meta data for this page
  •  

Jenni Tammisen kurssisivu

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Näin kurssin alussa on myönnettävä että tietämys tietoliikennetekniikasta on melkoisen hatara. Tällä hetkellä se merkitsee lähinnä toimivaa verkkoyhteyttä kotona. WLAN on kätevä ja sitä tulee käytettyä muualla kuin työhuoneessa jossa kannettava yleensä on. Asunnossamme on kuituyhteys, mutta aluksi oli huomattavan suuria tietoliikenneteknisiä ongelmia ennen kuin yhteyden sai toimimaan, sillä oikeaa “boxia” ei meinannut löytyä jolla yhteys olisi sähkökaapista saatu välittymään eteenpäin. Jotain kertoo myös se, että Soneran asentaja oli vähintään yhtä hukassa..

Eri sovellusten ja yhteyden sujuvuus sekä toimivuus niin kännykässä kuin tietokoneessa ovat myös tärkeitä asioita ja jotka liittyvät tietoliikennetekniikkaan. Näiden lisäksi GPS sekä digi-TV ovat asioita joiden kautta olen kosketuksissa tietoliikenteeseen. Lankapuhelinta taloudesta ei löydy, eikä maksullisia lisäkanavia kuten Urho-TV:tä, Canal+ tms.

Osaaminen ja tietämys ovatkin näin aluksia aika hataralla pohjalla, mutta olen innokas oppimaan lisää :)

Ennakkotehtävä 1.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1: Ensimmäisen luentokerran jälkeen tunnelmat olivat melko sekavat. Yksinkertaistetut esimerkit eri asioista, kuten savumerkit esimerkkinä siirtotiestä havainnollistivat kivasti ja helpottivat ymmärtämistä. Toisaalta alussa tuli esille paljon vieraita lyhenteitä ja kirjainyhdistelmähirviöitä jotka vaativat oman aikansa sulatteluun. Kaikenkaikkiaan yleisvaikutelma oli kuitenkin vielä melko luottavainen siihen, että tästä kurssista voi selvitä hengissä. Tosin olin huomaavinani kurssilla kuitenkin joitakin kakkosvuoden opiskelijoita, mkä laittoi väkisinkin miettimään, oliko kurssi niin hankala että he käyvät tätä uudelleen.. Eiköhän se tästä :)

Luentopäivä 2:

Luentopäivä 3:

Luentopäivä 4:

Kotitehtävä 1: Luo kuva työpaikan/kodin/kämpän/jonkin tutun paikan tietoliikenteeseen kuuluvista laitteista, niiden käytöstä ja jopa yhteen linkittymisestä sekä niissä käytetyistä palveluista. Kirjaa näkyville kolme mielestäsi tärkeintä kysymystä, jotka haluat selvittää

Kolme tärkeintä kysymystä, joihin haluan saada vastauksen kurssin aikana: 1. Miten GPS-navigaattori tietää, mihin satelliittiin pitää ottaa yhteyttä? → entä jos yhteydenotto ei onnistu? 2. Onko verkkopankkijärjestelmä oikeasti luotettava? 3. Voiko viivettä muuttaa?

Ja tässä vielä kuva kodin tietoliikenteeseen kuuluvista laitteista:

Kotitehtävä 2

Esimerkkiprotokollat; 3 eri protokollaa joita omassa ympäristössäni on käytössä:

1. HTTP: on protokolla, jota erilaiset selaimet ja WWW-palvelimet käyttävät tiedonsiirtoon. Protokollan toiminta perustuu siihen, että toinen ohjelma ( esim. selain tms.) avaa TCP-yhteyden palvelimelle ja lähettää pyynnön. Palvelin vastaa pyyntöön lähettämällä tilanteeseen sopivan vastauksen, yleensä kyse on HTML-sivusta, kuvista, ohjelmista tai äänestä.

2. SMTP: on TCP pohjainen protokolla, jota käytetään että saadaan välitettyä viestejä sähköpostipalvelimien kesken. Nykyään SMTP:n rinnalle/sijasta on käytössä myös toinen sähköpostien välittämiseen keskittynyt protokolla, ESMTP.

Viestin välittäminen tapahtuu SMTP:n välityksellä seuraavasti: - Henkilö X kirjoittaa sähköpostiviestin (esim. Outlookilla). → Outlook lähettää viestin mail serverille. → Henkilö X:n sähköpostipalvelin ottaa TCP-yhteyden henkilö Y:n sähköpostipalvelimelle. → X:n sähköpostipalvelin siirtää viestin SMTP-protokollalla Y:n sähköpostipalvelimelle. → Y:n sähköpostipalvelin laittaa viestin Y:n sähköpostilaatikkoon. → Y:n sähköpostiohjelma noutaa viestin sähköpostinnoutoprotokollalla (esim. POP3) postiohjelmaan ja lopulta henkilö Y lukee viestin.

3. IEEE 802 ( IEEE 802.11) on IEEE:n standardi langattomille WLAN-lähiverkoille. Tekniikka on läheistä sukua Ethernetille (802.3), ja aivan alkuaikoina IEEE 802.11:sta käytettiin nimitystä langaton Ethernet. Nykyään on WLAN-lähiverkko -nimityksen rinnalle on noussut samaa tarkoittava WiFi.

IEEE julkaisi 26.7.1997 ensimmäisen WLAN-standardinsa, josta käytettiin nimitystä 802.11. 802.11 WiFi määrittää pääasiallisesti OSI-mallin fyysisen kerroksen ja siirtokerroksen alemman osan. Standardin määrittelemät verkkoyhteyksien nopeudet ovat 1 ja 2 Mbps. 802.11 toimii 2,4–2,4835 GHz:n vapaalla taajuusalueella ja se määrittelee välitystekniikoiksi infrapunan ja radiotien. Radiotaajuustekniikoista ovat käytössä suorasekvenssihajaspektri- (DSSS) ja taajuushyppelyhajaspektritekniikat (FHSS).

Kotitehtävä 3

1. Radio Radioaaltojen taajusalueet ovat välillä: 30 Mhz-1 Ghz. Siirtotie: Ilma Koodaus: AM/FM

2. Matkapuhelinyhteys 900 Mhz – 3000 Mhz Siirtotie: Ilma Koodaus: GSM/UMTS/3G

3. GPS n.4000 – 6000 Mhz Satelliitti Siirtotie: Ilma Koodaus: Signaaleita laitteelta satelliitille ja satelliitilta takaisin.

Kotitehtävä 4

Tarkastallaan 4. kotitehtävässä siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

Case: Kotitehtävä 4 Kotiverkon/siirtotien/verkon hyödyntämiseen/tehokkuuteen liittyvien asioiden tarkastelua. Tehokkuuteen vaikuttaa muiden samassa taloyhtiössä olevien, samaa verkkoa käyttävien internet-käyttö, sekä sisäisen verkon dataliikenne. Nämä tekijät ovat ne, jotka vaikuttavat omaan käyttööni merkittävästi, ja jotka hidastavat/ vaikuttavat verkon käyttönopeuteen. Verkon tehokkaassa hyödyntämisessä on kyse niin kanavoinnin hyödyntämisestä kuin verkon tehokkaasta jakamisesta eri osapuolille.

Kotitehtävä 5

Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen. Tietoturva eli tutustukaa tietoturva-asioihin kappaleen 23 (ja 24) mukaisesti ja liittäkää tietoturva aiemmin käsiteltyihin konteksteihin.

Esimerkkinä tässä voisi olla Mozilla Firefox, joka käyttää TCP/IP -protokollaa. Tieto lähtee liikkeelle sovellustasolta, jossa osoitekenttään syötetty osoite aiheuttaa pyynnön jonkin kyseisen kerroksen protokollan välityksellä kerrosmallin yhtä alemmalle tasolle. Tästä seurauksena kuljetuskerros siirtää dataa eteenpäin TCP/IP-protokollan avulla jälleen yhtä alemmalle, Internetkerrokselle. Internetkerroksella olevien IP-protokollien pääsääntöisenä tehtävänä on huolehtia eri pakettien välistä reititystä käyttäen hyväksi IP-osoitteita. Protokollat myös huolehtivat datan ohjauksesta edelleen yhtä alemmalle, verkkokerrokselle. Verkkokerros puolestaan välittää dataa päätelaitteen ja itse verkon välillä. Verkkokerros käyttää esim. 802.11. Fyysisen kerroksen tehtäväksi jää huolehtia fyysinen liityntä siirtotiehen esim. kaapelimodeemia hyödyntämällä. Operaattorin päässä datayksiköt ohjataan edelleen IP-osoitteen avulla oikealle palvelimelle. Kyse on siitä, että IP-protokolla siirtää datan TCP-protokollalle ja TCP puolestaan siirtää datan edelleen HTTP-protokollalle. HTTP-protokolla “keskustelee” selaimen (tässä tapauksessa Mozillan) kanssa, joka taas vastaa pyyntöön.

Tietoturvan osalta internetkäyttäjälle olennaisinta on, että käytettävässä koneessa on päivitetty palomuuri sekä viruksentorjuntaohjelma. Tärkeää on myös ottaa huomioon mainossivustot tms. joiden bannereita pyörii asiallisten sivustojen laidoilla. Näiltä eri tyyppisiltä mainossivustoilta on mahdollista saada haittaohjelmia omalle koneelle. Myös sähköpostiin tulevien liitetiedostojen avaamisen kanssa olisi oltava erityisen tarkkana, sillä epäilyttävästä lähteestä tulevia sähköposteja ei pidä avata.


Pääsivulle