meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.

Ennakkotehtävä 1.

Tietoliikenne tuo mieleeni erilaisia tapoja siirtää tietoa paikasta toiseen. Ennakkotietämykseni mukaan erilaisia tapoja ja tekniikoita on lukuisia.

Käsitteitä / asioita:

- LAN / WLAN

- TCP / IP

- Internet

- Laajakaistayhteydet

  1. langaton / langallinen

- Kännykkäverkot

  1. 2G / 3G

- Linkkimastot

- Tiedonsiirtonopeudet eri tekniikoilla

- Yhteyksien suojaus

  1. Erityisesti langattomat verkot

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1: Mitä opin, mikä oli päivän tärkein sanoma, …

Luentopäivä 2:

Luentopäivä 3:

Luentopäivä 4:

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa.

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Kotitehtävässä 1 luotiin kokonaisnäkemys tietoliikenteen alueesta aiempien termien kautta. Kotitehtävässä 2 keskitytään johonkin oleelliseen osaan kokonaisuudesta (oman mielenkiinnon mukaan valittavissa) ja skenaarion/käyttötapauskuvauksen avulla selvitetään mitä ko. osa-alueella oikeasti tapahtuu.

Valittu osa-alue 3G. Euroopassa yleisin käytetty 3G standardi on UMTS (Universal Mobile Telecommunications System). Latausnopeus perus UMTS verkossa on maksimissaan 384 kb/s. UMTS verkko on monitasoinen. Se koostuu eri soluista(pienimmästä suurimpaan):

  • Kotisolu
  • Pikosolu
  • Mikrosolu
  • Makrosolu
  • Globaali satelliittijärjestelmä

Solun koko määräytyy samanaikaisten käyttäjien lukumäärän mukaan.

Yleisin taajuusalue UMTS verkolla on 2100MHz. Suomessa on kuitenkin otettu käyttöön 900MHz alue, jotta linkkimastoja ei tarvitse rakentaa niin tiheään. Hieman vanhemmat laiteet eivät kuitenkaan tue tätä 900MHz:n aluetta, vaan toimivat 2100MHz alueella.

Kotitehtävä 3

Tehtäväkuvaus: Valitse haluamasi aihealue (esim. omasta terminologiastasi/aihepiirilistasta (oppimispäiväkirja)) Etsi aihepiiriin liittyvä protokolla. Tutustu protokollaan (rakenne, logiikka, viestit, …) ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan.

Valitsin protokollaksi IP:n eli Internet protokollan. IP toimii TCP/IP kerrosmallin verkkokerroksella. IP mahdollistaa pakettien lähettämisen verkkojen välillä IP-osoitteiden avulla. Tällä hetkellä käytössä on suurimmalta osalta IPv4 (Internet protokolla versio 4), mutta IPv6 on tuloillaan. IPv6 mahdollistaa pidempien IP-osoitteiden 128 bittisten myötä suuremman määrän osoitteita IPv4 tarjoaman 32 bitin sijaan.

Internet protokolla määrittelee osoitteet joihin paketteja siirretään. Tietoa paketti kerrallaan ja se ei tarvitse jatkuvaa yhteyttä jonkin kokonaisuuden siirtämiseen. Järjestyksellä ei myöskään ole väliä. Muut prokotollat hoitavat vastaanotettujen pakettien järjestelyn.

Ilman IP:tä, nykyistä Internetiä ei olisi olemassa.

Kotitehtävä 4

Tehtäväkuvaus:Tunneilla käytiin läpi erilaisia siirtoteitä ja siirtoteillä käytettyjä tiedonsiirtomenetelmiä. Valitse jokin “tuttu” järjestelmä (esim. Oppimispäiväkirjaan valitsemasi, GSM, GPS, Digi-TV). Etsi verkosta tietoa kuinka juuri kyseisessä järjestelmässä tiedon siirto on hoidettu.

Valitsin DVB-C järjstelemän eli kaapeliverkossa toimiva digi-tv -järjestelmä. Siirtotienä käytetään kaapeleita, kuten nimi sanoo. Modulointina kaapeliverkolle optimoitu QAM-modulointi. Video/ääni siirretään MPEG-2 tai MPEG-4 muodossa. Video ja ääni muunnetaan MPEG-PS (MPEG program stream) mutooon ja useat MPEG-PS yhdistetään MPEG-TS:ksi (MPEG transfer stream). MPEG-TS koostuu 188 bittisistä paketeista. Näistä 8 bittiä voidaan korjata mikäli tarve vaatii. Moduloinnista riippuen bittivirta vaihtelee noin 6 Mbit:n ja 64 Mbit:n välillä.

Kotitehtävä 5

Käyttöskenaariot Muodosta tietoverkkojen käyttöskenaario yhteen seuraavista ympäristöistä: Koti, Koulu, Kaupungin keskusta tai Lentokenttä. Mieti millaisia haasteita eri ympäristöt asettavat kommunikoinnille. Kuinka kurssilla opitut asiat tukevat eri ympäristöissä tapahtuvaa kommunikointia. Millaiset asiat muodostuvat näissä eri ympäristöissä merkittäviksi. Millainen verkkorakenne sopii ympäristöön?

Kotiverkko:

Nykyisin talouksilla voi olla useampia tietokoneita, joten tarvitaan jonkinlainen verkko, jotta kaikki koneet voivat hyödyntää Internetiä sekä samoja oheislaitteita. Kotiverkon välityksellä voi myös käyttää sovelluksia keskenään, eikä tarvitse Internetin kautta käyttää niitä. Esim “LANIT”: Tässä koneet on yhdistetty omaan verkkoon ja käyttäjät voivat pelata samaa peliä ilman, että Internet-yhteyttä on olemassa. Jos käytössä on useampi kuin kaksi tietokonetta, helpoin tapa muodostaa kotiverkko on käyttää reititintä. Ratkaisussa on kyseessä siis tähtitopologia. Reititin yhdistetään ulkoiseen verkkoon, ja tietokoneet yhdistetään reitittimeen joko langallisesti tai langattomasti. Johdolla yhdistetty yhteys tuo paremman suojauksen sekä siirtonopeuden, kun taas langaton yhteys luo liikkuvuutta. Langaton verkko kannattaa suojata salasanalla, jotta ulkopuoliset eivät pääse käyttämään sitä.

Reitittimen sekä tietokoneiden välillä kulkevat kaapelit ovat tyyppiä RJ-45. Oheislaitteet voidaan yhdistää yhteen verkon tietokoneista. Kun asetukset määritellään, niin koko verkon tietokoneilla on mahdollisuus käyttää näitä laitteita.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1
    • Lähiopetus 7 h
  • Luentoviikko 2
    • Lähiopetus 7 h
  • Luentoviikko 4
    • Kotitehtävien tekoa 10 h

Palaute

Hieman puolivillaisesti tehdyt kotitehtävät. Ei suuria highlighteja.

Pääsivulle