Bold Text

Mirja Liimataisen kurssisivu

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.

Ennakkotehtävä 1.

Tietoliikenne tuo mieleeni tällä hetkellä nykyaikaiset viestintävälineet ja – teknologiat kuten ADSL liittymän kautta kulkeva ”internet”- tietoliikenne mitä kautta tieto voi nykyisin kulkea datan (kirjoitetun tekstin) lisäksi kuvina, liikkuvana sekä nykyisin myös reaaliaikaisena näköyhteytenä. Tietoliikenne kulkee nykyisin yhä useammin puhelimien kautta tukiasemien välityksellä ja tietoliikenteestä on sitä kautta tullut mobiilia. Termejä mitä minulle mieleen tulee on: wlan, email, gps, livemeetingit, google docs, (ja muut vastaavat verkkotyökalut)jne. En tunne useimpien sovellusten takana olevaa tekniikkaa juuri ollenkaan, mutta hyödynnän eri tekniikoihin perustuvia palveluita ja sovelluksia päivittäin useita kertoja.

Voitaisiinko nykyisin esim. sotaa käydä katkaisemalla viholliselta tietoliikenneyhteydet tai jopa sähkö?

Yhteenveto luennolta (termit): - wlan - data - reititin - palvelin - NFC/RFID (radiotaajuinen lyhyen etäisyyden tekniikka missä tieto vaihdetaan) esim. ”avaintagit”) - saatavuus - RPC - ACK (acknowledgement, kuittaus) - EDIFACT (sovittu sanoma, esim. automatisoitu laskutus/toimitustilaus - ARP - EMAIL - VOIP

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1: Tämän päivän tietoliikenteeseen on radikaalisti vaikuttanut mobiliteetin lisääntyminen, verkkoyhteyksien parantyminen ja erilaisten sovellusten lisääntyminen ja käytön yleistyminen.

Sovellus jota internetissä käytetään on portti sekä webosoite Internet protokollan rakenne: sovellus(FTP, SMTP, HTTP) - tiedonsiirto (TCP, UDP) - network (IP, reititysprotokollat) - linkki (PPP, Ethernet) - fyysinen (bitit)

Protokollat määrittelevät muodon, viestien lähetys- ja vastaanottojärjestyksen verkoston yksikköjen välillä, sekä toiminnot liittyen viestin välitykseen ja vastaanottamiseen.

Luentopäivä 2: Aamulla käytiin läpi edellisen tunnin asiat tiivistettynä, minkä läkeen pidetiin pistarit.

LUENNOT

PROTOKOLLA on eri järjestelmissä sijaitsevien olioiden välinen yhteinen kieli. Eri protokollien toimintoja ovat esim. segmentointi ja kokoaminen, paketointi, yhteyen hallinta, toimitus oikeassa järjestyksessä, vuon valvonta, virheen havainnointi, osoitteet, kanavointi, kuljetuspalvelut. Näitä yksittäisiä perustoimintoja käytiin läpi. Osoitteista, kanavoinnista ja kuljetuspalveluista toivoisin kuulevani vielä lisää luentojen edetessä.

STANDARDOINTI Tarvitaan huolehtimaan niin fyysisestä, sähköisestä kuin toiminnallisesta yhteensopivuudesta eri järjestelmien välillä. Eri tuotevalmistajilla (esim. älypuhelinvalmistajat, tietokonevalmistajat ja muuta laitevalmistajat) on omanlaisensa ympäristöt johon asiakkaat on sidottu. Näin saman valmistajan tuotteet myös kommunikoivat keskenään etevästi. (vrt. MAC/iphone jne.). Standardoinnin avulla on mahdollista vahvistaa markkinoita, alentaa hintoja (kova kilpailu), edsauttaa massatuotantoa.

Standardoinnin huonoja puolia ovat teknologian etenemisen hidastaminen, koska standardointi on hidasta ja teknologia taas etenee nopeamminen. Saattaa aiheuttaa “kömpelyyttä” sillä on olemassa niin monenlaisia standardeja samoille asioille.

Tärkeimpiä standardointiorganisaatioita:

  Internet Society (internetin standardointi)

Internetin standardointiorganisaation ytimen (IETF = The Internet Engineering Task Force) toimia ohjaavat standardit; IAB (Internet Architecture Board) ja IESG (Internet Engineering Steering Group)

  • ISO International Organization for Standardisation(OSI-mallin kehitystyö, ISDN, lankapuhelinverkot jne.)
  • ITU-T International Telecommunication Union - Telecommunications Standardization Sector(Telekommunkaatiostandardeja)
  • ATM Forum
  • IEEE (lähiverkot)

IETF on jakautunut seuraaviin osiin aihealueiden mukaan jotka ovat edelleenjakautuneet erilaisiin työryhmiin

  • yleinen
  • sovellukset
  • internet
  • toiminnot ja verkohallinta
  • reititys
  • turvallisuus
  • kuljetus
  • Sub-IP (Internetin alla olevat kerrokset)

Standardointiprosessin määrittely:

  • vakaa ja ymmärrettävä
  • teknisesti kilpailukykyinen
  • määrittelyllä tulee olla useita itsenäisiä ja erillisiä yhteensopivia toteutuksia ja kokemusta määrittelyn toimivuudesta
  • yleisesti tuettu ja hyväksytty
  • tunnistettavasti hyödyllinen internetille, joko osalle tai kokonaisuudelle

TIEDON SIIRTO

Tiedonsiirto voi tapahtua yksisuuntaisesti jolloin signaali kulkee vain yhteen suuntaan (esim. TV), puolittain kaksisuuntainen jolloin signaali kulkee molempiin suuntiin mutta vuorotellen (esim. radiopuhelimet) tai kaksisuuntainen jolloin signaali siirtyy samanaikaisesti molempiin suuntiin (esim. puhelin)

Signaali voi olla analoginen, digitaalinen, jaksollinen tai jaksoton. Signaalin taajuus ja nopeus on riippuvainen käyttötarkoituksesta.

!! tähän lisätekstiä tenttilukujen yhteydessä !!

Luentopäivä 3: Käytiin läpi pistareiden oikeita vastauksia

LUENNOT

SIIRTOTIET Siirtotiet voivat olla johtimellisia tai johtimettomia (mikroaalto, satelliitti, radiotie, infrapuna) Signaalin kulkuun vaikuttaa sekä siirtotien että signaalin ominasuudet

  • JOHTIMELLISET SIIRTOTIET

PARIKAAPELI: halvin ja eniten käytetty johtimellinen siirtotie, koostuu kahdesta kuparijohtimesta kietoutuneena toisiinsa, johdinparin muodostaa aina yhden kommnikointilinkin. Käytetään puhelin-(analoginen) ja dataverkoissa(digitaalinen) KOAKSIAALIKAAPELI: kaksi johdinta sisäkkäin. TV-jakeluverkoissa, puhelinverkkojen runkoverkoissa, lähiverkoissa. Sekä analogisen että digitaalisen signaalin välitys OPTINEN KUITU: valon kokonaisheijastus, LED= valodiodi (Light Emitting Diode), ILD=laaseri (Injfection Laser Diode).LED on halvempi, toimii paremmin erilaisissa lämpotiloissa, pitempi käyttöikä. ILD on tehokkaampi ja mahdollistaa suuremmat datanopeudet paremman signaalin ansiosta. Käytetään runkoverkoissa, kaupunkiverkoissa, lähiverkoissa jatilaajajohdoissa SÄHKÖJOHTO: data siirretään sähkön kanssa samassa verkossa, erottelu pistokemodeemilla. Sähköverkossa on paljon kohinaa ja heijastuksia ja etenkin sähkövirtapiikkejä, jotka häiritsevät datasignaalia.

  • JOHTIMETTOMAT SIIRTOTIET. Signaali etenee ilmassa (tai muussa väliaineessa) antennien välityksellä

KOLME PERUSTAAJUUSALUETTA 30 MHz - 1 GHz radioaallot, 1 - 40 GHz mikroaallot, 300GHz - 200THz infrapuna-alue ANTENNIT Ympärisäteilevät, eri tavoin suunnattavat, sektori-, ja satelliittiantennit

  1. MIKROAALTOLINKIT
  2. SATELLIITTILINKIT
  3. RADIOTIE
  4. INFRAPUNA

!! Näistä syvällisemmin lisää tenttilukujen yhteydessä!!

SIGNAALIEN KOODAUS…

Luentopäivä 4: Pistarit pidetäänkin vasta seuraavilla luennoilla

KANAVOINTI

Kahden järjestelmän välinen kommunikointi ei vie koko siirtojärjestelmän kapasiteettia —> Siirtokapasiteettia voidaan jakaa useamman siirrettävän signaalin kesken. Tätä jakoa kutsutaan multipleksoinniksi eli kanavoinniksi. Käytetään esim. kuituihin, koaksiaalikaapeliin tai mikroaaltolinkkeihin perustuvissa runkoverkoissa sekä myös radiotiellä kuten esim. matkaviestinverkoissa. Kanavoinnin perusteena on kustannustehokkuus sillä yksittäiset sovellukset eivät tarvitse koko siirtojärjestelmän kaistaa kerralla.

Kanavoinnin jako eri luokkiin:

  • Taajuusjakokanavointi (FDMA, Frequency Division Multiple Access)
  • Aikajakokanavointi (TDMA, Time Division Multiple Access. Synkroninen / Asynkroninen (tilastollinen)
  • Koodijakokanavointi (CDMA, Code Division Multiple Access)
  • Aallonpituusjakokanavointi (WDMA, Wavelength Division Multiple Access)

TELELIIKENNE VS. DATALIIKENNE / PIIRIKYTKENTÄ JA PAKETTIKYTKENTÄ

Jaon takana on eri sovellusten (ääni/data) erilaiset vaatimukset – Teleliikenteessä puhe/ääni tarvitsee reaaliaikaisen kommunikointiväylän • Piirikytkentä – Datalle on tärkeämpää, että kommunikointiväyliä käytetään mahdollisimman tehokkaasti • Pakettikytkentä

– Teleliikenne Puhelinverkot

  • PSTN (public switched telephone network)
  • ISDN
  • GSM jne.

- Dataliikenne Dataverkot

  • X.25 (ITU-T:n määrittelemä liityntätstandardi)
  • lähiverkot
  • Internet
  • GPRS jne.

!! syvällisemmin tenttilukujen yhteydessä!!

REITITYS Reititysstrategiat; kiinteät taulut, Flooding, Satunnainen, Mukautuva reititys

DATALIIKENTEEN RUUHKAT

Luentopäivä 5: Verkot ja sovellukset

Läsnä 6 h, pistarit jäi väliin, en tosin ollut ehtinyt valmistautua ollenkaan

MOBIILIVERKOT Matkapuhelinverkot perustuvat soluverkkoihin jotka kehitettiin nimenomaan lisäämään kapasiteettia mobiilitietoliikenteeseen, missä internetyhteyden tarve on kasvanut nopeasti ja laajasti. Enää ei tehdä eroa äänen, tiedon tai kuvan siirron välille vaan ollaan siirrytty pakettikytkentään.

Datansiirtoon tarvitaan lähetin, vastaanotin sekä kontrollointiasema. Linjan ruuhkautumsen esteeksi käytetään eri frekvenssitaajuuksi. Soluverkkojen suunnittelu on operaattoreille haastavaa. Tukiaseman lähetystasoa kontrolloidaan, jotta vierekkäisen solujen taajuudet olisivat häiriöttömiä. Solukkoja on erimuotoisia ja eri tiheydellä. Keskustoissa käytetään tehokkaita mikrosolukkoja. Mobiilikäyttäjä hyötyy pienen lyhyen matkan kapasiteettialueen lyhyemmästä viiveestä, maksiminopeudesta ja siitä, ettei akku kulu puhelimen hakiessa kokoajan yhteyttä. Solunvalinta tukee liikkumista tukiasema-alueiden välillä, matkapuhelin kuuntelee tukiasemia ja kuinka tukiasema kuuluu ja sen mukaan valitaan alustettava tukiasema. Tukiasema vaihtuu usein kesken puhelimen käytön henkilön ollessa liikkeessä. Yhteys saattaa myös katketa

  • Jos signaalia tukiasemaan ei saavuteta
  • Maastoesteet, signaalin hajoaminen ja leviäminen voivat haitata signaalin etenemistä
  • Ruuhka voi aiheuttaa puhelun katkeamisen kun vapaata solua ei löydy.

Siirtotien ollessa jaettu, vaikuttaa kaikki liikenne toisiinsa. Dataliikenteen laaja ja äkillinen kasvu on luonut uudet haasteet langattomille yhteyksille. Tähän ratkaisuksi onkin kehitelty 4G järjestelmä joka hyödyntää OFDMA kanavointia joka keskittyy monitietekniikan ongelmiin, missä signaalit eivät häiritse toisiaan. 4G sukupolven verkossa lisätään solujen määrää kapasiteetin kasvattamiseksi.

LÄHIVERKOT LAN-lähiverkot (Local Area Network) yhdistävät pienellä alueella olevia käyttäjiä ja yhteyslaitteita keskenään toisiinsa. Lähiverkko on helppo ja halpa toteuttaa, Ethernet (Pakettipohjainen lähiverkkoratkaisu) on nykyisin lähes joka paikassa. LAN-topologioita (perusrakennetta eli tapaa jolla verkon laitteet on liitetty toisiinsa) ovat väylä-, puu-, rengas- ja tähti-rakenteet. Esimerkikis kaapeliverkko perustuu puurakenteeseen ja langaton lähiverkko tähti- tai väylärakenteeseen. Langaton WLAN lähiverkko on aina jaettu siirtotie joka perustuu liikkuvaan laitteeseen, langattomaan yhteyteen, tukiasemaan ja tukiaseman langalliseen yhteyteen eri verkkoihin päin. Tästä muodostuu pakettiverkko. Käytetyimpiä langattoman yhteydenstandardeja ovat IEEE 802.11g ja uusin 802.11n.

Kurssi on yllättänyt minut positiivisesti. Ensimmäisillä luennoilla voin tunnustaa että asenteeni oli “ei voisi vähempää kiinnostaa” tasolla, mutta mielenkiintoiset luennot, oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja etenkin kotitehtävät ovat perehdyttäneet minut sen verran hyvin aiheeseen, että se on yllättäen alkanut kiinnostamaan! =). Vieraiden termien selvittäminen on tietysti ollut lähtökohta sille että aihealueeseen jotenkin pääsee sisään.

KOTITEHTÄVÄT

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa.

kuva_1.png kysymys 1 Miten älypuhelin kannattaa suojata viruksilta/tietoturvariskeilta? kysymys 2 Mistä langattoman yhteyden pätkiminen johtuu? Kuinka paljon modeemin sijainti omakotitalossa vaikuttaa yhteyden laatuun? kysymys 3 Onko kukaan koskaan tehnyt mitään “worst case scenaario- suunnitelmaa” sille että jokin päivä meillä ei ole sähköjä tai kaikki webyhteydet lakkaavat toimimasta yhtä aikaa?

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Kotitehtävät 2. luennon jälkeen: Ensimmäisten luentojen kotitehtävissä selvititte laitteita ja palveluita. Tässä kotitehtävässä selvitetään laitteiden ja palveluiden käyttämiä protokollia. Selvittäkää 3 eri protokollaa joita omassa ympäristössänne on käytössä ja etsikää protokollan standardi/määritelmä ja liittäkää kotitehtäväänne linkki ko. protokollaan.

www http://fi.wikipedia.org/wiki/TCP/IP

Wlan http://fi.wikipedia.org/wiki/IEEE_802.11

älypuhelinliikenne http://fi.wikipedia.org/wiki/HSPA

Kotitehtävä 3

Tehtäväkuvaus: Kolmannessa kotitehtävässä tarkastallaan laitteiden ja palveluiden hyödyntämiä siirtoteitä ja tiedon koodausta. Eli jälleen käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus. Jos käytetään ilmatietä niin olisi hyvä selvittää taajuusalue jolla toimitaan.

modeemi - puhelinlinja / ADSL-laajakaista

ADSL (engl. Asymmetric Digital Subscriber Line) on verkkokytkintekniikka, jolla on mahdollista siirtää jopa 8 Mb/s tavallista puhelinlinjaa käyttäen. Tekniikan viimeisin versio, ADSL2+, mahdollistaa jopa 24 Mb/s nopeuden yhdessä puhelinparissa. ADSL:n nopeus perustuu korkeiden taajuuksien käyttöön. Tavallinen modeemi käyttää taajuuskaistaa 300–3400 hertsin alueella, ADSL taas 23 000–1 100 000 hertsin taajuusalueella. ADSL:n ominaispiirre on tiedonsiirron epäsymmetrisyys: sen tiedonsiirtonopeus on erilainen laskevaan suuntaan (8 Mb/s) ja nousevaan suuntaan (800 kb/s). Se sopiikin hyvin tyypilliseen Internetin kotikäyttöön, jossa pääpaino on sisällön siirtäminen verkosta kotiin.

modeemi - tietokone / WLAN

(lyhenne sanoista Wireless Local Area Network) on langaton lähiverkkotekniikka, jolla erilaiset verkkolaitteet voidaan yhdistää ilman kaapeleita. Useimmiten WLAN-termiä käytetään tarkoittamaan IEEE 802.11 -standardia, mutta myös ETSI:n HiperLAN-standardi on langaton lähiverkko. HiperLAN-standardin eri versiot eivät kuitenkaan ole yleistyneet, joten yleisessä kielenkäytössä termeillä WLAN, 802.11 ja Wi-Fi tarkoitetaan samaa asiaa, vaikka tarkkaan ottaen nämä termit eivät olekaan synonyymejä. Tavallisin käytössä oleva versio on 802.11g, jonka radiorajapinnan maksimisiirtonopeus on 54 Mbps.

puhelin - tietokone yhteys / bluetooth 3.0

Uuden Bluetooth-standardin sydämenä toimii 802.11 PAL (Protocol Adaptation Layer), eli 802.11 WLAN -yhteyden hyödyntäminen. Suuria tietomääriä siirrettäessä Bluetooth 3.0 käyttää automaattisesti apunaan WLAN-yhteyttä, jolloin siirtonopeus on jopa 24 Mbit/s (3 Mt/s).

puhelin - www / 3G (engl. third generation)

on yleinen lyhenne ns. “kolmannen sukupolven” matkapuhelinteknologioille. Tämän ajattelun mukaan ensimmäistä sukupolvea (1G) edustavat analogiset standardit, kuten NMT, ja toista sukupolvea digitaaliset standardit, kuten GSM. Kolmatta sukupolvea edustaa esimerkiksi Euroopassa yleisin standardi UMTS.

ITU-T on luonut yleisimmin tunnetun 3G-määritelmän. Sen mukaan 3G-matkapuhelinjärjestelmän tulee tukea suuria bittinopeuksia - 144 kbps laajalla ulkopeittoalueella (kulkuneuvot) - 384 kbps laajalla ulkopeittoalueella (jalankulkijat) - 2 Mbps tai enemmän sisäpeittoratkaisuilla Suomessa UMTS-verkot käyttävät 900 MHz ja 2100 MHz taajuuksia. Alhaisempi taajuus mahdollistaa laajan peittoalueen harvemmilla tukiasemilla, korkeampi taajuus mahdollistaa suuremman kapasiteetin taajamissa.

Kotitehtävä 4

Tehtäväkuvaus: Tarkastallaan 4. kotitehtävässä siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

modeemi - puhelinlinja / ADSL-laajakaista

ADSL (engl. Asymmetric Digital Subscriber Line) on verkkokytkintekniikka, jolla on mahdollista siirtää jopa 8 Mb/s tavallista puhelinlinjaa käyttäen. Tekniikan viimeisin versio, ADSL2+, mahdollistaa jopa 24 Mb/s nopeuden yhdessä puhelinparissa. ADSL:n nopeus perustuu korkeiden taajuuksien käyttöön. Tavallinen modeemi käyttää taajuuskaistaa 300–3400 hertsin alueella, ADSL taas 23 000–1 100 000 hertsin taajuusalueella.

ADSL:n ominaispiirre on tiedonsiirron epäsymmetrisyys: sen tiedonsiirtonopeus on erilainen laskevaan suuntaan (8 Mb/s) ja nousevaan suuntaan (800 kb/s). Se sopiikin hyvin tyypilliseen Internetin kotikäyttöön, jossa pääpaino on sisällön siirtäminen verkosta kotiin. Suomessa laajakaistan edistämisestä valtion tasolla vastaa liikenne- ja viestintäministeriön asettama kansallinen laajakaistatyöryhmä, jonka tehtävänä on kansallisen laajakaistrastrategian toimeenpano ja seuranta. LÄHDE: wikipedia

modeemi - tietokone / WLAN

WLAN (lyhenne sanoista Wireless Local Area Network) on langaton lähiverkkotekniikka, jolla erilaiset verkkolaitteet voidaan yhdistää ilman kaapeleita. Useimmiten WLAN-termiä käytetään tarkoittamaan IEEE 802.11 -standardia, mutta myös ETSI:n HiperLAN-standardi on langaton lähiverkko. HiperLAN-standardin eri versiot eivät kuitenkaan ole yleistyneet, joten yleisessä kielenkäytössä termeillä WLAN, 802.11 ja Wi-Fi tarkoitetaan samaa asiaa, vaikka tarkkaan ottaen nämä termit eivät olekaan synonyymejä. Tavallisin käytössä oleva versio on 802.11g, jonka radiorajapinnan maksimisiirtonopeus on 54 Mbps.

puhelin - tietokone yhteys / bluetooth 3.0

Bluetooth on lyhyen kantaman radiotekniikkaan perustuva langaton tiedonsiirtotekniikka, jonka tarkoituksena on ollut korvata kaapelit matkapuhelinten, PC:n, tulostinten ja muiden oheislaitteiden välillä. Bluetoothin nimelliset siirtonopeudet ovat symmetrisessä siirrossa 432,6 kilobittiä ja asymmetrisessä lähtevässä 721 kilobittiä ja saapuvassa 57,6 kilobittiä sekunnissa. Bluetoothilla korvataan myös infrapunayhteyksiä, koska se on toimintavarmempi ja monipuolisempi siirtotekniikka eikä tarvitse esimerkiksi optista kontaktia yhteyslaitteiden välillä. Bluetooth-teknologia mahdollistaa myös yhteyslaitteiden autentikoinnin ja tiedonsalauksen eli -kryptauksen, toisin kuin IrDA (Infraded data assisiation)LÄHDE: wikipedia

Uuden Bluetooth-standardin sydämenä toimii 802.11 PAL (Protocol Adaptation Layer), eli 802.11 WLAN -yhteyden hyödyntäminen. Suuria tietomääriä siirrettäessä Bluetooth 3.0 käyttää automaattisesti apunaan WLAN-yhteyttä, jolloin siirtonopeus on jopa 24 Mbit/s (3 Mt/s). Bluetooth-spesifikaatio mahdollistaa, että laite voi olla jäsenenä kahdessa eri verkossa (nykyiset laitteet tukevat vain yhtä aktiivista yhteyttä kerrallaan). Näin laitteita ja verkkoja voidaan ketjuttaa toisiinsa. Bluetooth-laitteet jakautuvat verkoissa isänniksi (engl. master) ja orjiksi (engl. slave). Kun piconet-verkot yhdistyvät suuremmiksi, kutsutaan niitä scatternet-verkoiksi, joissa on useita isäntiä ja orjia. Verkot erottaa toisistaan niiden käyttämä taajuus sekä kanavahyppiminen. LÄHDE: wikipedia

Kotitehtävä 5

Tehtäväkuvaus:

  • Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen.
  • Tietoturva eli tutustukaa tietoturva-asioihin kappaleen 23 (ja 24) mukaisesti ja liittäkää tietoturva aiemmin käsiteltyihin konteksteihin.

VALITTU SOVELLUS: SÄHKÖPOSTI

TIETOTURVA-ASIAT

Sähköposti

Salaamaton sähköpostiviesti on kaikkien niiden luettavissa, jotka pystyvät seuraamaan viestin välitykseen käytettävän verkon liikennettä. Voit varmistaa sähköpostisi luottamuksellisuuden salaamalla viestit ennen niiden lähettämistä. Digitaalisella allekirjoituksella voit myös varmistaa viestin muuttumattomuuden ja sen lähettäjän henkilöllisyyden. Viestin salaus

Julkisen avaimen salausta hyödyntävässä järjestelmässä lähettäjä salaa viestinsä julkisella avaimella. Viestin saa avattua vain se, jolla on käytettävissään vastaanottajan yksityinen avain. Vaikka joku kolmas osapuoli onnistuisikin kaappaamaan lähetetyn sähköpostiviestin, hän ei pysty lukemaan sitä. Viestin allekirjoitus Digitaalinen allekirjoitus varmistaa viestin muuttumattomuuden sekä viestin allekirjoittajan henkilöllisyyden. Viestin lähettäjä allekirjoittaa viestinsä omalla yksityisellä avaimellaan. Vastaanottaja voi puolestaan todeta viestin lähettäjän henkilöllisyyden viestin lähettäjän julkisella avaimella.

Sähköpostin salaamiseen ja allekirjoittamiseen on tarjolla useita kaupallisia ohjelmistoja. Yksi yleisimmin käytetyistä ohjelmistoista on julkisen avaimen salaukseen perustuva PGP (Pretty Good Privacy). Nimensä mukaisesti PGP:n antama suoja on yleensä riittävä. PGP ei kuitenkaan takaa viestin lähettäjän ja hänen julkisen avaimensa yhteyttä: kuuluuko viestin vastaanottajan tiedossa oleva julkinen avain varmuudella viestin lähettäjälle. Yksi ratkaisu tähän ongelmaan on henkilövarmenne, joka sitoo käyttäjän ja hänen julkisen avaimensa luotettavasti toisiinsa.

modeemi - puhelinlinja / ADSL-laajakaista

Kytkettäessä tietokone kiinteästi Internetiin on myös kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota tietoturvaan. Erityisesti Windows-käyttöjärjestelmissä on avoimia portteja ja ominaisuuksia, jotka mahdollistavat erilaisten haittaohjelmien leviämisen koneelle. Myös muita käyttöjärjestelmiä käytettäessä on syytä kiinnittää huomiota järjestelmän turvallisuuteen. Vaikka UNIX-sukuisia käyttöjärjestelmiä (mm. GNU/Linux- ja BSD-järjestelmät) pidetään varsin turvallisina, niiden turvallisuus riippuu oleellisesti siitä, että järjestelmän mahdollisia verkkoa kuuntelevia palvelimia ylläpidetään asiallisesti. LÄHDE: wikipedia

modeemi - tietokone / WLAN

Suojaamattoman avoimen verkon kautta luotu yhteys on täysin turvallinen, kun tietokoneen ja palvelun välillä käytetään SSL-suojausta. SSL-suojatut verkkosivut tunnistaa HTTPS-protokollasta. Yleensä myös selain ilmaisee salatusta yhteydestä (esim. värittämällä osoitekentän tai näyttämällä suljetun lukon kuvaa). Myös VPN-yhteydet ovat salattuja. WLAN -verkoista osa on avoimia ja osa on suojattu erilaisilla salasanoilla. Yksi melko yleinen ja nykyään jo tehottomaksi muodostunut salausprotokolla on WEP (englanniksi Wired Equivalent Privacy). WEP:n tultua helpohkosti murrettavaksi kehitettiin TKIP, ja sen jälkeen uusi tekniikka WPA. WLAN-yhteyden luvattoman käytön ehkäisemiseksi voidaan ottaa käyttöön myös verkkokorttien MAC-osoitteen tarkistus, jolloin WLAN-tukiasema sallii yhteydenmuodostuksen ainoastaan verkkokorteille, joiden MAC-osoite löytyy WLAN-tukiaseman valkoiselta listalta. Salasanojen vahvuuden kokeilemiseen on kehitetty erilaisia ohjelmia, kuten AirSnort, Kismet, Kismat ja Elcomsoftin Wireless Security Auditor. LÄHDE: wikipedia

Bluetooth

Bluetooth-verkossa tietoturva muodostuu uuden laitteen autentikoinnista sekä siirrettävän tiedon salauksesta. Näiden hallintaan käytetään laitteen MAC-osoitetta, kahta salaista avainta sekä autentikoinnissa muodostettavaa satunnaislukua. Autentikointi perustuu haaste-vaste-menetelmään, joka voidaan suorittaa molempiin suuntiin, näin pienennetään ns. naamioinnin mahdollisuutta. Varsinainen salaus tapahtuu E0-nimisellä jonosalaimella. Kaikki käytettävä salaus on symmetristä. LÄHDE: wikipedia

  • Bluetoothin näkyminen ulkopuolisille laitteille kannattaa piilottaa tai kytkeä kokonaan pois.
  • Ulkopuolisia, odottamattomia yhteydenottoja ei pidä sallia.
  • Vanhojen laitteiden Firmware päivitettävä.
  • Mobiililaitteille tarkoitetun virustorjunnan voi asentaa (esimerkiksi F-Secure Mobile Anti-Virus).

Ajankäytön arviointi

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus x 7 h /ok

Valmistautumista lähiopetukseen 0,5 h /ok

Kotitehtävien tekoa 2 h /ok

valmistautuminen pistareihin 1 h /ok

  • Luentoviikko 2

Lähiopetustunnit läsnä 7 h /ok

oppimispäiväkirja 1 h /ok

kotitehtävien tekoa 2 h /ok

valmistautuminen pistareihin 1 h /ok

  • Luentoviikko 3

lähiopetustunnit läsnä 7 h / ok

oppimispäiväkirja 1 h

kotitehtävien tekoa 2h / ok

  • Luentoviikko 4

lähiopetustunnit läsnä 7 h

kotitehtävien tekoa 2 h

valmistautuminen pistareihin /ok


Pääsivulle