VALMIS

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.

Tietoliikenne merkitsee minulle työtäni helpottavaa ja mahdollistavaa tekniikkaa. Sen lisäksi tietoliikenne näkyy lähestulkoon jokapäiväisessä elämässäni mm. yhteydenpitovälineenä. Työssäni käytän tietotekniikkaa monipuolisesti, esim. SAP, Excel sekä työnantajani omat raportointityökalut SPORT ja SCORE. Yhteydenpitoa hoidan suurimmaksi osaksi sähköpostin avulla, kuten myös Lyncillä. Vapaa-aikana tietoliikenne tarjoaa minulle mm. mahdollisuuden pitää yhteyttä ystäviini sosiaalisen median tai sähköpostin kautta. Myös tiedonhaku hoituu internetin välityksellä. Opintojeni suorittaminen olisi lähes mahdotonta tai ainakin hyvin paljon vaikeampaa ilman tietoliikennettä. Tiedonhaku ei-sähköiseti olisi todella paljon hitaampaa, yhteydenpito toisilla paikkakunnilla asuvien opiskelukavereiden kanssa olisi todella vähäistä ilman Skype- tai sähköpostimahdollisuutta. Myös tiedonkulku vaikeutuisi huomattavasti.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

  • Päivän aihe:Tietoliikennetekniikan perusteet
  • Päivän tärkeimmät asiat:
    1. Kommunikointimalli (source system - transmission system - destination system)
    2. Kerrosarkkitehtuuri (protokollat,OSI, TCP/IP)
    3. Verkot
  • Mitä opin tällä kertaa:

- Kommunikointimalli on teoreettinen malli, joka kuvaa tiedonsiirtoa laitteiden välillä. Se sisältää tarvittavat laitteet, toiminnot laitteissa ja niiden välillä, siirrettävän tiedon muodon ja etenemisen sekä lähettäjän ja vastaanottajan päät. Kommunikointimallissa tärkeää ovat source system, joka muodostuu sourcesta (lähde)ja transmitteristä (lähetin), transmission system sekä destination system, joka puolestaan koostuu receiveristä (vastaanotin) ja destinationista (kohde). Kommunikointimallin osatehtäviä ovat: siirtojärjestelmän hyödyntäminen, liityntä siirtotiehen, signaalin luonti, synkronointi, yhteyden hallinta, virheen havainnointi ja korjaus, vuon valvonta, osoitteet, reititys, sanoman/viestin muotoilu, virheistä toipuminen, turvallisuus sekä järjestelmän-/verkonhallinta. Tiedonsiirto voi olla joko toisiinsa kytkettyjen laitteiden välistä kommunikointia tai verkon kautta tapahtuvaa tiedonsiirtoa.

- Kommunikoinnissa järjestelmien välillä lähteen ja kohteen tehtävät jaetaan yleensä osakokonaisuuksiin eli kerroksiin. Tämä jako muodostaa kerrosarkkitehtuurin/kerrosmallin, jonka avulla järjestelmästä saadaan hallittavampi. Kaksi yleisintä kerrosmallia ovat OSI (7 kerrosta) ja TCP/IP (5 kerrosta). Kommunikointi järjestelmien välillä tapahtuu AINA alimman kerroksen kautta. Jokaisella kerroksella on oma tehtävänsä ja keskustelu protokollan mukaan tapahtuu aina saman kerroksen vastinolion kanssa.

  • Jäi epäselväksi:

- Jos kommunikointi järjestelmien välillä tapahtuu alimman kerroksen kautta, kuten ilmeisesti tiedonsiirtokin, miksi pitää olla kerrosten välillä tapahtuvaa “keskustelua”?

- Protokolla itsessään ei aivan kokonaan auennut minulle.

- Myös kerrosten välillä tapahtuvat palvelut vaikuttivat monimutkaisilta.

Luentopäivä 2:

* Päivän aihe:Kerrosmallit ja tiedonsiirron perusteet

  • Päivän tärkeimmät asiat:
    1. Protokollien yleiset toiminnot
    2. Tietoliikenteen standardointi
    3. Siirtotiet
  • Mitä opin tällä kertaa:

- Protokollia tarvitaan järjestelmissä sijaitsevien olioiden välisen keskustelun yhteiseksi kieleksi.

- Protokollat koostuvat: Syntaksista (merkkiyhdistelmä), semantiikasta (toimintamalli) ja ajoituksesta (mm. siirtonopeus, pakettien oikea järjestys)

- Protokollien toimintoja: Segmentointi (datavirtojen välittäminen datalohkoina [riippuen sovelluksesta] kahden olion välillä, jolloin erikokoisia lohkoja käsittelevät kerrokset voivat joutua pilkkomaan datan pienempiin osiin) ja kokoaminen (segmentoinnin vastatoimenpide), paketointi (ohjausinformaation lisääminen dataan), yhteyden hallinta (yhteydetön/yhteydellinen [yhteyden muodostaminen - tiedon siirto - yhteyden purkaminen] kommunikointi), toimitus oikeassa järjestyksessä (tärkeää etenkin yhteydellisessä kommunikoinnissa, paketit voidaan numeroida), vuon valvonta (vastaanottaja säätelee lähettäjän lähetysnopeutta, toteutetaan useiden kerrosten protokollissa), virheen havainnointi (Korjaus = käytetään pienentämään virheiden vaikutuksia, usein virheen havainnointi ja uudelleenlähetys, joissain protokollissa korjaus tapahtuu virheenkorjauskoodin avulla, tapahtuu myös useilla kerroksilla. Tarkkailu = havainnointi, saapuvien pakettien vahvistus, uudelleen lähetys, virheelisten pakettien vahvistus), osoitteet (osoitustaso [kommunikoivan olion taso järjestelmässä], osoituksen laajuus [käytetään pakettien reitittämiseen verkossa], yhteystunnisteet [käytetään lähinnä yhteydellisessä kommunikoinnissa, edut: pienempi ohjausinformaatio, reititys ja kanavointi helpottuvat, tilatietojen käyttö], osoitustila [lähetys joko yhdelle tai useammalle tai kaikille vastaanottajille]), kanavointi (useat yhteydet yksittäiseen järjestelmään tai yksittäisellä siirtotiellä tai yhteyksien kuvaus tasolta toiselle), kuljetuspalvelut (prioriteetti, palvelutaso, tietoturva).

- Standardointia tarvitaan vastaamaan fyysisestä, sähköisestä ja toiminnallisesta yhteensopivuudesta eri järjestelmien välillä.

- Standardoinnin edut: vahvistaa markkinat tuotteille (antaa edellytykset massatuotantoon), yhteensopivuus.

- Standardoinnin haitat: jäädyttävät teknologiaa (standardointiprosessin hitaus), useita standardeja samalle asialle, kompromissit.

- Internetissä usein teollisuusstandardeja (melko vakiintuneita, johtavien valmistajien noudattamia periaatteita ja käytäntöjä)

- Standardin vaatimukset: vakaa ja ymmärrettävä, teknisesti kilpailukykyinen, määrittelyllä tulee olla useita itsenäisiä ja erillisiä yhteen sopivia toteutuksia ja kokemusta määrittelyn toimivuudesta, yleisesti tuettu ja hyväksytty, tunnistettavasti hyödyllinen Internetille, joko osalle tai kokonaisuudelle. Standardointiprosessi: Internet draft (epävirallinen luonnos → muokataan ja osasta tulee RFC:tä), Proposed standard (standardiehdotus, jonka ongelman tulee olla riittävän vakaa, ymmärretty, hyvin kommentoitu ja käyttökelpoinen), Draft standard (laajat toetutukset ja käyttökokemukset, jotta voidaan havaita ja korjata mahdolliset virheet ja puutteet), Internet standard.

- Työryhmät, jotka perustettu ratkaisemaan yhtä aihealueensa ongelmaa → muodostetaan komiteoita → ISO = International Organization for Standardisation (kansainvälinen standardointi organisaatio)

- Standardoinnin vaiheet: 1. Idea (toimitetaan sopivalle tekniselle komitealle ja sen sisällä toimivalle työryhmälle, joka tuottaa tekniset selvitykset ja julkaisee ne luonnosehdotuksena [DP, Draft Proposal]), 2. Kirjaus (sihteeristö kirjaa työryhmän toimittaman DP:n kun se on hyväksytty teknisessä komiteassa), 3. Editointi (sihteeristö tuottaa DP:stä ISOn mallien mukaisen dokumentin, joka muodostaa kansainvälisen standardin luonnoksen [DIS, Draft International Standard]), 4. Keskustelu (DISstä keskustellaan ja hyväksyntään vaaditaan 50%:n kannatus teknisessä komiteassa ja 75%:n kannatus kaikissa äänestävissä organisaatioissa, dokumenttia voidaan myös muuttaa, mikäli riittävää kannatusta ei löydy), 5. Hyväksyntä (hyväksytty DIS palautetaan sihteeristölle, josta se toimitetaan ISOn hallintaelimiin), 6. Kansainvälinen standardi (hallintaelimet hyväksyvät DISn kansainväliseksi standardiksi [IS, International Standard], 7. Julkaisu (hyväksynnän jälkeen ISO julkaisee uuden kansainvälisen standardinsa).

- Siirtotiet voidaan jakaa kahteen kategoriaan: Johtimelliset (ohjatut) siirtotiet (signeelit kulkevat fyysistä reittiä pitkin) ja johtimettomat (ohjaamattomat) siirtotiet (tieto siirtyy langattomasti).

- Johtimelliset siirtotiet (parikaapeli, koaksaalikaapeli, valokuitu, sähköjohto). Tiedonsiirtonopeus tai laitteiden välinen etäisyys riippuvat käytettävissä olevasta kaistanleveydestä. Voidaan välittää sekä digitaalisia että analogisia signaaleita.

- Johtimettomat siirtotiet (mikroaaltolinkit, satelliittilinkit, radiotie, infrapunalinkit). Signaali etenee ilmassa antennien välityksellä, jako voi olla joko suunnattu tai suuntaamaton. Etenemismekanismit: näköyhteysreittiä pitkin, ilmakehän heterogeenisuuksista tapahtuvan sironnan avulla, ionosfäärin kautta, maanpinta aaltona.

- Vaimeneminen (signaalin tehon väheneminen = amplitudi [aallon korkeus] pienenee)

- Vaimeneminen johtimettomalla siirtotiellä vaihtelee riippuen taajuudesta ja käytetystä siirtotiestä, signaalin eri taajuuskomponentit vaimenevat eri tavalla, joten signaalin muoto vääristyy (korkeammilla taajuuksilla vaimeneminen on suurempaa kuin matalilla taajuuksilla).

- Signaalia tulee vahvistaa (vahvistimilla tai toistimilla) tietyin välimatkoin, jotta vastaanotettava signaali olisi selkeästi voimakkaampi kuin kohina, että vastaanotin tunnistaisi sen. Korkeampia taajuuksia voidaan vahvistaa enemmän, jotta vaimeneminen olisi kaikilla taajuuksilla yhtä voimakasta. Liian voimakas signaali voi kuitenkin aiheuttaa vääristymiä vastaanottimessa.

- Esteiden vaikutus: heijastus (signaali osuu pintaan, joka on suuri suhteessa signaalin aallonpituuteen tai tulo- ja heijastumiskulma ovat yhtä suuret, jolloin aallonpituus ja etenemisnopeus säilyvät), taipuminen (tapahtuu kun signaali osuu aallonpituuttaan suuremman kohteen reunaan), sironta (tapahtuu kun signaali osuu kohteeseen, jonka kokoluokka on signaalin aallonpituus tai sitä pienempi, esim. epätasainen pinta)

- Monitie-eteneminen: signaali saapuu kohteeseen useaa reittiä pitkin, erilaiset esteet aiheuttavat signaalin hajautumista. Monitie-eteneminen aiheuttaa ongelmia ja virheitä tiedonsiirrossa: heijastuva signaali tulee perille “väärään aikaan”, signaalit menettävät osan energiastaan heijastuksen yhteydessä, heijastumat summautuvat toisiinsa ja vaikeuttavat signaalien tulkitsemista vastaanottopäässä.

  • Jäi epäselväksi:

- Internetin standardit ja RFC.

- Antennien toiminta (etenkin suuntakuviot, vahvistus)

Luentopäivä 3:

* Päivän aihe: Linkit

* Päivän tärkeimmät asiat: Päivän tärkeimmät asiat: Digitaalinen/analoginen signaali ja data. Signal encoding techniques. Kommunikointijärjestelmä. Tiedonsiirto. Kaistanleveydet. Virheen korjaus. Data link control protocols.

* Mitä opin tällä kertaa:

- Kommunikointijärjestelmässä tulee olla oikeanlainen signaali oikealla siirtotiellä.

- Onnistunut tiedonsiirto riippuu kahdesta tekijästä;

       
           - Signaalin laadusta (tähän voidaan vaikuttaa)
           - Siirtotien ominaisuuksista

- Siirtoterminologiaa:

  1. Tiedonsiirto lähettimen ja vastaanottimen välillä mediumin kautta
  2. Johtimellinen
  3. Johtimeton
  1. Direct link (ei muita laitteita välillä)
  2. Point-to-point
  3. Multi-point
  1. Simplex (signaalit yhteen suuntaan, esim. TV)
  2. Half duplex (molempiin suuntiin, mutta vain yksi kerrallaan, esim. poliisiradio)
  3. Full duplex (samanaikainen, esim. puhelin)

- Frekvenssi, taajuuskaista ja kaistanleveys:

  1. Aikataso:
    1. Analoginen signaali
    2. Digitaalinen signaali
    3. Jaksollinen (jaksonpituus [T]: tietty asia toistuu, palaa aina alkuun. esim. jännitepulssi)
    4. Jaksoton
  1. Siniaalto
    1. Amplitudi (A)
    2. Taajuus (f)
    3. Vaihe
  1. Aallon pituus
  2. Taajuus kasvaa → aallon pituus pienenee
  3. Signaalit on tehty monista taajuuksista
  1. Kaistanleveys
    1. Kaistanleveys on rajoitettu (rajoitus vääristää signaalia)
    2. Mitä enemmän taajuuksia lisätään, sitä lähemmäs kanttiaaltoa (saha-alltoa tms.) päästään → tarvitaan isompi kaistanleveys (siirtymämallintaminen)
    3. Datasiirtonopeus riippuu siirtotiestä, signaalista ja kaistanleveydestä

- Häiriötekojät:

  1. Vääristymä
  2. Viivevääristymä (vain johtimellisella siirtotiellä)
  3. Melu (lämpökohinaa, laitteiston tai median aikaansaamia haamuja. impulssikohina on vakava häiriö, lyhytkin piikki tuhoaa bittejä)
  4. Vaimennus

* Jäi epäselväksi:

- Tästä päivästä jäi aika paljonkin epäselväksi, erityisesti koodaus. Aihealue itsessään oli melkein täyttä hepreaa, mitä englannin kieliset kalvot ja termit ei ainakaan helpottanut. Tuntuu, että helpompaa olisi (ehkä) ollut, jos aluksi selvennettäisiin ns. big picture (entistä selkeämmin) ja sitten paneuduttaisiin syvemmälle asiaan.

Luentopäivä 4:

* Päivän aihe: Tietoverkot

* Päivän tärkeimmät asiat:

- Kanavointi

- Piiri- ja pakettikytkentäiset verkot

* Mitä opin tällä kertaa:

Kanavointi (Multiplexing)

- Kahden tyyppisiä linkkejä:

  1. Point-to-point
    1. point-to-point link between Ethernet swith and host
  2. Broadcast (shared wire or medium)
    1. 802.11 LAN

- Kun kahden järjestelmän välinen kommunikointi ei vie koko siirtojärjestelmän kapasiteettia, siirtokapasiteettia voidaan jakaa useamman siirrettävän signaalin kesken, tätä jakoa kutsutaan multipleksoinniksi eli kanavoinniksi.

  1. Käytetään esim. kuituihin, koaksiaalikaapeliin, mikroaaltolinkkeihin perustuvissa runkoverkoissa ja radiotiellä (esim. matkaviestinverkot)

- Kanavointi perustuu ns. mulitpleksereiden käyttöön (n syötettä yhdistetään yhdelle linjalle lähetyspäässä ja vastaanottopäässä ne jälleen puretaan) - Yhdellä linjalla monta kanavaa käytössä - Multipleksoinnin perusteet:

  1. Kustannustehokkuus: mitä suurempi kokonaisdatanopeus, sitä pienempi hinta per bps
  2. Yksittäiset sovellukset tarvitsevat vain osan siirtojärjestelmän kaistasta

- Kanavointi voidaan jakaa seuraaviin luokkiin:

  1. Taajuuskokokanavointi (FDMA, Frequency Dividion Multible Access)
    1. Kukin signaali keskittyy omalle taajuusalueelle eli kanavalle
    2. Siirtotien kapasiteetin tulee ylittää siirrettävien signaalien yhteenlasketut kaistanleveysvaatimukset
    3. Syötettävä data voi olla digitaalista tai analogista
    4. Perustuu modulointiin, joten signaali on aina analoginen
    5. Käytetään esim. TV-kanavien välittämiseen
    6. Vastaanottopäässä käytetään kaistanpäästösuodattimia erottamaan oikea signaali
  2. Aikajakokanavointi (TDMA, Time Division Multible Access)
    1. Synkroninen
    2. Asynkroninen (tilastollinen)
  3. Koodijakokanavointi (CDMA, Code Division Multible Access)
  4. Aallonpituusjakokanavointi (WDMA, Wavelength Division Multible Access)

- ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line)

  1. Jakelusuunta laajempi kuin paluusuunta
  2. Tarjoaa ratkaisun tulaajan ja etäverkon välille
  3. Käyttää olemassa olevaan puhelinkäyttöön (4kHz) tarkoitettua parikaapelia (kaapeleissa voidaan kuitenkin siirtää paljon laajempikaistaista signaalia (yli 1 MHz)
  4. Tyypilliseen internet-käyttöön asymmetriset kaistat sopivia
    1. http-pyynnöt palvelimelle (upstream)
    2. www-sivut palvelimelta (downstream)
  5. Käyttää taajuusjakokanavointia
  6. Kaiun poistossa lähetin poistaa oman lähetyksen kaiun tulevasta signaalista
  7. Kaiun poistoa käytettäessä upstream ja downstream limittyvät
  8. Käyttää Discrete Multitone (DMT) -tekniikkaa
    1. monta kantosignaalia eri taajuuksille
    2. modeemi tarkistaa alikanavien signaalikohinasuhteen ennen datan jakamista, parempiin kanaviin enemmän dataa
  9. Tietovirta jaetaan ensin rinnakkaisiksi alivirroiksi, jotka muutetaan analogiseksi signaaliksi alikanaville

- TDMA

  1. Voidaan käyttää digitaalisille signaaleille tai digitaalista dataa kuvaaville analogisille signaaleille
  2. Perustuu eri signaalien viipalointiin (aikajako)
    1. bittitasolla
    2. tavutasolla
    3. suuremmissa yksiköissä
  3. Siirtotien kapasiteetin ylitettävä siirrettävien signaalien kapasiteettivaatimukset
  4. Synkroninen
    1. Tuleva data puskuroidaan
    2. multiplekseri käy puskureita läpi peräkkäisesti ja muodostaa puskureiden sisällöistä siirrettävän signaalin
    3. puskureiden läpikäynnin on oltava riittävän nopea
    4. datan oltava digitaalista
    5. signaali voi olla digitaalinen tai analoginen
  5. Tilastollinen (Asynkroninen) TDMA
    1. aikavälit varataan dynaamisesti tarpeen mukaan toisin kuin synkronisessa, jossa kehyksien aikavälejä tuhlataan pitämällä ne tyhjillään.
    2. yhdistää myös useita lähteitä useisiin kohteisiin
    3. käyttää hyödykseen siirtojen taukoja → siirtotien kapasiteetti voi olla pienempi kuin lähteiden nopeuksien summa
    4. vaatii ohjausinformaatiota datan yhteyteen

- Kaapelimodeemit

  1. Palveluntarjoaja varaa 2 kanavaa (yksi molempiin suuntiin) datakäyttöä varten.
  2. Jokainen kanava on jaettu tilaajien kesken (yleensä asynkroninen TDMA)
  3. Vahvistinasema (headend scheduler) jakaa datat pienempinä paketteina
    1. jos useampi käyttäjä aktiivisena, murto-osa kaistasta käytössä
    2. 500 kbps - 1,5 Mbps datanopeudet
    3. jakelusuunnan (downstream) kaistaa käytetään myös upstream-kaistan varaamiseen (monta käyttäjää käyttää samaa upstream-kaistaa)

- Koodijakokanavointi (CDMA, Code Division Multible Access)

  1. Käytetään johtimettomilla siirtoteillä (radiotie)
  2. Käytetään koko taajuusalue sekä kaikki aikaviipaleet
  3. Edut:
    1. teoreettisesti tehokkaampi ja taajuksien käytöltään joustavampi
    2. useat CDMA-järjestelmät voivat toimia samalla alueella → verkkosuunnittelu helpottuu
    3. häiriöiden vaikutus pienenee
    4. laitteet kuluttavat vähemmän tehoa
  4. Analogista tai digitaalista sataa analogisella signaalilla
  5. Taajuus- ja aikajakokanavoinnissa kanavoinnista huolehtii multiplekserilaite
    1. yhdistää ja erottelee usealta laitteelta tulevat signaalit
  6. Koodijakokanavoinnista huolehtii signaalin lähettävä päätelaite
    1. vastaanottajan pitää olla tarkasti selvillä käytetystä koodaustekniikasta voidakseen vastaanottaa saapuvan signaalin
    2. koodausavaimena yksilöllinen tieto, esim. laiteosoite (Bluetooth)

- WCDMA (Wide Code Division Multiple Access)

  1. Laajakaistainen koodijakokanavointi, sama kaistanleveys kaikille datanopeuksille
  2. Käytetään esim. UMTS/3G-verkoissa

- Aallonpituusjakokanavointi (WDM)

  1. Optinen kuitu saadaan tehokkaasti käyttöön vasta, kun saadaan siirrettyä useita signaaleja samassa kuidussa
  2. KÄytetään eri taajuisia valonsäteitä, jotka muodostavat kukin oman kanavansa
  3. Eräänlainen FDMA, mutta käytetään termiä WDM, Wavelength DIvision Multiplexing
  4. Käytetään yksimuotokuidussa

- Ongelmat kanavointitekniikoissa:

  1. FDMA:ssa 2 yleistä ongelmaa
    1. kanavien ylikuuluminen, mikäli kantoaaltojen taajudet liian lähellä toisiaan
    2. pitkillä matkoilla signaalia vahvistettaessa toisen kanavan vahvistus voi luoda taajuuskomponentteja myös toisiin kanaviin
  2. synkr. TDMA soveltuu huonosti tietokonekäyttöön (epäsäännölliset lähetykset)

- Kytkentäiset verkot

  1. Kytkentäinen verkko koostuu toisiinsa kytketyistä solmupisteistä (node)
  2. Verkkoa käyttäviä laitteita esim. tietokoneita, kutsutaan asemiksi (station)
  3. Solmut tarjoavat asemille tietoliikenneverkon palvelun ja siirtävät asemien dataa
    1. data siirretään solmusta solmuun (kytkentä) kunnes saapuu vastaanottavan aseman liitäntäsolmuun, joka toimittaa datan perille
  4. Yleisesti:
    1. toiset solmut toimivat pelkästään verkon sisäisinä pisteinä, toiset taas ottavat vastaan ja luovuttavat dataa asemille
    2. solmujen väliset linkit on jaettu kanavoinnin (multiplexing) avulla
    3. verkot eivät ole täysin kytkettyjä (ei linkkiä jokaisen solmuparin välillä) kuitenkin, mitä enemmän mahdollisia polkuja solmujen välillä, sitä luotettavampi verkko

- Tele/Dataliikenne

  1. Tietoliikenne voidaan jakaa:
    1. Teleliikenteeseen:
      1. Puhelinverkot
        1. PSTN (Public Switched Telephone Network)
        2. ISDN
        3. GSM…
    2. Dataliikenteeseen:
      1. Dataverkot
        1. X.25 (ITU-T:n määrittelemä liityntästandardi)
        2. lähiverkot
        3. Internet
        4. GPRS…
  2. Jaon takana eri sovellusten (ääni/data) erilaiset vaatimukset
    1. Teleliikenteessä puhe/ääni tarvitsee reaaliaikaisen kommunikointiväylän
      1. piirikytkentä
  1. Datalle on tärkeämpää, että kommunikointiväyliä käytetään mahdollisimman tehokkaasti
    1. pakettikytkentä

- Piirikytkentäiset verkot:

  1. Varatuilla resursseilla päästään tavoitteeseen eli reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon
  2. Sovelias menetelmä teleliikenteen ongelmiin
    1. kehitetty puheen siirtoon
  3. Käytetään myös jossain yksityisissä kiinteissä yhteyksissä (leased line), myös dataliikenteen siirtoon
  4. Kommunikointi pitkin piirikytkentäistä verkkoa edellyttää määriteltyä yhteyspolkua kahden aseman välillä
  5. Yhteyspolku on kytketty peräkkäisillä verkkosolmujen välisillä linkeillä
  6. JOkaisessa fyysisessä linkissä loogisia kanavia omistettu viestinvälitykselle ja eri yhteyksille
  7. Viestinvälitys pitkin piirikytkentäistä verkkoa sisältää kolme vaihetta:
    1. Yhteyden muodostus (piirin muodostus)
    2. Datan siirto
    3. Yhteyden lopetus (piirin purku)
  8. Päästä-päähän yhteys on muodostettava ennen varsinaista datan siirtoa
    1. jokaisesta linkistä ja solmun sisäisestä kytkennästä varattava kapasiteettia yhteyttä varten
  9. Kanavan kapasiteetti on varattuna ko. yhteydelle koko yhteyden ajan, vaikka dataa ei kulkisikaan
  10. Yhteydenmuodostusaika merkittävä (vrt. pakettikytkentäiset verkot)
  11. Kun yhteys on kerran muodostettu sen varaamat resurssit ovat käytössä vain ja ainoastaan ko. yhteydelle niin kauan kunnen yhteys puretaan
  12. Data siirretään vakionopeudella
  13. Ainoa viive, joka siirron aikana syntyy on linkkien välinen etenemisviive
  14. Digitaalinen piirikytkentäsomu sisältää:
    1. verkkoliitännän
    2. digitaalisen kytkimen
    3. hallintayksikön (yhteyden muodostus, ylläpito ja poisto)
  15. Piirikytkennän signalointitavat:
    1. varsinaisen puheen kanssa samalla kanavalla
      1. kaistansisäisesti (sekaisin puheen kanssa)
      2. kaistan ulkopuolella
    2. omalla kanavallaan
      1. yhteinen kanava eri datavirroille

- Pakettikytkentäiset verkot

  1. Periaatteet:
    1. data pilkotaan pieniin paketteihin siirtoa varten
    2. paketin koko riippuu pitkälti siirtoverkosta
    3. jokainen datapaketti sisältää käyttäjän dataa (itse siirrettävä tieto) ja kontrolli-informaatioita (mm. osoitetiedot)
    4. reitin solmuissa paketit varastoidaan lyhyeksi aikaa ja lähetetään euraavalle solmulle
    5. solmujen täytyy olla tietoisia verkon tilasta (eli mitä reittiä paketit kannattaa siirtää)
  1. Pakettikytkennän edut:
  2. verkon tehokkuus parempi
  3. solmusta solmuun -linkit voidaan jakaa dynaamisesti kaikilta asemilta tulevien pakettien kesken
  4. piirikytkennässä linkin kanava on koko ajan varattuna vain tietylle yhteydelle vaikka dataa ei liikkuisikaan
  5. pakettikytkentäinen verkko voi suorittaa datanopeuden muunnoksen siinä tapauksessa, jos kahdella asemalla on eri nopeuksiset yhteydet
  6. piirikytkentäisessä verkossa liikenteen kasvaessa suureksi, uudet yhteydet estetään kunnen liikennemäärä alenee kun taas pakettikytkentäisessä verkossa paketit hyväksytään välitysviiveen kasvun hinnalla
  7. pakettikytkentäisessä verkossa voidaan määrätä eri prioriteetteja paketeille
  8. korkeamman prioriteetin paketeille etuajo-oikeus
  1. Kaksi eri kytkentätapaa:
    1. tietosähke (datagram):
      1. paketit lähetetään täysin itsenäisinä ilman viittausta muihin jo lähetettyihin paketteihin
      2. jokaiselle paketille toisista riippumaton reitityspäätös solmuissa
      3. vastaanottopäähän paketit saattavat saapua mielivaltaisessa järjestyksessä, jolloin niiden järjestäminen oikeaan järjestykseen on vastaanottoaseman tehtävä
        1. esim. pakettien järjestysnumeroiden avulla
    2. virtuaalipiiri:
      1. lähettävä asema lähettää ns. Call-Request paketin joka etsii sopivimman reitin kohdeasemaan
      2. jos vastaanottaja on valmis vastaanottoon, se lähettää ns. Call-Accept paketin samaa reittiä takaisin lähettäjälle
      3. lähettäjä lähettää pakettinsa vastaanottajalle vakioreittiä pitkin (reitityspäätöksiä ei tarvita)
      4. yhteys lopetetaan ns. Clear-Request paketilla
      5. huom. Virtuaalipiiri ei tarkoita, että polun tulisi olla varattu yhteydelle kuten piirikytkennässä
  1. Datagram ja virtuaalipiirien erot:
    1. datagramissa jokaiselle paketille tehdään erikseen reitityspäätös, virtuaalipiirissä vain Call-Request paketille → paketit liikkuvat nopeammin virtuaalipiirissä ja varmasti alkuperäisessä järjestyksessä
    2. datagramin hyötyjä on se, että päästä-päähän reitin etsimistä/valintaa ei tarvitse suorittaa lähetyksen alussa → jos vain muutama paketti, on tämä nopeampaa kuin virtuaalipiirissä
    3. datagram lähetys mukautuu ruhkatilaisiin
      1. valitaan reitti ruuhkattoman solmun kautta
    4. virtuaalipiirissä jonkn reitin varrella olevan solmun kaatuminen estää sen kautta menevien datavirtojen lähetyksen kun taas datagramissa kierretään tämä valitsemalla uusi reitti
  1. Pakettikoko:
    1. paketin koossa on otettava huomioon se, että solmun täytyy vastaanottaa paketti kokonaisuudessaan ennen kuin se voi lähettää sitä seuraavalle solmulle
    2. usein kannattaa suosia pienempiä paketteja suurien sijaan koska silloin koko datavirran siirto nopeutuu
    3. pakettikoossa on kuitenkin optimi jonka jälkeen ei dataosaa kannata enää pilkkoa
      1. tietty määrä ohjausinformaatiota joka paketissa

- Piiri- ja pakettikytkentä

  1. Suorituskykyä mitattaessa tulee ottaa huomioon 3 erilaista viivettä:
    1. etenemisviive: kuinka kauan signaali etenee solmujen välillä
    2. siirtoviive: kuinka kauan menee lähettimeltä datalohkon lähetyksessä
    3. solmuviive/prosessointiviive: kuinka kauan soplmu prosessoi kytkennän aikana
  1. Piirikytkentä:
    1. yhteydenmuodostus vie aikaa
    2. kun yhteys on saatu, solmuissa ei tarvita prosessointia, koska reitti on vakio - solmuviive olematon
  2. Virtuaalisen piirin pakettikytkentä:
    1. yhteydenmuodostus samankaltainen kuin piirikytkennässä
    2. vakioreitti paketeille
    3. solmuviive saattaa nousta merkittäväksi, koska paketit asetetaan solmuissa jonoonodottamaan omaa lähetysvuoroaan seuraavaan solmuun
  3. Datagram-pakettikytkentä
    1. ei yhteydenmuodostusviiveitä
    2. koska jokainen paketti reititetään erikseen saattaa prosessointi solmuissa nousta merkittäväksi viiveeksi

* Jäi epäselväksi:

- Taajuushyppely

Luentopäivä 5:

* Päivän aihe: Verkot ja sovellukset

* Päivän tärkeimmät asiat:

- Reititys

- Matkaviestinverkot

* Mitä opin tällä kertaa:

- Reititys

  1. Voi olla useita reittejä verkon läpi
  2. Reititys ontapa saada viesti välitettyä
  3. Reititys voi tapahtua eri kriteereillä mm. hyppyjen lukumäärällä tai kustannusten perusteela
  4. Reititys voi olla kiinteä tai dynaamisesti muuttuva (huomioi verkossa tapahtuvat muutokset)
  5. Reititysstrategia voi olla hajautettu tai keskitetty
  6. Solmuille voidaan luoda reititystaulu
  7. Reititysstrategia tulviminen: saatu paketti lähetetään kaikille naapureille (huono puoli: muodostuu paljon paketteja, hyvä puoli: varmasti kaikki solmut tulee käytyä läpi)
  8. Tulvimisviestiin voi asettaa tietyn arvon, kuinka monta linkkiä paketti etenee
  9. Mukautuva reititys: otetaan verkkoinformaatio huomioon (esim. verkon muutokset)
  10. Monimutkainen
  11. Edut: suorituskyvyn tehostaminen, kapasiteetin moninkertaistuminen, auttaa ruuhkanhallinnassa
  12. “Pienimmän kustannuksen reitti”

- Ruuhkan hallinta (Congestion control)

  1. Sisääntulo- ja ulosmanopuskurit sisältävät tietynmittaisen muistin
  2. Kun puskuri täyttyy → tieto häviää
  3. Välttääkseen tämän, ilmoitetaan ettei oteta enempää vastaan → muodostuu ruuhka, toiminta hidastuu
  4. Uudelleenlähetys pahentaa ruuhkaa
  5. Verkon kapasitetti (läpäisykyky) heikkenee
  6. Rajatut resurssit
  7. Kun kuorma kasvaa - viive kasvaa
  8. Paineen siirto taaksepäin
  9. Ilmoitus lähettäjälle (lähettäjän rajoituspyyntö)→ vastaanottaja ja lähettäjä keskustelevat (esim. pienentävät nopeutta)
  10. Verkon liikenne tulee kasvamaan (älypuhelimet)
  11. Verkon liikenne:
    1. tasapuolisuus
    2. palvelun laatu (erilaiset tarpeet, erilaiset yhteydet)
    3. varaukset
  12. Viivettä syntyy lähetys- ja jonotustilanteissa
  13. Myös prosessoimisessa ja etenemisessä (itse lähetys)
  14. Verkossa voi olla ruuhkaa
  15. Vastaanottajan päässä voi olla ruuhkaa
  16. Signaali voi olla huono, jolloin nopeutta pitää alentaa, että bitit leviäisivät
  17. Linkin ominaisuudet vaikuttavat läpimenoaikaan
  18. Traceroot Program (näkee verkon toiminnan, kuinka monen linkin kautta tieto kulkee)

- Mobiiliverkot (Solukkoverkko)

  1. Toiminta perustuu aina tukiasemaan
    1. Lähetysteho
  2. Siirtonopeus kasvaa - etäisyys pienenee = jaetaan solut pienempiin osiin
  3. Lähtökohta liikkuvuus, edellytys tukiasemien verkosto (asemat päällekkäin, ei mielellään katvealueita)
  4. Tukiasemat ei kommunikoi langattomasti keskenään, ainoastaan mobiileiden suuntaan
  5. Ilmatiellä kapasiteetin kasvatus vaatii riittävän etäisyyden, jotta vältetään häiriöt
  6. Enemmän pienempiä soluja - parempi kapasiteetti
  7. Mobiiliverkon toimintaperiaate:
    1. Hallinnointi tapahtuu keskuksessa
  8. Medium = siirtotie
  1. 4. sukupolvi (4G)
    1. Kaksi eri kandidaattia standardointiin
      1. LTE (long term evolution) * todennäköisin
      2. IEEE 802.16

- Lähiverkot

   1. Topologia (väylä, puu, rengas, tähti
   2. Siirtotie (kapasiteetti, luotettavuus, datan tyyppi)
   
   - Kerrosarkkitehtuurin 2 alinta kerrosta:
             - Fyysinen kerros: koodaa bitit siirtotielle, purkaa, synkronoi
             - Linkkikerros: kokoaa datan kehyksiin (IEEE 802:ssa jaettu MAC ja LLC)
  1. Laajennus
  2. 2 yhdistämistapaa:
    1. siltaus (yksinkertainen)
    2. reititys (monimutkaisempi)

- WLAN

  1. Viimeinen linkki langaton
  2. Tukiasemien taajuudet voivat häiritä toisiaan
  3. WLAN (wifi) ei toimi samoin kuin mobiiliverkko → ei käytetä liikkuessa
  4. Nomadit käyttäjät
  5. Langattomia lähiverkkoja on erilaisia:
    1. infrapunaan perutuva
    2. laajakaistaiset kähiverkot (CDMA)
    3. ortogonaalinen (OFDM) viimeisin WLAN
  1. MAC (medium access control)
  2. Luotettavuus
    1. fyysinen ympäristö epäluotettavaa (kohina jne.)

- Security

  1. Käyttäjätasolla, laitetasolla, yritystasolla, palvelutasolla
  2. Ennemmin proaktiivinen kuin reaktiivinen
  3. Luottamuksellisuus:
    1. pääsy vain niille joilla lupa
  4. Eheys:
    1. datan eheys / järjestelmän eheys
  5. Saatavuus:
    1. järjestelmä toimii oikein ja palvelu on saatavilla
  6. Datan luottamuksellisuus
  7. Yksityisyys
  8. Hlökohtainen käyttäytyminen + järjestelmän turvallisuus
  9. Authentication, Authorization, Accountability
  10. Laitteisto, ohjelmisto, data, kommunikaatiolinjat

- Lisäksi kävimme läpi high-speed ja wireless LAN:t sekä yhteenvedon koko kurssista. Yhteenvetokuva oli erittäin hyödyllinen, ja keskustelimmekin siitä, että tällainen kuva olisi ollut hyvä muodostaa mahdollisesti jo kurssin alussa. Vaikka silloin kuva ei olisi auennut ollenkaan, olisi ollut helpompi alkaa yhdistelemään siihen aina uusia asioita kun olisi tiennyt mihin kohtaan ne asettuvat tuossa ns. big picturessa.

Mitä opin kurssin aikana

Olen aina kuvitellut olevan niin sanotusti hyvä tietokoneiden kanssa, mutta en ole tosiaan aiemmin juurikaan edes ajatellut mitä kaikkea pinnan alla tapahtuu. Kurssin aikana opin todella paljon uusia asioita ja opin ymmärtämään niitäkin asioita, joista olin ennen kuullut, mutten ollut sen kummemmin joutunut tekemisiin. Vieläkin joitakin asioita jäi hieman hämärän peittoon, kuten miten esim. reitityspäätökset ihan konkreettisesti tehdään? Jos lähetän esim. jonkun tiedoston jollekin, ei minun ole tarvinnut miettiä mitä kautta data lähtee, olen vain liittänyt sen (lähinnä) sähköpostin liitteeksi ja painanut send-nappia. Arkipäivän asioissa sain myös paljon uutta tietoa, kuten kännyköiden toiminta vs. WLAN. Opin myös nipun uusia lyhenteitä, joskaan en mene vannomaan muistanko niistä puoliakaan enää puolen vuoden kuluttua… Anyway, mielenkiintoinen kurssi, tosin ehkä liikaa asiaa tuntimäärään nähden. Myös joissakin aiheissa mentiin ehkä hieman liikaa yksityiskohtiin, jolloin seurasi “yli hilseen” -efekti, eikä niistä jäänyt kyllä mitään mieleen (senkään vertaa, että olisi osannut edes esittää kysymyksen aiheesta).

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa.

1. Miten synkronointi matkapuhelimen ja sähköpostiohjelman välillä tapahtuu? 2. Miten tieto liikkuu tietokoneelta TA:n verkon kautta raportointiohjelmaan (SPORT/SCORE)? 3. Kuinka etäyhteyden käyttö käytännössä toimii?

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Ensimmäisten luentojen kotitehtävissä selvititte laitteita ja palveluita. Tässä kotitehtävässä selvitetään laitteiden ja palveluiden käyttämiä protokollia. Selvittäkää 3 eri protokollaa joita omassa ympäristössänne on käytössä ja etsikää protokollan standardi/määritelmä ja liittäkää kotitehtäväänne linkki ko. protokollaan.

HTTP

http://www.ietf.org/rfc/rfc2616.txt

SMTP

http://www.ietf.org/rfc/rfc2821.txt

TCP

http://www.ietf.org/rfc/rfc793.txt

Tutustukaa WLAN artikkeliin (wikissä pääsivulla kohdassa muuta materiaalia) ja pohtikaa mikä on kurssin kannalta tärkeää, millaisia kysymyksiä, epäselvyyksiä artikkeli herättää ?

Artikkeli käsitteli langattomien verkkojen siirtonopeuksia ja niiden kasvua.

Kurssin osalta tuttuja asioita olivat:

- Kehitteillä olevien standardien ja prosessien hitaus vs. markkinoille tulevat tuotteet. Miksi tätä prosessia ei voisi järkeistää ja nopeuttaa, jos se kerran toimii ns. kehityksen jarruna?

- Käytännön tuotteiden kyvyttömyys langattomien lähiverkkojen lupaamiin siirtonopeuksiin. Mitä hyötyä on pyrkiä yhä suurempiin siirtonopeuksiin, mikäli käytännössä laitteet ja tuotteet eivät kuitenkaan pysty hyödyntämään koko nopeutta?

- Avainkäsitteistä tuttu oli ainoastaan signaalin monitie-eteneminen, jossa sekä lähettimessä että vastaanottimessa molemmissa on kaksi antennia, sekä niiden välisessä tilassa tarpeeksi heijastuspintoja, jolloin samalla taajuudella voidaan lähettää kahta rinnakkaista tietovirtaa, jotka voidaan purkaa vastaanottimissa erillisiksi niiden perille saapumisen eriaikaisuuden perusteella. Mimo ja spatiaalinen limitys taas olivat aivan hepreaa.

- Antennien määrää lisäämällä saadaan lisättyä tietovirtojen määrää.

- Myös kaistanleveydet vaikuttavat tietovirtojen siirtoon, mutta taajuusalueilla voi olla myös ruuhkaa. Tähän ongelmaan on ainakin yhtenä ratkaisuna tulossa olevan standardin 802.11n käyttämä uusi, aiemmin käyttämätön taajusalue, jolloin suurella kaistanleveydellä päästään korkeisiin bittivirtoihin.

- Yhteydenluontiin tarvitaan ohjauskaistaa.

- Mitä isompi taajuus, sitä huonompi kyky edetä ja läpäistä fyysisiä esteitä. Siksi tämä rajoittaa tiedonsiirron välimatkaa. Isoimmilla taajuuksilla välimatkan tulee olla hyvin lyhyt. TOisaalta, koska niiden aallonpituus on lyhyempi, ei tarvita niin pitkiä antenneja kuin pienemmillä taajuuksilla.

- Terahertsin taajuudella ei ole pulaa vapaista taajuuksista, mutta näiden yhteyksien käyttömahdollisuudet ovat ainakin toistaiseksi melko vähäisiä, koska esim. kotiverkoissa reitittimissä näitä ei voida vielä käyttää (?). Mahdollisia käyttökohteita olisivat mm. ulkoisten näyttölaitteiden liitännät, matkamikron langattomat telakat ja oheislaitteiden liitäntä matkapuhelimiin ja tabletteihin. Kehitetäänkö enemmän sovelluksia, joissa näillä taajuuksilla olisi enemmän hyötyä?

Kotitehtävä 3

Kolmannessa kotitehtävässä tarkastallaan laitteiden ja palveluiden hyödyntämiä siirtoteitä ja tiedon koodausta. Eli jälleen käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus. Jos käytetään ilmatietä niin olisi hyvä selvittää taajuusalue jolla toimitaan.

Matkapuhelin

  1. Siirtotie: ilmatie (radiotie)
  2. Koodaus: NRZ-L
  3. Taajuusalue: 900 - 1800 Mhz

Kannettava tietokone (Ethernet)

  1. Siirtotie: parikaapeli
  2. Koodaus: Manchester-koodaus
  3. Taajuusalue: -

GPS

  1. Siirtotie: satelliittilinkit
  2. Koodaus:
  3. Taajuusalue: 1 - 10 Ghz (sen jälkeen vaimeneminen kasvaa rajusti)

Kotitehtävä 4

Tarkastallaan 4. kotitehtävässä siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

Valitsin tähän samat laitteet kuin kotitehtävä 3:ssa.

Matkapuhelin

  1. Siirtotie: ilmatie (radiotie)
  2. Toiminta perustuu aina tukiasemaan, jonka lähetysteho määrää siirtotien tehokkaan käytön
  3. Koska lähtökohtana on liikkuvuus, on tärkeää, että tukiasemien verkosto muodostaa yhtenäisen alueen, jolloin käyttö ei häiriinny siirryttäessä tukiaseman alueelta toiselle.
  4. Ilmatiellä liikuttaessa, kapasiteetin kasvatus vaatii riittävän pitkän etäisyyden, jotta vältetään mahdolliset häiriöt
  5. Mobiiliverkko on ns. solukkoverkko, jossa siirtonopeuden kasvaessa etäisyys pienenee, eli solut joudutaan jakamaan pienempiin osiin. → mitä enemmän pienempiä soluja, sitä parempi kapasiteetti
  6. Koodijakokanavointi (CDMA): käyttää koko taajuusalueen sekä kaikki aikaviipaleet
  7. Piirikytkentä

Kannettava tietokone (Ethernet)

  1. Siirtotie: parikaapeli
  2. Johtimellisella siirtotiellä tiedonsiirtonopeus ja laitteiden välinen etäisyys riippuu pitkälti käytettävissä olevasta kaistanleveydestä
  3. Voidaan välittää sekä digitaalisia että analogisia signaaleja
  4. Jos halutaan pidentää siirtotietä, tulee signaalia kasvattaa
  5. Käytetään yleisesti niin puhelin- kuin dataverkoissa
  6. Häiriöitä voidaan estää esim. foliolla tai johtimia kiertämällä
  7. ADSL → käyttää taajuusjakokanavointia (FDMA)
  8. Myös DMT-tekniikkaa, jossa monta kantosignaalia eri taajuuksilla ja modeemi tarkistaa alikanavien kohinasuhteen ennen datan jakamista, parempiin kanaviin enemmän dataa
  9. Pakettikytkentä

GPS

  1. Siirtotie: satelliittilinkit
  2. Eräänlaisia mikroaaltolinkkejä
  3. Maassa sijaitsevat lähettimet ja vastaanottimet linkitetty satelliittien kautta
  4. Kaksi taajuusaluetta:
    1. vastaanottaa uplink-kaistalla
    2. vahvistaa ja lähettää eteenpäin downlinkillä
  5. Voi olla point-to-point tai broadcast
  6. Samalla kaistalle olevat eivät saa olla liian lähellä toisiaan häiriöiden vuoksi → tämä rajoittaa satelliittien määrää
  7. Pakettikytkentä

Kotitehtävä 5

Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen. Tietoturva eli tutustukaa tietoturva-asioihin kappaleen 23 (ja 24) mukaisesti ja liittäkää tietoturva aiemmin käsiteltyihin konteksteihin.

Sähköposti

Valitsin tähän työsähköpostini, jota käytän sekä tietokoneella Outlookin kautta Microsoft Exchange Serverin kanssa että matkapuhelimeni kautta.

Sähköposti käyttää viestienvälittämiseen SMTP-protokollaa (Simple Mail Transfer Protocol). Sähköpostin nouto taas tapahtuu ilmeisesti joko POP3- tai IMAP-protokollan avulla.

Sähköpostin lähetys menee seuraavasti:

1. Kirjoitan sähköpostiviestin Outlookilla

2. Outlook lähettää viestin postipalvelimelle

3. Postipalvelin ottaa TCP-yhteyden vastaanottajan postipalvelimelle

4. Vastanottajan postipalvelin siirtää viestin vastaanottajan postilaatikkoon

5. Vastaottajan postiohjelma noutaa viestin postinnouto-ohjelmallaan ja vastaanottaja voi lukea viestin.

Tietoturva:

Yleisesti ottaen tietoturvaa voi ajatella eri tasoilla:

  1. käyttäjätasolla
  2. laitetasolla
  3. yhteystasolla
  4. palvelutasolla

Sähköpostien osalta tietoturvaa on ajateltu monilla eri tavoilla:

  1. Käyttäjätasolla meille on järjestetty useita virtuaalikursseja työnantajan toimesta, joiden teoria- ja harjoitusosioiden kautta on varmistetu työntekijöiden tietämys oikeanlaisesta ja turvallisesta käyttäytymisestä
  2. Sovellustasolla meillä on pääsy sähköposteihin usean eri salasanan takana
    1. Tietokoneella ensin käyttäjätunnus salasanoineen itse koneelle sekä matkapuhelimella puhelimen salasana, sekä erillinen varmenne aina kun verkkosalasana on muuttunut. Näitä salasanoja vaihdetaan vielä säännöllisin väliajoin ja ne on määritelty tietyn muotoisiksi, joita on vaikea jäljitellä
    2. Meillä on myös erillinen spam-filtteri, joka blokkaa kaikki epäilyttävät viestit, jotka voi käydä erillisen message centerin kanssa tarkistamassa ennen viestin toimitusta

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 7 h, kotitehtävät ja oppimispäiväkirja 2 h

  • Luentoviikko 2

Lähiopetus: 7 h, kotitehtävät ja oppimispäiväkirja 4 h

  • Luentoviikko 3

Lähiopetus: 7 h, kotitehtävät ja oppimispäiväkirja 4 h

  • Luentoviikko 4

Lähiopetus: 7 h, kotitehtävät ja oppimispäiväkirja 4 h

* Luentoviikko 5

Lähiopetus: 7 h, kotitehtävät ja oppimispäiväkirja 4 h

VALMIS


http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/start