Mikko Wilska Wiki

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Ennakkonäkemys aihealueesta. Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.

Ajatukset ennen kurssia

Ennen kurssia tiedot aiheesta olivat hajanaiset, mutta jonkinlainen kuva tiedonsiirrosta minulla oli. Suurin Tiesin että tietoliikenteessä siirretään informaatiota, mutta tarkat vaiheet ja menetelmät eivät olleet täysin tiedossa. Tiedossa oli myös sen suuri merkitys yhteiskuntaan. Tietämys on saatu uutisia seuraamalla ja intissä johtamisjärjestelmä joukkueessa toimiessa. Tuttuja sanoja oli mm. LAN, tcp/ip, bitti, WAN,

Ensimmäinen luento

Luennolla käytiin kurssin yleinen toiminta läpi, sekä kartoitettiin osallistujien tietämystä. Oma tietämys varmaankin keskivertoa tai siitä hieman pienempää, sillä kurssilla tuntuu olevan useita jo paljon työelämää nähneitä. Yhteisesti päädyimme seuraaviin kymmeneen käsitteeseen: PROTOKOLLA, WLAN, SIIRTOTIE, PALVELUT, KAPASITEETTI, BITTI, TIETOVERKKO, TERVEYSVAIKUTUS, LIIKETOIMINTA ja KOMMUNIKAATIO.

Toinen luento

Toinen luento alkoi pistokokeella, johon olin unohtanut täysin valmistautua. Kerrosmallit ja protokollat eivät olleet hyvin hallussa, eli tarvitsi lisää opiskelua. Varsinainen luento alkoi standardeista, mutta kauaa en ehtinyt luennoilla olla, päällekkäisyyksien takia. Opiskelu jatkui illalla kotona luennon kalvot lukemalla.

Kolmas luento

Luento kuitattiin etäopiskeluna. Aiheita oli kanavointi, piirikytkentä, reititys ja LAN. Näistä kaksi viimeisintä oli jo entuudestaan hieman tuttuja ja näin olivatkin huomattavasti helpommat omaksua kuin kaksi ensimmäistä jotka jäivät epäselväksi kalvojen uudelleen lukemisenkin jälkeen. Tenttiin valmistautuminen ja yhteenveto Ensimmäinen tentti jäi päällekkäisyyksien takia väliin. Joten olen valmistautunut seuraavaan tenttikertaan tekemällä viikkotehtäviä (tarkoituksella jätetty viimetippaan), lukemalla luentokalvoja sekä selaamalla kurssin wikiä(erinomainen apu tenttiin valmistautumiseen). Pyrin opettelemaan kokonaisuuksia, sillä tiedän, että kaikkien termien ja lyhenteiden pelkkä opettelu olisi todella vaikeaa.

Tenttiin valmistautuminen ja palaute

Nyt on tehtävät tehty ja kokeeseen luku viimeisiä kertaukisa lukuunottamatta suoritettu. Seuraavassa risuja ja ruusuja kurssista:

+wiki sivut, luennot, Työt keskittyvät kokonaisuuksiin, opiskelijat saavat vaikuttaa tenttiin, näkee mitä muut ovat ajatelleet ja ratkaisseet eri tehtävät

- luentokalvot kaikki suomenkielelle, helpottaa ymmärtämistä alkuksi, ja kun lukee kurssikirjan niin sitten osaa termit englanniksi. Kurssikirja hiemna jo vanha. Ensimmäisen luennon peruminen siirsi työmäärän painopistettä kurssin loppupäähän

Ajankäyttö

Luennot 6h

Tehtävät 20h

Kokeeseen valmistautuminen ja itseopiskelu 20h

Kotitehtävä1

Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa. Ryhmittele asiat mielekkäällä tavalla. Voit valita näkökulmasi.

- Kuvassa voi olla vielä tässä vaiheessa aukkoja, mutta niitä aukkoja on tarkoitus kurssin aikana pyrkiä täyttämään.

- Erittäin tärkeää olisi tässä vaiheessa hahmottaa jokin suurempi kokonaisuus/käyttöskenaario.

- Kokonaiskuva on hyvä muodostaa siten, että myös tentissä kyseinen viite olisi itsellä mielessä. Vastaavasti luennoilla on hyvä pohtia kuinka opetetut asiat liittyvät tuohon itse muodostettuun kuvaan.

* Kännykkä * Intternet * palvelin * datasiirto * bitti

Kännykkä on ensisijaisesti puheluihin kehitetty kannettava laite. Nykyään uusilla kännyköillä eli älypuhelimilla voi tehdä lähes mitätahansa internetissä selailusta, gps-paikannukseen.

Internet on maailmanlaajuinen tietoverkko, joka yhdistää pienempiä verkkoja luoden yhden ison verkon. Eri protokollien mukaan liikkuvat paketit saapuvat päätelaitteille tuoden tietoa, joka voi olla vaikka kuva tai sähköpostiviesti.

palvelin on tietokone, joka jakaa dokumentteja asiakasohjelmille tai koneille. HTML-kielellä kirjoitetut dokumentit muodostavat web-sivuja, jotka voidaan näyttää asiakaskoneessa selainohjelman avulla.

Datasiirto tarkoittaa tiedonsiirtoa sähköisessä muodossa.

Bitti on pienin mandollinen tiedon osa. Yleisimmin joko 0 tai 1.

Kotitehtävä 2

Kotitehtävässä 1 luotiin kokonaisnäkemys tietoliikenteen alueesta aiempien termien kautta. Kotitehtävässä 2 keskitytään johonkin oleelliseen osaan kokonaisuudesta (oman mielenkiinnon mukaan valittavissa) ja skenaarion/käyttötapauskuvauksen avulla selvitetään mitä ko. osa-alueella oikeasti tapahtuu.

Datasiirto

Datasiirrossa eli toiselta nimeltään tiedonsiirrossa siirretään tietoa sähköisesti tietoverkkoa pitkin, esimerkiksi internetin kautta. Siinä data muutetaan biteiksi ja lähetetään verkkoon ja kun tieto saavuttaa halutun kohteen, esimerkiksi toisen päätelaitteen, niin muuttaa se bittijonon lähetettyyn dataan, esim. tekstiksi. Tietoliikenteen merkitys on huomattava nyky-yhteiskunnalle, sillä lähes kaikki tarvitsevat nopeaa tiedonsiirtoa.

Kotitehtävä3

Valitse haluamasi aihealue (esim. omasta terminologiastasi/aihepiirilistasta (oppimispäiväkirja)) 
Etsi aihepiiriin liittyvä protokolla
Tutustu protokollaan (rakenne, logiikka, viestit, …) ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan.

IP_Protokolla

IP protokolla jota käytetään lähiverkoissa ja intternetisä (TCP/IP). IP on alimman tason protokolla, jonka tehtävänä on päätelaitteiden osoitteistaminen ja pakettien reitittäminen verkossa. Kyseisen protokollan päällä pystytään ajamaan useita muita verkko- tai kuljetuskerroksen protokollia. Näistä TCP-protokolla on yleisin ja protokollaperhe onkin yleisesti TCP/IP. IP-protokollaa pystytään ajamaan lähes minkä tahansa verkon päällä, ei siis pelkästään TCP, vaikka se onkin yleisin. Tästä johtuen sillä on helppo yhdistää erilaisia verkkoja isommiksi verkoiksi. Muita kuljetus ja tiedonsiirtoprotokollia ovat esimerkiksi DNS osoitteet ja ICMP elin internet protokollan valvontaprotokolla.

IP-paketti voi olla kooltaan 65 535 tavua. Kokoa yleensä pidetään 1500 tavussa, million ne liikkuvat nopeammin. IP-paketti sisältää lähde- ja kohdeosoitteet, tiedot paketin ja otsikon pituudesta sekä tietysti kuljetettavan datan.

Tänäpäivänä käytössä on IPv4, jossa osoitteet ovat 32 bittisiä. Osoitteiden kriittisen vähenemisen vuoksi ollaan siirtymässä IPv6, jonka 128 bittisen osoiteavaruuden myötä osoitteiden määrä kasvaa teoriassa 340*10^36 osoitteeseen.

Kotitehtävä4

Tunneilla käytiin läpi erilaisia siirtoteitä ja siirtoteillä käytettyjä tiedonsiirtomenetelmiä.
Valitse jokin “tuttu” järjestelmä (esim. Oppimispäiväkirjaan valitsemasi, GSM, GPS, Digi-TV).
Etsi verkosta tietoa kuinka juuri kyseisessä järjestelmässä tiedon siirto on hoidettu. Esim.
Fyysinen siirtotie, Bittien esitys siirtotiellä, Modulointi etc. tekniikka, Datan esitysmuoto vs. signaalit

HUOM! Painopiste ei ole niinkään uusien, mahdollisesesti kurssilaisille täysin tuntemattomien teknologioiden etsimisessä ja selostuksessa vaan lähinnä käytettyjen menetelmien sijoittamisesta oikeaan kontekstiin kurssin materiaalin mukaisesti.

GPS (Global Positoning System)

GPS-järjestelmä on yhdysvaltain armeijalle alunperin kehitetty paikannusjärjestelmä. Sen tarkoituksena oli luoda sekä sotilas- että siviilikäyttöön tarkka, reaaliaikainen ja yksisuuntainen paikannusmenetelmä.

GPS-tekniikka perustuu taivaalla, 20 000 km:n korkeudella avaruudessa oleviin satelliitteihin. GPS satelliitteja on reilut 30 kpl:tta ja ne kiertävät maapallon noin kahdesti vuorokaudessa. GPS järjestelmässä satelliittien tarkat sijannit tunnetaan. Kun GPS laite lähettää radiosignaalia vähintään neljään eri satellittiin, voidaan niiden takaisin lähettämien radiosignaalien aikaerosta laskea laitteen sijainti maanpinnalla. Siviilien GPS-laitteilla pysytään määrittämään sijainti muutamien metrien tarkkuudella.

GPS-satelliitit lähettävät kantoaallon päälle moduloituna näennäissatunnaista signaalia. GPS-signaali ei pysty läpäisemään kiinteitä rakenteita, eli tarvitaan näköyhteys taivaalle, tosin esimerkiksi ikkunan läpi signaali saadaan läpi ja näin pystytään käyttämään laitetta esim. auton tuulilasiin kiinnitettynä. GPS toimii kahdella päätaajuudella 1575,4200 MHz ja 1227,6000 MHz, joista ensimmäinen on siviilikäyttöön.

Kotitehtävä5

Käyttöskenaariot
Muodosta tietoverkkojen käyttöskenaario yhteen seuraavista ympäristöistä: 
Koti, Koulu, Kaupungin keskusta tai Lentokenttä. 
Mieti millaisia haasteita eri ympäristöt asettavat kommunikoinnille. Kuinka kurssilla opitut asiat tukevat eri ympäristöissä tapahtuvaa kommunikointia. Millaiset asiat muodostuvat näissä eri ympäristöissä merkittäviksi. Millainen verkkorakenne sopii ympäristöön ?

Kaupungissa

Kaupungeissa ovat alkaneet enenemissä määrin yleistymään WLAN verkot. Tämä on seurausta siitä että päätelaitteet ovat yleistyneet (puhelimet, tietokoneet, tabletit). Etenkin yritykset pyrkivät houkuttelemaan käyttäjiä tarjoamalla tiloissaan mahdollisuuden käyttää WLAN:ia joko ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan.

Haasteeksi tässä muodostuu väärinkäytöt ja tietoturvaongelmat. Esimekiksi googlen auto skannaa WLAN verkkoja ja onnistui saada käsiksi jotakin dataa verkkojen käyttäjiltä. Toisen haasteen aiheuttaa tukiasemien kantama sillä rakennukset aiheuttavat vaimennusta (diffuusio, heijastukset). Sekä verkkojen ruuhkautuminen jos liian monta päätelaitetta koittaa liittyä verkkoon.

Kaupunkiympäristöön sopii useita pieniä paikallisia verkkoja. Esimekrkiksi jokaisella liikkeellä oma verkko. Näin saadaan päätelaitteiden määrää rajattua sekä kuuluvuutta parennettua kun etäisyydet pysyvät kohtalaisina. Lisäksi päätelaitteiden käyttäjien tulee astua liikkeeseen sisään ja näin yritykset saavat mahdollisesti asiakkaita kun esimerkiksi käyttäjä ostaa kahvin ja istuu alas surffaamaan nettiin. Kusrrilla opittu asiat auttavat hahmottamaan isompia kokonaisuuksia ja ymmärtämään tarkemmin yksittäisiä asioita kuten verkkojen rakennetta ja tiedon reitittämistä.

Palaute

Varsin peruskotitehtävät