meta data for this page
  •  

Hannu Räsänen - Kurssisivu

Oppimispäiväkirja:

Ennakkonäkemys aihealueesta

Tietoliikenne on sähköisesti toteutettua kommunikointia eri tietovälinein. Sähköiseen muotoon siirrettävä tieto ja informaatio muutetaan yksinkertaiseen datamuotoon, sopivien siirtoteiden käyttöön. Siirtoteitä, joita datan siirtoon käytetään, voi olla niin langallisessa kuin langattomassa muodossa. Langallisessa muodossa tieto / datamuodossaan voidaan siirtää kuparikaapelissa / valokaapelissa yms. ja langattomassa muodossa radioteitse, tai valon muodossa. Minulle tietoliikenne merkitsee mahdollisuutta kommunikointiin, erilaisiin paikannussovelluksiin: suunnistukseen ja navigointiin. Kodin laitteissa musiikin kuunteluun, TV:n katseluun. Opiskelussa ja työelämässä aineiston tuottamiseen sopivassa muodossa ja Internetin käyttöön verkkoyhteyksien kautta.


Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

Perjantai 23.9.2011

Ensimmäisen luentopäivän sisällössä keskeisenä oli kurssin tavoitteiden esittely: kokonaiskuvan luonti tietotekniikasta, kyky yhdistellä asioita tietotekniikan käyttöön liittyen ja perusta luominen tietotekniikan opiskelulle.

Saatiin yleiskuva eri tietoliikenneverkoista ja kuva tietotekniikan eri osa-alueiden kehityksestä aikajanalla. Tarkemmin tietotekniikan rakenteista otettiin alustavasti tuntumaa kerrosarkkitehtuuriin eri tietoliikenneprotokollien (sovittujen toimintamallien) yhteydessä (Stallingsin teoreettinen 3-kerros malli, TCP/IP (5-kerrosta) ja OSI-malli (7-kerrosta)

Karkeajakoisesti kerrokset jaetaan: Verkkokerrokseen - Kuljetuskerrokseen - Sovelluskerrokseen

Luentopäivä 2:

Perjantai 7.10.2011

Luentojen ja Luentomateriaalin perusteella laadittu oppimispäiväkirja toisen luentokerran sisällöstä. Keskeisenä sisältönä luennolla oli eri protokollat. Protokollilla haetaan yhteisiä pelisääntöjä, kieltä kuinka kommunikointi eri järjestelmien välillä tulee tapahtua, jotta toiminnot ylipäätän järkevästi ja rajoitetuin eri tavoin olisi niiden kesken mahdollista järjestää. Protokollien standartoinnilla halutaan rajoittaa ja sopia yhteisistä menettelytavoista. Standartointi luennolla selvitettiin yleisluontoisesti ja kuinka se tietoliikennetekniikan alueella toimii. Luennolla käytiin lävitse myös erilaisia kommunikointimalleja ja niihin liittyen järjestelmien tehtäviä, siirtotieratkaisuja, sanoman ja viestin muotoa sekä järjestelmien tehtäviä. Tarkempaan tutkintaan ja analysointiin otettiin OSI-malli ja sen kerroksisuus ja rakenne protokollana. Yleisesti protokollista käytiin lävitse protokollien toimintoja: rajapintoja, mallinnusta, koostumusta (syntaksi, semantiikka, ajoitus) sekä tilakonekäsitettä. Tiedonsiirtoon liittyen selvitettiin singaalin laatuun ja voimakkuuten vaikuttavia tekijöitä kuten: siirtotie, kaistanleveys, spektrikäsite, digitaalisuus / analogisuus.

Luentopäivä 3:

Perjantai 28.10.2011

Luentomateriaalin perusteella laadittu oppimispäiväkirja kolmannen luentokerran sisällöstä. Kolmannella luentokerralla aineistossa tarkennettiin siirtoteiden (siirtomedia) käsitettä, niiden fyysisiä ominaisuuksia, sovelluskohteita ja pääpiirteitä siirron kannalta. Karkeasti jaoteltuna siirtotiet voidaan jakaa johtimellisiin ja johtimettomiin. Johtimelliset siirtotiet rakentuu fyysisistä johtimista (parikaapeli / sähköjohto), kaapeleista (koaksaalikaapeli) tai kuiduista (valo- / optinen kuitu). Siirtotien kyvykkyyteen välittää dataa vaikuttaa etäisyys lähetys- ja vastaanottopään välillä. Analogisessa siirrossa signaalia voidaan tarvittaessa vahvistaa ja digitaalista signaalia tahdistaa. Johtimettomassa siirtotiessä väliaineena on ilma, vesi, tyhjiö tai jokin muu väliaine, joka on lähetin ja vastaanottopäässä antennin kautta kytketty laitteeseen. Eteneminen näissä väliaineissa tapahtuu tyypillisesti näköyhteysreittiä pitkin tai heijastumalla. Johtimettomassa lähetys- ja vastaanottoyhteydessä tärkeässä roolissa on sähkömagneettista säteilyä tuottava ja vastaanottava antenni ja sen kyvykkyys suunnata signaali. Johtimettomat siirtotiet jaotellaan: mikroaalto-, satelliittilinkkeihin, radiotiehen ja infrapunateihin. Signaalinkäsittelyyn (analoginen/digitaalinen) ja koodausjärjestelmiin liittyen keskeisessä osassa on: signaalin spekri, kellotus, virheen havaitseminen, signaalin häiriöt ja immuniteetti kohinalle. Koodausjärjestelmistä esiteltiin seitsemän (7) eri tapaa käsitellä digitaalista (1/0) signaalia. Koodausjärjestelmiä käsitellessä esiteltiin eri koodaus - digitaalinen data analogiasignaali – tekniikoita sekä - analoginen data digitaalisignaali – tekniikoita sekä analogiasignaalin digitalisointia kuten myös analoginen data – analogiassignaalessa menetelmiä. Kustakin tekniikasta esitettin myös sovelluskohteita, joissa niitä käytetään datan käsittelyyn signaaleissa. Asynkroninen ja syknronoitu siirto. Ajoitus edellyttää mekanismia, jolla täsmätä lähetys ja vastaanottopäät. Asynkronista siirtoa käytetään esimerkiksi siirrettäessä tietoa näppäimistöltä. Synkronoitu siirto kuitenkin tehokkaampaa siirrettäessä suuria tietolohkoja. Virheiden käsittely ja virhetyypit esiteltiin sekä menetelmiä virheiden havaitsemiseen. Eräs tyypillinen ja yksinkertaisin virheiden havaitsemismekanismi on pariteettitarkistus. Tavallisin ja vahva tarkistusmenetelmä on syklinen redundanssitarkistus. Luentomateriaalissa käsiteltiin lyhyesti myös virheenkorjausta ja sen toimintaa. Seuraavassa luentosarjassa käsiteltiin siirtotiehen (datalinkkiin) liittyvää logiikkaa protokollan muodossa ja kuinka hallitaan tiedonvaihtoa tällä siirtotiellä (linkissä). Seuraavat osatekijät käsitteltiin: vuon hallinta (flow control) ja virheen hallinta tekniikoita (error control).

Luentopäivä 4:

Perjantai 4.11.2011

Luentomateriaalin perusteella laadittu oppimispäiväkirja neljännen luentokerran sisällöstä. Käsiteltiin ensimmäisenä kanavointiin (multiplexing) liittyvä aluetta eli kuinka rajallinen siirtojärjestelmä saadaan jaettua eri järjestelmien käyttämien siirrettävien signaalien kesken – kanavoidaan siirtotie. Kanavointi jaotellaan luokkiin: Taajuusjakokanavointi (FDMA), Aikajakokanavointi (TDMA), Koodijakokanavointi (CDMA) ja Aallonpituusjakokanavointi (WDMA). Tarkemmassa tarkastelussa FDMA käyttöön liittyen oli ADSL sovellus. TDMA:n sovelluksena esitettiin esim. ISDN, GSM ja Kaapelimodeemit. CDMA sovellus tärkeä menetelmä langattomassa liikenteessä. Sovelluksena tyypillisesti CDMA ja WCDMA järjestelmän matkapuhelimissa. WDMA järjestelmä mahdollistaa eritäin nopeat yhteydet. Käytännön kokeilut tehty vielä lähinnä laboratorio olosuhteissa. Piirikytkentäiset – ja pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne jaettu perinteisesti teleliikenteeseen ja dataliikenteeseen. Piirikytkentäisessä verkossa yhteys auki koko liikenteen ajan ja kanava varattu liikenteelle … mahdollistaa reaaliaikaisen kommunikointiväylän. Kehitetty erityisesti mahdollisimman reaaliaikaisen puheen siirtoon. Piirikytkentäinen verkkoyhteys jakautuu kolmeen eri vaiheeseen: yhteyden muodostus, datan siirto ja yhteyden purku. Dataliikenteessä on tärkeämpää kommunikointiväylän tehokas käyttö ja siirrettävä data on jaettu paketteihin. Paketit vaativat datan lisäksi ohjaustiedon – esim. osoitetiedon. Pakettikytkennän etuja piirikytkentäiseen nähden ovat: tehokkuuden parantuminen, kanava ei ole varattuna koko yhteyden ajan, vain silloin kun dataa liikkuu. Pakettikytkentäisessä verkossa kaksi kytkentätapaa: tietosähke (datagrammi) ja virtuaalipiiri (virtual circuit). Kytkentätekniikoiden suorituskykyä arvioitaessa siihen vaikuttaa kolme eri viivettä: etenemisviive, siirtoviive ja solmuviive. Reititys kytkentäverkoissa. Reititykseen pakettikytkentäisessä verkossa vaikuttavat ominaisuudet: virheettömyys, yksinkertaisuus, luotettavuus, vakaus, oikeudenmukaisuus, optimaalisuus ja tehokkuus. Suorituskykyarviointiin ja kriteereihin kuuluu: minimi yhteysetäisyys ja siten on suoraan verrannollinen ”halvimpaan hintaan”, myös viive ja suorituskyky ratkaisee. Pakettikytkentäisen verkon reitityselementit: Suorituskyky kriteerit, päätöksentekoon kulunut aika, päätöksentekoon liittyvän paikan valinta, verkon tilanteen tietolähde ja verkon tilannetiedon päivitysaika. Reititysstrategioina pakettien lähettämisessä eri solmujen kautta eteenpäin on käytettävissä: kiinteiden taulujen tekniikka, ”tulvatekniikka”, jossa kaikki paketit lähetetään kaikkiin mahdollisiin solmukohtiin, satunnainen reititys ”yritys ja erehdys / onnistuminen” ja mukautuva reititys. Mukautuva reititysmalli eniten käytetty. Mukautuvan reititysmallin algoritmien esitys lyhimmän reitin löytämiseksi eri solmujen välille. Ruuhka tietoliikenneverkoissa – Ruuhka syntyy, kun paketit eivät siirry verkossa, verkon ohjaus ei kykene säätelemään liikennettä vaan tapahtuu romahdusmainen suorituskyvyn putoaminen, verkko on jonojen verkko, jonoissa tapahtuu tiedon katoamista. Ruuhkaantumista tapahtuu: solmuissa, ruuhkan aiheuttama seuraus, kun ohjaus (control) ei toimi > optimaalisesti toimivan verkon suorituskyky romahtaa. Verkon suorituskyky laskentaa.

Luentopäivä 5:

Perjantai 18.11.2011

Luentomateriaalin perusteella laadittu oppimispäiväkirja viidennen luentokerran sisällöstä. Langattomat soluverkot – kehitetty kasvattamaan kannettavien radiopuhelimien kapasiteettiä. Soluverkkojen kehitys avainasemassa mobiiliteknologian kehittämisessä. Soluverkko mahdollistaa, että kohde voi toimia solussa taajuudella, joka on käytössä lähialueella vaikkakaan ei viereisissä soluissa. Tämä mahdollistaa useiden kohteiden toimimisen (keskustelut) samalla taajuudella häiritsemättä toisia puheluita. Soluverkon rakenne: solujen geometria muistuttaa hexagonia, taajuuksien uudelleenkäyttö tietyn solurakenteen ulkopuolella, kapasiteetin kasvattaminen (uusien kanavien lisääminen, taajuuksien lainaus, solujen jakaminen). Matkapuhelinverkon rakentuminen. Matkapuhelimen ja tukiaseman välillä on kahden tyyppisiä kanavia käytössä: valvontakanavat ja liikennöintikanavat. Valvontakanavat huolehtii puhelun kytkemisestä ja ylläpitämisestä. Liikennöintikanavat huolehtivat äänen (puheen) tai tiedon siirtämisestä käyttäjien päätelaitteiden välillä. Häiriöitä, joita langattomissa soluverkoissa esiintyy. Etenemistien kautta: heijastuminen, sironta, diffraktio sekä häipymisen kautta. Matkapuhelintekniikoista 3G – CDMA kanavointitekniikka (koodijakokanavointi) ja 4G – OFDMA (orthogonal-taajuusjakokanavointi).

Luentomateriaalin seuraavassa osassa (5-2) käsitellään LAN – Local Area Network lähiverkkoja ja niiden kehitystä. Lähiverkot kehittyneet PC-tietokoneiden hyötykäytön kanssa. PC-Tietokoneet kehittyneet ja vaatimuksia verkon kehittämiselle ja nopeuksien kasvattimeksi ilmennyt. LAN-verkkojen kohteina tietokoneiden yhdistäminen niitä tukeviin resursseihin sekä taustaverkkoihin ja tallensuverkkoihin ja palvelinverkkoihin (server). Luentomateriaalissa selvitettiin myös LAN-verkkojen verkkotopologioita: väylä (bus), rengas (ring), tähti (star) ja puu (tree). Tarkasteltiin myös kaapelointitapoja ja niiden ominaisuuksia LAN-verkkoa rakennettaessa. LAN-verkon protokolla arkkitehtuuri rakentuu OSI-mallin kahdelle alimmalle kerrokselle: fyysiselle - ja linkkikerrokselle. Luentoainesitossa käsiteltiin myös eri tapoja yhdistää verkkoja toisiinsa. Näitä tapoja ovat: siltaus-bridge (jossa MAC osoitteet merkitseviä tunnistuksessa ja silloilta vaaditaan älykkyyttä), kytkimet-switches (itseoppivia), reitittimet -routers ja toistimet-hubs. Luentomateriaalin kolmannessa osassa käsiteltiin nopeita LAN-verkkoja ja niiden toteutustekniikoita. Keskeisessä osassa ovat kaapelointitekniikan kehitys, valokaapeleiden käyttöönotto ja käyttötavat (access methods), kuten: CSMA/CD, CSMA/CA ja Kytkinmenetelmät (switched). Luentomateriaalin neljännessä osassa käsiteltiin langattomia LAN-verkkoja niiden standartointia ja toteutustapoja.


Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

kotitehtaevae_1_hannurasanen.pdf

Kysymykset: 1)Suojaukset ja niiden toiminta WLAN – verkossa laitteiden välillä? 2)Tietoliikennekortin toimintaperiaate? 3)Kodin langattoman tietoliikenteen tulevaisuus?

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Ensimmäisten luentojen kotitehtävissä selvititte laitteita ja palveluita. Tässä kotitehtävässä selvitetään laitteiden ja palveluiden käyttämiä protokollia. Selvittäkää 3 eri protokollaa joita omassa ympäristössänne on käytössä ja etsikää protokollan standardi/määritelmä ja liittäkää kotitehtäväänne linkki ko. protokollaan.

WLAN – langaton lähiverkko: http://fi.wikipedia.org/wiki/IEEE_802.11 käyttää peruskerroksella IEEE 802 protokollaa

Verkkokytkin ADSL2 käyttää TCP/IP-mallin peruskerrosta fyysiseen tiedonsiirtämiseen: http://fi.wikipedia.org/wiki/TCP/IP-viitemalli

SMTP – Simple Mail Transfer Protocol on TCP/IP-mallin sovelluskerroksella toimiva protokolla ja käytetään viestien välittämiseen sähköpostipalvelimien välillä. http://fi.wikipedia.org/wiki/SMTP Esim. Saunalahden sähköpostipalvelin ”posti.saunalahti.fi”

Kotitehtävä 3

Tehtäväkuvaus: Kolmannessa kotitehtävässä tarkastallaan laitteiden ja palveluiden hyödyntämiä siirtoteitä ja tiedon koodausta. Eli jälleen käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus. Jos käytetään ilmatietä niin olisi hyvä selvittää taajuusalue jolla toimitaan.

1) WLAN - langaton lähiverkko taajuusalue 2400 - 2483,5 MHz, 802.11b, 802.11g ja 802.11n ja käyttää tiedonsiirrossa CCK-tekniikkaa (complement code keying). Vaihtoehtoisena siirtotekniikkana 802.11b tarjoaa PBCC-tekniikan (packet binary convolutional coding) ja tukee edeltäjänsä siirtotekniikkaa (Barkerin sarja). 802.11g standardi määrittää radiotaajuustekniikoista DSSS-, HR-DSSS- ja OFDM-tekniikat. Se kykenee liikennöimään nopeuksilla 54 Mbps ja 11 Mbps, käyttää 2,4 GHz:n taajuutta, ja on siksi täysin yhteensopiva vanhemman 802.11b-standardin kanssa. 802.11n määritelmä tukee MIMO-tekniikkaa (multiple-input, multiple-output), jossa käytetään useampaa antennia ja useampaa ilmatien kanavaa yhtä aikaa. Uusi MIMO-tekniikka antaa tasaisemman kantaman ja mahdollistaa useat ilmakanavat.

2) GPS-paikannin / navigaattori taajuusalue (http://fi.wikipedia.org/wiki/GPS) GPS-satelliitit lähettävät kantoaallon päälle moduloituna ns. näennäissatunnaista signaalia (PRN, Pseudo Random Noise). Signaali ei läpäise kiinteitä rakenteita, joten paikantimen käyttö vaatii suoran “näköyhteyden taivaalle”. GPS toimii kahdella päätaajuudella (L1 ja L2): L1 (1575,4200 MHz) siviilikäytössä L2 (1227,6000 MHz) sotilaskäytössä salattuna 2003 lähtien L3 (1381,0500 MHz) sotilaskäytössä globaali ydinräjähdyshälytys (NUDET – Nuclear Detonation) (L4 (1841,4000 MHz) kokeellinen, ei käytössä) L5 (1176,4500 MHz) siviilikäyttöön (ehdotus, saatavilla 2005) (2227,5000 MHz) avaruusalusten telemetriaan (ei arviota saatavuudesta) Eri taajuudet kantavat seuraavia modulaatioita: C/A (Coarse/Acquisition) -koodi, joka on jokaiselle satelliitille yksilöllinen. C/A-koodi lähetetään L1-taajuudella. P(Y)-koodi, joka lähetetään salattuna molemmilla taajuuksilla. P(Y)-koodi on tarkoitettu sotilaalliseen käyttöön. Tieto-osa, joka sisältää satelliittien rata- ja kellotiedot.

3) Sykemittari: Esimerkkinä FRWD:n W400 sykemittari, jossa sykelähetin toimii 5 kHz taajuusalueella. Laitteessa on myös GPS paikannin ja sen taajuusalue, kuten yllämainitussa GPS-paikantimen tiedoissa esitetty (u-Nav GPS-piirisarja). Laitteessa on myös 2,4 Ghz langaton Bluetooth radiolinkki (langaton yhteys) PC-yhteyden muodostamiseksi. http://fi.wikipedia.org/wiki/Bluetooth#Taajuus Signaalin koodaukseen Bluetooth käyttää GFSK-taajuussiirtokoodausta. GFSK-modulaatiossa binäärinen 1 ja 0 sisällytetään kantoaallon pituuteen poikkeuttamalla kantoaallon perustaajuutta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Bluetooth#Modulaatio

Kotitehtävä 4

Tehtäväkuvaus: Neljännessä kotitehtävässä siirtotien / verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista / sovelluksista / teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien / siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

1) WLAN siirtotien (ilma - radiotaajuudet) tehokas käyttö perustuu kanavointiin. WLAN:ia käytetään mm. verkottamaan langallinen yhteys langattomaksi. Käytetään tyypillisesti rakennuksissa tai tiloissa, joissa kaapelointi ei ole mahdollista tai on taloudellisesti kalliimpaa. Rakennukseen tulevaan kiinteään tietoliikenneverkkoon kytketään langaton tukiasema. Tukiaseman kommunikoi radioteitse muiden laitteiden kanssa, joissa lähetin-vastaanotin. Standardi IEEE 802.11g määrittää radiotaajuustekniikoista [DSSS-, HR-DSSS- ja] OFDM-tekniikat. Se kykenee liikennöimään nopeuksilla 54 Mbps ja 11 Mbps, käyttää 2,4 GHz:n taajuutta. OFDM-tekniikka käytössä WLAN yhteyksissä

2) Digi-TV maanpäälisissä lähetyksissä on Suomessa käytössä DVB-T2 tekniikka. Siirtotienä on ilmatila – radiotaajuudet (TV-lähetyksille varatulta alueelta). … Käytetään QAM (lyhenne sanoista Quadrature Amplitude Modulation) on modulointitekniikka, joka yhdistää vaihemodulaation ja amplitudimodulaation. QAM:ssä moduloidaan samanaikaisesti ja toisistaan riippumatta signaalin amplitudia ja vaihekulmaa. Käytännössä QAM signaali usein koostetaan moduloimalla erikseen kahta keskenään 90 asteen vaihesiirrossa olevaa kantoaaltoa ja summaamalla tulokset QAM-signaaliksi. http://fi.wikipedia.org/wiki/QAM. QAM-kavavoinnissa kohinan tai häiriöiden aiheuttama pieni virhe signaalissa muuttaa vain yhtä bittiä, mikä on helposti korjattavissa virheenkorjauksella.

Kotitehtävä 5:

Tehtäväkuvaus: Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen.

Käytän sähköpostiohjelmana Mozilla Thunderbird sekä tietokoneen että Nokia E71:n matkapuhelimen kautta. Siirtotienä on matkapuhelimessa joko 3G-verkko tai mikäli saatavilla, niin langaton WLAN-yhteys. Kotona tietokonetta käytettäessä on käytössä tietokoneeseen asennettu Etherner 100/10 Mbts verkkokortti kytketynä ADSL / WLAN reitittimeen. Reititin on kytektty taloverkkoon langallista puhelinta varten alunperin asennettuun parikaapeliin. Protokollat joita käytetään ovat TCP/IP-mallin mukaan rakennettuja ja sähköpostin välityksessä käytössä on SMTP-protokolla TCP/IP-mallin sovelluskerroksella. SMTP on ASCII-merkkejä sisältävän sähköpostin siirtokäytäntö TCP/IP-verkossa. Käytössäni on Saunalahden liittymä ja sen postipalvelin on ”posti.saunalahti.fi”. Postin lähettäminen / välittäminen tapahtuu SMTP:n (Simple Mail Transfer Protocol) avulla. Standardin määritys löytyy RFC 2821 –dokumentista.

SMTP suunnitelma voidaan kuvata seuraavasti:

             +----------+                +----------+
 +------+    |          |                |          |
 | User |<-->|          |      SMTP      |          |
 +------+    |  Client- |Commands/Replies| Server-  |
 +------+    |   SMTP   |<-------------->|    SMTP  |    +------+
 | File |<-->|          |    and Mail    |          |<-->| File |
 |System|    |          |                |          |    |System|
 +------+    +----------+                +----------+    +------+
              SMTP client                SMTP server

SMTP-asiakas (client) on ohjelma, joka haluaa lähettää postia. SMTP-palvelin (server) on ohjelma, joka vastaanottaa postia. Kun SMTP-asiakas haluaa lähettää viestin, muodostetaan kaksisuuntainen yhteys SMTP-palvelimeen.

Sähköpostin lukemiseen ovat useimmissa sähköpostiohjelmissa (kuten Thunderbird) käytettävissä POP3 ja IMAP protokollat. Myös nämä protokollat toimivat TCP/IP-mallin sovelluskerroksella. Sähköpostiviesti alkaa otsaketiedoilla (engl. header), joissa kerrotaan lähettäjä ja vastaanottaja, viestin aihe, viestin muoto (tekstin koodaus, onko liitteitä jne.), onko viesti vastaus toiseen yms. Näitä seuraa tyhjä rivi, jonka jälkeen tulee itse viesti. Jos viesti koostuu useammasta osasta (esimerkiksi jos siinä on liitteitä), jokaista osaa edeltää vastaavasti ryhmä otsakkeita, jotka kuvaavat kyseistä osaa. Sähköpostiohjelma näyttää näistä tiedoista vain sen, minkä tulkitsee oleelliseksi, ellei erikseen pyydä kaikkea näkyville. Jotkut ohjelmat myös esittävät otsakkeiden nimet käyttöliittymän kielelle käännettyinä. http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6posti#S.C3.A4hk.C3.B6postin_rakenne


Ajankäytön arviointi

Luentoviikko 1

        o
          Lähiopetus 7 h (23.09.2011)
        o
          Valmistautumista lähiopetukseen 0 h
        o
          Kotitehtävien tekoa 2 h
  *
    Luentoviikko 2
        o
          Lähiopetus 7 h (7.10.2011)
        o
          Valmistautumista lähiopetukseen 1,5 h
        o
          Kotitehtävien tekoa 1,5 h
  *
    Luentoviikko 3
        o
          Lähiopetus 0 h (28.10.2011 - en paikalla)
        o
          Valmistautumista lähiopetukseen 1,5 h
        o
          Kotitehtävien tekoa 4 h
  *
    Luentoviikko 4
        o
          Lähiopetus 0 h (4.11.2011 - en paikalla)
        o
          Valmistautumista lähiopetukseen 0 h
        o
          Kotitehtävien tekoa 4,5 h
  *
    Luentoviikko 5
        o
          Lähiopetus 0 h (18.11.2011 - en paikalla)
        o
          Valmistautumista lähiopetukseen 0 h
        o
          Kotitehtävien tekoa 3,5 h