eli mitä reittiä käytetään

o etuna tehokkuus

o kytkentätavat: tietosähke ja virtuaalipiiri

- Jäi epäselväksi: Kanavointitekniikat teknisessä mielessä. Yleisellä tasolla ymmärretty osa mutta osa hieman hepreaa.

Luentopäivä 5:

Päivän aihe: Reititys, lähiverkko, mobiiliverkko

Päivän tärkeimmät asiat: Reititysstrategiat ja mobiili- ja lähiverkot

Mitä opin tällä kertaa:

Reititys = ohjauspäätökset datan/signaalin siirrossa :

• reitinvalinnassa kriteerinä lyhin tai halvin reitti

• pakettikytkentäisen verkon reititystekniikkaan vaikuttavat suorituskyky, aikapäätös, päätöspaikka, verkkoinformaation lähde ja verkkoinformaation päivitys

Reititysstrategiat:

• kiinteät taulut on yksinkertainen mutta joustamaton

• flooding eli kaikki reitit kokeillaan/käytetään

• satunnainen eli ei tarvita verkkotietoja, lähetys johonkin solmuun

• mukautuva reititys vaatii tietoja verkon tilasta, käytössä lähes kaikissa pakettikytkentäisissä verkoissa; parantunut suorituskyky ja ruuhkan hallinta; tiedonlähteet yksittäinen solmu, viereiset solmut tai kaikki solmut

• ARPANET-strategiat perustuvat viiveiden estimointiin tai laskentaan

Mobiiliverkot:

• soluverkko jonka soluissa on tukiasemat, jotka matkapuhelin etsii

• tukiasema ohjaa puhelun matkapuhelinkeskukseen, joka etsii vastaanottajan tukiaseman

• liikuttaessa solusta toiseen tukiasema vaihtuu

• tukiasemat eivät keskustele keskenään vaan matkapuhelinkeskus linkittää tukiasemat

• siirtotien jako: 3G koodijakokanavointi, GSM aikajakokanavointi

Lähiverkot:

• nopeus kasvaa jatkuvasti

• avainkomponenttejä: verkon topologia, siirtotie ja siirtotien käyttöoikeus

• tekniikka: useasti parikaapeli Ethernet (vastaa kerrosarkkitehtuurin kahta alinta kerrosta: fyysinen kerros → data signaaliksi ja lähetys siirtotielle, linkkikerros → MAC-kerros (siirtotien hallinta) ja LLC-kerros (linkin hallinta)

• laajennus saadaan siltaamalla samanlaisten verkkojen välillä tai reitittämällä erilaisten verkkojen ollessa kyseessä (IP-osoitteet)

• viimeinen linkki langaton mutta muuten linkit ovat johtimellisia

• tukiasema (esim. ADSL) kiinni verkossa

Jäi epäselväksi: Tekninen puoli, taas kertaalleen.

Mitä opin kurssin aikana: Kurssi on ollut erittäin hyödyllinen ja tietyt lyhenteet joihin olen törmännyt mm. töissä, ovat saaneet “merkityksen” eli auenneet minulle. Perusymmärrys tietoliikenteeseen liittyvistä asioista on auennut yleisellä tasolla, ei tosin teknisellä puolella niinkään. Se vaatii vielä paljon lisäopiskelua jota tenttiin lukemalla varmaan tulee pakostakin lisättyä.

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa.

1* pöytäkone (LAN) joutaa romukoppaan…

4* läppäri (internet yhteys ADSL modeemin kautta, WLAN, työkäyttö VPN-yhteydellä yritysverkkoon) - sähköposti, internet yms.

Langaton tulostin, WiFi liitännällä, käyttö kaikilta läppäreiltä

Televisio

Puhelimet (GSM) → puhelut, tekstiviestit

Navigaattori (GPS) → reitinhaku

Kysymykset:

Miten sähköpostin kulku tapahtuu teknisesti? Miten valokuitu toimii? Miten tietokoneen osoite muodostuu ja missä vaiheessa?

Kotitehtävä 2:

Tässä kotitehtävässä selvitetään laitteiden ja palveluiden käyttämiä protokollia. Selvittäkää 3 eri protokollaa joita omassa ympäristössänne on käytössä ja etsikää protokollan standardi/määritelmä ja liittäkää kotitehtäväänne linkki ko. protokollaan.

Nettiselaaminen:

Netissä sivustojen selaamisessa on käytössä HTTP-protokolla (Hyper-Text Transfer Protocol, hypertekstin siirtoprotokolla) eli verkkoselaimet kommunikoivat palvelimien kanssa

käyttämällä HTTP-protokollaa sivujen hakemiseen. HTTP:llä selaimet voivat sekä lähettää tietoja palvelimelle että hakea niiltä WWW-sivuja. Tällä hetkellä käytetyin HTTP on HTTP/1.1 (RFC 2616).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Verkkoselain

Sähköposti:

Käytössäni on Windows mail –sähköposti joka käyttää POP3 protokollaa (Post Office Protocol, version 3). Se on vanhin, yksinkertaisin ja ehkä tunnetuin sähköpostin hakemiseen tarkoitettu protokolla. Se kopioi viestit palvelimelta sille koneelle, josta yhteys on otettu. Samalla viestit hävitetään palvelimelta. POP3 protokollan etuna on, että se ei rasita palvelimen resursseja, eikä yhteyttä tarvitse pitää päällä viestien käsittelyssä. (RFC 1939).

Lähtevä posti käyttää palvelinta SMTP (portti 25) ja tuleva sähköposti käyttää palvelinta POP3 (portti 110). Mikäli käytössä olisi SSL suojaus, portit olisivat 465 ja 995. http://fi.wikipedia.org/wiki/POP3

http://www5.sonera.fi/ohjeet/S%C3%A4hk%C3%B6postiohjelmat?useskin=sonera4

Tiedostojen siirtäminen:

FTP protokolla (File Transfer Protocol) on TCP protokollaa käyttävä tiedostonsiirtomenetelmä kahden tietokoneen välille. FTP yhteys toimii asiakas-palvelin –periaatteella. Esimerkiksi web-sivujen tiedostojen siirtäminen palvelimelle omalta tietokoneelta. (RFC 959)

http://fi.wikipedia.org/wiki/FTP

Tutustukaa WLAN artikkeliin (wikissä pääsivulla kohdassa muuta materiaalia) ja pohtikaa mikä on kurssin kannalta tärkeää, millaisia kysymyksiä, epäselvyyksiä artikkeli herättää ?

WLAN artikkeli

- Kehitys menee huimaa vauhtia eteenpäin ja mietityttää kuinka pitkään voidaan aina kehittää tehokkaampia ja parempia vaihtoehtoja tiedon siirtoon ja yleensäkin tietotekniikkaan? Missä tulee taantuma vai tuleeko ollenkaan?

- Riittääkö kaikille uusille vaihtoehdoille käyttöä? Pysyvätkö käyttäjät, laitteet ja ympäristö mukana kehityksessä? Osataanko/ ymmärretäänkö kaikkea hyödyntää oikein ja tehokkaasti?

- Kun mennään aina nopeampiin siirtoteihin, tuleeko mahdollisesti ongelmia?

- Kurssin kannalta tärkeää on ymmärtää verkkojen eri variaatiot ja niiden merkitys ja kehityskohteet, yleisesti käsitteistö ja suuntaus mihin ollaan menossa.

Kotitehtävä 3:

Kolmannessa kotitehtävässä tarkastallaan laitteiden ja palveluiden hyödyntämiä siirtoteitä ja tiedon koodausta. Eli jälleen käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus. Jos käytetään ilmatietä niin olisi hyvä selvittää taajuusalue jolla toimitaan.

Linkit:

Ohjelmistoradio

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjelmistoradio

Digitaalitelevisio

http://fi.wikipedia.org/wiki/Digitaalitelevisio

Videoneuvottelun keskusyksikkö (koodekki)

http://video.funet.fi/videoneuvotteluopas/tietoa-videoneuvottelusta/document.2009-02-25.7786012611?set_language=en

Kotitehtävä 4:

Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

Ohjelmistoradio:

Ohjelmistoradio on radio, jossa kanavan modulaation aaltomuotoon määritelty ohjelmallisesti. Toisin sanoen aaltomuodot generoidaan digitaalisesta signaalista. Digitaalisignaali muunnetaan analogiseksi signaaliksi laajakaistaisella DA-muuntimella ja mahdollisesti ylös-muunnetaan IF-taajuudesta RF-taajuudelle. Vastaanotin toimii käänteisesti, käyttäen laajakaistaista AD-muunninta, joka nappaa kaikki ohjelmistoradion kanavat. Kanavan aaltomuoto erotetaan, alas-muunnetaan ja ilmaistaan ohjelmistolla. Ohjelmistoa ajetaan yleiskäyttöisellä prosessorilla.

Radiojärjestelmien lukumäärän lisääntyminen aiheuttaa taajuusspektrin ruuhkautumista. Koska ohjelmistoradio toimii laajalla taajuusalueella ja sen käyttämä aaltomuoto määritetään ohjelmistolla, tulevaisuudessa ohjelmistoradion avulla voidaan kontrolloida spektrinkäytön tehokkuutta paremmin kuin perinteisillä tekniikoilla. Jos radion laskentakapasiteettia on varattu suunnitteluvaiheessa riittävästi, radio voi suorittaa spektrin monitorointia myös tiedonsiirron aikana.

Maanpäällisen verkon digitaalitelevisio (antenniverkko):

http://fi.wikipedia.org/wiki/DVB-T

Videoneuvottelu:

ISDN tai IP, linkki.

http://www.helsinki.fi/atk/lehdet/201/videoneuvottelun%20tekniikkaa.html

Kotitehtävä 5:

Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen. Tietoturva eli tutustukaa tietoturva-asioihin kappaleen 23 (ja 24) mukaisesti ja liittäkää tietoturva aiemmin käsiteltyihin konteksteihin.

Selkeän kokonaiskuvan saadakseni yritin valita mahdollisimman yksinkertaisen sovelluksen eli sähköpostin toiminta joka on verrattavissa kirjeen lähettämiseen. Henkilö kirjoittaa sähköpostin jollain ohjelmalla → ohjelma lähettää sen sähköpostipalvelimelle → palvelin lähettää sen eteenpäin sähköpostiosoitteen perusteella internetin kautta toiselle sähköpostipalvelimelle. Vastaanottava sähköpostipalvelin taas lähettää viestin vastaanottajalle sähköpostiohjelmalla → vastaanottaja voi lukea viestin.

Lähettämisessä käytetään aina SMTP-protokollaa. Vastaanottamisessa voi olla useampia erilaisia protokollia kuten yksinkertainen POP tai monipuolisempi IMAP. Jos sähköpostia luetaan www-selaimen kautta esim. gmail tai hotmail, käytetään HTTP-protokollaa.

Siirtotie riippuu täysin siitä miten ja minkälaisella laitteella sähköpostia lähetetään.

Tietoturva:

Tietoturvalla tarkoitetaan tietojen, palvelujen, järjestelmien ja tietoliikenteen suojaamista. Tietoturvallisuuden uhkina pidetään erilaisia huijausyrityksiä, henkilökohtaisen yksityisyyden loukkauksia, roskapostia, tietokoneviruksia, verkkoterrorismia.

Tietoturva voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin: työasemien, palvelinten, tietokoneverkon ja sovellusten turvallisuus sekä ympäristöturvallisuus. Työasemien tietoturvaan kuuluu käyttäjien tunnistus ja käyttöoikeudet sekä niiden hallinta. Palvelimien tietoturvaan kuuluvat edellä mainittujen lisäksi varmuuskopioinnit, levyjärjestelmien kahdennukset, auditointi ja verkon käytön rajoitukset. Verkon tietoturvaan kuuluvat palomuurit, kytkimet, reititys, verkonhallinta ja vianselvitys. Tietoliikennettä suojataan VPN-ratkaisuilla.

Yllä mainitussa sähköpostisovelluksessa tietoturvaan liittyy monenlaisia uhkia. Huono salasana tai salasanan kirjoittaminen ylös johonkin voi johtaa siihen, että toinen henkilö voi päästä käyttämään toisen sähköpostiohjelmaa ilman lupaa aiheuttaen tuhoja. Mikäli kyseessä on arkaluontoisia viestejä, ne kannattaa salata salausavaimilla. Roskapostit ja huijausviestit voivat myös aiheuttaa ongelmia tietoturvaan. Roskapostit voivat tuoda erilaisia viruksia tullessaan. Onkin erittäin tärkeää että tietokoneen suojaohjelmat ja palomuuri ovat kunnossa.