meta data for this page
  •  

Johanna Suomisen Oppimispäiväkirja

Omaan oppimiseeni vaikuttavat tekijät.

===== Ennakkonäkemys aihealueesta =====

Ennakkotehtävä: Määrittele oma näkemyksesi tietoliikenteestä paperille. Muoto on vapaa, mutta tärkeintä olisi että tuloksena saat n. 10 termiä/kokonaisuutta, joihin mahdollisesti kaipaat täsmennystä. - Myöhemmin saat verrata tätä näkemystä siihen mitä kurssilla opit - Mieti termejä/käsitteitä/asioita/kokonaisuuksia, joita tietoliikenne tuo mieleesi ? Esim. Digi-TV, ADSL, kännykkä, … ja kuinka nuo oikeasti toimivat. - Listaa oman ymmärrykseesi kannalta keskeiset kysymykset. Mikä on epäselvää. Esim. kuinka gps laite osaa laskea oikean paikan? - Huom. tarkoitus on käyttää omia käsitteitä ja termejä eikä niitä yhteisesti valittuja. - Vie ennakkotehtävä Wikiin omalle alueellesi

“Sähköistä tiedonsiirtoa paikasta toiseen käyttäen eri tekniikoita.”

Omat termit/käsitteet/mieleen tulevat asiat: Internet, verkot, GSM, 3D, matkapuhelin, Nokia, IPhone, 3D, televisio, puhelinoperaattorit, langattomuus, verkkoyhteydet, palvelin, amk-opinnot, turvallisuus, nopeus, tekniikat, kehitys, koodaus, käyttöliittymä, sovellus, monimutkaisuus

–> Miten ihmeessä nämä kaikki toimii ja miten tieto siirtyy paikasta a paikkaan b?

2010 yhteinen luennon yhteenveto, käsitteet: bitti, protokolla, wlan, palvelut, kapasiteetti, tietoverkko, terveysvaikutus, siirtotie, liiketoiminta, kommunikaatio

==== Luentoyhteenvedot ====

Luentopäivä 1 – 24.9.2010:

Tutustuin käsiteviidakkoon ja lukuisiin kaaviokuviin. Stallingsin malliin voi niputtaa koko kurssin asiat. Kommunikaatiomallin osia ovat lähdejärjestelmä, siirtojärjestelmä ja kohdejärjestelmä. Tekniikoita, kytkentöjä, siirtomalleja ja -teitä. Kerrosarkkitehtuurin kaksi yleisintä tunnettua mallia ovat OSI ja TCP/IP. Kolmen kerroksen teoreettinen malli on hyvä osata tentissä. Protokolla on yksi avainkäsitteistä ja se tarkoittaa toiminta/käytöstapaa. Olioiden kommunikointi voi tapahtua yhteydettömästi tai yhteydellisesti.

Luentopäivä 2 – 8.10.2010:

Ensimmäisen luentopäivän jälkeen odotukset olivat korkealla. Halusin oppia ymmärtämään lisää mitä ympärilläni oikeasti tapahtuu kuitenkin niin, ettei minua hukutettaisi liian moniin ja liian vaikeisiin käsitteisiin. Eihän minusta diplomi-insinööriä olla tekemässä. Toivon kurssin siis antavan minulle paljon yleissivistävää tietoa - ymmärrän ympäröivää keskustelua ja niitä käsitteitä ehkä paremmin.

Toisen luentopäivän aloitti pistarit, joihin myönnettäköön olin melkoisen huonosti valmistautunut! Tavoitteena yksi piste kolmesta, jäädään odottamaan kuinka käy. Luennot kävivät läpi stadardointia. Paljon hyvää yleistä tietoa mutta yksityiskohtaiset tiedot ISOsta ja ITUsta jäänevät minun osaltani tenttiin opiskeluun. Analogisten ja digitaalisten signaalien, amplitudien ja taajuuksien opiskelu sai minut miettimään lukioaikaisia laajan fysiikan opintoja. Jotain pieniä muistikuvia asiasta on mutta kun ei näitä asioita ole sen jälkeen missään tarvinnut niin muistaminen on aika hataralla pohjalla.

Kolme häiriötekijää - vaineneminen, viive ja kohina sekä siirtoteiden jakaminen johtimellisiin ja johtimettomiin… olen kyllä edelleen tämänkin luennon jälkeen sitä mieltä, että meidän perheessä kaapelikauppaan saa lähteä mies :D. Vaikka niitä käytiin näin kauppatieteen opiskelijan näkökulmasta liiankin perusteellisesti, en minä pelkästään näillä tiedoin saisin kaupasta ilman asiantuntevaa myyjää ulos oikeata piuhaa. Johtimettomuuden/langattomuuden näen tulevaisuutena - luennoitsijan mainitsema langattomuuteen keskittyvä kurssi sai minutkin kiinnostumaan asiasta. Jos menisi kuunteluoppilaaksi?

Loppupäivän virkeystaso ei ole järin korkealla liekö siksi tiedon koodaus asiat tuntuivat hankalilta kuten osa virheenkorjauskin. Vaikka vuon valvonta olikin viimeinen käsiteltävä, se oli taas helpompaa.

Tämän päivän jälkeen mietitytti erityisesti se mitä tästä kurssista jää käteen? Ettei asioita opiskeltaisi vain tenttiä varten ja kuukausien päästä kurssista olisi vain hataria muistikuvia sieltä täältä. Nähtäväksi jää.

Luentopäivä 3 – 15.10.2010:

Tämä päivä alkoi taas pistareilla, joihin tällä kertaa olin valmistautunut. Kysymys oli tosin haasteellisempi tällä kertaa ja sopisi hyvin tenttikysymykseksikin. Pitkän päivän aloitti kanavointi eli multipleksaus. FDMA, ADSL, TDMA jne. oli hyvin ympätty käytännönyhteyteen siksi ne jaksoivat kiinnostaa. Piiri- ja pakettikytkentä osuus oli huomattavasti hankalampaa - tähän pitää paneutua ajankanssa, lienee tavalla tai toisella tentissä kuitenkin. Reititys oli myös hankalaa - olinko itse sitten väsynyt tai muuten en jaksanut syventyä. Hyvää ei tehnyt tämän päivän vauhti - yhden päivän aikana äkkiä läpi noin 1,5 päivän asiat. Reititys minun ja luennoitsijan välillä lienee epäonnistunut. En ole yhtään varma siitä onko tärkeä oikea tieto nyt saatu oikeaan paikkaan minun päähäni?

=== Kotitehtävät ===

Kotitehtävä 1: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa. Ryhmittele asiat mielekkäällä tavalla. Voit valita näkökulmasi. - Kuvassa voi olla vielä tässä vaiheessa aukkoja, mutta niitä aukkoja on tarkoitus kurssin aikana pyrkiä täyttämään. - Erittäin tärkeää olisi tässä vaiheessa hahmottaa jokin suurempi kokonaisuus/käyttöskenaario. - Kokonaiskuva on hyvä muodostaa siten, että myös tentissä kyseinen viite olisi itsellä mielessä. Vastaavasti luennoilla on hyvä pohtia kuinka opetetut asiat liittyvät tuohon itse muodostettuun kuvaan.

kotitehtava_1_johanna_suominen.pdf

Kotitehtävä 2: Kotitehtävässä 1 luotiin kokonaisnäkemys tietoliikenteen alueesta aiempien termien kautta. Kotitehtävässä 2 keskitytään johonkin oleelliseen osaan kokonaisuudesta (oman mielenkiinnon mukaan valittavissa) ja skenaarion/käyttötapauskuvauksen avulla selvitetään mitä ko. osa-alueella oikeasti tapahtuu. - Esim. GPS tapauksessa voitaisiin selvittää kuinka paikka lasketaan ja millaisia osia itse järjestelmässä on (vastaanotin, satelliitit, maanpäälliset asemat, …). Esimerkki on hyvä valita sen mukaan mikä itseä kiinnostaa ja jota haluaa katsoa tarkemmin.

kotitehtava_2_johanna_suominen.pdf

Kotitehtävä 3: Valitse haluamasi aihealue (esim. omasta terminologiastasi/aihepiirilistasta (oppimispäiväkirja)) Etsi aihepiiriin liittyvä protokolla Tutustu protokollaan (rakenne, logiikka, viestit, …) ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan. Esitä www-osoite käyttämääsi protokollaan. HUOM! Kannattaa etsiä protokollia vaikkapa www.isoc.org , www.w3c.org (Internet) www.etsi.org Huom2! Painopiste ei ole niinkään hienon standardin löytymisessä vaan siinä, että löytää omaan aihepiiriinsä vaikuttavia tekijöitä ja sitä kautta oppii lisää kokonaisuudesta ja yleensäkin protokollien toiminnasta.

Valitsin monille jo tutun HTTP-protokollan. Se liittyy useampaankin listaamaani aihepiiriin, erityisesti käsitteeseen Internet.

HTTP (Hypertext Transfer Protocol eli hypertekstin siirtoprotokolla) on protokolla, jota selaimet ja WWW-palvelimet käyttävät tiedonsiirtoon. Protokolla perustuu siihen, että asiakasohjelma (selain, hakurobotti tms.) avaa TCP-yhteyden palvelimelle ja lähettää pyynnön. Palvelin vastaa lähettämällä sopivan vastauksen, tavallisimmin HTML-sivun tai binääridataa kuten kuvia, ohjelmia tai ääntä. HTTP-protokolla sijaitsee sovelluskerroksella.

Yhteys selaimen ja web-palvelimen välille muodostetaan vain tämän siirtotapahtuman ajaksi. Koska yhteyttä pidetään yllä vain tämän siirtotapahtuman ajan, peräkkäisten siirtotapahtumien välilllä palvelin ei säilytä ilman erityistoimenpiteitä mitään tietoja asiakkaasta. Ongelmana on, että monet verkkopalvelut koostuvat useasta eri sivusta ja web-sovelluksen täytyy “muistaa”, millä sivuilla käyttäjä kävi ja mitä näillä sivuilla tehtiin. Jos esimerkiksi asioidaan verkkokaupassa, voidaan tuotteita valita monelta eri sivulta, jonka jälkeen lähetetään tilaus. Web-ohjelmoinnissa käytetään evästeitä (cookies) tai istuntoa siihen, että sovellus “muistaa”, mitä käyttäjä on palvelussa tehnyt.

Ennen 1990-lukua FTP-tiedonsiirto muodosti suurimman osan Internet-liikenteestä, n. kolmanneksen. Vuoteen 1995 mennessä HTTP:tä käyttävä tietoliikenne nousi suurimmaksi kaistanleveyden kuluttajaksi. 2000-luvulla HTTP-liikenne on ylivoimaisesti syrjäyttänyt kaiken muun Internet-tiedonsiirron.

Yleisimmät HTTP-pyynnöt: GET (hakee osoitetun resurssin palvelimelta ja lähettää sen asiakkaalle), HEAD (kuten GET mutta palauttaa koko tiedoston sijasta otsikkotiedot), POST (välitetään palvelimelle muun muassa selaimessa muokattavien tekstikenttien sisällöt). Tärkeimpiä vastauskoodeja ovat mm. 200 (OK), 301 (Moved Permanently), 302 (Found), 403 (Forbidden), 404 (Not Found), 408 (Request Time-out) ja 500 (Internal Server Error).

Lähteet:

Kotitehtävä 4: Tunneilla käytiin läpi erilaisia siirtoteitä ja siirtoteillä käytettyjä tiedonsiirtomenetelmiä. Valitse jokin “tuttu” järjestelmä (esim. Oppimispäiväkirjaan valitsemasi, GSM, GPS, Digi-TV). Etsi verkosta tietoa kuinka juuri kyseisessä järjestelmässä tiedon siirto on hoidettu. Esim. Fyysinen siirtotie, Bittien esitys siirtotiellä, Modulointi etc. tekniikka, Datan esitysmuoto vs. signaalit HUOM! Painopiste ei ole niinkään uusien, mahdollisesesti kurssilaisille täysin tuntemattomien teknologioiden etsimisessä ja selostuksessa vaan lähinnä käytettyjen menetelmien sijoittamisesta oikeaan kontekstiin kurssin materiaalin mukaisesti.

Omista aihepiirin sanoista valittu: televisio. Koska digi-tv on jo “aikansa elänyt”, käsittelen seuraavan sukupolven televisiota eli HDTV:tä.

Yleistä

Teräväpiirtotelevisio eli HDTV (High-definition television) tarkoittaa uuden sukupolven televisiotekniikalla varustettua televisiota. HDTV eroaa aikaisemmasta SDTV:stä (Standard-definition television) huomattavasti tarkemmalla kuvalla. SDTV:n tukeman PAL-järjestelmän resoluutio eli kuvan tarkkuus on parhaimmillaan 720×576 pikseliä. HDTV puolestaan mahdollistaa jopa 1920×1080 pikselin resoluution.

Digitaaliset HDTV-lähetykset eroavat aikaisemman tekniikan lähetyksistä siten, että ne lähetetään ainoastaan 16:9-kuvasuhteessa. Varsinaiseen lähetystekniikkaan ei tule muutosta, vaikka HDTV-lähetykset ovat lähes viisi kertaa tarkempia kuin SDTV-lähetykset.

TV-valmistajat käyttävät markkinoinnissaan HD ready -merkintää ilmaisemaan TV:n HDTV-yhteensopivuutta. Full HD -markkinointitermillä puolestaan tarkoitetaan täysteräväpiirtotelevisiota, joka pystyy esittämään 1920 × 1080 -resoluution näytöllään ilman skaalausta.

Lähetystekniikka

HD-lähetykset lähetetään nykyisillä VHF- ja UHF-taajuuksilla. Modulointina käytetään kaapelilähetyksissä 64-QAM:ää (DVB-C) ja mahdollisesti jatkossa 256-QAM:ää (DVB-C2). Maanpäällisissä lähetyksissä tullaan käyttämään 256-QAM-modulaatiota (DVB-T2). Satelliittilähetyksissä käytössä on QPSK (DVB-S) ja 8PSK (DVB-S2).

HD-multipleksi

Suurten erottelukykyjen käyttö vaatii moninkertaisen määrän kaistaa tavalliseen digi-televisiolähetykseen verrattuna. Parhaimmillaan HDTV vie yhden analogisen kanavan (yhden kokonaisen multipleksin) verran kaistaa eli noin 19,4 Mb/s. Nykyisen digi-TV:n multipleksiin mahtuu Ylen tapauksessa viisi TV-kanavaa, kuusi radiokanavaa ja ohjelmadata, joten uusien multipleksien luominen on välttämätöntä. DVB-T2:n myötä myös multipleksin kaistanleveys saattaa kasvaa. Yhdessä multipleksissä saattaa olla montakin kanavaa, jos niiden yhteinen datavirta saadaan sovitettua, niin ettei kumpikin kanava esitä sellaista ohjelmaa joka saattaisi viedä paljon dataa. Tällainen menettely sopii kuitenkin vain lähetyksiin, joissa ei edellytetä parasta mahdollista kuvanlaatua. Esimerkiksi Australiassa on päädytty ratkaisuun, jossa lähetetään yhdessä multipleksissä yhden kanavan sekä HDTV- että SDTV-versiot.

Tulevaisuus

Internetin kautta välitettävä IPTV tuo sen, minkä digi-TV lupasi, mutta jätti toteuttamatta: aidon kaksisuuntaisen yhteyden ja palvelut ja mahdollisuuden teräväpiirtokuvaan. Yleistymässä olevat kodin nopeat kaapeliyhteydet voisivat tarjota uuden siirtotien TV-lähetyksille. On myös mahdollista, että HDTV-lähetykset siirtyvät tulevaisuudessa tietoverkkoihin, eli nk. IPTV:n muotoon.

Teleoperaattorit ovat heräämässä iptv-aikaan. Nettitelevision voi ajastaa vaikka puhelimella, ja elokuvan vuokraus onnistuu sohvalta. Operaattorien pakettiin kuuluu yleensä modeemiin yhdistettävä digiboksi sekä operaattorin oma laajakaistayhteys, josta operaattori varaa tietyn kaistan tv-lähetykselle.

Viime ajan HDTV - uutisia:

Lähteet:

Kotitehtävä 5: Käyttöskenaariot Muodosta tietoverkkojen käyttöskenaario yhteen seuraavista ympäristöistä: Koti, Koulu, Kaupungin keskusta tai Lentokenttä. Mieti millaisia haasteita eri ympäristöt asettavat kommunikoinnille. Kuinka kurssilla opitut asiat tukevat eri ympäristöissä tapahtuvaa kommunikointia. Millaiset asiat muodostuvat näissä eri ympäristöissä merkittäviksi. Millainen verkkorakenne sopii ympäristöön ?

Valitsin ympäristöistä kodin.

Olen ihminen, joka vaihtaa tv-kanavaa, jos sieltä tulee liian tulevaisuuteen sijoittuva ohjelma. Dokumentit vielä menevät mutta elokuvat jäävät katsomatta. Meidän talossamme asuu mies, joka varmasti toivoisi kaiken tapahtuvan muutamasta napin painalluksesta - itse toivon saavani lukea sanomalehteä ja joulukortteja vielä pitkään perinteisestä postilaatikosta noudettuna. Tietoverkot kodissa on ihan hyvä asia, jos kaikki vanha, tuttu ja turvallinen ei kokonaan muutu sähköiseksi ja moderniksi. On kieltämättä mukavaa joskus vaipanvaihdon lomassa lukea nopeasti ystävän kuulumiset Facebookista näppärästi matkapuhelimella mutta yhä useammin ihmettelen niitäkin ihmisiä, jotka monta kertaa päivässä päivittävät omaa statustaan ja jakavat elämänsä karikot ja onnet kaikkien kanssa. Mihinköhän nämä verkot ovat menossa? Naapurustomme vanhukset asensivat kotiinsa kuukausi sitten ikkunaremontin yhteydessä hälytysjärjestelmän. Olen kuluneiden viikkojen aikana monesti miettinyt tarvitaanko sellaista oikeasti tällä asuntoalueella, taajamassa? Mielestäni suuremmat uhat voivat hyökätä meille verkkojen välityksellä - kotimme tietoturvasta tulisi pitää huolta.

== Viikoittainen ajankäyttö ==

Luentoviikko 1

  • Lähiopetus 7 h
  • Valmistautumista lähiopetukseen 0 h
  • Kotitehtävien tekoa 2 h

Luentoviikko 2

  • Lähiopetus 7 h
  • Valmistautumista lähiopetukseen 1 h
  • Kotitehtävien tekoa 0 h

Luentoviikko 3

  • Lähiopetus 7 h
  • Valmistautumista lähiopetukseen 1 h
  • Kotitehtävien tekoa 10 h

Palaute

Hyvät kotitehtävät. Selkeät. Mietityttää löysikö paketti perille ? Opiskelija epäili reititystä .. itse epäilen siirtotien häiriöitä tai liian suurta ikkunan kokoa lähetettäessä. Liian nopeasti jouduttiin menemään kiitos luennoitsijan sairastumisen.