meta data for this page
  •  

Ennakkonäkemys aihealueesta

“Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.”

Ennakkonäkemykseni tietoliikenteestä pohjautuu lähinnä eri protokollien kanssa näpertelyyn. Tiedonsiirron monet eri muodot ja nopeudet ovat tulleet tutuksi niin hyvässä kuin pahassakin. WLAN, LAN, ADSL, 3G, EDGE eri virityksineen mikäli jotenki aihealuetta yrittää tiivistää järkevästi.

Luentoyhteenvedot

“* Päivän aihe:

  • Päivän tärkeimmät asiat:
  • Mitä opin tällä kertaa:
  • Jäi epäselväksi:”

Luentopäivä 1:

Päivän aiheita olivat johdatus kurssille, kerrosmalli sekä protokollat. Luonnollisesti kerrosmallin ja protokollien käsittely oli pääosassa. Mielenkiintoisinta oli erityisesti kerrosmallin käsittely ja tästä aiheesta opin paljon uutta. Protokollia käsitellessä iltapäivällä tajunta alkoi hämärtyä ja useampikin asia jäi hieman epäselväksi, mutta onneksi kurssilla on vielä aikaa ottaa asioista selvää.

Luentopäivä 2:

Päivän aiheita olivat etenkin protokollat, standardit ja siirtotiet. Vastaan tuli paljon uusia asioita esimerkiksi protokollia ja standardeja syventävissä kohdissa. Siirtoteistä etenkin monieteneminen oli täysin uusi tuttavuus. Epäselvyyksiä minulle jäi enimmäkseen päivän viimeisistä asioista eli siirtoteiden yksityiskohdista, koska iltapäivästä keskittymisen taso ei tälläkään kertaa kestänyt aivan loppuun asti.

Luentopäivä 3:

Päivän aiheita olivat eri tiedonsiirtotavat ja niiden salaukset. Opin paljon tuttuina pitämistäni signaaleista ja kuinka ne on enkoodattu tiedonsiirtoa varten. Epäselviksi minulle jäi moni asia etenkin viimeisestä kalvosta, koska en päässyt iltapäivän luennoille itse mukaan ja kalvoista katseltuna kyseiset asiat näyttävät melko monimutkaisilta.

Luentopäivä 4:

Päivän aiheita olivat kanavointi, piiri- ja pakettikytkentäiset verkot sekä reititys. Ikävä kyllä luennolle en itse päässyt, koska olin ottamassa hieman tarkempaa tuttavuutta paikallisiin tietoliikenneverkkoihin Yliopistotalon Kellarissa lanpartyjen muodossa. Luentokalvoista asioita lueskeltuani kuitenkin päädyin siihen tulokseen, että epäselviä asioita oli tällä kertaa aika paljonkin ja näin ollen opin luentokalvoista montakin asiaa. Esimerkkinä mainittakoon kaapelimodeemin ja WCDMA:n toiminta. Epäselvyyttä jäi varsinkin kanavointitekniikoista, koska ne sisälsivät mielestäni melko paljon vaikeaa sanastoa ja tarkkaa informaatiota taajuuksista.

Luentopäivä 5:

Päivän aiheita olivat eri verkot ja protokollat sekä tietoturvaan liittyvät asiat. Tärkeimmät aiheet liittyivät eri langattomiin verkkoihin, kuten puhelinverkkoihin ja niiden toimintatapoihin. Myös tietoturva-asiat on hyvä sisäistää. Päivällä oppimani asiat jäivät lähinnä aamuluennon puolelle langattomista verkoista, koska iltapäivän luennot jäivät esteen takia väliin. Epäselvyyttä ei aamupäivän luennolta paljoakaan jäänyt, koska asiat vaikuttivat melko selkeiltä ymmärtää.

Mitä opin kurssin aikana

Kurssin aikana opin tietoliikennetekniikasta erityisesti sen, miten paljon se sisältää fysiikkaa. Kenties tärkeintä oppia kurssilta oli kerrosmalli, koska mielestäni tietotekniikan opiskelijan on tärkeää hahmottaa, kuinka tiedonvälitys Internetissä oikeastaan toimii. Ennen tenttiä on vielä melko monta lankaa yhdistettävänä, koska kurssi sisältää todella paljon pieniä asioita sisäistettäväksi.

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa.

tltpkt1.jpg

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Valitse haluamasi aihealue ja etsi siihen liittyvä protokolla. Tutustu protokollaan ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan. Esitä www-osoite käyttämääsi protokollaan.

IP (Internet Protocol) yksilöi jokaisen Internetiin yhdistetyn tietokoneen, jolloin niiden viestiminen keskenään helpottuu, kun IP-paketit löytävät tiensä perille ja takaisin. http://fi.wikipedia.org/wiki/IP-osoite

HTTP (Hypertext Transfer Protocol) on selaimien ja WWW-palvelimien käyttämä protokolla. HTTP:n kautta välitetään esimerkiksi HTML-sivuja sekä kaikkea muuta nettisivuilta löytyvää sisältöä, kuten kuvia, ääntä ja videoita. http://fi.wikipedia.org/wiki/HTTP

FTP (File Transfer Protocol) on tiedostojen siirtelyyn käytetty protokolla. FTP:tä käytetään erityisesti asiakaskoneelta palvelimelle yhdistettäessä, kun palvelinta käytetään tiedostojen varastointiin esimerkiksi kotisivuja varten. http://fi.wikipedia.org/wiki/FTP

WLAN-artikkeli

Mielestäni artikkeli käsittely langattoman tiedonsiirron tulevaisuutta käytännön sovellusten osalta. Artikkelissa spekuloitiin nykyistä ja tulevaa nopeustilannetta sekä eri taajuuksia, joita käytetään tai ollaan ottamassa käyttöön. Nämä taas vaikuttavat mm. verkon kuuluvuuteen erilaisten pintojen läpi ja muiden verkkojen alueilla.

Kotitehtävä 3

Bluetooth käyttää suojauksenaan FSK:ta (Frequency shift keying) ja toimii taajuudella lähes poikkeuksetta 2,4GHz alueella 79 eri kanavan välillä.

DVB-S on satelliittiyhteyden välityksellä televisioihin kuvaa lähetettävä stardardi. Se toimii VHF, UHF ja SHF -taajuuksilla eli 30 megahertsistä aina 30 gigahertsin taajuuteen. Modulaationaan se käyttää Q-PSK:ta (Quadrature Phase-Shift Keying) eli se käyttää neljää kantoaallon vaihetta ja osaa ilmaista neljää numeroarvoa väliltä 0-3.

ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line) eli tuttavallisemmin laajakaista käyttää taajuuskaistanaan 23-1100 hertsin taajuusaluetta. Modulaationaan se käyttää 8PSK:ta eli 8-vaiheavainnusta, joka toimii kuten Q-PSK, mutta käyttää kahdeksaa eri vaihetta ja näin ollen sillä voidaan ilmaista numeroarvoja väliltä 0-7 eli kolme bittiä.

Kotitehtävä 4

Internetin välityksellä suoritettavat (VoIP) puhelut toimivat siten, että mikkiin puhuttu “informaatio” muunnetaan digitaaliseksi ja lähetetään pakettina verkon yli. VoIP-puhelulla voidaan yhdistää myös perinteiseen lankapuhelimeen, jolloin internet-puhelu yhdistetään lähimpään puhelinkeskukseen muunnettavaksi tavallista lankapuhelinta varten. Esimerkiksi tietokonepeleissä monesti käytettävät ohjelmat, kuten Mumble ja Ventrilo toimivat siten, että asiakasohjelmilla yhdistetään palvelimiin ja näin ollen parannetaan kuuluvuutta. Mikäli palvelin tai tietoliikenne on ruuhkaista esimerkiksi taustalla pyörivän Linux-distribuutioita lataavan sovelluksen vuoksi, on luonnollisesti puheellakin vaikeuksia liikkua tiedon valtaväylällä pakettien lähetyksen vaikeutuessa.

Kotitehtävä 5

“Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. ”

Käsittelen esimerkkinä sähköpostin lähettämistä.

Käyttäjä kirjoittaa webmail-palvelun kautta näppäimistöllään sähköpostiviestin ja painaa lähetysnappulaa. Sähköposti käyttää välityskanavanaan SMTP-protokollaa viisikerroksisessa järjestelmässä. Postipalvelin ottaa yhteyden vastaanottajan postipalvelimeen neljännen kerroksen TCP-protokollalla.

IP-protokolla kerrosta alempana huolehtii siitä, että palvelimilla on toistensa oikeat osoitteet. Verkkokerros on toisiksi alin kerros ja se huolehtii siitä, että viesti lähtee liikkeelle alimman eli fyysisen kerroksen käyttöön. Fyysisen kerroksen kautta tieto liikkuu kohteeseensa eli halutulle postipalvelimelle, josta vastaanottaja sen aikanaan käy noutamassa joko sähköpostiohjelmalla (IMAP/POP-protokolla) tai HTTP-protokollaa käyttäen Webmail-palvelulla.

“Tietoturva eli tutustukaa tietoturva-asioihin kappaleen 23 (ja 24) mukaisesti ja liittäkää tietoturva aiemmin käsiteltyihin konteksteihin.”

Sähköpostin kautta yritetään tehdä monenlaisia huijauksia erityisesti phishing-sivustojen avulla. Näissä huijausviesteissä on monesti väärennetty lähettäjäkentän sisältö eli viesti saadaan näyttämään osoitteen perusteella, että sen olisi lähettänyt tietty palveluntarjoaja.

Myös roskapostin mukana tuleviin liitetiedostoihin liittyy suuri tietoturvariski eikä kyseisiä tiedostoja pidä avata koskaan. Esimerkiksi julkkisten alastonkuvia mainostavat roskapostiviestit olivat joskus merkittävä virustenlevitystapa, kun virus levisi koneelle käyttäjän painettua alastonkuvaksi olettamaansa liitetiedostoa.

Sähköpostiin liittyvät tietoturvariskit ovat etenkin suomalaiselle käyttäjälle helposti hallittavissa huijausviestien ollessa käytännössä aina tökerösti suomennettuja tai helposti muun sähköpostiliikenteen joukosta erottuvia englanninkielisiä viestejä. Myös taidokkaasti tehdyt palvelujen salasanoja kalastelevat viestit on helppo erottaa aidoista viesteistä, koska käytännössä yksikään palveluntarjoaja ei kysy käyttäjänsä käyttäjätunnuksia ja salasanaa sähköpostin välityksellä. Phishing-yritykset useimmiten tunnistaa väärästä osoitteesta.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko

Lähiopetus: 6 h Kotitehtävät: 1,5h

  • Luentoviikko 2

Lähiopetus: 6h Kotitehtävät 1h

  • Luentoviikko 3

Lähiopetus: 3h Kotitehtävät: 4h

  • Luentoviikko 4

Lähiopetus: 0h Kotitehtävät: 1h

  • Luentoviikko 5

Lähiopetus: 3h Kotitehtävät: 2h


http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/start