meta data for this page

Timo Nisun kurssisivu

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.

Ennakkotehtävä 1.

Ymmärtääkseni tietoliikenne käsittää datan välittämistä tietokoneiden(kaikki elektroniset laitteet) välityksellä. Data on sarja bittejä, mikä koottuna voi olla esimerkiksi musiikkia, videoita, tekstiä, sovelluksia. Ts informaatiota, dataa, voi välittää niin langallisesti, kuin langattomasti.

Termistöä

  • 2G/3G/4G: Matkapuhelimien käyttämä dataverkko
  • Lan: Local area network (lähiverkko)
  • WLAN: WirelesLocalAreaNetwork (langaton lähiverkko)
  • WAN: Wide Area Network (etäverkko)
  • Data: Kommunikointiin sopiva tiedon esitys
  • GPS: Global Positioning System
  • point-to-point: Bluetooth headset ja kännykkä. Suora yhteys kahden laitteen välille
  • Reititin: Jakaa verkon eri käyttäjille.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1: Mitä opin, mikä oli päivän tärkein sanoma, …

Varsinaisesti luennolla ei tullut mitään uutta tietoa. Lähinnä aikaisempien käsitysteni vahvistusta. Sain tosin selvyyden muutamalle termille ja lisäksi opein muutaman uuden termin. Ensimmäisen luentokerran tärkein asia lienee internet protokollan ymmärtäminen.

Luentopäivä 2: Päivän tärkein aihe ymmärtääkseni oli protokollat ja eri signaalimuodot. En kuitenkaan ymmärrä, miksi niiden laskemista käytiin läpi. Mielestäni signaalien laskeminen ei ole vielä peruskurssin asiaa, etenkään tällaisen kurssin sisällössä. Parhaiten luennoilta jäi mieleen verkon ylikuormitus, koska kesän aikana jouduin selvittämään vastaavanlaista asiaa kotopuolessa.

Luentopäivä 3: Luennoilla käytettiin mielestäni aivan liian paljon aikaa rautatason asian käsittelyyn. Onko olennaista käsitellä tietoliikennettä käsittelevällä kurssilla signaalien digitaalista käsittelyä tai sitä, miten valo taittuu? Antennien suuntakuviot ja bitit taisivat olla olennaisin asia.

Luentopäivä 4: Datan kulkemisreitti verkossa oli hyvä käydä läpi, vaikkakin aika paljon niistä oli jo entuudestaan tuttua. Kanavoinnista olisi voinu karsia aaltojen käsittelyn ja kertoa vain käyttöesimerkit. Kanavatyyppien syvällisempi käsittely kuuluu enemmän analogiatekniikan kursseille.

Luentopäivä 5: Nyt oli hyvä paketti. 3G, 4G, Lan, WLan, Ethernet, IEEE standardeja ylipäätään käytiin fiksusti läpi. Ip:n käsittely jäi kuitenkin hieman niukaksi, verrattuna siihen, että siitä on aikaisemmin järjestetty kokonainen kurssi. Hieman tuli jopa uutta. Kolmannen ja neljännen luentopäivän olisi voinut supistaa yhdeksi kokonaisuudeksi jättämällä mm signaalien käyttäytymiset ja jakaa tämä luentopäivä kahteen. Näkisin tämän päivän asiat kuitenkin kurssin tärkeimpinä.

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Luo kuva työpaikan/kodin/kämpän/jonkin tutun paikan tietoliikenteeseen kuuluvista laitteista, niiden käytöstä ja jopa yhteen linkittymisestä sekä niissä käytetyistä palveluista. Kirjaa näkyville kolme mielestäsi tärkeintä kysymystä, jotka haluat selvittää

  • Pilvi-palvelun toimintaidea ja miten nopeasti se on yleistymässä?
  • Miten 4G eroaa 3G:stä?
  • Etäyhteyden luominen esimerkiksi koulun koneelta omalle koneelle.

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Selvittäkää 3 eri protokollaa joita omassa ympäristössänne on käytössä ja etsikää protokollan standardi/määritelmä ja liittäkää kotitehtäväänne linkki ko. protokollaan.

  • HTTP: HTTP, Hypertext Transfer Protocol, on kommunikointiväline selaimen ja www-palvelimen välillä. HTTP:tä käytetään aina, kun surffailee netissä. Aikaisemmin siirtyessä internetsivulle tarvitsi kirjoittaa otsikkoriville http:// ennen kuin pystyi ottamaan yhteyden www-palvelimelle. Nykyään tämä toiminto on ohitettu ja netissä surffaaminen helpotettu. Linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Http
  • IP: Ip, Internet Protocol, on hieman kuin kotiosoite. IP:tä voi halutessaan vaihtaa ja sen avulla voi määrittää tietokoneen tarkan siainnin. IP:n avulla voi ottaa yhteyden toiseen tietokoneeseen internetin välityksellä. Linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/IP
  • FTP: FTP, File Transfer Protocol, mahdollistaa tiedostojen siirron kahden koneen välillä käyttöjärjestelmästä riippumatta. Paketti lähetetään kokonaisena. Jos yhteys katketeaa kesken lähetyksen, lähetys täytyy aloittaa alusta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ftp

Kotitehtävä 3

Radiolähetys:
Tieto etenee radioaaltona lähettäjältä vastaanottajalle. Suomessa radiolähetykset ovat noin 90-110MHz luokkaa

TV-lähetys:
-Kuvattu materiaali muokataan digitaaliseen muotoon ja lähetetään kuluttajalle kaapeli-, antenni- ja satelliittiverkkoon kautta.
-Kaapelilähetys tulee kuluttajalle kaapelioperaattorilta, joka koodaa lähetyksen kaapeliverkkoon sopivaksi.
Antennilähetys tulee kuluttajan antenniin radioaaltoina, minkä kuluttajan digiboksi dekoodaa analogiseksi.
Satelliitti toimii kutakuinkin samalla tavalla, kuin antenni, mutta kaistanleveys on suurempi, koska satelliittisignaali tarvitsee toimiakseen 6MHz kaistan.

Valokuitu:
-Tieto etenee valona. Valonlähteenä toimii laser tai led.
-Valo etenee muovi- tai lasikuidussa.
-Taajuus 3 - 300THz
-Koodaus ASK(Amplitude shift keying)

Kotitehtävä 4

Radiolähetys:
Radiokanavien taajuusalueet rajattu(halukkailla yhtyöillä oma radiotaajuus)
Kuuluvuutta parannettu tukiasemilla.
Teknilogia tullut jäädäkseen. Antennien muotoja pystynee vielä parantamaan

TV-lähetys:
Suuri uudistus tuli muutamisen vuotta sitten, kun siirryttiin analogisesta digitaaliseen järjestelmään. Kaista pystytään käyttämään järkevämmin.
Ehkä tietoa opitaan myöhemmin pakkaamaan vielä pienempään tilaan.

Valokuitu:
Valokuitu yleistyy ja sen kyttötarkoitukset kasvavat sitä myöden.
Kuidun valmistuskustannusta olisi pyrittävä minimoimaan.
Seuraavaksi pitäisi ennemminkin nopeuttaa tietokoneiden laskentatehoa, koska tällä hetkellä valokuidun suomasta nopeudesta käytetään vasta murto-osaa.

Kotitehtävä 5

Sähköposti

Sähköposti on hieman samanlainen, kuin tavallinen posti.
-Sähköposti sisältää lähettäjän ja vastaanottajan osoitteen, viestin ja mahdolliset liitteet.
-Sähköpostia lähettäessä virustorjuntaohjelma tarkistaa tullin tavoin, että paketin mukana ei kulje mitään ylimääräistä.
-Sähköpostiviesti on 7-bittinen, joten ASCIIhin kuulumattomat merkit, kuten ääkköset, ilmenevät symbooleina. Nykyisin sähköpostiohjelmat kuitenkin ovat hoitaneet asian meidän eduksemme.

Toimintaidea lyhykäisyydessään:
-Käyttäjä A kirjautuu sähköpostipalvelimelle. Yleisesti sähköpostiosoitteen loppuosasta voi päätellä palvelimen nimen.
-Käyttäjän kirjoittama sähköposti tallentuu palvelimelle, mikä vuorostaan ottaa TCP-yhteyden käyttäjän B käyttämään palvelimeen.
-A:n palvelin siirtää viestin B:n palvelimelle käyttäen ESMTP-protokollaa.
-B:n palvelin vastaanottaa viestin ja seuraavan kerran, kun B kirjautuu palvelimelleen hän saa tiedon, että postilaatikkoon on tullut uusi viesti.

Lisää aiheesta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Smtp http://en.wikipedia.org/wiki/Esmtp

(Ymmärsin tehtävät 3-5 väärin muutamaankin otteeseen.)

Ajankäytön arviointi

  • Luentoviikko 1
    • Lähiopetus 7 h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 1 h
    • Kotitehtävien tekoa 2 h
  • Luentoviikko 2
    • Lähiopetus 7 h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 0 h
    • Kotitehtävien tekoa 2 h
  • Luentoviikko 3
    • Lähiopetus 7h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 0h
    • Kotitehtävien tekoa 6h
  • Luentoviikko 4
    • Lähiopetus 2h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 0h
    • Kotitehtävien tekoa 3h
  • Luentoviikko 5
    • Lähiopetus 2h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 0h
    • Kotitehtävien tekoa 3h

Pääsivulle