Jesse Ehtamon oppimispäiväkirja

Ennakkonäkemys aihealueesta

Ennakkotehtävä 1 - Mitä tietoliikenne merkitsee minulle?

Tietoliikennetekniikka lienee osa tietotekniikkaa. Tietotekniikalla ymmärrän laaja-alaisesti kaiken sen, mikä liittyy digitaaliseen tietojen käsittelyyn - niin laitteet kuin tietoliikenneyhteydetkin. Tietoliikennetekniikan ajattelen puolestaan käsittävän nimenomaa tietoliikenneyhteyksiin liittyvän infrastruktuurin, teknologiat ja tekniikat, jotka mahdollistavat tiedon liikkumisen laitteelta toiselle erilaisia siirtoteitä pitkin.

Ensimmäisenä tietoliikennetekniikasta mieleeni tulee W-LAN, Bluetooth, modeemi, reititin, serveri ja erilaiset kommunikointiprotokollat (kuten esim. HTTPS).

WLAN on paikallinen langaton verkko.

Bluetooth -tekniikkaa käytetään paljon esim. kodin eri elektronisten laitteiden väliseen liikennöintiin. Bluetooth tekniikasta minulla ei ole mitään ennakkokäsitystä.

Modeemi mahdollistaa yhteyden verkkoon. Modeemi myös muuntaa digitaalisen liikenteen analogiseen muotoon ja päinvastoin.

Reititin yhdistää erilaisia verkkoja.

Serveri, eli palvelin on tietokone, johon lienee asennettu jokin palvelinohjelmisto. Muut koneet asioivat verkon välityksellä palvelinkoneen kanssa.

Kommunikaatioprotokollat ovat salattuja tai salaamattomia kommunikointikäytänteitä eri laitteiden väliseen kommunikointiin.

Luentoyhteenvedot

Luentokokonaisuus 1: Mitä on tietoliikenne?

1. Tietoliikenteen trendit?

- Langattomuus tai mobiliteetti - Tavoitettavuus - Internet - Älykkyys - Pienemmät laitteet - Siirtonopeudet

2. Mitä on tietoliikenne?

Kansanomaisesti: Tietoliikenne on osa jokaisen elämää. Tietoliikenne vaatii sen, että viestit on koodattava ja muokattava muotoon, jossa niiden luotettava välittäminen on mahdollista. Viestit on kyettävä reitittämään vaikka maapallon toiselle puolelle mahdollisimman nopeasti.

Lyhyesti. Tietoliikenne tarkoittaa kaikkia niitä tekniikoita, joilla puhetta, kuvaa tai muuta dataa siirretään jotakin siirtoyhteyttä pitkin lähettäjältä yhdelle tai useammalle vastaanottajalle.

Luentokokonaisuus 2: Kerrosmallit, protokollat ja tiedonsiirto

Kolmantena luetnopäivänä käsittelimme pääasiassa kerrosarkkitehtuuria ja tiedonsiirtoa.

Luennoilla korostettiin, että opiskelijan tulee ymmärtää kerrosmallien merkitys sekä protokollien merkitys kerrosmalleissa.

Lisäksi seuraavat yksityiskohtaisemmat asiat jäivät kaipaamaan lisäselvitystä:

  • SNA ja TCP/IP vertailu?
  • Yhteydetön ja yhteydellinen tiedonsiirto?
  • Mikä määrittelee internetyhteyden maksiminopeuden?
  • Mikä on ATM?

Seuraavassa käsittelen lyhyesti edellä mainittuja asioita.

1. Miksi kerrosmalli?

Kerrosmalleilla saadaan protokollien kehitykseen liittyvä monimutkaisuus jaettua hyvin hallittaviin palasiin. Kerrokset tarjoavat hyvän abstraktion ylemmillä kerroksille toimiville ohjelmistoille eli sovelluksia tekevien ihmisten ei välttämättä tarvitse tuntea verkon yksityiskohtia. Tietoliikenne ilman kerroksia on hyvin monimutkainen ongelma, joka täytyisi ratkaista uudestaan joka kerta tehtäessä uusia ohjelmia. Möhkälemäinen ratkaisu sitoisi myös tiettyyn laitteistoon, eikä olisi helppoa päivittää uudempaan verkkoteknologiaan säilyttäen ohjelmistot ennallaan.

Käytännöllisesti katsoen kaikki nykyiset tietoverkot käyttävät jonkinlaista kerrosmallia. Luentojen perusteella TCP/IP-kerrosmalli on pohjana kaikille TCP/IP-protokollaa käyttäville verkolle, kuten Internetille. OSI:n kerrosmallia käytetään nykyään usein esim. opetuksessa sen havainnollisuuden vuoksi.

2. Mitä tarkoitetaan OSI -arkkitehtuurilla?

Open Systems Interconnection on malli, joka on luotu toimintamalliksi tietoliikenteelle. OSI-malli perustuu kerros-arkkitehtuuriin, jossa jokainen kerros tuottaa x määrän palveluita seuraavalle, ylemmälle kerrokselle. Jokainen kerros käyttää luonnollisesti myös alemman kerroksen tarjoamia palveluja.

Osin kerrokset alhaalta ylös:

1. Fyysinen kerros (alin kerros)

  • Fyysiset laitteiden liitännät ja bittien siirto-säännöt

2. Siirtokerros

  • Tarjoaa keinot luotettavaan siirtoon siirtotiellä. Aktivoi, ylläpitää ja vapauttaa linkin.
  • Havainnoi ja korjaa virheitä

3. Verkkokerros

  • Tarjoaa tiedonsiirron (verkko-osoitteet, verkon palvelut, reititys, kytkentä)

4. Kuljetuskerros

  • Välittää tiedon kahden järjestelmän välillä

5. Istuntokerros

  • Tarjoaa luotettavan kuljetuskerroksen päälle erityyppisiä lisäpalveluita

6. Esitystapakerros

  • Tiedon esitystapa sovellusten välillä (tiivistys, salaus)

7. Sovelluskerros (ylin kerros)

  • Sovelluksille liityntä OSIin.

Järjestelmät on jaettu kerroksiin. Eri kerrokset toteuttavat siis omia tehtäviään ja keskustelevat vastinparin kanssa kerroksen omalla protokollalla.

3. Minkälainen on TCP/IP kerrosmalli?

TCP/IP kerrosmalli on nelijakoinen. Nämä neljä kerrosta alhaalta ylös luettuna ovat seuraavat: 1. Peruskerros (alin kerros) ⇒ vastaa OSI:n kahta alinta kerrosta (ks. yllä kerrokset 1 ja 2) 2. Verkkokerros ⇒ vastaa OSI:n verkkokerrosta 3. Kuljetuskerros ⇒ vastaa OSI:n kuljetuskerrosta 4. Sovelluskerros (ylin kerros) ⇒ vastaa OSI:n kolmea ylintä kerrosta (ks. yllä kerrokset 5-7)

4. Mikä on protokolla?

Internetin toiminta perustuu olennaisesti yhteisiin sopimuksiin eli protokolliin siitä, miten erilaiset tietokoneet, ohjelmat ja järjestelmät ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Wikipedian selittää protokollien toimintaa seuraavasti: Toinen osapuoli lähettää viestin toiselle, tämä reagoi siihen ja mahdollisesti vastaa toisella viestillä protokollan mukaisesti. Abstraktimmin tämä voidaan nähdä tietokoneissa olevan tilakoneen tilan vaihtoina toisen koneen viestien perusteella. Esimerkiksi käyttäytymisen Internet-tietoverkossa määrittelee TCP/IP-protokollaperhe. Termiä kättely käytetään yksinkertaisesta protokollasta, jossa toinen tietokone ehdottaa jotain ja lopputuloksena tietokoneet sopivat yhteisen lopputuloksen.

5. Tarkemmin TCP/IP:stä

TCP/IP on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla, joka vastaa päätelaitteiden osoitteistamisesta ja pakettien reitittämisestä verkossa. Sen päällä voidaan ajaa useita muita verkko- tai kuljetuskerroksen protokollia, joista TCP-protokolla on yleisin. Se vastaa kahden päätelaitteen välisestä tiedonsiirtoyhteydestä, pakettien järjestämisestä ja hukkuneiden pakettien uudelleenlähetyksestä.

Standardit:

TCP/IP-protokollaperheestä vastaa IETF-standardointiorganisaatio. Sovellus-, kuljetus- ja verkkokerroksen protokollat määritellään sen hyväksymissä RFC-sarjan dokumenteissa. Peruskerroksen protokollat eivät kuulu TCP/IP-protokollaperheeseen vaan ne ovat usein IEEE-standardointiorganisaation määrittelemiä. Internetissä käytettävän sisällön esitys on eri tahojen määrittelemää, esimerkiksi W3C-standardointiorganisaatio on määritellyt HTML- ja XML-esitystavat.

IP-protokolla:

Verkkokerroksen IP-protokolla on TCP/IP-protokollan ydin. Verkossa tietoa välittävät reitittimet välittävät ainoastaan IP-paketteja, mikä perustuu IP-pakettien otsikkokenttien tietoihin. Kaikki ylemmän tason protokollat, kuten TCP, ovat sisällytetty IP-paketin data-osioon. Näin ollen IP-tasolla toimiva verkko ei ole tietoinen ylemmän tason protokollista ja yhteyksistä.

TCP-protokolla:

Toiseksi tärkein perheen protokolla on TCP-protokolla, joka luo yhteydet tietokoneiden sovellusten välille käyttäen IP-paketteja. Se huolehtii vuonhallinnasta, luotettavuudesta, kuittauksista ja pakettien laittamisesta oikeaan järjestykseen.

6. SNA vs. TCP/IP

IBM:n Systems Network Architecture (SNA) on protokollapino / IBM:n verkkoarkkitehtuuri, jonka IBM kehitti vuonna 1974 vastaamaan sen aikaisissa verkoissa havaittuihin puutteisiin. SNA on siis IBM:n kehittämä suljettu protokollaperhe kun taas TCP/IP on avoin.

SNA ei ole reitittävä protokolla. SNA koostuu kuudesta kerroksesta, kun TCP/IP:ssa on neljä kerrosta (ja OSI:ssa seitsemän). SNA:n kerrokset ovat:

1. Data link control (alin kerros) 2. Path control 3. Transmission control 4. Data flow control 5. Presentation services 6. Transaction sercices (ylin kerros)

SNA ei määrittele tiettyjä protokollia fyysiselle kerrokselle vaan tämän kerroksen protokollina käytetään muita standardeja.

Lisää tietoja SNA:sta täältä.

7. Mikä on kommunikointimalli?

Tiivistettynä: kommunikointimalli kuvaa informaation välitystä kahden osapuolen välillä. Esim. Tietokone (lähde) generoi datan ⇒ modeemi (lähetin) muuttaa datan signaaliksi ⇒ yleinen televerkko (siirtojärjestelmä) siirtää signaalin ⇒ modeemi (vastaanotin) vastaanottaa signaalin ⇒ Serveri (kohde) toistaa vastaanotetun signaalin.

Kommunikointiverkon käyttö siirtojärjestelmänä (WAN, MAN, LAN, PAN: Wide/Metropolitan/Local/Personal Area Network)

Mitä tarkoittaa: Yhteydellinen ja yhteydetön tiedonsiirto

Yhteydellisessä tiedonsiirrossa yhteyttä pidetään yllä kunnes sitä ei enää tarvita. Yhteydettömässä tiedonsiirrossa kukin siirrettävä paketti lähetetään yksittäisenä tietosähkeenä kohdekoneeseen. Yhteydellinen siirto on yleensä toimintavarma, mutta yhteydetön vaatii siirron onnistumisen tarkistamista ohjelmallisesti.

Protokollien yhteydessä puhutaan yhteydellisistä ja yhteydettömistä protokollista. Yhteydellinen periaate luo osapuolten välille suoran yhteyden, joka avataan ja suljetaan ennalta sovitulla tavalla. Kumpikin osapuoli on jatkuvasti selvillä yhteyden tilasta, esimerkiksi siitä onko vastapuoli lähettämässä tietoa vai ei. Yhtedellisen protokollan tuottamaa tietopakettia kutsutaan segmentiksi.

Yhteydellinen protokolla voi tarjota enemmän palveluja kuin yhteydetön, mutta se käyttää enemmän verkon resursseja, koska yhteyden hallinta vaatii siihen kuuluvien pakettien siirtoa.

Yhteydetöntä periaatetta noudattava protokolla ei valmistele tiedonsiirtoa yhdessä vastapuolen kanssa. Saatu data lähetetään saman tien eteenpäin. Datapaketin kulkuaika ja kulkureitti voi vaihdella eri kerroilla. Yhteydettömän protokollan tuottamaa pakettia kutsutaan tietosähkeeksi.

Mikä määrittelee internetyhteyden maksiminopeuden?

Lataa tästä Opas taloyhtiön kiinteän internet-yhteyden hankintaan. Opas on kirjoitettu palvelun ostajan näkökulmasta. Siinä seurataan taloyhtiön kiinteän jaetun yhteyden hankkimista idea-asteelta palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen.

Oppaan kappaleessa Tekniikasta lyhyesti käsitellään mm. internetyhteyden nopeuteen vaikuttavia tekijöitä.

Mikä on ATM?

Oppimateriaali.internetix.fi -sivustolta löytyy varsin kattava itseopiskelupaketti, jonka nimi on ATM:n perusteet (1 OV).

Alla suora lainaus, jossa kerrotaan ATM-verkon rakenteesta.

ATM-verkko muodostuu ATM-kytkimistä ja niitä yhdistävistä ATM-linkeistä. Kytkimien perustoiminta on hyvin yksinkertaista. Se vastaanottaa datapaketteja tai ATM-terminologian mukaisia ATM-soluja yhdestä liitännästään ja lähettää ne eteenpäin toista liityntää pitkin kytkimen sisäisten kytkentätaulujen mukaisesti. ATM-verkoissa kaikki siirrettävät solut ovat vakiomittaisia. Tällä menettelyllä solujen kytkentää voidaan yksinkertaistaa ja nopeuttaa verrattuna vaihtelevan mittaisiin paketteihin. ATM-päätelaitteet ovat ATM-verkon datan ensisijaisia lähteitä. Päätelaitteet voivat olla työasemia, palvelimia tai mitä tahansa laitteita, jotka kytkeytyvät verkkoon aidolla ATM-liitännällä. Tämä liitäntä on nimeltään User Network Interface (UNI). ATM-kytkimien välistä liitäntää kutsutaan puolestaan Network Node Interfaceksi (NNI). Kuten aiemmin todettiin, ATM pystyy integroimaan erilaisia liikennetyyppejä yhteen verkkoon. Nämä liikennetyypit vaativat kuitenkin erilaista palvelua ja sovitusta verkkoon. ATM Adaption Layer (AAL) -kerrokset vastaavat tästä sovittamisesta ja niitä tarvitaan vain päätelaitteissa ei kytkimissä.

Luentokokonaisuus 3: Siirtotiet

Johtimellinen (parikaapeli, optinen kuitu, jne.) ja johtimeton (raiotie, jne.).

Toedonsiirrossa tiedonsiirtonpeus ja etäisyys ovat tärkeitä tekijöitä.

Näihin vaikuttavia tekijöitä:

  • Kaistanleveys (nopeus)
  • Siirtotien heikennykset (kuten vaimennus)
  • Häiriöt muista signaaleista
  • Vastaanotinten lukumäärä

Parikaapeli

  • Johtimellinen
  • Yleisin
  • Puhelin- ja dataverkot. Puhelinverkoissa käytetään suojaamatonta ja dataverkoissa suojattua.
  • Maksiminopeus n. 100 Mbps.
  • Analogiset signaalit vaativat vahvistimia muutaman kilometrin välein.
  • Digitaaliset signaalit vaativat toistimia.

Koaksiaalikaapeli

  • Johtimellinen
  • Puhelimien runkoverkko ja tv-jakeluverkko
  • Kaksi sisäkkäistä johtoa
  • Tarvitsee toistoa ja vahvistusta

Sähköjohto

  • Johtimellinen
  • Valmis infrastruktuuri

Optiset kuidut

  • Johtimellinen
  • Käytetään runkoverkoissa
  • Ydin, heijastuspinta ja kuori. Ohut ja kevyt.
  • Suuri kaistanleveys ja suuri nopeus.
  • Käyttää LED-valoa tai laseria.

Mikroaaltolinkit

  • Johtimeton
  • Tarvitsevat näköyhteyden sekä tarkan suunnan
  • Taajuusalue 2-40Ghz

Satelliittilinkit

  • Johtimeton
  • Mikroaaltolinkkejä
  • GEO-, LEO- ja MEO-satelliitit
  • Satelliittipaikkojen määrä rajallinen häiriöistä johtuen
  • Taajuusalue 1-10Ghz

Radiotie

  • Johtimeton
  • Tunnetuin
  • Taajuusalue 3 kHz – 300 Ghz

Infrapuna

  • Johtimeton
  • Vaatii näköyhteyden ja esteettömän kulun
  • Esim. kaukosäädin.

Luentokokonaisuus 5: Verkot ja sovellukset

Luentopäivän aiheena oli kanavointi, piiri- ja pakettikytkentäiset verkot, reititys, matkaviestinverkot.

Kanavointi

  • Siirtotien jakamista (multipleksointi)
  • Tietty määrä syötteitä yhdistetään yhdelle linjalle lähetyspäässä ja vastaanottopäässä nämä puretaan useaksi syötteeksi
  • Siirtonopeus, käyttöaste ja kustannustehokkuus kasvavat, koska koko siirtokapasiteettia ei varata tietylle kommunikaatiolle
  • Soluverkkojen kanavointiin sopivimpia tekniikoita ovat: taajuusjakokanavointi FDMA (Frequency Division Multiple Access), aikajakokanavointi TDMA (Time Division Multiple Access) ja koodijakokanavointi CDMA (Code Division Multiple Access).

Piirikyntentäinen ja pakettikytkentäinen verkko

Piirikytkentäisessä verkossa muodostetaan yhteys, jota pitkin tiedot lähetetään. Reitti pysyy samana koko siirron ajan. Pakettikytkentäisessä verkossa jokaiseen pakettiin lisätään osoitetiedot ja paketti reititetään kohteeseen täysin itsenäisesti, eli reitti saattaa vaidella kesken siirron.

Matkaviestinverkko

  • Yhteys langattomana pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä, ja tukiasemaan liittymisen jälkeen data siirtyy keskukselle fyysistä siirtotietä pitkin, josta edelleen tukiasemalle jonka alueella vastaanottaja on. Tästä tukiasemasta vastaanottajalle siirtotie on jälleen langaton.
  • Kun soitat matkapuhelimella esim. bussista, puhelusi välittyy verkkoon lähimmän tukiaseman kautta. Vaikka bussi kulkee ja vie sinut kauas siitä ensimmäisestä tukiasemasta, puhelu ei katkea, koska järjestelmä siirtää sen käsittelyn tukiasemasta toiseen. Tukiaseman hoitoaluetta kutsutaan soluksi.
  • Matkapuhelin kuuntelee eri tukiasemia - miten ne kuuluvat. Matkapuhelinjärjestelmä osaa siirtää matkapuhelimen toiseen tukiasemaan.
  • Mitä pitemmälle tukiasemasta mennään sitä pienempi siirtonopeus!
  • Yhteys katkeaa yleensä silloin, kun solut eivät kata kaikkia alueita.

Ilmatie on siinä mielessä ikävä, että kaikki liikennöinti tulee vaikuttamaan toinen toisiinsa. Vaikuttavia tekijöitä: - Heijastumat - Diffraktio (taittuminen) - Sironta

Nämä kaikki vaikuttaa siihen, että signaali leviää. Eli samasta signaalista voi muodostaa useita kopioita signaalista joka taas voi aiheuttaa vahvistumista tai häipymää (fading).

Kolmannen sukupolven verkot (3G)

3G:ssä tekniikka CDMA eli Code Division Multiple Access. CDMA-kanavoinnissa jokainen käyttäjä voi käyttää hyväkseen koko saatavilla olevaa taajuuskaistaa lähetyksessä ja vastaanotossa. Käyttäjät erotetaan toisistaan yksilöllisellä koodilla. Lähettäjä sisällyttää vastaanottajan koodin signaaliinsa, jolloin vain koodin tunteva asema voi vastaanottaa sen. Koodeja on olemassa miljardeja, tämä voi parantaa tietoturvaa ja tekee esimerkiksi puhelinten kloonauksesta hankalaa. Eri koodien ansiosta useat käyttäjät voivat toimia samanaikaisesti samalla taajuusalueella häiritsemättä liikaa toistensa lähetyksiä.

CDMA voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla: taajuushyppely (Frequency Hopping Spread Spectrum, FHSS), ja suorasekventointi (Direct Sequence Spread Spectrum, DSSS).

Verkot

  • Pilvipalveluissa kyse on siitä, että varsiainen tallennusalue ei ole enää omissa tiloissa vaan muualla esim. palveluntarjoajalla.
  • Yhdessä topologia, transmission medium, wiring layout ja MAC (siirtotielle pääsyn hallinta)määrittävät LAN:n hinnan, kapasiteetin, siirrettävän datatyypin, kommunikoinnin nopeuden ja tehokkuuden sekä jopa tuettavien sovelluksien tyypit.
  • Topologiat: esim. tähti, puu, rengas, väylä jne. (ks. luento 5_2, dia 13)
  • Tähti on fyysisesti tähti, mutta loogisesti väylä. Kytkin kytkee väylän esim. kahden koneen välille.

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

Kodin tietoliikenneyhteydet:

Kysymykset:

  • Miten kotini tietoliikenneyhteydet jatkuvat DSLAMn tai “hotspotin” jälkeen? Tekninen toteutus?
  • Miten GPS toimii ja mihin iPhonen Googlemapsin paikannus perustuu?
  • Mobiilin liikennöinnin tekniikat?

Kotitehtävä 2

Sähköpostin protokollat:

Internetselaimen tiedonsiirtoprotokolla:

TCP/IP liikenteen protokolla:

Aikaisemman kotitehtävän kuva päivitettynä:

Kotitehtävä 3

Sateliittikanava

  • Johtimeton, langaton satelliittilinkki
  • Videosignaali amplitudimoduloidaan ja äänisignaali taajuusmoduloidaan
  • Lähetettävät ohjelmat koodataan MPEG-2 -muotoon
  • Vastaanottava data puretaan digiboksissa (ml. salaus)
  • Lähetys 12 GHz -14 GHz.

WLAN

  • Johtimeton, radiotie
  • Käytetään mm. verkottamaan langallinen internetyhteys langattomaksi, jottei tarvitse kaapeloida erillistä sisäistä verkkoa
  • Lähetys ja vastaanottaminen 2,4GHz-2.483GHz
  • Koodaus OFDM/DSSS

Bluetooth

  • Johtimeton, mikroaalto
  • GFSK-taajuussiirtokoodaus
  • Taajuus: 2,4-2,4835GHz
  • Bluetooth kykenee symmetrisessä siirrossa 432,6 kilobitin nopeuteen ja symmetrisesti lähtevässä 721 kilobitin ja saapuvassa 57,6 kilobitin nopeuteen sekunnissa.

Kotitehtävä 4

Tarkastallaan 4. kotitehtävässä siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

Satelliittikanava

  • Kaksi taajuusaluetta.
  • Vastaanotto uplink-kaistalla, lähettäminen downlink-kaistalla.
  • Kaistan käyttö: kuva 4 MHz, ääni 2 MHz.
  • Videosignaalin kanssa käytetään amplitudimodulointia, äänisignaalin kanssa käytössä on taajuusmodulointi.

WLAN

  • Kanavointi.14 kanavaa 2,4Ghz.Ongelma silloin, jos samalla kanavalla useampia tukiasemia.
  • Em. syystä käytössä myös 19 kanavaa (5GHz)

Bluetooth

  • Käytetyt tekniikat ovat joko Point-to-Point eli kahden laitteen välinen yhteys tai Point-to-Multipoint eli monen laitteen välinen yhteys yhdestä laitteesta.
  • Point-to- Point-tekniikkaa käytetään mm. matkapuhelimien ja kuulokkeiden välillä. Kun taas Point-to-Multipoint on tarkoitettu väliaikaiseen tai satunnaiseen yhteydenluomiseen. Tapaa kutsutaan Ad-hoc-yhteydeksi, koska varsinaista kiinteää verkkoinfrastruktuuria ei ole. Point-to-Multipoint yhteys mahdollistaa myös pikoverkon, jolloin saadaan aikaiseksi verkko, joka vastaanottaa uusia laitteita jatkuvasti.
  • Bluetooth käyttää koodijakokanavointia (CDMA). Koodijakokanavoinnista huolehtii signaalin lähettävä päätelaite. Bluetoothissa on koodausavaimena yksilöllinen tieto eli laiteosoite. Näin häiriöiden vaikutus pienenee ja laitteet kuluttavat vähemmän tehoa.

Kotitehtävä 5

Sähköpostin toimintaperiaate ja tietoturva:

jesse_ehtamo_kotitehtävä_5.docx

Ajankäyttö

  • Luentoviikko 1
    • Lähiopetus 7 h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 2 h
    • Kotitehtävien tekoa 3 h
  • Luentoviikko 2
    • Lähiopetus 7 h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 2 h
    • Kotitehtävien tekoa 3 h
  • Luentoviikko 3
    • Kotitehtävien tekoa 3 h
  • Luentoviikko 4
    • Lähiopetus 5 h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 2 h
    • Kotitehtävien tekoa 5 h