meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.

Monet tietoliikennetekniikkaan liittyvät termit ovat minulle tuttuja, mutta termien yhteydet toisiinsa ja rakenteiden toiminta on epäselvää. Syy – seuraus suhteiden luominen tietoliikennetekniikan alueelta tuottaa hankaluuksia. Näen tietoliikennetekniikan sitoutuvan tietoteknisiin koneisiin ja laitteisiin, joita ihmiset käyttävät. Laitteiden nopea kehittyminen ja laitevalmistajien kilpailu tuovat markkinoille kokoajan uusia laitteita ja laitevaatimukset tuovat lisää vaadetta tietoliikenteelle. Kehityskaaren alkupäähän hahmotan radion radiotien sekä radioaseman. TV- signaali liikkuu tv-mastojen välillä ja tulee kaapelia tai antennia pitkin TV:n loppukäyttäjälle. Tietokoneen verkkoyhteys voi olla langallinen tai langaton. Matkapuhelin toimii matkapuhelinverkossa, jossa on käytössä eri yhteysnopeuksia myös datan siirtämiseen. Mokkula toimii myös matkapuhelinverkossa ja tarjoaa tarvittaessa verkkoyhteyden läppärille. GPS toimii satelliitin kautta.

Kysymyksiä:

* Miten tieto kulkee matkapuhelimesta operaattorille? * Miksi mokkulan yhteysnopeus vaihtelee samassa käyttöpaikassa (GPRS-UMTS)? * Onko GPS-laitteilla muita heikkouksia kuin esim. matkan mittaaminen lyhyessä edestakaisessa liikkeessä esim. jalkapallo-ottelussa? Kuinka hyvin se mittaa matkaa mäkisessä maastossa?

Avainsanat: signaali, gsm, 3g, digi -tv, reititin, tukiasema, satelliitti, internet, http,

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

Kurssin sivut olivat auenneet Noppaan jo hyvissä ajoin ennen kurssin alkua. Materiaalikin oli valmiina. En valitettavasti päässyt osallistumaan ensimmäiselle luentokerralle, joten päätin lukea itsenäisesti luennolla käydyn osion. Seuraavat kohdat olivat mielestäni ydinasiat:

Kommunikointimalli: Teoreettinen malli, joka kuvaa tietoliikenneprosessia, tarkoittaen tiedonsiirtoa laitteiden välillä. Tähän sisältyy laitteet, toiminnot, siirrettävän tiedon muoto sekä eteneminen. Komponentteina ovat lähde, lähetin, siirtojärjestelmä, vastaanotin sekä kohde. Informaatio, data ja signaali liittyvät kommunikointimalliin.

Erilaiset kommunikointiverkot: WAN, MAN, LAN, PAN, WLAN

Erilaiset kytkennät: Piirikytkentä (solmujen jono, kommunikointipolun varaus) ja Pakettikytkentä (data paketteina maailmalle)

Kerrosmallit: Käyttäjän erilaiset tarpeet pyritään pilkkomaan asiakokonaisuuksiksi ja näitä kokonaisuuksia varten on kehitetty tietoliikenteen kerrosmallit, jotta verkon eri laitteissa toimii vain ne osat, joita kulloinkin tarvitaan. Erilaisia kerrosmalleja ovat mm. Stallingsin kolmen kerroksen malli, OSI-malli JA TCP/IP-malli. Pääsääntöisesti kerrosmalleissa on ylhäältä alas sovelluskerros, kuljetuskerros sekä pohjalla verkkokerros, jossa siirtotiet ja kanavointi tapahtuu. OSI-mallissa on 7 kerrosta ja TCP/IP-mallissa 5 kerrosta.

PDU on protokollan tietoyksikkö joka koostuu datasta ja ohjausinfosta. Jokainen kerros toteuttaa omaa protokollaansa. Protokolla vastaa kysymyksiin mitä, kuinka ja koska. Protokolla on yhteinen kieli olioiden välille eri järjestelmissä. Protokolla koostuu syntaksista, semantiikasta ja ajoituksesta.

Luentopäivä 2:

Toisen luentokerran 8.10 alussa oli 10min pistarikertaus edellisen luentokerran opeista. Pidän tätä oivana tapana aktivoida minun kaltaisia opiskelijoita läpi koko kurssin. Pääsee heti alusta saakka ns. sisälle aiheeseen, koska joutuu ottamaan selvää monista uusista termeistä ja käsitteistä. Ymmärtävä oppiminen voi siis alkaa. Toisen luentokerran aiheita olivat standardointi, kommunikointijärjestelmä, signaalit, siirtotiet ja tiedonsiirto.

Standardoinnista alkutietoa oli tullut aiemmin ohjelmistotuotannon kurssilta, jossa oli tutustuttu hieman ISO9000 –standardin pääpiirteisiin ohjelmistotuotannossa. Mielenkiintoiseksi koin Internetin ja sen standardoinnin sekä RFC(=joukko asiakirjoja, jotka kuvaavat Internetin erilaisia käytäntöjä ja teknisiä määrittelyjä eli protokollia).

Kommunikointijärjestelmän kuvaus lähettäjältä siirtotien kautta vastaanottajalle oli mielestäni hyvin havainnollinen. Modulointimenetelmät ovat keinoja lähettää tietoa siirtotien, esimerkiksi radioaaltojen tai parikaapelin välityksellä. Moduloinnilla siirrettävä tieto sovitetaan siirtotielle. Malleja modulaatiolle on kolme: 1. Digitaalinen data, digitaalinen signaali (Digitaalisessa datasiirrossa data koodataan digitaaliseksi signaaliksi, joka koostuu sarjoista jännitepulsseja, jotka vastaavat 0 ja 1 tai niiden kombinaatioita. Tämä koodaus tapahtuu koodekilla. Signaalin lopullinen muoto riippuu siitä, mitä koodausta käytetään. Linjan toisessa päässä signaali puretaan toisella koodekilla. Yleisin siirtotapa. 2. Digitaalinen data, analoginen signaali (amplitudi- ASK, taajuus- FSK ja vaihemodulaatio PSK) Tässä yhteydessä puhutaan myös avainnuksista (keying) 3. Analoginen data, digitaalinen signaali (pulssi ja delta modulaation avulla saadaan analoginen data muutettua digitaaliseen muotoon)

Signaalit/taajuudet: - mitä lyhyempää signaali on sitä nopeampaa tiedonsiirto on, - mitä enemmän tasoja digitaalinen signaali omaa sitä nopeampaa tiedonsiirto on, - mitä nopeammin tieto siirtyy sitä leveämpää on taajuusalue, - mitä nopeammin halutaan haluttuun päämäärään, sitä enemmän taajuuksia tarvitaan.

Modulaation havainnollistava sivusto:

http://www.tlu.ee/~matsak/telecom/lasse/communication/analoginen_ja_digitaalinen_siirto.html

Siirtotiet voidaan jakaa johtimellisiin (fyysinen reitti) ja johtimettomiin (langaton) siirtoteihin. Johtimellisia siirtoteitä ovat parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu eli optinen kuitu, sähköjohto. Johtimettomat siirtotiet tarvitsevat antennin, joiden välissä joko suunnattu tai ympärisäteilevä signaali etenee.

Luentopäivä 3:

Luento alkoi pistarilla, jossa kysyttiin linkistä (point to point) ja sen toiminnasta. Siirtotiet ja niiden rajoitteet, signalointi, asynkroninen ja synkroninen tiedonsiirto, virheenhavainnointi ja –korjaus sekä vuonvalvonta olivat siis pistarin sisältöjä. Luennon aamupäivä käsitteli kanavointia, kytkentöjä verkossa sekä reititystä. Mielestäni asiat olivat hyvin mielenkiintoisia ja alkuun helposti ymmärrettäviä. Tosin, mitä kapeampaan ja yksityiskohtaisempaan tietoon ja toimintaan mentiin, tuntui, että joitain asioita jäi ymmärtämättä. Esimerkki tällaisesta voisi olla vaikka Verkon ruuhkan purkumekanismit tai Soluinen langaton verkko. Lisähaasteen toi myös luentomateriaalin vaihtuminen englanninkieliseksi, koska monet käsitteet ovat vieraita suomeksikin. Mutta toisaalta monet käsitteet ovat lähes samoja molemmilla kielillä. Kuvat auttoivat paljon ja niiden läpikäyminen ja selittäminen luennolla.

Kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa siirtokapasiteetin kokonaisvaltaista hyödyntämistä niin että siirtokapasiteettia jaetaan monen siirrettävän signaalin kesken ja yhdellä linkillä on monta kanavaa käytössä. Kustannustehokkuus (hinta ja määrä) on vaikuttimena kanavoinnin käyttöön. Kanavointi voidaan jakaa neljään eri tekniikkaan seuraavasti:

1. Taajuusjakokanavointi (FDMA): koko kanava on varattu koko siirtoajaksi, perustuu modulointiin - signaali analoginen. Esim. radiopuhelimet, autoradio, usea käyttäjä samanaikaisesti, ADSL asymmetrinen kaistanjako. (haitta: kanava voi ylikuulua)

2. Aikajakokanavointi (TDMA): digitaaliset signaalit tai digitaalista dataa kuvaavat analogiset signaalit viipaloitu pieniksi hetkiksi, siirrettävä data muodostaa aikaviipalekehyksiä, lähettäjä ja vastaanottaja pitää olla synkronoituneita keskenään. Esim. puhelinverkko, GSM-liikenne (haitta: ei tietokoneisiin, koska tietoliikenne siellä on purskeista)

3. Koodijakokanavointi (CDMA) johtimeton siirtotie, radiotiellä, Esim. Bluetooth taajuushyppelyllä, joka käyttää kaikkia välejä ja taajuusaluetta.

4. Aallonpituusjakokanavointi (WDMA) käytetään yksittäisiä kuituja valokaapelissa. Esim. radiopuhelin, yleisradiolähetykset vrt. taajuusjakokanavointi. Tietoa kanavoinnista löysin myös täältä:

http://www.tml.tkk.fi/Opinnot/T-110.2100/2008/Luennot/08.Puhelinverkko.pdf

Kytkentäiset verkot koostuvat toisiinsa kytketyistä solmupisteistä. Verkkoa käyttäviä laitteita kutsutaan asemiksi. Solmut tarjoavat asemille tietoliikenneverkon. Data siirretään solmusta solmuun. Solmujen väliset linkit on jaettu kanavoinnin avulla. Teleliikenne käyttää piirikytkentää ja Dataliikenne käyttää pakettikytkentää. Jaon takana on eri sovellusten eri vaatimukset:

Teleliikenne (puhelinverkot, isdn, gsm) puhe/ääni tarvitsee reaaliaikaisen kommunikointiväylän, piirikytkennän. Piirikytkennän toimintaperiaate on seuraava: yhteyden muodostus, datan siirto, yhteyden lopetus.

Dataliikenne (tietokoneliikenne, lähiverkot, internet, gprs) tarvitsee suuren tehon ja että kommunikointiväylät ovat tehokkaassa käytössä. Pakettikytkennän periaate: data pilkotaan paketteihin ja jokainen datapaketti sisältää käyttäjän dataa ja kontrolli-informaatiota. Reitin solmut väliaikaisvarastoivat paketin ennen seuraavalle linkille siirtämistä. Solmujen täytyy olla tietoisia verkon tilasta.

Reititys tarkoittaa päätöstä solmussa siitä, mitä paketille tehdään ja mikä kytketään mihinkin, jotta paketti saadaan oikeaan paikkaan mahd. vähin resurssein. Reititysalgoritmi on verkkokerroksen osa. Reititysstrategioita: kiinteä, tulvamainen, satunnainen, mukautuva. Reitityksen vaatimukset: oikeellisuus, oikeudenmukaisuus, yksinkertaisuus, vakaus, sitkeys, optimaalisuus, tehokkuus  kustannusten vähentäminen ja laatu.

Luennoilla oli vielä LAN -arkkitehtuurista sekä hieman Internet-arkkitehtuurista. Tulevaisuuden visioista koskien Internetiä ja vaikkapa pilvipalveluita olisi mieluusti kuullut enemmän, mutta taitavat olla sitten jo toisen kurssin asioita. Koen, että luennot ovat antaneet minulle paljon tietoa ja halua etsiä tietoa lisää. Mukavalta tuntuu se, että kun nyt aukaisee oman koneen, ymmärtääkin jotain ilmoitetuista verkkotiedoista. :-)

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa. kt1_niinauronen.pdf

1) RADIO Radioasema lähettää ohjelmaa käyttäen radiotaajuutta. esim. 95.8mhz → radiomastot vastaanottavat lähetykset ja lähettävät signaalia edelleen → oman radioni antenni poimii signaalin lähimmästä radiomaston lähetyksestä. 2) TV Televisioasema lähettää ohjelmaa käyttäen digitaalista koodia/lähetystaajuutta televisioasemalta tai vaikkapa lähetysautosta. Signaali liikkuu tv-mastoja pitkin. Loppukäyttäjälle signaali tulee kaapelia tai antennia pitkin vastaanottimeen. 3) TIETOKONEEN VERKKOYHTEYS Tietokone on kytkettynä langallisella (LAN) tai langattomalla (WLAN) yhteydellä reitittimeen, joka on kytkettynä yleensä puhelinverkkoon. Puhelinverkkoon signaali tulee palveluntarjoajalta esim. Soneralta, jonka kanssa on tehty sopimus verkkopalvelun käyttämisestä. 4) MATKAPUHELIN Matkapuhelinverkosto on rakennettu parin viime vuosikymmenen aikana hyvinkin kattavaksi. Suomessa signaalin liikuttamiseksi on rakennettu niin paljon tukiasemia, että puhelin kuuluu lähes koko maassa. Palveluntarjoajia eli operaattoreita on useita. Kun soitan puhelun, puhelu etenee tukiasemia myöten soittamalleni henkilölle ja tieto puhelusta tallentuu operaattorin järjestelmään. 5) LIIKKUVA LAAJAKAISTA ELI MOKKULA Mokkulan avulla voi olla verkkoyhteydessä läppärin kanssa ilman langallista tai langatonta verkkoyhteyttä. Mokkula toimii matkapuhelinverkon kautta. Mokkula ottaa yleensä nopeimman tarjolla olevan signaalin matkapuhelinverkostosta. Uusimmissa läppäreissä mokkula on sisäänrakennettu eli läppäriin tarvitsee lisätä vain SIM-kortti (sisäänrakennettu 3G-modeemi). 6) GPS toimii satelliittien kautta. GPS-laite paikantaa itsensä useiden satelliittien kautta. Paikannus tapahtuu leveys- ja pituuspiirien avulla ja paikantuu laitteeseen asennettujen karttaohjelmistojen kautta. 7) INTERNET on kaikkien yhteen liitettyjen tietoverkkojen kokonaisuus. Sitä voisi verrata viestintäjärjestelmään. 8) E-MAIL Sähköposti toimii Internet-verkossa. Sähköposti voi olla selväkielistä tai salattua. 9) TIETOTURVA on luotu estämään tietoliikenteessä tapahtuvia tietoturvariskejä ja tietoturvamurtoja vastaan. Riskeihin tietoliikenteen piirissä kuuluvat esim. madot, virukset, tietoturvamurrot, ohjelmointivirheet.

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Kotitehtävässä 1 luotiin kokonaisnäkemys tietoliikenteen alueesta aiempien termien kautta. Kotitehtävässä 2 keskitytään johonkin oleelliseen osaan kokonaisuudesta (oman mielenkiinnon mukaan valittavissa) ja skenaarion/käyttötapauskuvauksen avulla selvitetään mitä ko. osa-alueella oikeasti tapahtuu. Havainnollistan matkapuhelinnavigointia käyttötapauskuvauksen avulla. Kerron alussa yleiskuvauksessa perusperiaatteita matkapuhelinnavigoinnista, keskittyen sen jälkeen Google Maps toimintaan.

kt2_niinauronen.doc

Kotitehtävä 3

Tehtäväkuvaus:Valitse haluamasi aihealue (esim. omasta terminologiastasi/aihepiirilistasta (oppimispäiväkirja). Etsi aihepiiriin liittyvä protokolla. Tutustu protokollaan (rakenne, logiikka, viestit, …) ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan. Esitä www-osoite käyttämääsi protokollaan.

Bluetooth -tiedonsiirtotekniikka

Bluetooth on radiotaajuudella toimiva lyhyen kantaman yhteysmenetelmä, jolla pienlaitteet voivat kommunikoida langattomasti keskenään. Laitteiden välisiä johtoja ei tarvita, virtajohtoa lukuun ottamatta. Käytettävä radiotaajuusalue on ISM. Esittelen kotitehtävässä 4 Bluetooth –perustaisen sykeseurausjärjestelmän Polar Team2 Pron. ja tässä avaan bluetooth –tekniikan protokollaa. Bluetooth -protokollan kehittämisestä vastaa nykyään Bluetoothin SIG (Special Interest Group).

http://www.bluetooth.com/English/Pages/default.aspx

Bluetooth -laitteiden pitää osata tunnistaa toisensa ja saada selville tunnistamiensa laitteiden kyvyt ja ominaisuudet. Bluetooth perustuu koodijakokanavointiin. Siinä käytetään kaikkia aikavälejä ja koko taajuusaluetta hyödyksi. Tätä kommunikaatiomenetelmää kutsutaan taajuushyppelyksi (FHSS). Taajuushyppelytekniikka lisää häiriönsietokykyä ja turvallisuutta tiedonsiirrossa. Toisaalta Bluetooth -laitteiden alhainen lähetysteho estää lähetyksen kantautumisen kovin kauas. Polar Team2 Prossa signaalia on vahvistettu, lähetystehoa on nostettu, kantamaan aina 100 metrin säteelle. Bluetooth-järjestelmä on pohjimmiltaan pakettikytkentäinen, mutta se pystyy tarjoamaan myös piirikytkentäiset yhteydet. Synkroniselle datalle voi yhteys toimia myös piirikytkentäisen tavoin.

L2CAP –protokolla, jota bluetooth yhtenä protokollana käyttää, huolehtii myös pakettien pilkkomisesta ja uudelleenkokoamisesta, sekä tukee palvelun laadun hallintaa hyödyntäen QoS, Quality of Service -informaatiota. (Quality of Service pitää sisällään sen, että tietoliikennettä voidaan luokitella ja priorisoida.)

http://www.palowireless.com/infotooth/tutorial/l2cap.asp

Tältä opintosivulta löysin myös tietoa aiheesta:

http://www.tml.tkk.fi/Studies/Tik-110.300/1999/Essays/bluetooth.html#luku5.4

Kotitehtävä 4

Tehtäväkuvaus: Tunneilla käytiin läpi erilaisia siirtoteitä ja siirtoteillä käytettyjä tiedonsiirtomenetelmiä. Valitse jokin “tuttu” järjestelmä (esim. Oppimispäiväkirjaan valitsemasi, GSM, GPS, Digi-TV). Etsi verkosta tietoa kuinka juuri kyseisessä järjestelmässä tiedon siirto on hoidettu. Esim. Fyysinen siirtotie, Bittien esitys siirtotiellä, Modulointi etc. tekniikka, Datan esitysmuoto vs. signaalit

Polar Team2 Pro -sykkeenmittausjärjestelmä

Polar Team2 Pro –sykkeenmittausjärjestelmä on Polar Electro Oy:n kehittämä joukkueurheiluun tarkoitettu sykkeenmittausjärjestelmä. Järjestelmää käyttämällä on mahdollista tarkkailla reaaliaikaisesti pelaajien sykkeitä ja fyysistä kuormittuneisuutta. Reaaliaikainen mittaus on mahdollista noin 100 metrin säteen kokoisella alueella. Langaton tiedonsiirto Team2:ssa toimii 2,4 GHz ISM taajuusalueella ja käytössä on sekä bluetooth että WLAN (IEEE 802.11) teknologiat. Jokaisen joukkueen jäsenen sykelähetin on nimetty hänelle ohjelmistossa, samoin kuin hänen henkilökohtaiset perustietonsa.

Järjestelmä koostuu seuraavista laitteista:

Sykelähetin: Lähetin lähettää sykedataa tukiasemalle (Base station) käyttäen Bluetooth 2,4 GHz ja toimii ISM taajuusaluella 2,4000 - 2,4835 GHz sekä jakaantuu 79 kanavaan, jossa jokainen kanava kaistaltaan 1MHz.

Lähetin saa bluetooth –yhteyden tukiasemaan noin 100 metrin säteellä tukiasemasta. Lähetin lähettää myös 5kHz –tajuudella kulkevaa signaalia mahdollisesti käytössä olevalle rannetietokoneelle. Sykedata tallentuu aina lähettimen omaan muistiin ja tämän lisäksi on-line yhteydessä suoraan kannettavalle ja myös mahdolliseen rannetietokoneeseen.

Tukiasema (Base station): Tukiasema pystyy käsittelemään samanaikaisesti 28 sykelähettimen lähettämää Bluetooth signaalia ja välittämään ne eteenpäin käyttämällä LAN tai WLAN –yhteyttä. Käytössä voi olla oma kannettava (PC), PDA tai molemmat samanaikaisesti.

Base station - PC ,WLAN 2,4 GHz, IEEE 802.11b standardin mukainen langaton lähiverkko, taajuusalue jaettu 14 kanavaan 2,412 - 2,484 GHz (keskitaajudet)

kt4_niinauronen.doc

Kotitehtävä 5

Tehtäväkuvaus: Muodosta tietoverkkojen käyttöskenaario yhteen seuraavista ympäristöistä: Koti, Koulu, Kaupungin keskusta tai Lentokenttä. Mieti millaisia haasteita eri ympäristöt asettavat kommunikoinnille. Kuinka kurssilla opitut asiat tukevat eri ympäristöissä tapahtuvaa kommunikointia. Millaiset asiat muodostuvat näissä eri ympäristöissä merkittäviksi. Millainen verkkorakenne sopii ympäristöön?

Koulun tietoliikenteen käyttöskenaarioon kuuluvat: - käyttäjinä oppilaat, opettajat, hallintohenkilökunta (rehtori, vararehtori, kanslisti), muu henkilökunta - laitteisto (tietokoneet, kannettavat, tulostimet, televisiot, Smart board, videotykit, puhelimet, radio) - TVT –tukihenkilö ja ylläpito

Koulu ympäristönä on haastava kommunikoinnille. Usein koulun tietoliikenteen infrastruktuurin järjestäminen tapahtuu taloudellisesti vähitellen asteittain ja vuosittain saadulla rahoilla täytyy ylläpitää sekä ajoittain uudistaa koulun kalustoa ja kouluttaa henkilökuntaa uusien ohjelmien ja välineiden käyttämiseen.

Koulumme verkkorakenne koostuu sekä langallisesta että langattomasta verkkoyhteydestä. Langallinen verkkoyhteys on Ethernet -lähiverkkokaapeliyhteys. Langattomaan verkkoyhteyteen kuuluu koko koulun alue. Tämä ylläpidetään langattomien tukiasemien (jotka ovat yhdistetty langalliseen verkoon) turvin, joita on esimerkiksi n. 300 oppilaan koulussamme 7-10 kpl. Tukiasemat on aseteltu ympäri koulua. Koulurakennuksen ollessa kolmikerroksinen tarvitaan tukiasemia seinien paksuudesta riippuen enemmän kuin jos rakennus olisi pienempi. Koulussamme on kaksi tietotekniikkaluokkaa ja yksi liikkuva mobiililuokka. Mobiililuokka -kärryt sisältävät 24 läppäriä ja ne toimivat langattomassa verkossa. Haasteen mobiiluokan käytölle luo se, jos kaikki kirjautuvat samaan aikaan verkkoon. Tukiasema kuormittuu tällöin ja tiedonsiirto hidastuu huomattavasti, eikä verkkoon kirjautumien onnistu nopeasti. Asiaa voisi yrittää konfiguroida tuomalla toisen kannettavan langattoman tukiaseman lähelle toista ja tukiasemat voisivat palvella pienempää konemäärää (en tiedä onnistuisiko tämä). Koneet alkavat myös olla aika iäkkäitä ja tarvitsevat virtajohdot. Johtoja kulkee luokkahuoneessa tällöin paljon ja se tuo taas haastetta liikkumiselle oppilaiden keskuudessa. Jokaisella opettajalla on myös oma henkilökohtainen kannettava.

Suurimmat haasteet kouluverkon käyttöön tuo tänä päivänä ohjelmistojen päivitykset. Monet ohjelmistot kuten Flash Playerin käyttäminen esim. OPIT -ympäristössä vaatii usein päivittämisen. Päivityksen voi suorittaa vain henkilö, jolla on järjestelmänvalvojan oikeudet (ei siis opettajat, joilla on vain käyttäjäoikeudet) ja ilman näitä päivityksiä ohjelmisto ei toimi. Kun tukihenkilöitä on vain yksi, vie päivitysten tekeminen häneltä paljon aikaa. Tähän olisi ratkaisuna ohjelmien automaattiset päivitykset, niin kuin vaikka Windowsissa on. Tiedon säilyttäminen tulee olemaan tulevaisuuden haaste myös. Luokat kuvaavat paljon tekemisiään ja säilytyskapasiteetti on rajallinen. Oppilastöille tulisi tehdä järjestelmällinen säilytyssuunnitelma.

Tietoturva koulussa on osaltaan haasteellinen. Esimerkiksi opettajien henkilökohtaisilta kannettavilta voi kotiympäristöstä tulla koneisiin viruksia. Oppilaat kuljettavat omia tikkuja ja käyttävät niitä koulun koneissa. Lapset saattavat myös käyttäessään asentaa huomaamattaan joitain ei toivottuja ohjelmia koneille, ja näiden ohjelmien kautta voi tulla viruksia tai haittaohjelmia. Koulut ovat avoimia pakkoja, niin periaatteessa kuka tahansa voisi käyttää koulun koneita suhteellisen huomaamattomasti. Nettikiusaamisen estäminen on myös osa koulun tietoturvaa. Koulun koneissa on palomuuri- sekä automatisoidut virustorjuntaohjelmat.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1
    • Lähiopetus
    • Valmistautumista lähiopetukseen 0,5 h
    • Kotitehtävien tekoa 2 h
  • Luentoviikko 2
    • Lähiopetus 7 h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 2 h
    • Kotitehtävien tekoa 3 h
  • Luentoviikko 3
    • Lähiopetus 7 h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 2 h
    • Kotitehtävien tekoa 10 h

Palaute

Hyvä kokonaisuus.