meta data for this page
  •  
  1. Edit this page
  2. Kopioi kaikki mitä sivulla ctrl-a ctrl-c
  3. Paina cancel niin et vahingossakaan tuhoa esimerkkisivua
  4. Mene omalle sivulle
  5. Paina create this page (ylhäällä vasemmalla)
  6. ctrl-v niin saat sen kopioidun osan itselle
  7. Paina save

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Tietoliikenne on erilaisten pc-laitteiden välillä tapahtuvaa tiedon siirtoa hallitussa muodossa. Tietoliikennettä on monenlaista (sisäistä, ulkoista, piuhan kanssa ja ilman). Minulle tietoliikenne on “salaista ja mystistä toimintaa jota hallinnoi joukko tuntemattomia ylläpitäjiä”, eli tietoliikenne on välttämätöntä ja joskus ärsyttävää ongelmien vuoksi. Tietoliikenteen turvallisuus on tärkeä asia, varsinkin yritystoiminnassa tiedonsiirtoon/varmistamiseen käytetään paljon rahaa. Välillä ihmettelen miksi tiedon pitää käydä tekemässä niin pitkä matka, esim. entisessä työpaikassa (Suomessa) kun tulostin työtilauksen printterille, niin tulostusta ohjattiin kuulemma Norjan palvelimelta (näin ainakin kerrottiin). Tietoliikenteen taustoja en juurikaan ymmärrä, jo peruskäsitteissä on puutteita. Jos on ongelmia⇒ otan yhteyttä help deskiin tms.

-

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

  • Päivän aihe: Peruskäsitteiden ja kokonaisuuden muodostaminen
  • Päivän tärkeimmät asiat: Tietoliikenne,kerrosmallit,protokolla
  • Mitä opin tällä kertaa:

Tietoliikenne on kehittynyt ja kehittyy edelleen todella nopeasti. Nyky yhteiskunta/käyttäjät haluavat yhä enemmän tietoa ja tämä aiheuttaa tietoliikenteen kasvamista. Käyttäjien tarpeeseen on rakennettu erilaisia verkkoja, jaotteluna esim. käyttöalue(Lan, Man, Pan…).

Jotta esim. tietokoneet voivat kommunikoida keskenään, tarvitaan kommunikointimalli (malli joka kuvaa tiedon siirtoa) ja komponentit (lähde, lähetin, siirtojärjestelmä, vastaanotin ja kohde). Komminikointitermejä: 1. informaatio: datan merkitys jossakin tietyssä 2. data: kommunikointiin sopiva tiedon esitysmuoto 3. signaali: tiedon fyysinen esitystapa tilanteessa.

Kerroksissa lähteen ja vastaanottimen tehtävät jaetaan osakokonaiksuuksiin (kerrosmalli), näin järjestelmää pystytään hallitsemaan paremmin, yhden kerroksen muutos ei saisi vaikuttaa muihin kerroksiin. Kommunikointi tapahtuu alimman kerroksen kautta. 3 kerroksen teoreettisen mallin osatekijät: Sovellukset, laitteet ja verkot. OSI:ssa kerroksia on 7 ja TCP/IP:ssä 5. Kerrokset toteuttavat omia tehtäviään protkollan avulla.

informaatio: datan merkitys jossakin tietyssä tilanteessa, data: kommunikointiin sopiva tiedon esitysmuoto, signaali: tiedon fyysinen esitystapa

  • Jäi epäselväksi:

Jos kommunikointitapahtuu alimman kerroksen kautta, miten protokolla keskustelu tapahtuu suoraan eri kerrosten välillä? (laite 1 vs laite 2)

Luentopäivä 2: (lähde luentomateriaali ja wikipedia) Protokolla = Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään, niiden täytyy puhua samaa kieltä eli mitä, kuinka ja koska täytyy olla molempien osapuolien tiedossa. protokollien perustoimintoja: Segmentointi ja kokoaminen (segmentation and reassembly), Paketointi (encapsulation), Yhteyden hallinta (Connection control), Toimitus oikeassa järjestyksessä (ordered delivery), Vuon valvonta(flow control).

Segmentointi = Datalohkojen pilkkominen pienempiin dataosiin. Koska mm: verkko voi usein käyttää vain tietyn kokoisia datalohkoja,virheenkorjaus on usein tehokkaampaa, tasaisempi verkon käyttö, pienemmät lähetys- ja vastaanottopuskurit. Haittoja: pienempi datalohko aiheutaa ohhjausinformaation kasvun, paketin saapuminen voi aiheuttaa keskeytyksen, enemmän aikaa käytetään yksittäisten datapakettien käsittelyyn.

Kokoaminen on segmentoinnin vastatoimenpide

Paketointi= Ohjausinformaation lisäämistä. Datalohkot sisältävät aina datan lisäksi ohjausinformaatiota (joskus dataa ei ole ollenkaan. Esim: osoite esim. lähettäjä / vastaanottaja, virheenkorjauskoodi esim. pariteetti, protokollan ohjausinformaatio.

Standardeja tarvitaan huolehtimaan niin fyysisestä, sähköisestä kuin toiminnallisesta yhteensopivuudesta eri järjestelmien välillä.

Siirtotiet (tiedon siirto järjestelmien välillä, jaetaan kahteen kategoriaan:- johtimellisessa (ohjatussa) siirtotiessä signaalit kulkevat fyysistä reittiä pitkin – johtimettomalla (ohjaamattomalla) siirtotiellä tieto siirtyy langattomasti.

Luentopäivä 3:

Digitalinen signaali (bitti 0,1) , pulssi 0,02 ms, jännite-ero 5 volttia. Dataa siirretään joko langallista tai langatonta. Analoginen signaali muutetaan digitaaliseksi AD-muuntimella ja digitaalinen takaisin analogiseksi DA-muuntimella.

PCM,pulssikoodimodulaatio on menetelmällä sähköinen äänitaajuussignaali koodataan digitaaliseen muotoon. Siinä analogisesta signaalista otetaan tasaisin väliajoin näytteitä, jotka ilmaistaan numeerisesti.

NRZ-linjakoodaus (non-return-to-zero) on binäärikoodaus, jossa “1-bitit” esitetään yhtenä merkitsevänä tilana ja “0-bitit” toisena merkitsevänä tilana. NRZ-koodauksessa ei ole neutraalia perustilaa (lepotilaa). NRZ ei ole itsestään tahdistuva koodaus, joten tahdistukseen (synkronointiin) tulee käyttää jotain muuta menetelmää, esimerkiksi rinnakkaista tahdistussignaalia tai ylimääräisiä tahdistusmerkkejä.

NRZI-koodauksessa (Non-Return-to-Zero Inverted) “1-bitti” esitetään tilamuutoksella ja “0-bitti” ilman tilamuutosta.

Bipolar-AMIssa ei signaalia = nolla. Positiivinen tai negatiivinen pulssi.

Luentopäivä 4: (lähde luenntomateriaali)

Kanavointi (multipleksointi) kahden järjestelmän välinen siirtokapaasiteetti jaetaan useamman siirrettävän signaalin. Kanavointi jaetaan luokkiin: taajuusjakokanavointi (FDMA), aikajakokanavointi (TDMA), synkroninen, asynkroninen (tilastollinen),koodijakokanavointi(CDMA),aallonpituusjakokanavointi (W-CDMA).

FDMA, signaalilla oma taajuuslue (kanava=kaistanleveys). Signaalit moduloidaan eri taajuisille kantoaalloille. Kanavien välissä on varmuusväli (häiriönesto). FDMA:lta vaaditaan että, kapasiteetin tulee ylittää siirrettävien signaalien yhteenlasketut kaistanleveysvaatimukset.

Data joko digitaalista tai analogista. Signaali on aina analoginen (esim. TV-kanavat).Vastaanotin käyttää kasitanpäästösuodattimia oikean signaalin erotukseen. erottamaan oikea signaali.

ADSL, käyttää puhelinkäytön parikaapelia tilaajan ja verkon välillä,jakelusuunta laajempi kuin paluusuunta. Internet-käyttöön asymmetriset kaistat sopivia, toimitamatka n 5 km, käyttää taajuusjakokanavointia.

TDMA, käyttää digitaalisia signaaleita tai digitaalista dataa analogisille signaaleille, eri signaalien viipaloidaan, joko bitti- ja tavutasolla tai suuremmissa yksiköissä. Synkronisessa TDMA:ssa data puskuroidaan (läpikäynnin pitää olla nopeaa) ja puskureiden sisällöistä tulee siirrettä signaali. Aikaviipaleet varataan kiinteästi koko yhteyden ajaksi(hukkakapasiteettia). Synkronisessa TDMAssa ei tarvita ohjausinformaatiota myös vuonvalvonta tarpeetonta (kiinteä nopeus).

Tilastollinen (Asynkroninen) TDMA poistaa synkronisen TDMA:n ongelman (suurimman osan ajasta joku/jotkut yhteydet ovat tyhjillään. Aikavälit varataan tarpeen mukaan.Aikajaksot vaativat ohjausinformaatiota datan yhteyteen.

CDMA eli koodijakokanavointi on yksi radiotien kanavanvaraustekniikoista, jota käytetään laajakaistaisissa järjestelmissä. Kanavoinnissa käytetään koko saatavilla olevaa taajuuskaistaa lähetyksessä ja vastaanotossa. Käyttäjät erotetaan toisistaan yksilöllisellä koodilla, vain koodin tunteva asema voi vastaanottaa sen. Koodien ansiosta useat käyttäjät voivat toimia samanaikaisesti samalla taajuusalueella.

W-CDMA, laajakaistainen koodijakokanavointi, sama kaistanleveys kaikille datanopeuksille, käytetään esimerkiksi UMTS/3G-verkoissa.

Verkot:

Verkko muodostuu toisiinsa kytketyistä solmupisteistä (node).Solmut tarjoavat asemille (laitteille esim. läppäri) tietoliikenneverkon palvelun ja siirtävät asemien dataa solmusta solmuun, kunnes saapuu vastaanottavan aseman liitäntäsolmuun, joka toimittaa datan perille.

Tietoliikenne jaetaan tele- ja dataliikenteeseen. Teleliikenteessä puhe/ääni tarvitsee reaaliaikaisen kommunikointiväylän (piirikytkentä). Datalle on tärkeämpää, että kommunikointiväyliä käytetään mahdollisimman tehokkaasti (pakettikytkentä).Viestinvälitys pitkin piirikytkentäistä verkkoa sisältää kolme vaihetta: Yhteyden muodostus (piirin muodostus), Datan siirto, Yhteyden lopetus (piirin purku). Pakettikytkennässä Data pilkotaan pieniin paketteihin siirtoa varten, paketin koko riippuu siirtoverkosta. Verkon solmuissa paketit varastoidaan lyhyeksi aikaa ja lähetetään seuraavalle solmulle.

Luentopäivä 5: (lähde luentomateriaali ja wikipedia)

LAN-Lähiverkkojen etuna hinta ja helposti saatavilla oleva tekniikka. Verkon tehtävänä on yhdistää PC:t ja keskustietokoneet tai tarjota mahdollisuus työryhmäkommunikointiin. PC-LAN yhdistää PC-koneet ja yhteiset resurssit (esim. tulostin) ja Taustaverkko yhdistää suurien järjestelmien osia toisiinsa (keskustietokoneet, supertietokoneet, tallennusverkot.) LAN-topologioita ovat väylä puu, rengas ja tähti.

Nopeita lähiverkkoja (viittaa IEEE:n määrittelemiin 100 Mbps Ethernet-yhteensopiviin lähiverkkotekniikoihin) esim. Fast Ethernet, Gigabit ethernet, Fibre Channel. Näitä tarvitaan koska koko ajan laajentuva Internet vaatii aina vaan nopeampia yhteyksiä ja verkkoon liitettävien laitteiden määrät kasvavat.

WLAn on langaton lähiverkkotekniikka, etuna on se että näin vältetään kaapelointi. Vaatimuksena on: linkit verkkojen välillä, fyysinen linkki ja linkinhallinta, reititys ja datan siirto verkkojen välillä (reitittimet, sillat),tietojen ylläpito eri verkoista, ei muutoksia olemassa oleviin verkkoihin. Verkon eri osat: pakettikytkimet ja linkit muodostavat pakettikytkentäisen verkon, jota verkkoasemat käyttävät, komponentit keskustelevat protokollien avulla.

Tietoturvalla tarkoitetaan tietojen, palvelujen, järjestelmien ja tietoliikenteen suojaamista. Uhkina pidetään esimerkiksi erilaisia huijausyrityksiä, henkilökohtaisen yksityisyyden loukkauksia, roskapostia, teollisuusvakoilua, piratismia, tietokoneviruksia, verkkoterrorismia ja elektronista sodankäyntiä. Tietoturvauhkia ovat luvaton pääsy, tiedon luvaton käyttö, salaisen tiedon paljastuminen, tiedon sekaannus, tiedon muuntuminen, salaisen tiedon tutkituksi tuleminen, tiedon kopioituminen ja tiedon hävittäminen. Virustorjuntaohjelmien heikkoutena on se, että ne ovat aina askeleen jäljessä. Virusten tiedot syötetään torjuntaohjelmiin jälkikäteen sen jälkeen, kun virukset ovat jo levinneet. Tietoturvan osa-alueita ovat työasemien tietoturva, palvelinten tietoturva, tietokoneverkon tietoturva, ympäristöturvallisuus ja sovellusten turvallisuus.

Tietoturvaan kuuluu käyttäjien tunnistus ja käyttöoikeudet sekä niiden hallinta. Palvelimien tietoturvaan kuuluu mm. varmuuskopiointi, levyjärjestelmien kahdennukset, auditointi ja verkon käytön rajoitukset. Verkon tietoturvaan kuuluu palomuurit, nat-palvelut, kytkimet, reititys, verkonhallinta ja vianselvitys. Tietoliikennettä suojataan VPN-ratkaisuilla. Verkossa voi myös vakoilla tietoja.

Tietoturvaa parantaa salakirjoitusmenetelmät. Niillä tieto voidaan suojata sellaiseen muotoon, ettei siitä saa selvää ilman avainta tai salausmenetelmän tuntemista. Salakirjoituksella tieto voidaan myös allekirjoittaa. Esimerkiksi sähköposteissa viestin voi allekirjoittaa.

Kotitehtävät

=== Kotitehtävä 1 === Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa.

=== Kotitehtävä 2 === Tehtäväkuvaus: Valitse haluamasi aihealue ja etsi siihen liittyvä protokolla. Tutustu protokollaan ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan. Esitä www-osoite käyttämääsi protokollaan.

DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) verkkoprotokollalla kannettava tietokone (ei tiedä omaa IP-osoitettaan) kysyy verkosta kuloiseenkiin sijantipaikkaansa soveltuvaa IP-osoitetta, tehtävä on jakaa IP-osoitteita uusille lähiverkkoon kytkeytyville laitteille. Annettu osoite on voimassa määrätyn ajan. Esim. tätä tehtävää varten läppärin tiedot:“DHCP käytössä: Kyllä ,Osoite myönnetty: 17. lokakuuta 2012 18:04:16, Käyttölupa vanhenee: 18. lokakuuta 2012 19:52:58”

https://tools.ietf.org/html/rfc1531

DNS(Domain Name Service) on palvelulla Internetin verkkotunnukset muunnetaan IP-osoitteeksi. Laitteet kommunikoivat keskenään numeeristen osoitteiden avulla, joiden muistaminen olisi käyttäjille miltei mahdotonta. Nimipalvelun ansiosta niiden sijasta voidaan käyttää helpommin muistettavia nimiä. Nimipalvelun toinen tärkeä tehtävä on sähköpostin reititys.

http://tools.ietf.org/html/rfc882

IPv4 (Internet Protocol versio 4) on TCP/IP-mallin verkkokerroksen protokolla, joka yhdistää Internettiin liitetyt koneet ja huolehtii IP-tietoliikennepakettien toimittamisesta perille. IP-paketit toimitetaan perille (reititetään)IP-osoitteiden perusteella. Liikennöitävä tieto pakataan IP-paketteihin, joita reitittimet siirtelevät keskenään, osoitteen perusteella.

http://tools.ietf.org/html/rfc791

=== Kotitehtävä 3 ===

IEEE 802.11n tarkoituksena parantaa suorituskykyä aiempiin standardeihin (802.11a Ja 802.11g)kanssa, mutta yhteensopivuustilassa nopeus on vanhan standardin nopeus. 802.11n määrittää suurimmaksi bruttonopeudeksi 600 Mbit/s (todellisuus 100–200 Mbit/s) Samalla n-määritelmä tukee MIMO-tekniikkaa (multiple-input, multiple-output), jossa käytetään useampaa antennia ja useampaa ilmatien kanavaa yhtä aikaa. Taajuus joko 2,4 GHz tai 5 GHz. Uusi MIMO-tekniikka antaa tasaisemman kantaman ja mahdollistaa useat ilmakanavat.

Valokuitu on ohut lasista tai muovista vedetty kuitu, joka johtaa valoa. Valon taajuus on satoja terahertsejä. Tietoliikenteessä LED- tai laservalolla voidaan lähettää tietoa suurella nopeudella.

ADSL:n siirtotie on puhelinlinja joka perustuu 23 000–1 100 000 h taajuusalueiden käyttöön. Eräs ominaispiirre on tiedonsiirron epäsymmetrisyys, eli erisuuntiin eri nopeus, Internetin kotikäyttössä pääpaino on sisällön siirtäminen verkosta kotiin.

=== Kotitehtävä 4 ===

Tarkastallaan 4. kotitehtävässä siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

Otin kohteeksi “kotioperaattorini” tarjoaman laajakaistalliittymä, radiotyyppi 802.11n. Kyseessä on kuituliittymä, päätelaitteelta kodin laitteisiin on langaton yhteys (wlan eli kaupallisesti “Wifi”). ISP verkko ja aluedataverkko on liitetty yhteen ns. nieluliitännällä (ethernet kaapeli 1 Gb/s optinen yksimuotoliityntä). (Kuluttaja)liittymän toteutustekniikka on ryhmäkohtainen VLAN. Virtuaalilähiverkko (Virtual LAN)on tekniikka, jolla fyysinen tietoliikenneverkko jaetaan loogisiin osiin. Virtuaalilähiverkkojen käyttöönotto vaatii tuen kytkimiltä ja reitittimiltä. Virtuaalilähiverkkoja tukevat laitteet liittävät lähettämiinsä paketteihin tunnuksia, joiden avulla vastaanottava laite tietää mihin verkkoon vastaanotettu paketti kuuluu. Kun paketti lähetetään eteenpäin laitteelle, joka ei tue virtuaalilähiverkkoja, poistetaan siitä tunnus.Käytetään termejä tagged ja untagged riippuen siitä tukeeko vastaanottava laite virtuaalilähiverkkoja vai ei. Tagged porttiin lähetettävään pakettiin liitetään virtuaalilähiverkkotunnus ja untagged porttiin lähetettävästä paketista poistetaan mahdolliset tunnukset.

Operaattorin kotiverkon nopeuslupaus 25/10 Mb/s (vastaanottonopeus/lähetysnopeus). Tekemissäni mittaustesteissä ei kuitenkaan ihan noihin lukemiin päästy. Vaihteluväli oli laaja n. 10 otannan perusteella, vastaanotossa 5-15 Mb/s, lähetyspuolella 8-10 Mb/s. Vaikka operaattorin asentaja lupasi langattoman verkon kantamaksi 25 metriä joka suuntaan, olen kuitenkin huomannut välimatkan lisäätymisen vähentävän huomattavasti tehoa. Esim. kuitupäätelaite sijaitsee omakotitalon alakerrassa (“sähkökeskuksen peltilaatikossa”), niin omakotitalon yläkerrassa langattoman verkon hitaus häiritsee jo käyttäjää vaikka suora etäisyys ei ole sen pidempi kuin alakerran huoneissa. Vaikka “valitin” hitautta, on tämän teknikan käyttö on tehokasta ja se tarjoaa jatkossa käytettäväksi lisäpalveluita/ominaisuuksia. Pitää vain miettiä paljonko olen valmis maksamaan lisää eur/kk.

=== Kotitehtävä 5 ===

Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen. Tietoturva eli tutustukaa tietoturva-asioihin kappaleen 23 (ja 24) mukaisesti ja liittäkää tietoturva aiemmin käsiteltyihin konteksteihin.

Osaamiseni on vielä vähäistä, joten lähden perusteista eli sähköposti (“kirjoitettu viesti”):

Sähköpostissa lähettäjä kirjoittaa viestin postiohjelmallaan (tietokoneen näppäimistöllä informaatio muutataan dataksi). Tietokone tallentaa viestin muistiin (bitteinä). Lähettimelle data siirtyy jännitevaihteluina, jossa se muutetaan signaalimuotoon. Lähettäjän postiohjelma lähettää signaalin (viestin) vastaanottajan postipalvelimelle (mail server). Signaalin siirron aikana voi tapahtua häiriöitä eli vastaanotettu signaali voi poiketa alkupeäisestä. Vastaanottajan postipalvelin ottaa TCP-yhteyden lähettäjän postipalvelimelle. Lähettäjän postipalvelin siirtää viestin SMTP-protokollalla vastaanottajan postipalvelimelle. Vastaanotin estimoi signaalin, muuttaa sen dataksi ja tallentaa muistiin. Data näytetään vastaanottajalle, joka muuntaa sen informaatioksi.

Viestit välitetään lähettäjältä vastaanottajalle tietoverkkoa käyttäen. Sähköpostia välitetään Internetissä yleensä SMTP-protokollan avulla. SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) on TCP-pohjainen protokolla, jota käytetään viestien välittämiseen sähköpostipalvelimien kesken.

Sähköpostin noutoa varten (palvelimelta) käytetään postinnoutoprotokollia, esim. POP3 (Post Office Protocol versio 3), IMAP (Internet Mail Access Protocol) ja HTTP ( Hypertext Transfer Protocol), tämä on minun käyttämäni palvelu.

Sähköpostin tietoturva

(lähde viestintävirasto): “Salaamaton sähköpostiviesti on kaikkien niiden luettavissa, jotka pystyvät kuuntelemaan viestin välitykseen käytettävän verkon liikennettä. Sähköpostiviestinnän luottamuksellisuus voidaan varmistaa salaamalla viestit ennen niiden lähettämistä. Lisäksi sähköpostiviestit voidaan allekirjoittaa digitaalisesti, jolloin voidaan varmistua viestin lähettäjän henkilöllisyydestä sekä viestin välittymisestä lähettäjältä vastaanottajalle muuttumattomana (viestin eheys). Jotta henkilöllisyys voidaan varmistaa luotettavasti, tulee käyttää varmenteisiin perustuvia allekirjoitusmenetelmiä.”

Turvallisuutta parantamaan on kehitetty mm. viestin salaus (salausalgoritmi, joka vaatii salaus- ja purkuavaimen) eli vaikka joku ulkopuolinen kaappaa viestin, ei hän pysty lukemaan itse viestiä. Toisena turvallisuuskeinona käytetään digitaalista viestin allekirjoitusta, jonka avulla varmistetaan viestin muuttumattomuus ja viestin allekirjoittajan henkilöllisyys. Viestin lähettäjä allekirjoittaa viestinsä omalla yksityisellä avaimellaan, jolloin vastaanottaja voi todeta viestin lähettäjän henkilöllisyyden viestin lähettäjän julkisen avaimen avulla.

Sähköpostista on tullut helppo ja nopea viestintätapa. Käyttäjänä olen törmännyt muutamaan ongelmaan: 1. Miten erotan tärkeät viestit massasta? 2. Miten arkistoin ja hallitsen jo luettuja viestejä (myöhempää käyttöä varten)? 3. sähköposteista voi tulla “aikavarkaita”. Viestien määrää alkaa olla hankala hallita jo ihan peruskäytössä. Roskapostit ja kalasteluviestit aiheuttavat myös ison turvallisuusriskin. Täytyy myös muistaa, että työntekijän henkilökohtainen sähköpostiliikenne luo turvallisuusriskin yritykselle. Myös mainontaviestit hukkuvat “massaan”, miten yritys voi erottua mainonnallaan? Itselleni on tullut tavaksi deletoida mainosviestit niitä avaamatta.

Turvallisuutta voi lähestyä myös toisesta näkökulmasta eli sähköpostilla voi lähettää kiusaamis- tai häirikköviestejä, puhutaan ns. nettikiusaamisesta. Sähköpostiosoite voi päätyä ulkopuolisen haltuun, joka voi käyttää tätä hyväkseen. Henkilökohtaisen sähköpostitilin salasana ei saisi olla liian helppo (sopii ohjeena yleisesti kaikkiin turvallisuuskohtiin).


http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/startBold Text