Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

“Mitä tietoliikenne merkitsee sinulle kurssin alussa?”

Tietoliikenne käsittää kaiken tietoteknisen dataliikenteen ja siihen liittyvät laitteet ja tekniset ratkaisut. Tietokone muodostaa yhteyden internettiin adsl-modeemin kautta, käyttäen tcp/ip protokollaa apunaan, ja pystyn käyttäjänä selaamaan esim. kansainvälisiä uutisia, keskustelemaan kavereiden kanssa reaaliaikaisesti, kuuntelemaan musiikkia ja kaikki muut arkiset asiat mitä netissä tehdään. Tietoliikenne on enemmän kuin vain tietokoneet ja netti, se on läsnä joka paikassa huomaamatta. Kännykät ja älypuhelimet käyttävät langattomia verkkoja siirtäessään puheluita ja dataliikennettä. Autossa voi olla navigaattori joka käyttää gps-satelliitteja reittejä laskiessaan. Tietoliikenne mahdollistaa maksamisen ja muun rahaliikenteen kätevästi; laskut voi maksaa kotona ja ostoksia voi maksaa kortilla. Kännykällä voi hoitaa monia asioita tekstiviestin muodossa, oli se sitten juomatölkin ostaminen automaatista tai numeropalvelun käyttö tuntemattoman soittajan selvittämiseksi.

Tietoliikenne muodostaa monipuolisia verkostoja, jotka taas muodostavat isompia verkostoja, ja tätä jatkuu kunnes ollaan saavutettu kansainväliset verkot. Omassa kodissa voi olla langaton nettiyhteys, läppäri ja kännykkä käyttää langatonta wlania, kun pöytätietokone on perinteisen roikan päässä. Kerrostalossa on varmasti useitakin langattomia verkkoja, mutta modeemien ja laitteiden asetukset mahdollistavat häiriöttömän toiminnan, ja verkon voi aina myös salata. Oman kodin verkosta voi päästä käsiksi vaikka työpaikan verkostoon, ja ladata tiedostoja kätevästi etänä.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

  • Päivän aihe: tietoliikenteen yleistä kuvailua lukuisin esimerkein, mitä vaaditaan viestin lähettämiseksi, Stallingsin malli, kerrosmallit ja niiden läpikäyntiä, OSI ja TCP/IP mallit, ja niiden selostusta, FTP -esimerkkejä
  • Päivän tärkeimmät asiat: protokollat, kerrosmallit
  • Mitä opin tällä kertaa: Miten monimutkaista on normaali netin selaaminen, miten monia eri protokollia ja standardeja pitää olla että hommat toimii niin kuin ne toimii.
  • Jäi epäselväksi: Miten kauan kesti ja mitä ongelmia oli kun alettiin kansainvälisiä verkostoja rakentamaan?

Luentopäivä 2:

  • Päivän aihe: protokollien läpikäyntiä, miten oliot kommunikoivat ja mitä kaikkea tapahtuu taustalla, segmentoiti ja kokoaminen, virheenkorjausmenetelmät, eri yhteystavat ja osoitteet, siirtotiet ja taajudet, satelliitit
  • Päivän tärkeimmät asiat: langalliset ja langattomat siirtotiet, antennikuviot ja häiriöt eri tapauksissa, aallonpituudet ja eri taajudet langattomassa viestinnässä
  • Mitä opin tällä kertaa: Langattomien järjestelmien kuten satelliittien toiminta on hyvin monimutkaista ja vaatii monenlaisia yhteistyökeinoja ja standardeja. Langallisten ja langattomien siirtoteiden etuja ja ongelmia.
  • Jäi epäselväksi: Kuka “omistaa” satelliitit, ovatko ne yhteistä hyvää vai onko taustalla joku kaupallinen firma joka käärii voittoa tasaisesti? Onko tietoliikenne kaupallisten yritysten omaa leikkikenttää, vai pitäisikö valtioiden ja hallitusten ottaa jotain kontrollia välttämättömään tietoliikenteeseen, nykyihminen kun ei pärjää ilman toimivia yhteyksiä?

Luentopäivä 3:

  • Päivän aiheita: Datan linkkiprotokollat, signaalin käsittely, kommunikointitekniikat. Virheen korjausta ja niiden löytämistä. Signaalin enkoodaus, pulssikoodimodulaatio, delta modulaatio. Taajuus/amplitudi/vaihe siniaallossa, ja sen avulla koodaaminen, bitit analogiseksi.
  • Mitä opin, mikä jäi hämäräksi: Miten koodataan samaan siniaaltoon erilaisia bittejä vaihtamalla siniaallon parametrejä sähköteknisesti, eli esim. amplitudia. Miten voidaan tiedostosta muodostaa matemaattinen funktio, jonka avulla vastaanottaja voi itse laskea saman ja tarkistaa sen avulla, onko tiedosto sama kuin lähettäjällä; virheen havaitseminen tarkistussummilla.

Luentopäivä 4:

  • Päivän aiheita: Ruuhkan hallinta, sen vaikutus ja torjunta. Kytkentämenetelmät, piiri- vs pakettikytkentä, virtuaaliset piirit. Reititys ja kanavointimenetelmät, taajuusjako, aikajako ja muut menetelmät.
  • Mitä opin, mikä jäi hämäräksi: Kanavointia ja pakettikytkentää käytetään laajasti, ruuhkat voi olla ongelma esim pienellä alueella kännyköiden kanssa. Piirikytkentä ja puhelimet olivat hyvä esimerkki, auttoi ymmärtämään sen käsitteen hyvin. Reititys on oleellinen osa internetin rakennetta; internet on vain iso verkosto pienempiä verkkoja, ja ne koostuvat solmupisteistä ja niiden välisistä yhteyksistä; on tärkeää että datapaketit reititetään oikein, että saadaan suuret nopeudet ja minimaalinen virhetaso.

Luentopäivä 5:

  • Päivän aiheita: Tietoturvajuttuja, langattomat tekniikat, wlanit ja kännykät.
  • Mitä opin, mikä jäi hämäräksi: Kuinka signaalit muodostetaan digitaalisesta analogiseksi, miten esim. ääni saadaan biteiksi. Tietoturva-asioita pikaisesti, mielenkiintoinen aihe mutta luento-osuus jäi niukaksi. Tietoturvan ongelmat, torjunta ja vaikutukset. Langattomien verkkojen eri tekniikoita, kännyköiden soluverkot ja niiden selvittämistä.

Mitä opin kurssin aikana

Kurssi oli hyvin mielenkiintoinen, vaikka opiskelenkin pääaineena sähkötekniikka; harrastan ja olen harrastanut tietokoneita jo useamman vuoden ajan, ja moni kurssin asia oli entuudestaan tuttua. Internetin ollessa osa päivittäistä elämää, oli kiva oppia uusia asioita mm. kanavoinnista ja eri koodaustavoista, miten saadaan useampi käyttäjä ja eri tarkoitus samalle ilmakaistalle ilman ettei asiat mene sekaisin. Tosin, täytyy sanoa että intensiiviluennot olivat aivan liian pitkiä sen kannalta, paljonko jaksaa kerralla kuunnnella opettajan monologia (tosin, opettajalle propsit hauskasta ja innostavasta luentotyylistä, kuuluva ääni ja keskustelua opiskelijoiden kanssa). Iltapäivällä alkaa väkisin väsyttää, eikä luentoa jaksa kovin seurata, myönnän tämän johtuvan omasta itsestäni enemmän tai vähemmän, mutta se on minun ongelmani.

Opettaja sanoi kurssin alussa, että kaksi asiaa tulevat hyvin tutuiksi: kerrosmallit ja protokollat, mikä piti hyvin paikkaansa. Sanaa protokolla olen nyt lukenut ja toistanut joka paikassa, ja kerrosmalliajatus datan siirtämisessä on tuttua. Oli hyvä esimerkki se johtaja-sihteeri-kuriiri -malli protokollien toiminnasta, mikä kuvastaa kolmea pääkerrosta protokollissa.

Erilaiset bittjutut, koodaukset, kanavoinnit, siniaaltojen käsittely ja muut sellaiset liittyvät myös sähkötekniikan alueeseen; varmasti jatkossa käsittelen ja lasken siniaaltojen Fourier-analyysejä tai muuta yhtä ratkiriemukasta.

Kurssista oli monella tapaa hyötyä, opintojen osalta, ja yleinen kiinnostus esimerkiksi mobiilijuttuihin tai muihin moderneihin tietoliikennejuttuihin. Hyvin myös huomasi sen, kuinka monella opiskelijalla oli omat läppärit ja tabletit käytössä; en tiedä kuinka moni sitten opiskeli sen avulla, tai käytti sosiaalista mediaa tai muuta palvelua.

Tämä kurssi oli kaikinpuolin ihan mukava, vaikka intensiivikurssi ei olekaan se paras vaihtoehto. Liian pitkät luennot ja kotitehtävien runsas määrä verottavat mielenkiintoisen kurssin opiskelu-intoa, mutta olkoot tämä kurssi tälläinen teaser; sähkötekniikan opiskelija varmasti käyttää tietoliikenteen tekniikoita ja opiskelijan täytyy ymmärtää ja pysyä modernin kehityksen kärryillä. Esimerkiksi ohjelmointia tulen vielä jatkossakin opiskelemaan, ja ehkä jotain muuta tietoliikenteen kursseja. Digitaalista signaalin käsittelyä ainakin, se on sekä sähkö- että tietoliikennetekniikkaa puhtaimmillaan.

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

Luo kuva työpaikan/kodin/kämpän/jonkin tutun paikan tietoliikenteeseen kuuluvista laitteista, niiden käytöstä ja jopa yhteen linkittymisestä sekä niissä käytetyistä palveluista

Kuva asunnostani, oleellisia laitteita ovat vain pöytäkone, läppäri ja kännykkä.

Kolme kysymystä: Miksi kännykkä ei aina käytä 3G -verkkoa sisätiloissa, ja miksi välillä se ei löydä kenttää ollenkaan? Miten samoja taajuuksia käyttävät langattomat modeemit (WLAN-yhteydet) saadaan toimimaan ettei ne häiritse toisia modeemeja? Kuinka helposti tai vaikeasti langattomia yhteyksiä (WLAN, kännykät, bluetooth jne.) voi kaapata ja hakkeroida?

Kotitehtävä 2

Kotonani on kolmenlaista langatonta yhteyttä, joista otin hieman selvää. Kännykkä on tietenkin puhumista varten, ja se käyttää 3G-verkkoa. Läppäri toimii automaattisesti adsl-modeemin langattomassa verkossa, ja bluetooth löytyy kännykästä, läppäristä ja pöytäkoneeseen on adapteri. Bluetooth on mielestäni tosin melko hidas, joten usb-muistit ja -johto toimivat paremmin.

Kännykän 3G-verkko, puheen ja datan siirtäminen 3G-verkossa http://www.itu.int/osg/spu/ni/3G/

Bluetooth käyttää useita eri protokollia, lista löytyy tästä http://en.wikipedia.org/wiki/Bluetooth_protocols

Langaton netti WLAN:in kautta, 802.11n radiotyyppi http://standards.ieee.org/findstds/standard/802.11n-2009.html

WLAN -artikkeli ja sen tuomat ajatukset: Suurien taajuuksien tuomat uudenlaiset ongelmat, kuten lähes näköyhteyden vaatiminen, voiko sitä mitenkään kiertää? Mihin käytännössä tarvitaan hyvin suuria tiedonsiirtonopeuksia, suuremmat markkinat ovat niillä jotka käyttävät hitaita yhteyksiä, ts. onko hirveästi kysyntää terahertsien laitteille? Mitä terveydellisiä vaikutuksia on erilaisten taajuuksien sinkoilussa asunnon sisällä, pitäisikö ympärisäteileviä antenneja välttää?

Kotitehtävä 3

Tässä kotitehtävässä oli tarkoituksena miettiä siirtoteitä ja niiden käyttämiä koodauksia. Valitsin taas sellaiset laitteet ja palvelut, joita itse voin käyttää omassa kämpässäni, ja jotka sitä kautta liittyvät minun omaan “tietoliikennekäyttötapaani”.

Kännykkä on itsestäänselvä valinta, puhelimessa puhun useamman kerran viikossa ja toisinaan käytän langatonta pakettidatayhteyttä mobiilinetin selaamiseen. Kännykkä käyttää 3G-verkkoa datan ja myös puheen siirtämiseen langattomasti tukiasemien ja operaattoreiden välillä. Mikäli käytän mobiilinettiä, data siirtyy jossain vaiheessa tavalliseksi dataliikenteeksi ja kaapeleita pitkin palvelimien välillä; vain loppukäyttäjä eli minä itse käyttää sitä langatonta lenkkiä loppumetreillä. Puhe siirtyy tuttuun tapaan tukiasemien ja soluverkkojen kautta, samalla tavalla kuin vanhempi gsm -verkko. 3G-verkko on nopeampi ja “modernimpi” tapa välittää tietoa ja puhetta. 3G-tekniikka käyttää Suomessa 900 ja 2100 MHz taajuuksia, ja koodaustapana toimii wcdma; liikkuva datavirta koodataan tietyllä tavalla lähettäjän ja vastaanottajan päässä, jolloin sivulliset eivät sitä voi lukea tietämättä avauskoodia tai metodia.

Jos joskus kuuntelen tavallista radiota analogisesti stereoiden kautta, niin se käyttää Suomessa enimmäkseen FM-modulaatiota lähetyksen vastaanottoon. FM tai AM, eli taajuus- tai amplitudimodulointikoodaus, lähettimen lähettämä äänisignaali välittyy ilman kautta langattomasti stereoiden antennipiuhaan, ja mikäli olen virittänyt oikean kanavan siihen, voin kuunnella radiolähetystä analogisesti; tietenkin voisin käyttää myös helpompaa nettiradiota tietokoneella, mutta se on eri juttu. Pikaisella google-haulla esimerkiksi Radio Novan taajuus Joutsenon aseman kautta on 103,8 MHz. Eri radioasemat eivät mene sekaisin koska ne käyttävät omia taajuuksiaan, eli taajuusjakokanavointia fdma

Kolmantena laitteena voisi olla vaikka ihan tavallinen pöytätietokone ja nettiroikka adsl-modeemiin. Operaattorin kaapelit ovat todennäköisesti moderneja valokaapeleita, joissa käytetään valon eri taajuuksia erilaisten signaalien lähetykseen samassa optisessa kuidussa, eli taajuusjakokanavointia korkeille valon taajuuksille. Loppukäyttäjä eli minä itse käyttää adsl-modeemia ja tavallisia parikaapeleita siihen että data siirtyy tietokoneeseen ja siitä pois. Koodaustapoja tähän hommaan on monenlaisia, varsinkin palvelimien ja operaattoreiden osalta.

Kotitehtävä 4

Tämän tehtävän tarkoitus oli pohtia verkonkäyttömenetelmien tehokasta käyttöä, riippuen millaista menetelmää käytetään. Otan nyt selkeiksi esimerkeiksi langattoman ja langallisen siirtotien, joita varmasti jokainen käyttää, eli kännykällä soittaminen kaverille ja netin käyttäminen normaalisti tietokoneella.

Tässä pitää tietää käsitteet piiri- ja pakettikytkentäinen verkko. Puhelimet ovat yksinkertainen esimerkki piirikytkentäisestä verkosta; alkuaikoina oli niitä puhelinkeskuksia, joissa joku työntekijä fyysisesti yhdisti kaksi puhujaa piuhalla toisiinsa. Piirikytkennässä muodostuu siis fyysinen tai muulla tavoin suora yhteys lähettäjän ja vastaanottajan välille, jolloin kukaan muu ei voi häiritä tai käyttää sitä yhteyttä. Piirikytkennän etuja ovat nopeus ja varmuus, mutta haittapuolia ovat verkon “tuhlaaminen” jos dataa ei siirry; jos soittaa kaverille eikä puhu mitään, niin linja on varattuna vaikkei mitään siirry. Myös pienemmässä mittakaavassa suorat point-to-point -yhteydet ovat piirikytkentöjä; joku tutkimuslaite voidaan yhdistaa suoraan roikalla tai vaikka infrapunayhteydellä anturiin, ja sen kautta muodostaa pieni ja suljettu dataverkko niiden välille. Nopeaa ja tehokasta datan siirtämistä, mutta ei toimi suuremmassa mittakaavassa kuten kansainvälisessä internetissä; siihen tarvitaan pakettikytkentää.

Pakettikytkentä soveltuu paljon paremmin suurien datamäärien ja tiedostojen siirtämiseen, kun ei tarvita välttämättä pieniä viiveitä, vaan halutaan datan nopea ja melko varma siirtäminen toiselle. Esimerkiksi jos lähetetään useampi tiedosto, osa pieniä ja osa suuria, toiselle käyttäjälle, kaikki tiedostot pilkotaan pieniksi datapaketeiksi, ja jokainen lähtee omalle reitilleen parhaan nopeuden ja optimaallisen tien perusteella, ja ennemmin tai myöhemmin kaikki paketit ovat siirtyneet toiselle, jonka tietokone kasaa ja ymmärtää ne paketit ja tiedostot ovat luettavissa. Ongelmaksi tietenkin muodostuu se, että jos osa paketeista hukkuu tai korruptoituu matkan aikana; sen takia on virheentarkistustapoja, kuten crc-tarkistussummat tai datapaketin uudelleenlähetyspyyntö. Nykypäivänä pakettiverkot ovat jo niin nopeita, että ei vissiin mene pitkiä aikoja kunnes käytännössä kaikki piirikytkennät ovat siirtyneet paketteihin; esimerkkinä olkoon suositut skype-puhelut, joissa ei ole mitään havaittavaa eroa tai viivettä puhelimen kautta puhuttuun ääneen; sanoisin jopa, että skypessä äänenlaatu on huomattaasti parempi kunnon mikrofonin ja kaiuttimien avulla. Kännykällä pitää saada vain puhe siirtymään, joten ääntä pakataan ja muokataan digitaalisesti ja ääni toistetaan kännykän pienestä kaiuttimesta, mitkä luovat ääneen tuttuja virheitä ja jokaisen ääni kuulostaa erilaiselta kännykässä.

Tehokas käyttäminen usean käyttäjän kesken edellä mainituissa tapauksissa onnistuu monella tavoin. Kännykkäverkot voivat toisinaan mennä tukkoon, jos suuri määrä ihmisiä haluavat puhua yhtäaikaa pienessä tilassa; näin voi tapahtua esim. suosituilla musiikkifestivaaleilla. 3G-verkkojen puhe ja data siirtyvät koodattuna, mikä mahdollistaa useamman käyttäjän samanaikaisen käytön. Samalla taajuudella ja hyvin todennäköisesti samoilla älypuhelimilla ja operaattoreillakin voidaan puhua samassa tilassa, koska puhe ja data ovat kanavoituja koodin ja salauksen muodossa. Taajuushyppelyä voidaan käyttää, jolloin lähettäjä ja vastaanottaja vaihtelevat taajuutta satunnaisesti nopeaan tahtiin mutta yhtäaikaa, jolloin sivulliset eivät voi seurata niiden yhteyttä. Koodiavaimen avulla sekoitettu ja salattu taajuussotku voidaan purkaa ja sisältö tulkita oikein.

Pakettikytkennässä ei muodostu suuria ongelmia monen käyttäjän kanssa, koska paketit ovat itsenäisiä pieniä kulkijoita suuressa verkossa monen solmupisteen ja serverin kautta. Ruuhkatilanteet ova tietenkin ongelma, jossa paketteja hukkuu ja järjestelmät voivat tiltata ja ongelmien korjaaminen voi kestää pitkään. Useamman käyttäjän tiedostot eivät mene sekaisin, vaikka paketit kulkevat samoissa johdoissa ja samoja siirtoteitä pitkin, mikä ei aiheuta ongelmia tehokkuuden suhteen. Internetin ollessa hyvin laaja ja monimutkainen verkosto, viivettä ja ruuhkaa voi tapahtua minkä tahansa syyn takia missä tahansa kohtaa siirtotietä, mutta on se aika kätevää kun tietokoneella voi selata minkä tahansa nettisivun tietoja sekunnin murto-osissa, ja videopuhelut onnistuvat vaikka Suomesta Isoon-Britanniaan ilman minkäänlaista käytännön viivettä. Näin siis on tilanne nyt, tulevaisuutta ei voi ennustaa miten internetin käyttötavat ja liikenne kasvaa esimerkiksi Kiinan, Intian tai muiden kehittyvien maiden osalta, ja kuinka mobiilinetin suosio nostaa liikennettä entisestään. Yhdellä ihmisellä voi olla helposti kuusi laitetta, jotka muodostavat yhdeyden samaan internetiin: pöytäkone, läppäri, tabletti, älypuhelin, pelikonsoli ja vaikka kodin tulostin ja kiintolevyasemat wlanin kautta kotiverkossa.

Kotitehtävä 5

Viimeinen kotitehtävä käsittelee koko kurssin aiheita yhteenvetomaisesti, tarkasteltaessa sovellusta ja sen toimintaa bittitasolla verkoissa. Vaikken itse käytä, mutta nousevan trendin mukaisesti käsittelen pilvipalveluita ja muita internetin tallennusratkaisuja. Erilaisia pilvipalveluita ovat mm. Microsoftin Skydrive, Googlen Drive ja Dropbox. En osaa suoraan sanoa miten palveluita käytetään, koska en itse käytä niitä, mutta oletettavasti tietokoneeseen asennetaan jonkinlainen ohjelma, tai web-pohjaisella nettisivupalvelulla tunnusten kautta käytetään niitä. Pilvipalvelut ovat kuitenkin yksinkertaisesti virtuaalinen kiintolevy netissä, johon voi tallentaa mitä tahansa tietoja tai tiedostoja (laillisuuden merkeissä tietenkin, ei laitonta materiaalia) ja käyttää niitä erilaisilla päätelaitteilla, esim. työpaikan ja kotitietokoneen välillä, mobiilisti työmatkalla tai vaikka ulkomailla työreissun takia. Pilvipalvelut ovat periaatteessa ihan hieno ratkaisu, mutta mielestäni tänäpäivänä ne eivät ole vielä tarpeeksi luotettavia, tai mistä minä tiedän miten ne salataan. Tietoturva on oleellinen ja erittäin tärkeä riskitekijä, kun tiedostoja tallennetaan internetin palvelimille. Joku onnekas hakkeri voi hetkessä varastaa tuhansien tai satojen tuhansien tietokoneiden tiedostot ja arkaluonteiset tiedot ja netin kautta ne ovat julkisessa kierrossa missä tahansa. Tämä tehtävä osaltaan myös selittää seuraavaa tietoturvaa käsittelevää tehtävää. Pelkkä käyttäjätunnus ja salasana eivät voi olla riittävä tapa turvata kymmeniä tai satoja gigatavuja tiedostoja. En tiedä miten pilvipalvelut todentavat käyttäjät, mutta voisi olettaa, että esim. matkapuhelimeen lähetetään joku varmennustekstiviesti tai vastaava, tai jollain nettipankkitunnuksilla pitää luoda käyttäjätili ja sitä kautta todistaa olevansa vain yksittäinen, tavallinen jamppa joka haluaa käyttää pilvipalvelua esimerkiksi varmuuskopiopaikkana.

Miten ohjelma sitten toimii, jos haluaa internetin kautta uploadata vaikka Microsoftin Skydriveen tiedostoja? Ohjelma on varmasti käyttäjälle hyvin yksinkertainen, valitse tiedostot ja kansiot ja paina ok nappia, mutta miten sitten tapahtuu bittitasolla onkin toinen kysymys.

Tietokone käyttää vaikka adsl-modeemia ja tuttuja internetin protokollia normaalin internetin selaamiseen, en äkkiseltään usko että pilvipalvelut hirveästi poikkeavat tästä. Latausohjelmaa voisi ajatella eräänlaisena nettiselaimena, joka samaan tapaan tcp/ip -protokollan kautta kättelee ja pyytää yhteyksiä pilvipalvelimeen. Data voisi siirtyä samalla tavalla paketteina, tosin varmaan hitaammalla ja laiskemmalla metodilla; en usko että varmuuskopiodata on yhtä nopeaa kuin normaali internet-liikenne.

Se, mitä tapahtuu palvelimella, onkin varmasti hienojakoisempaa. Luotettava ja salattu yhteys https tai ftps protokollien avulla, mikä ylläpitää suljetun ja varman palvelin-asiakas -suhteen datan siirtämisen aikana. Palvelimella on suuret määrät yhteenraidattuja kiintolevyjä ja muita tallennusvälineitä, jotka pitävät tiedot tallessa hyvin monen uhkan varalta. Varmuuskopioita on useita, ja varmasti dataa jaetaan eri servereiden kesken, ja on olemassa historiaa edellisistä versioista ja kopioista. Loppuviimeksi tiedostot tallennetaan periaatteessa samoin tavoin kuin kotitietokoneessa, bitteinä nollia ja ykkösiä. Pilvipalvelut ovat, kuten jo mainitsin, periaatteessa vain kotitietokoneen “virtuaalinen kiintolevy” johon voi tallentaa ja varmuuskopioida tiedostoja aivan kuten fyysiselle ulkoiselle kiintolevylle tai muulle medialle.

Tietoturvasta asiaa. En usko ettei kovin moni ihminen ole tietämätön tietoturvasta ja sen riskeistä ja torjumisesta. Uutisissa ja muussa mediassa siitä varoitellaan, milloin java-ohjelmiston uusista tietoturva-aukoista ja milloin taas tärkeistä Windows päivityksistä. Tietoturva kuuluu jo yleistietoon ja fiksuun netinkäyttötapaan ja sivistykseen; onhan jo olemassa erillinen tietoturvapäiväkin, jolloin korostetaan sen merkitystä esim. lapsille ja nuorille netinkäyttäjille. Internet ei ole vain tietoturvariski, vaan myös vaarallinen ja pelottavakin paikka lapsille, jos he eksyvät väärille sivuille haittaohjelman tai muun syyn takia. Tietoturva on kriittisen tärkeää yrityksille ja valtiotasollakin, ja edellä mainitut pilvipalvelut samaten.

Tietoturva on laaja käsite, mitä sillä tarkoitetaan, mutta luentokalvoissa mainittiin mm. eheys, luotettavuus ja tunnistettavuus. Käyttäjän pitää olla tunnistettava, oikea työntekijä yrityksessä, jolle on annettu ylemmältä taholta oikeus käyttää vaikka yrityksen tietokonetta työn tekemiseen. Luotettavuus tarkoittaa suoraan tietojen ja vaikka yrityksen salaisten tietojen käsittelyä; tiedot eivät päädy vääriin käsiin fyysisesti papereina, eikä bitteinä netin kautta. Tietoturva voi tarkoittaa myös muutakin kuin tietokonejuttuja; jos joku varastaa fyysisesti minun läppärin, on se aika inhottava tietoturvariski. WIndowsin pyytämä salasana on hetkessä murrettu, ja siihen löytyy netistä ihan laillisiakin keinoja. Ulkoiset mediat ja kiintolevyt/muistitikut voivat hukkua helposti, ja datatiheyden kasvaessa ongelma voi olla hyvinkin merkittävä; joku 256 gigainen muistitikku unohtuu linja-autoon tai johonkin, voi rähmä.

Tietokoneissa esiintyy monenlaisia haittaohjelmia, kaappareita, mainosbotteja, keyloggereita, ihan vaan kiusanteko-ohjelmia tai viruksia; uhkia on niin paljon kuin jaksaa luetella. Virukset voivat sotkea ja jumittaa tietokoneita, varastaa tietoja tai tehdä muuta hallaa. Keyloggerit tallentaa jokaisen näppäimistön painalluksen ja lähettää tiedot johonkin netin kautta. Selaimiin voi tulla outoja lisäosia ja toolbareja, jolloin mainoksia ja pop-up-ikkunoita voi tulla paljonkin. Troijalaiset hevoset näyttävät oikeilta ja asiallisilta ohjelmilta, mutta todellisuudessa urkkivat jotain tietoja käyttäjältä. Identiteetin voi netissä varastaa myös helposti; uutisissa oli joku aika sitten haittaohjelma, joka pyysi rahaa että tietokoneen lukituksen voi poistaa, haittaohjelma esiintyi Suomen poliisina.

Verkkoliikenteessä esiintyy myös suoraan tietoturvariskejä. Mies välissä -tyyliset kaappaukset ovat huomaamattomia, mutta voi aiheuttaa luottamuksellisten tietojen leviämisen vaikka pankin ja asiakkaan välillä. Salattu dataliikenne jollain tavalla päätyy mutkan kautta kolmannelle osapuolelle, joka ei muokkaa tai korruptoi dataa mitenkään, mutta ottaa kopiot talteen itselleen. Datan muuttaminen on kuitenkin mahdollista, jolloin tavallisesta tietämättömästä käyttäjästä voidaan tehdä vaikka palvelimen ylläpitäjä, ja kolmas osapuoli pääsee käsiksi palvelimen tietoihin ja asetuksiin. Ilmassa vilisee monenlaisia langattomia taajuuksia ja koodaustapoja, vapaata riistaa niille jotka osaavat niitä purkaa ja käsitellä. Kännykkämaston juureen vaan salakuuntelemaan puheluita, helppoa periaatteessa, mutta käytännössä hyvinkin hankalaa, ja herättää huomiota jos antennin kanssa menee sinne kiipeilemään.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 6 h Materiaalin kertaus: 3h Kotitehtävien aloitus: 1h Tehtävien viimeistely: 2h Seuraavan viikon aiheeseen tutustuminen: 1h

  • Luentoviikko 2

Lähiopetus: 4 h Materiaalin kertaus: 3h Kotitehtävien teko 2h

  • Luentoviikko 3
  • Luentoviikko 4
  • Luentoviikko 5
Omien henkilökohtaisen syiden ja kiireiden takia tehtävien tekeminen ja kurssin asioiden opettelu jäivät luentoviikkojen jälkeen, mutta käytin tuntikaupalla aikaa kurssin kanssa. Wikitehtäviä tein yhteensä noin 5 tuntia (tehtävät 3-5) ja kurssin asioiden opettelu ja tenttiin valmistautuminen varmaan jotain 40 tuntia parin viikon aikana, en pitänyt kirjaa paljonko luin minäkin päivänä. Kurssin asioiden ollessa enemmän tai vähemmän tuttuja, en käyttäynyt hirveästi aikaa tai vaivaa yksityiskohtien opetteluun; mielestäni on tärkeää hahmotella isoja kokonaisuuksia kuin pieniä knoppitietoja taajuuksista tai standardeista.

Kiitos jos luit tätä tekstiä. t. Janne Korpinen