meta data for this page
  •  

Jari Koistisen kurssisivu

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Tietoliikenne on sähköistä tiedonsiirtoa tietokoneiden, palvelinten ja verkkojen sisällä sekä välillä. Tietoliikenne vaatii toimiakseen edelle mainittujen lisäksi erilaisia protokollia ja standardeja. Tietoliikennetekniikka on kutistanut maailman ja vaikuttanut kaikkien elämään valtavasti erityisesti parin viime vuosikymmenen aikana kotitietokoneiden yleistyessä. Itse olen koko nuoruuteni elänyt tietoliikenteen ympäröimänä ja sen käyttöä ei oikeastaan enää edes tajua. Kaikki vain ilmestyy ruudulle sen enempää miettimättä, miten ja miksi näin tapahtuu. Erityisesti verkkoyhteysten nopeus on kasvanut 90-luvun puolenvälin 28800 bps -modeemeista sadan megan laajakaistoihin ja gigabittien lähiverkkoihin, mikä taasen on mahdollistanut suurempien, hienompien ja monimutkaisiempien asioiden ja sovellusten tuomisen ihmisten kotitietokoneisiin vaikka maailman toiselta puolelta. Tämä kurssi varmasti auttaa ymmärtämään, miten tämä kaikki tapahtuu ja kuinka esim. saamme ladattua amerikkalaisella palvelimella olevan tiedoston omalle koneellemme.

Ennakkotehtävä 1.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1: Kurssilla käsiteltävät aihepiirit vaikuttivat mielenkiintoisilta. Ftp- protokollan toimintaa käytiin läpi sekä Stallingsin kolmen kerroksen mallia, josta mieleen jäi erityisesti johtaja-sihteeri-kuriiri -vertaus, kuinka tietopaketti siirtyy ftp-tiedonsiirrossa. Vaikka kurssiin liittyvä termistö on tuttua, niiden syvällinen oppiminen tulee vaatimaan työtä. Onneksi parin muun kurssin ryhmätyöt saadaan kasaan piakkoin, jotta tähän kurssiin voi laittaa enemmän aikaa.

Luentopäivä 2: Lisää tietoa protokollista, esim. TFTP-protokollan toiminta, ja kerrosmallista, se puoli alkoi avautumaankin jo hieman paremmin. Pistarissa asiat menivät hieman “sinnepäin”, mutta 10 minuuttinen ei riittänyt tällä kertaa kaikkiin vastauksiin. Ainakin nyt sain vastauksen kysymykseen, mihin kerrosmalleja tarvitaan. Välillä luennolla kieltämättä tuntui siltä, että asiassa olisi hypätty aivan toiseen aiheeseen, joka on jo pidemmällä kuin tietoliikennetekniikan perusteissa. Varsinkin siniaallon käsittely tässä yhteydessä ei aivan täysin avautunut. No ehkä siten, kuinka siniaallon analogisesta signaalista lopulta päästään digitaaliseen signaaliin.

Luentopäivä 3: Edellisen kerran pistokokeiden vastausten läpikäynti avasi asioita yllättävän hyvin, koska oma suoriutuminen pistarista ei ollut ihan huippuluokkaa. Muutoin päivä lähti käyntiin erilaisia siirtoteitä käsittelemällä, tutuiksi tulivat johtimelliset ja johtimettomat (langattomat) siirtotiet parikaapeleista satelliittilinkkeihin. Johtimelliset siirtotiet olivat entuudestaan melko tuttuja juttuja, mutta kyllä niistäkin mielenkiintoisia yksityiskohtia tuli esille. Ei aiemmin ole tullut mietittyä, kuinka valokaapelissa valo oikeasti kulkee. Langattomissa siirtoteissä erilaiset tajuusalueet olivat uutta siinä mielessä, että oppi tietämään, millä taajuusalueilla eri laitteet toimivat. Luennolta jäi mieleen myös, kuinka erilaiset esteet vaikuttavat signaalin etenemiseen heijastumisineen ja taittumisineen. Iltapäivällä käsiteltiin signaalin koodausta analogisesta digitaaliseksi ja päinvastoin sekä siltä väliltä. Käsiteltiin myös erilaisia modulaatioita. Sen huomaa, että koko päivän kun viettää tämän aiheen parissa, iltapäivällä keskittyminen alkaa herpaantua, asiaa tulee sen verran reilusti.

Luentopäivä 4:

Jäi väliin työn vuoksi.

Luentopäivä 5:

Matkapuhelinverkkojen taajuuksien käsittelyä. Langaton mobiiliteknologian verkko muodostuu useista vähätehoisista lähettimistä, joiden alue on jaettu tiilikuvioon. Mitä lähempänä tukiasemaa ollaan, sitä suurempiin nopeuksiin päästään. Pistarit, jossa kysyttiin linkkien toimintaa ja kuinka ne muodostavat verkon. Linkin toiminta: kaistanleveys ja häiriöt, signalointi, asynkroninen / synkronin siirto, virheenhavainnointi jne. Linkeistä verkkoihin; solmut, linkit → verkko. Toiminta; piirikytkentä, pakettikytkentä. Tehtäviä reititys ja ruuhkanhallinta. Valmistautumista pistariin ei ollut, kun aikaa siihen ei yksinkertaisesti ollut. Pistarin jälkeen keskityttiin lähiverkon topologioihin ja niiden toimintaan. Iltapäivän osuuden olin poissa luennolta keskittymässä tenttiin.

Kotitehtävä 1

Luo kuva työpaikan/kodin/kämpän/jonkin tutun paikan tietoliikenteeseen kuuluvista laitteista, niiden käytöstä ja jopa yhteen linkittymisestä sekä niissä käytetyistä palveluista. Valitse selkeästi erillisiä laitteita tyyliin tietokone, puhelin, sykemittari, gps, televisio, … ja erilaisista palveluista tyyliin urho-tv, facebook, …. Ajatuksena on, että tässä vaiheessa luodaan kuva tietoliikennetarpeista ja sovelluksista ilman, että vielä pohditaan alla olevia teknologioita. Tämän kuvan olisi hyvä herättää ajatuksia ja kysymyksiä siitä kuinka kaikki toimiikaan. Kirjaa näkyville kolme mielestäsi tärkeintä kysymystä, jotka haluat selvittää. kotitehtava1_jarikoistinen.pdf

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Selvittäkää 3 eri protokollaa joita omassa ympäristössänne on käytössä ja etsikää protokollan standardi/määritelmä ja liittäkää kotitehtäväänne linkki ko. protokollaan. kotitehtava2_jarikoistinen.pdf

Kotitehtävä 3

Kolmannessa kotitehtävässä tarkastallaan laitteiden ja palveluiden hyödyntämiä siirtoteitä ja tiedon koodausta. Eli jälleen käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus. Jos käytetään ilmatietä niin olisi hyvä selvittää taajuusalue jolla toimitaan. kotitehtava3_jari_koistinen.pdf

Kotitehtävä 4

Tarkastallaan 4. kotitehtävässä siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi. kotitehtaevae4_jari_koistinen.pdf

Kotitehtävä 5

Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen. Tietoturva eli tutustukaa tietoturva-asioihin kappaleen 23 (ja 24) mukaisesti ja liittäkää tietoturva aiemmin käsiteltyihin konteksteihin. kotitehtaevae5_jari_koistinen.pdf

Tietoturvasta:

Internet-selaimet ovat olleet tietojenkalastelijoiden aarreaitta, varsinkin vielä pari vuotta sitten selaimista löytyi vakavia tietoturva-aukkoja. Selaimiin tulee päivityksiä kuukausittain ja käytännössä katsoen aina niissä on tietoturvaan liittyviä parannuksia. Internet-sivuilla voidaan käyttää salausmenetelmiä hankaloittamaan arkaluontoisten tietojen leviämistä vääriin käsiin, erityisesti HTTPS-protokolla ja SSL-salaus ovat monille tuttuja verkkokauppojen ja pankkien sivuilta. Viime aikoina erilaiset keskustelufoorumit ovat joutuneet hakkeroinnin kohteeksi ja niistä on viety kymmeniä tuhansia käyttäjätunnuksia, sähköposteja ja salasanoja. Tietoturvaa voi parantaa palomuurin, virustutkan ja haittaohjelmatutkan avulla, mutta nämäkään eivät takaa 100% suojaa ulkopuolisilta hyökkäyksiltä. Paras tietoturva on tietokoneen käyttäjän maalaisjärki. Käyttäjille tulee tiuhaan kysymyksiä erilaisista päivityksistä, nekin voivat olla huijausohjelmia. Adoben Flash-ohjelma on tullut kuuluisaksi heikosta tietoturvastaan tältä osin. Tietoturva-aukkojen kautta koneelle voi päästä haittaohjelmia, jotka mahdollistavat koko tietokoneen hallitsemisen ulkopuolelta ja jopa käyttäjän näppäinten painalluksen seuraamisen.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 6 h, Ennakkotehtävä: 0,5 h, Kotitehtävä 1: 2,0 h

  • Luentoviikko 2

Lähiopetus: 6 h Edellisen luentokerran materiaalin kertaus: 2 h, Oppimispäiväkirja: 0,5 h, Kotitehtävä 2: 2,0 h

  • Luentoviikko 3

Lähiopetus: 6 h Oppimispäiväkirja: 0,5 h, Kotitehtävä 3: 1,0 h

  • Luentoviikko 4

En osallistunut luennolle. Stallingsin kirjan tiivistelmän tekeminen (oma osuus): 2,0 h

  • Luentoviikko 5 ja tentin jälkeinen aika

Lähiopetus: 3 h (iltapäivän olin pois) Oppimispäiväkirja: 0,5 h Kotitehtävät 4 ja 5: 1,5 h Tenttiin valmistautuminen: 35 h


Pääsivulle