meta data for this page
  •  

Antti Heralan kurssisivu

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Ennakkotehtävä 1.

Ennen ensimmäistä luentoa ennakkokäsitykseni tietoliikenteestä oli, että tietoliikenteessä kulkee internetin välityksellä paketteja lukupäätteestä toiseen ja pakettien liikkumista auttaa sekä rajoittaa erilaiset protokollat.

Avainsanat: Online-pelaaminen, WLAN, VOIP, reititin, palvelin, SSH, DHCP, LAN, bluetooth, ISP

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1: Ensimmäisellä luentokerralla opin erottamaan erilaajuiset verkot ja niiden toiminnot toisistaan. Uusina asioina mieleeni jäikommunikointimalli ja sen sisälle jäävät termit informaatio, data ja signaali. Myös kerrosmallissa uutena asiana tulivat kerrosten toiminta ja lopuksi myös UDP sekä OSI, joista en ollu aikaisemmin edes kuullut.

Tärkein sanoma oli kokonaisuudessaan koko tietoliikennetekniikan vahva perustus, josta on hyvä lähteä kehittämään osaamistani eteenpäin.

Luentopäivä 2: Parhaiten luennolta jäi mieleen protokollien koostumus, eli mistä osista protokolla koostuu (syntaksi, semantiikka ja ajoitus). Tähän liittyen ymmärsin myös protokollien toiminnan ja tehtävät, sisältäen myös segmentoinnin. Protokollan standardoinnista jäi mieleen niiden tarkoitus, eli miksi niitä käytetään, sekä standardien hyödyllisyys käytännön toiminnoissa.

Tärkeimpänä sanomana luennosta tiivistäisin tiedonsiirrossa tapahtuvat häviöt, sekä protokollien toiminta ja sitä selittävät standardit.

Luentopäivä 3: Luennon tärkeimpänä asiana jäi mieleen erilaiset siirtotiet sekä niiden mahdolliset etenemisreitit ja väliaineen tai ulkoisen ärsykkeen aiheuttamat häiriöt signaalissa.

Luentopäivä 4: Luennolta jäi suurimmaksi osaksi mieleen kanavointi, sen jaottelu (FDMA, TDMA, CDMA ja WDMA) sekä niiden toiminta.Tämän lisäksi luennon tärkeimmäksi asiaksi muodostui piiri- ja pakettikytkentäiset verkot.

Luentopäivä 5: Luennolla käsiteltiin solukkoverkkoja ja pääasiassa keskityttiin GSM-verkon toimintaan tällä saralla. Luennolla käsiteltiin myös lähiverkkoja, sekä tavallisia, nopeita että langattomia. Tämän lisäksi luennolla käsiteltiin yleisesti tietoturvan perusperiaatteita.

Kotitehtävä 1

Kotitehtävä 2

  • Palvelu: IRC. Sen käyttämä protokolla on IRP (Internet Relay Protocol)

http://tools.ietf.org/html/rfc1459

  • Laite: Reititin. Reitittimen yksi protokollista on DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol)

http://tools.ietf.org/html/rfc1531

  • Palvelu: Selain. Selaimen suojausprotokolla on TLS (Transport Layer Security)

http://tools.ietf.org/html/rfc5246 (v1.2) http://tools.ietf.org/html/rfc2246 (v1.0)

Kotitehtävä 3

  • Laite: Reititin(WLAN). Sen käyttämä siirtotie on radiotie, ja toimii 2.4GHz:n taajuudella. Koodaus on QPSK (802.11b/g).
  • Laite: Radiopuhelin. Sen käyttämä siirtotie on radiotie ja toimii 446 MHz:n taajuudella. Koodaus on FSK
  • Laite: GPS. Sen käyttämä siirtotie on satelliittilinkki ja toimii joko 1,6 MHz:n tai 4,2 MHz:n taajuudella (siviilikäytössä). Koodaus on PRN

Kotitehtävä 4

  • Sovellus: Direct Connect++. Sovelluksella voidaan liittyä useampaan palvelimeen samaa aikaa, sekä on myös mahdollista ladata paketti monelta eri käyttäjältä samaa aikaa. Tämän lisäksi paketeille voidaan määritellä prioriteettijärjestys (QoS), joten väittäisin sovelluksen toimivan verkkotekniikoilla.
  • Laite: Radiokeskuksen keskusyksikkö. Laite käyttää siirtotienään ilmatietä. Laitteessa eri radiopuhelimista tulevat taajuudet on kanavoitu(FDMA) niin, että tietyllä kanavalla oleva radiopuhelin ottaa vastaan ja lähettää vain niille puhelimille, jotka kuuntelevat samaa kanavaa. Myös mahdollista käyttää TDMA:ta, jolloin säästetään kaistanleveyttä.
  • Laite: TV-lähetin. Siirtotienään laite käyttää sekä ilmatietä että kaapelia. Lähettimen tekniikka on samankaltaista kuin radioyksikön toiminta, jolloin lähetetääessä signaali kanavoidaan (FDMA) samalla taajuudella eri osoitteisiin.

Kotitehtävä 5

Käytän kotitehtävän esimerkkinä IRC-sovellusta, jota sivusin jo viikolla 2. Lähteenäni toimii kyseisen kotitehtävän yhteyteen linkitetty RFC 1459-standardi. Kaikki lähtee liikkeelle käyttäjän sovelluksesta, joka toimii TCP/IP päällä. Sovellus siis lähettää alempien kerroksien kautta dataa (yleisesti tekstiä) tietylle IRC-serverille, joka lähettää datan eteenpäin toisille serveriin liitetyille sovelluksille. Siirtoteinä toimivat oletettavasti tavalliset verkkokaapelit sekä ilmatie. Sovelluksen käyttämä merkistökoodaus on käyttäjän määriteltävissä, joten tämä aiheuttaa ongelmia tiedon vastaanottamisessa.

Voidaan todeta likimain yleisesti, että tietoturvan suurin heikkous on käyttäjässä. Tietoturvalla tarkoitetaan sitä, että haittaohjelmien pääsy koneelle pyritään estämään tai haittaohjelma pyritään poistamaan. Salattuihin palveluihin (kuten valtioiden viralliset rekisterit ja verkkopankit) on hyvin hankalaa murtautua, joten tavallisten käyttäjien koneille pyritään asennuttamaan jonkinlainen vakoiluohjelma, jolla saataisiin selville käyttäjätunnuksia ja salasanoja niin, että näillä tiedoilla päästäisiin sisään palveluun. Näitä vakoiluohjelmia pyritään estämään palomuureilla sekä virustorjuntaohjelmilla. Kuitenkin, lopullinen vastuu kaikessa käytössä on aina käyttäjällä, joka käyttää tietoturvaohjelmistoja.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1
  • Lähiopetus: 6 h
  • Valmistautumista lähiopetukseen 2 h
  • Kotitehtävien tekoa 3 h
  • Luentoviikko 2
  • Lähiopetus: 6 h
  • Valmistautumista lähiopetukseen 2 h
  • Kotitehtävien tekoa 1 h
  • Luentoviikko 3
  • Lähiopetus: 6 h
  • Valmistautumista lähiopetukseen 2 h
  • Kotitehtävien tekoa 1.5 h
  • Luentoviikko 4
  • Lähiopetus: 6 h
  • Valmistautumista lähiopetukseen 1 h
  • Kotitehtävien tekoa 1.5 h
  • Luentoviikko 5
  • Lähiopetus: 6h
  • Valmistautuminen lähiopetukseen 1 h
  • Kotitehtävien tekoa 1.5h

—-

Pääsivulle