meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja

Tämä kurssi on osaltani suoritettu täysin etänä. Oheiset luentoyhteenvedot ovat tehty luentomonisteiden pohjalta.

Ajankäyttö

Luentoyhteenvedot: noin 8 h

Kotitehtävät: noin 10 h

Luentoyhteenvedot

Tämä kurssi on osaltani suoritettu täysin etänä. Oheiset luentoyhteenvedot ovat tehty luentomonisteiden pohjalta.

Luentopäivä 1.

Kommunikointimalli teoreettinen malli joka kuvaa tietoliikenneprosessia (tiedonsiirtoa laitteiden välillä). Sen pääasiallinen tehtävä on kuvata informaation välitystä kahden osapuolen välillä. Kommunikointimallin komponentit ovat:

  • lähde: generoi datan
  • lähetin: muuttaa datan signaaliksi
  • siirtojärjestelmä
  • vastaanotin: vastaanottaa signaalin
  • kohde: toistaa vastaanotetun

Tiedonsiirto on yksikertaisimmillaan kahden suoraan toisiinsa kytketyn laitteen kommunikointia. Kahden suoraan kytketyn laitteen käyttö ei järkevää isoiden etäisyyksien vallitessa. Ratkaisuna kommunikointiverkon käyttö: WAN/MAN/LAN/PAN (Wide/Metropolitan/Local/Personal Area Network). Etäverkko (WAN = Wide Area Network) kattaa maantieteellisesti laajan alueen ja koostuun yhteen kytketyistä verkon solmuista. WANin tekniikoita ovat

  • - Piirikytkentä
  • o perustuu varatun kommunikointipolun muodostamiseen asemien välille verkon solmujen kautta (solmujen jono)
  • o kunkin solmuparin väliltä varataan kanava ja kussakin solmussa data ohjataan oikeaan kanavaan
  • o Esim. puhelinverkko
  • - Pakettikytkentä
  • o pakettikytkennässä ei tarvitse varata erikseen kommunikointikanavaa (polkua)
  • o data lähetetään pieninä osina ja kussakin solmussa paketit vastaanotetaan, talletetaan ja lähetetään eteenpäin
  • o käytetään erityisesti tietokoneiden välisessä tiedonsiirrossa
  • - Kehysvälitys (Frame Relay)
  • o perustuu moderneihin suurinopeuksisiin ja pienen virhesuhteen omaaviin siirtoteihin
  • o tarpeeton prosessointi poistettu
  • o toimii nopeammin kuin perinteinen pakettikytkentään perustuva verkko
  • - ATM (Asynchronous Transfer Mode)
  • o perustuu soluvälitykseen (cell relay), kehysvälityksen evoluutio
  • o kiinteän kokoiset paketit (solut) ja nopea tiedonsiirto
  • o yhdistää piirikytkentäajatuksen pakettikytkentään virtuaalipiireissä
  • Kommunikointijärjestelmien tyypillisiä tehtäviä:
  • - suoraa kommunikointia tai verkkoa
  • - varmistetaan vastaanottajan valmius
  • - sovelluksen varmistettava vastaanottopään tiedostojärjestelmän valmius
  • - varmistettava tiedostoformaattien yhteensopivuus

Lähteen ja kohteen tehtävät jaetaan yleensä osakokonaisuuksiin (=kerrokset). Ideaalitilanteessa kerrokset tulisi olla määritelty niin, että muutokset yhdellä kerroksella eivät vaikuta toisten kerrosten määrittelyihin. Kommunikointi aina toisen järjestelmän kanssa alimman kerroksen kautta. Kuitenkin alimmalla tasollakaan yhteyden ei tarvitse olla kiinteästi määritelty järjestelmien välille.

Kerrosarkkitehtuureja:

  • - kolmen kerroksen teoreettinen malli
  • o yhden moduulin sijasta käytetään useampia
  • o esim. (ftp – TCP – Ethernet)
  •  sovellusmoduuli sisältäää kaikki sovellukselle ominaiset toiminnot kuten siirtokomennot, salsanat, tietueet
  •  kommunikointimoduuli huolehtii tiedostojen ja komentojen luotettavasta siirrosta sekä palvelee monia sovelluskerroksen olioita
  •  verkkomoduuli tarjoaa verkosta riippumatta aina samanlaisen palvelun kommunikointimoduulille
  • o toiminta hyvä jakaa erillisiin kerroksiin omina vastuinaan:
  •  verkkokerros (network access layer)
  • • huomioitava verkko-osoite
  •  kuljetuskerros (transport layer)
  • • huomioitava luotettavuus kommunikointiin
  •  sovelluskerros (application layer)
  • • huomioitava sovellusolioiden osoite
  • o kerroksien paketit sisältävät sekä ohjausinformaatiota että dataa (PDU = protokollan tietoyksikkö)
  • - OSI (Open System for Interconnection)
  • o perustuu kerrosten (7 kpl) käyttöön, jossa kukin kerros toteuttaa joitakin funktioita ja tarjoaa palveluitaan ylemmille kerroksille
  • o kerrosten avulla suuri ongelma pilkotaan pienemmiksi
  •  protokollamäärittely kuvaa eri järjestelmien tietyn kerroksen olioiden kanssakäymisessä tarvittavat määrittelyt
  •  palvelumäärittely kuvaa kerroksille: alemman kerroksen palveluiden käyttämisen; ylemmille kerroksille tarjottavat palvelut
  •  osoitteistus kuvaa palvelupisteet, joiden kautta kerrosten väliset palvelut välitetään
  • o Kerrokset
  •  fyysinen kerros
  • • fyysiset laitteiden liitännät ja bittien siirto-säännöt
  •  linkkikerros
  • • tarjoaa keinot luotettavaan siirtoon siirtotiellä
  •  verkkokerros
  • • tarjoaa järjestelmille tiedonsiirron jotakin kommunikointiverkkoa kyttämällä
  •  kuljetuskerros
  • • tarjoaa mekanismit tiedon välittämiseksi kahden järjestelmän välillä
  •  istuntokerros
  • • tarjoaa luotettavan kuljetuskerroksen päälle erityyppisiä lisäpalveluita
  •  esitystapakerros
  • • määritellään tiedon esitystapa sovellusten välillä
  • - TCP / IP (eniten käytetty)
  • o kerrokset
  •  fyysinen kerros
  • • fyysisen siirtotien liityntä
  •  linkkikerros
  • • huolehtii päätelaitteen ja verkon välisestä siirrosta
  •  verkkokerros
  • • mahdollistaa useiden yhteen kytkettyjen verkkojen käytön datan siirrossa
  •  kuljetuskerros
  • • tarjoaa luotettavan tiedonsiirron järjestelmien välillä
  •  sovelluskerros
  • • sisältää kunkin sovelluksen tarvitsema logiikan

Protokollien yleiset toiminnot. Protokolla koostuu syntaksista, semantiikasta ja ajoituksesta. Sen toimintoja ovat segmentointi ja kokoaminen, paketointi, yhteyden hallinta, toimitus oikeassa järjestyksessä ja vuon valvonta.

Luentopäivä 2.

Tietoliikenteen standardit: Miksi? - standardeja tarvitaan huolehtimaan niin fyysisestä, sähköisestäkuin toiminnallisesta yhteensopivuudesta eri järjestelmien välillä - perinteisesti tietokonevalmistajat ovat pyrkineet sitomaan asiakkaat omaan ympäristöönsä Edut? - vahvistaa markkinat tuotteille → massatuotanto → hinnat alas - yhteensopivuus → asiakkaat voi kilpailuttaa toimittajia → hinnat alas Haitat? - useat standardit samalla asialla - standardit jäähdyttävät teknologian kehitystä - kompromissit → useita osapuolia mielyttävät ratkaisut Yleisimpiä tietoliikenteen standardointiorganisaatioita - Internet society (Internetin standardointi) o Standardisointiprosessissa määrittelyn tulee olla:  vakaa ja ymmärrettävä  teknisesti kilpailukykyinen  määrittelyllä tulee olla useita itsenäisiäja erillisiä yhteensopivia toteutuksia ja kokemusta määrittelyn toimivuudesta  yleisesti tuettu ja hyväksytty  tunnistettavasti hyödyllinen Internetille, joko osalle tai kokonaisuudelle o Standardointiprosessi  ”Internet Draft” (epävirallinen luonnos jostain asiasta)  Proposed Standard (ongelman olla riittävän vakaa, ymmärretty, käyttökelpoinen)  Draft Standard (laajat toteutukset ja käyttökokemukset)  Internet Standard o IETF on jakautunut kahdeksaan osaan aihealueiden perusteella (nykyiset aihealueet):  Yleinen, Sovellukset, Internet, Toiminnot ja verkonhallinta, Reititys, Turvallisuus, Kuljetus (transport), Sub-IP(Internetin alla olevat kerrokset) - ISO (OSI –mallin kehitystyö o Vapaaehtoinen, ei-kaupallinen organisaatio o Standardointi ensimmäisestäehdotuksesta lopulliseksi koostuu seitsemästävaiheesta:  Idea toimitetaan sopivalle tekniselle komitealle → tutkitaan 3 kk. Kirjaus, editointi, keskustelu, hyväksyntä, kansainvälinen standardi, julkaisu - ITU-T (Telekommunikaatio standardeja) o YK:n alainen - ATM Forum - IEEE (Lähiverkot)

Data ja tietokoneen välinen kommunikointi - datasiirto ilmenee lähettimen ja vastaanottimen välillä o johtimelliset (koaksaali, optinen) o johditon (vesi, ilma) o suora linkki (ei välilaitteita) o point-to-point (vain kaksi laitetta jakavat linkin) o multipoint (enemmän kuin kaksi laitetta jakavat linkin) o simplex (yksisuuntainen, esim. tv) o half duplex (jompaan kumpaan suuntaan, vain yhteen kerralla, esim. poliisiradio) o full duplex (molempiin suuntiin samaan aikaan, puhelin) o analoginen signaali vs. digitaalinen signaali o jaksollinen vs. jaksoton

Siirtotiet - Johtimellisia siirtoteitä o johtimellisessa (ohjatussa) siirtotiessä signaalit kulkevat fyysistä reittiä pitkin o Johtimellisessa siirrossa siirtotiellä on suurempi vaikutus o Käytetään lyhyistätilaajaliitännöistäja lähiverkoista aina pitkiin runkoyhteyksiin asti o Siirtoteillä voidaan välittää sekä digitaalisia että analogisia signaaleita o Kaapelit:  Parikaapeli (esim. puhelinkaapeli) • Halvin ja eniten käytetty johtimellinen siirtotie • Puhelinverkoissa parikaapelia käytetään tilaajajohtimena (analoginen signaali) • Dataverkoissa (digitaalinen signaali) parikaapelilla päästään jopa Gbpsnopeuteen, joskin hyvin rajoitetulla etäisyydelläja rajoitetulla määrällälaitteita  Koaksiaalikaapeli (TV) • kaksi johdinta sisäkkäin • sekä analogista että digitaalista  Valokuitu • Kuidun etuja: o Suuri kapasiteetti (satoja Gbit/s kymmeniäkilometrejä) o Pieni koko ja keveys o Pieni vaimeneminen o Sähkömagneettinen eristys • Käyttökohteita: runkoverkot, kaupunkiverkot, lähiverkot, tilaajajohdot  Sähköjohto • Data siirretään sähkön kanssa samassa verkossa (pistoke modeemilla erotellaan data sähkövirrasta) o Edut: olemassa oleva verkkorakenne o Haitat: sähköverkossa on paljon kohinaa ja heijastuksia ja etenkin sähkövirtapiikkejä, jotka häiritsevät datasignaalia - Johtimettomia siirtoteitä o johtimettomalla (ohjaamattomalla)siirtotiellätieto siirtyy langattomasti o Johtimettomassa signaalin kaistanleveys ja antennin ominaisuudet ovat siirtotien ominaisuuksia tärkeämpiä. esim. antennin suuntaavuus o signaali etenee ilmassa o jako: suunnattu vs suuntaamaton  Suunnatussa antennien oltava tarkasti toisiaan kohden  Suuntaamattomassa kommunikoinnissa aallot etenevät kaikkiin suuntiin o johtimettomat  Mikroaaltolinkit (Suunnattu kommunikointi)  Satelliittilinkit (Satelliittikommunikointi)  Radiotie (Suuntaamaton kommunikointi)  Infrapuna (Lyhyen matkan point-to-point)

- Tiedonsiirrossa tiedonsiirtonopeus ja etäisyys ovat tärkeitä suureita (mitäsuurempi, sitä parempi). Näihin vaikuttavia tekijöitä o Kaistanleveys-vaikuttaa suoraan nopeuteen o Siirtotien heikennykset-esim. vaimennus o Häiriöt muista signaaleista-päällekkäin kulkevat signaalit eivät ole hyväksi siirrettävälle datalle o Vastaanotinten lukumäärä-joissakin tapauksissa vastaanotinten määrävaikuttaa siirtotien häiriöihin

Luentopäivä 3.

Data & communication asynkroninen ja synkroninen tiedonsiirto o ajastettu ongelma vaatii synkronoitua mekanismia lähettämiseen ja vastaanottamiseen o kaksi ratkaisua synkronoituun ajastukseen  asynkroninen tiedonsiirto (yksinkertainen, halpa)  synkroninen • sulkudata mittaa framen lähettämisen • kello tulee olla synkronoitu • pitää osoittaa alku- ja loppusulku • paljon tehokkaampi kuin asynk - virheiden tyypit o virhe ilmenee kun bitti on muuttunut lähettäjän ja vastaanottajan välillä o burstaus virhe o yhden bitin virhe - virheen havainnointi (esim. havaita käyttämällä viheen havaitsemiseen koodia) - virheen korjaus (vaatii uudelleen lähettämisen datasulkua)

- datalinkki hallinnoi protokollia o logistiikka kerros tarvitaan fyysisen kerroksen yläpuolelle o datan hallinnoiminen yli linkin  frame synchronization (runko synkronointi)  flow control (virtaus hallinnointi) • varmistetaan että lähettävä yksikkö ei tukahduta vastaanottavaa  error control  addressing (puuttuminen)  hallinnointi ja data  linkki hallinnointi 

Kanavointi o Usein kahden järjestelmän välinen kommunikointi ei vie koko siirtojärjestelmän kapasiteettia ⇒ Siirtokapasiteettia voidaan jakaa useamman siirrettävän signaalin kesken ⇒ jakoa kutsutaan multipleksoinniksi eli kanavoinniksi  kustannustehokas: mitä suurempi kokonaisdatanopeus, sitä pienempi hinta per bps  Yksittäiset sovellukset tarvitsevat vain osan siirtojärjestelmän kaistasta o käytetään kuituihin, koaksaalikaapeleihin tai mikroalltolinkkeihin perustuvassa runkoverkoissa o kanavointi voidaan jakaa seuraavasti  taajuusjakokanavointi (FDMA) esim. tv-kanavien välittämiseen • vaatimuksena siirtotien kapasiteetin tulee ylittää siirrettävien signaalien yhteenlasketut kaistanleveysvaatimukset • signaali keskittyy omalle taajuusalueelle eli kanavalle • syötettävä data digitaalista tai analogista  aikajakokanavointi (TDMA), vanha tekniikka • voidaan käyttää digitaalisille signaaleille tai digitaalista dataa kuvaaville analogisille signaaleille • perustuu signaalien viipalointiin → esim. tavu-, bittitasoola • synkroninen TDMA o siirrettävä data muodostaa kehyksiä, jotka muodostuvat aikaviipaleista o soveltuu tietokonekäyttöön • asynkroninen TDMA o käyttää hyödykseen siirtojen taukoja o vaatii ohjausinformaatiota (aikajaksoihin) datan yhteyteen  koodijakokanavointi (CDMA) käytetään johtimettella siirtotiellä, esim bluetooth + wlan • käytetään koko data taajuusalue sekä kaikki aikaviipaleet • välittää analogista tai digitaalista dataa analogisella signaalilla  aallonpituusjakokanavointi (WDMA), käytetään UMTS ja 3G verkossa • laajakaistainen koodijakokanavointi, sama kaistanleveys kaikille datanopeuksille ja pienemmille suurempi signaalinvahvistus

Piirikytkentä o Varatuilla resursseilla päästään tavoitteeseen eli reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon o Sovelias menetelmäteleliikenteen ongelmiin o kehitetty puheen siirtoon o piirikytkentäiset verkot  Kommunikaatio pitkin piirikytkentäistäverkkoa edellyttää määriteltyäyhteyspolkua kahden aseman välillä  Viestinvälitys pitkin piirikytkentäistäverkkoa sisältääkolme vaihetta: 1.Yhteyden muodostus (piirin muodostus) 2.Datan siirto 3.Yhteyden lopetus (piirin purku)

Pakettikytkentä o data pilkotaan pieniin paketteihin siirtoa varten o paketin koko riippuu pitkalti siirtoverkosta o jokainen datapaketti sisältää käyttäjän dataa (itse siirrettävätieto) ja kotrolli-informaatio (mm.osoitetiedot) o reitin solmuissa paketit varastoidaan lyhyeksi aikaa ja lähetetään seuraavalle solmulle o solmujen täytyy olla tietoisia verkontilasta

Ennakkotehtävä

Tietoliikenteeseen sisältyy paljon erilaista toimintaan. Jos käsitteenä asiaa alkaa pohtimaan, niin tietoliikenteeseen voi ymmärtää kuuluvan kaikki liikenne, joka siirtyy henkilöltä toiselle. Eli käytännössä tähän kuuluisi aina tavallinen keskustelu kuin internet ja media kaikessa muodossa (TV, sanomalehdet). Tietoteknisestä näkökulmasta käsitykseni tietoliikenteestä on jotain eri protokollien hyväksikäyttämisessä kuin tiedon siirtämisen välillä. Oma päivittäinen käyttöni protokollien osalta ulottuu ftp-palvelimen käyttöön kuin normaali http –liikenteeseen. Muita aiheeseen liittyviä käsitteitä on WLAN, VPN, GPRS, GSM reititin.

Kotitehtävä 1.

Tehtävänanto: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa. Ryhmittele asiat mielekkäällä tavalla. Voit valita näkökulmasi.

Kotitehtävä 2.

Tehtävänanto: Kotitehtävässä 1 luotiin kokonaisnäkemys tietoliikenteen alueesta aiempien termien kautta. Kotitehtävässä 2 keskitytään johonkin oleelliseen osaan kokonaisuudesta (oman mielenkiinnon mukaan valittavissa) ja skenaarion/käyttötapauskuvauksen avulla selvitetään mitä ko. osa-alueella oikeasti tapahtuu.

Vastaus: GPRS tulee sanoista General Packet Radio Service ja se on GSM –verkossa toimiva pakettikytkentäinen tiedonsiirtopalvelu, jonka pääasiallinen tarkoitus on langattoman Internet-yhteyden muodostamisessa matkapuhelimen ja GPRS-sovittiminen avulla. GPRS hyödyntää radioaaltoja tiedon siirtämiseen. (wikipedia, 2011)

KUVA

Kuva:GPRS-järjestelmän arkkitehtuuri (Sahala, 2008)

SGSN on GPRS-operointisolmu ja se seuraa GPRS –laitteen sijaintia ja tietää sijainnin reititysalueen tai solun tarkkuudella riippuen liikkuvuuden hallintatilasta. SGSN tehtävän on huolehtia käyttäjän suojaukseen (ciphering) ja tunnistamiseen (authentication) liittyvistä toiminnoista. (Sahala, 2008) GGSN on GPRS-yhdyskäytäväsolmu ja se toimii GPRS -verkon ja ulkopuolisten dataverkkojen välisessä tiedonsiirrossa. Se on kytketty SGSN –elementtiin IP –pohjaisen runkoverkon kautta. (Sahala, 2008) PCU on pakettiohjausyksikkö ja sen tehtävänä on huolehtia GPRS –runkoverkon ja BSS eli GSM-järjestelmän tukiasemajärjestelmän tai ULTRAN eli UMTS radiojärjestelmän välisestä yhteydestä. (Sahala, 2008) HLR / GR on rekisteri (HLR = kotirekisteri ja GR = GPRS -rekisteri) , jossa sijaitsevat GPRS-tilaaja ja reititystiedot. Rekisteri on yhdistetty IMSI –kenttään, joka voi sisältää useita GPRS –profiileja. (Sahala, 2008) SMS-GMSC. GPRS –verkon tarvitsee lyhytsanomien kauttakulkuun GMSC (Gateway MSC). (Sahala, 2008)

Lähteet:

Sahala, J. (2008). GPRS-tekniikka. Tutkintotyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/10256/Sahala.Janne.pdf?sequence=2

Wikipedia (2011). GPRS. Saatavissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/GPRS

Kotitehtävä 3.

Tehtävänanto: Valitse haluamasi aihealue (esim. omasta terminologiastasi/aihepiirilistasta (oppimispäiväkirja)) Etsi aihepiiriin liittyvä protokolla. Tutustu protokollaan (rakenne, logiikka, viestit, …) ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan.

Vastaus: GPRS –siirtoyhteyksien protokollakokonaisuudet eroavat UMTS- ja GSM –järjestelmien perusratkaisujen osalta.

GPRS / GSM. GPRS-verkossa siirtoyhteys määrittyy GGSN –elementin ja GPRS –laitteen välille. GGSN toimii GPRS -verkon ja ulkopuolisten dataverkkojen välisessä tiedonsiirrossa. Se on kytketty SGSN –elementtiin IP –pohjaisen runkoverkon kautta. GSM –järjestelmän radiorajapinta ei muutu GPRS:n kanssa, koska GPRS käyttää samoja radiorajapinnan resursseja kuin GSM –järjestelmä. (Sahala, 2008)

GPRS –elementtien protokollapinot GSM –verkossa (Sahala, 2008):

gsm.jpg

Lyhenteet: MS (Mobile Station = Matkaviestin); BSS (Base Station Sub-system=radiojärjestelmä); SGSN (Serving GPRS Support node = GPRS –operointisolmu); GGSN (Gateway GPRS Support node= GPRS –yhdyskäytäväsolmu).

GPRS / UMTS. UMTS -verkon GPRS –protokorakenteella on vain hienoin eroavaisuus GSM –verkkoon nähden. UMTS –verkko hyödyntää normaalia UMTS –radiorajapinnan määrittelyä. (Sahala, 2008). Merkittävimpänä erona on GSM –verkkoon on yhteys välillä GPRS –verkon SGSN –elementin UTRAN. UMTS –verkossa tämä on määritelty ATM –pohjaiseksi ja GSM – verkossa tämä on Frame Relay –pohjainen.

GPRS –elementtien protokollapinot UMTS –verkossa (Sahala, 2008):

Lähde:

Sahala, J. (2008). GPRS-tekniikka. Tutkintotyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/10256/Sahala.Janne.pdf?sequence=2

Kotitehtävä 4.

Tehtävänanto: Tunneilla käytiin läpi erilaisia siirtoteitä ja siirtoteillä käytettyjä tiedonsiirtomenetelmiä. Valitse jokin “tuttu” järjestelmä (esim. Oppimispäiväkirjaan valitsemasi, GSM, GPS, Digi-TV). Etsi verkosta tietoa kuinka juuri kyseisessä järjestelmässä tiedon siirto on hoidettu. Esim. Fyysinen siirtotie, Bittien esitys siirtotiellä, Modulointi etc. tekniikka, Datan esitysmuoto vs. signaalit

Vastaus:

GPS on kehitetty ja rahoitettu yhdysvaltain puolustusministeriön toimesta ja se on satelliittipaikannusjärjestelmä. Virallisesta nimeltään GPS on Navstar GPS, jonka kehitystyö alkoi 1970. GPS –järjestelmä toimintaperiaate koostuu kolmesta segmentistä: avaruus, kontrolliverkko ja käyttäjäosa. Avaruussegmentti muodostuu satelliiteista, joita on 24 kappaletta noin 20 200 km korkeudessa, joista jokainen kiertää maapallon kaksi kertaa vuorokaudessa. GPS –vastaanottimen tehtävänä on mitata aikaa, jonka signaali vastaanottaa avaruudesta maahan. Tunnettaessa satelliittien sijainteja, vastaanottimen sijainti lasketaan eri satelliiteista tulevista signaaleista. Kontrolliverkossa tarkkaillaan satelliittien ratoja, toimintoja ja tilaa. Käyttäjäosa muodostuu miljoonista käyttäjistä. Siviilikäytössä Navstar-GPS:n paikannustarkkuus on vaakasuunnassa muutama metri ja korkeussuunnassa 2-3 kertaa heikompi.

GPS:n käyttämää paikantamista voidaan kutsua hyperboliseksi paikannusmenetelmäksi. Tämä perustuu etäisyyserojen käyttöön. Erotussuureet lasketaan alkuperäisistä havainnoista kahden satenliitin tai kahden mittauspaikan välillä. GPS signaali vaati näköyhteyden ja se ei läpäise kiinteitä rakenteita. GPS päätaajuudet ovat L1 1575,4200 MHz, joka on siivilikäytössä sekä sotilaskäytössä oleva L2, jonka taajuus on 1227,6000 MHz.

Lähde:

Wikipedia, (2010). GPS. Saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/GPS

Kotitehtävä 5.

Tehtävänanto: Käyttöskenaariot Muodosta tietoverkkojen käyttöskenaario yhteen seuraavista ympäristöistä: Koti, Koulu, Kaupungin keskusta tai Lentokenttä. Mieti millaisia haasteita eri ympäristöt asettavat kommunikoinnille. Kuinka kurssilla opitut asiat tukevat eri ympäristöissä tapahtuvaa kommunikointia. Millaiset asiat muodostuvat näissä eri ympäristöissä merkittäviksi. Millainen verkkorakenne sopii ympäristöön ?

Vastaus: Kaupungissa

Kaupungeissa WLAN -verkot ovat tänä päivänä saatavilla useassa paikassa ja verkkojen saatavuus yleistyy kokoajan. Esimerkiksi älypuhelimilla voidaan käyttää nykyään WLAN –verkkoja ja monille paikoille, kuten kahviloille WLAN –verkkojen saatavuus on jo ns. edellytys. Helsingissä matkustaessa WLAN-verkkoja löytyy ratikoissa ja junissa jo vakiona. WLAN –verkkoissa on etenkin tavan käyttäjille paljon uhkia. Tietoturvavaarat ja –petokset ovat siellä missä WLAN –verkot ovat. Kaupungissa selatessa varmasti löytyy avoimia WLAN –verkkoja. Muun muassa WLAN –verkkojen uhista kuin eri salanojen yksikertaisesta kaappamisesta uutisoidaan vähävälein. Viimeisimpiä isoja uutisia oli Googlen kuvausautojen synnyttämä kohu, jossa google keräsi ”vahingossa” muun muassa dataa WLAN –verkoista.