Tuukka Koivisto

Oppimispäiväkirja

Ennakkonäkemys aihealueesta

Tietoliikenne on järjestelmien välistä kommunikointia Internetin tai muun yhteyden ylitse. Tiedon siirtämiseen käytetään protokollia, jotka määrittävät miten tieto siirretään yhteyden välillä.

Oma kokemukseni tietoliikenteestä on kohtalaista, mutta joskin korkealla tasolla. Tunnen useita protokollia nimeltä ja tiedän millaisissa yhteyksissä niitä käytetään. Matalan tason tietämykseni protokollista on vähäistä. Tunnen tietoliikenteeseen liittyviä riskejä, kuten datan kaappausta liikenteen välistä, mutta riskeistäkin syvällisempi tietämykseni on vähäistä.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

Luennolla puhuttiin mm. seuraavista asioista:

  • Tietoliikenteeseen liittyvää termistöä
  • Kommunikointimalli järjestelmien välillä
  • Protokollat yleisesti
  • Kerrosarrkitehtuuri

Suurin osa asioista oli minulle ennestään tuttua ohjelmointikokemuksesta johtuen, mutta kerrosarkkitehtuuri herätti mielenkiintoni. Olen työskennellyt suurimmaksi osaksi korkean tason ohjelmointikielten kanssa, joissa kerrosarkkitehtuuria ei tarvitse juurikaan huomioida. Aihe siis avarasi näkemystäni hyvinkin laajalti. Lisäksi se miten tietoa lähetetään ja vastaanotetaan järjestelmien väliaineessa oli sellaista mihin en aikaisemmin ole kiinnittänyt enemmin huomiota ja tästä olisin halunnut kuulla ehkä enemmänkin.

Luentopäivä 2:

Luennolla käytiin läpi kolme pääaihetta: protokollat, standardit ja siirtotiet.

Protokollat

Järjestelmien välistä kommunikointia on käyty läpi monella suorittamallani tietotekniikan kurssilla, joten en oppinut paljoakaan uutta asiaa. Kaksi asiaa kuitenkin herätti kysymyksiä. Ensimmäisenä se, että kehittyneissä protokollissa yhteys voidaan keskeyttää ja jatkaa samasta kohdasta myöhemmin. Miten tämä teoriassa onnistuu?

Toisena asiana ihmetytti yhteydetön kommunikointi, jossa dataa lähetetään vain toiselta koneelta toiselle. Millaisissa tapauksissa tällaista käytetään muuta kuin yhteydenavaus pyynnöissä ja pingauksessa?

Standardit

Standardeista en sinällään oppinut mitään uutta. Enemmänkin luentokalvot vahvistivat omaa näkemystäni standardien hiekkouksista ja vahvuuksista.

Siirtotiet

Luento siirtoteistä oli erittäin mielenkiintoinen. Avarsi näkemystäni siitä miten paljon tietoa ympärillämme liikkuu jatkuvasti. Eri tiedonsiirtokaapelien ominaisuudet ja käyttötarkoitukset olivat myös uutta tietoa minulle.

Keskeisiä opittuja asioita:

  • Miten etäisyys teoriassa vaikuttaa signaaliin
  • Tietoa joudutaan vahvistamaan matkalla (Tarkoittaako tämä käytännössä sitä, että tieto luetaan ja lähetetään uudestaan eteenpäin?)
  • Optisessa kuiduissa valo voidaan tuottaa myös laserilla (tehokkaampi)
  • Dataa voidaan siirtää myös sähköverkossa
Luentopäivä 3:
Luentopäivä 4:

Mitä opin kurssin aikana

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

Dropbox palvelun käyttö omassa ympäristössäni (kotitietokone, älypuhelin, koulun tietokoneet) ja kansioiden jakaminen kavereiden kanssa.

  1. Kuinka työpöytäsovelluksen ja Dropbox palvelimen synkronointi toimii?
  2. Miten palveluntarjoajan yhteydet kestävät massiviista tiedostonsiirtoa?
  3. Miten käyttäjäntunnistus järjestetään tällaisissa työpöytäsovelluksissa istunnon aikana?

Kotitehtävä 2

Dropbox palvelussa luulen FTP protokollan olevan suuressa roolissa tiedostojen siirtämisessä käyttäjän laitteesta Dropbox:in järjestelmiin. Netistä löytämäni tiedon perusteella arvellaan kuitenkin Dropbox:in käyttävän myös jotakin muuta tapaa, jolla tiedoston muokkaus tapauksessa siirretään vain muutettu data, joka on paljon tehokkaampaa sillä FTP:llä voidaan kopioida vain kokonaisia tiedostoja. http://en.wikipedia.org/wiki/File_Transfer_Protocol

Synkronointitapauksissa, jossa mediaa päivitetään esim. Dropboxin web-ohjelmaan, uskon HTTP protokollan olevan pääosassa. http://en.wikipedia.org/wiki/HTTP_Secure

WLAN -artikkeli

Artikkeli oli mielenkiintoinen katsaus langattomien kotiverkkojen tulevaisuuteen. Kurssin kannalta tärkeää oli tasapainoilu siirtonopeuden ja signaalin läpäisykyvyn välillä, sekä uuden tekniikan standardointi. Kysymyksiä herättää se, miten tällaisen standardointi tehdään ja millaisia asioita niissä otetaan huomioon. Toinen mielenkiintoinen asia oli standardoimattoman tekniikan tuominen markkinoille ennen standardin valmistumista, tällaisesta ei useasti kuule mediassa, mutta alkoi mietityttämään onko tämä yleistä? Onko tällainen mahdollisesti riski kuluttajalle uuden tekniikan hankinnassa?

Toinen ajatuksia herättävä asia oli viihdeteollisuuden tarve tekniikan kehittymiselle. Markkinoiden painostuksella kehitetään tekniikkaa todella nopeasti.

Viikoittainen ajankäyttö

Luentoviikko 1

  • Lähiopetus: 6 h
  • Oppimispäiväkirja: 1,5 h
  • Viikkotehtävä: 1 h

Luentoviikko 2

  • Lähiopetus: 3h
  • Oppimispäiväkirja: 2h
  • Viikkotehtävät: 2h

Luentoviikko 3

Luentoviikko 4


http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/start