Matti Peittilän kurssiwiki

Taitaa mennä melko minimisuorituksella nämä tehtävät lävitse…

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan pitäisi kirjata omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Tietoliikennetekniikka käsittää pähkinänkuoressa kaiken nykyisen tietoliikenneyhtieskunann toimuvuuteen liittyvät tekijät alkaen siirtoteistä, jatkuen käytettävän siirtotekniikan kautta päätyen siirrettävään dataan ja sitä käyttäviin laitteisiin ja sovelluksiin.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1: Myös opettaja on ihminen ja voi sairastua :-p

Luentopäivä 2: Gardajärvi on ihan jees, mutta ylimainostettu, Verona vaatii peruskorjausta kuten vähän kaikki muukin Italiassa nähty. Hyvää jäätelöä siellä kyllä ostaan tehdä.

Luentopäivä 3:

  • Päivän alussa kerrattiin standardointia ja siirryttiin varsinaiseen asiaan .
  • Tiedon siirrossa kävimme läpi erilaisia yhteyksiä, kommunikointia, kaistaa ja kohinaa.
  • Signaalin koodauksesta käsiteltiin digitaalista dataa ja signaalia sekä analogista dataa ja analogista signaalia ja näiden yhdistelmiä.
  • Siirtoteistä käytiin langattomat ja langalliset.

Luentopäivä 4:

  • Päivä alkoi tehokkaallaa tiedon siirtämisellä ja vuon valvonnalla.
  • Tämän jälkeen opiskelija muistaa vain käsiteltävän kanavointia ja katsoneensa parhaaksi siirtyä kotiin päiväunille ottamaan niskalenkkiä alkavasta flunssasta.

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

Kotitehtävä 2

GPS:n kehitti alun perin USAN puolustusministeriö ja nykyisin se on merkittävä osa siviiliväestön liikkumista tarjoten paikkatietoja vastaanottimina navigaattoreille, kännyköille, traktoreille ja muille härveleille. Järjestelmän toiminta perustuu vastaanottimien lisäksi 24 maata kiertävään satelliittiin ja kontrolliverkkoon. Paikannus toimii aikaerojen avulla. Vastaanottimet mittaavat vähintään neljältä satelliitilta saamiensa signaalien kulkuun menneen ajan ja laskevat tämän perusteella sijainnin. Satelliittien sijainti tiedetään ja ajan ollessa atomikellosta saadaan sijainti selville.

Paikannuksen nopeuttamiseksi on kehitetty A-GPS, jossa kännykät käyttävät esipaikallistuksessa hyväkseen verkko-operaattorilta saamaansa tietoa. Tieto voi olla mm. satelliittien lentotietoja tai arvio vastaanottajan sijainnista.

GPS-palvelut ovat erityisen hyödyllisiä matkaajalla. Reittien sujuvan löytymisen lisäksi näin pystytään löytämään läheltä esimerkiksi ruokailu- ja majoituspalveluja. Myös julkisten liikkumisvälineiden käyttöön on kehitetty GPS-avuste, jolloin sovellus osaa ehdottaa sopivia/nopeimpia julkisia kulkuvälineitä määränpäähän saapumiseksi. Erityisen kätevää vieraassa suurkaupungissa jonka julkisten toimivuudesta ei ole hajuakaan.

Kotitehtävä 3

Valitsin protokollaksi IP:n johon kaikki, niin lähiverkossa, kuin internetissäkin tapahtuva liikenne perustuu. IP-protokolla toimii TCP/IP mallin verkkokerroksella ja ohjaa paketit oikeaan määränpäähän, tässä tapauksessa kirjaimellisesti oikeaan osoitteeseen. Pakettien perillemeno tapahtuu reitittämällä. Eri verkot on liitetty toisiinsa reitittimillä, jotka lukevat paketin tiedot IP:stä ja ohjaavat paketit oikeaan suuntaan.

Muu tietoliikenne paketoidaan IP:n sisälle. muuta tietoliikennettä ovat esimerkiksi DNS-kysely, TCP:n sisälle paketoitu http-liikenne ja oikeastaan kaikki verkossa liikkuva tieto. IP-paketti voi olla kooltaan 65 535 tavua, yleensä maksimikoko on kuitenkin 1500 tavua , etteivät reitittimet joutuisi pilkkomaan niitä. Paketti sisältää datan lisäksi tärkeimpinä tietoina lähde- ja kohdeosoitteet, tiedot paketin ja otsikon pituudesta ja paketin elinajan.

Nykyisin käytössä on IPv4, jossa osoitteet ovat 32 bittisiä ja muotoa xxx.xxx.xxx.xxx. Osoiteavaruuden käydessä vähiin ja tietoturvan parantamiseksi on kehitetty IPv6, jonka 128 bittisen osoiteavaruuden myötä osoitteet tuskin tulevat koskaan loppumaan. Uudistuksessa mukaan on tullut mm. mobiili-IP ja tietoliikenteen turvaamiseen IPsec .

Kotitehtävä 4

Satelliitit lähettävät jatkuvaa signaalia, kaikki samalla L1 (1,57542 GHz) L2 (1,2276 GHz) taajuudella. Signaali koodataan CDMA:lla ja jokaisen satelliitin koodi eri tavalla. Näin tiedetään mistä satelliitista signaali on peräisin.

Signaali koostuu 30 s pituisista viesteistä, jotka sisältävät 1500 bittiä tietoa. Nämä kehykset on jaettu 6 sekunnin mittaisiin 300 bitin alikehyksiin. Alikehysten tieto:

  1. 1 s: Kellonaika
  2. 2-3 s: kiertorata
  3. 4-5 s: almanakkatieto: tiivistelmä verkosta, tilatietoja, virheenkorjaus

Signaalin purku, demodulointi, ja sen kohdennus tehdään almanakkatiedoista saadun ja muistin tallennetun PNR tiedon perusteella. PNR:n perusteella osataan erotella miltä satelliitilta tieto tulee.

Kotitehtävä 5

Omassa talossa ratkaisu on toteutettu yhdelle pöytäkoneelle, IP-TV:lle ja satunnaiselle määrälle läppäreitä seuraavasti:

Talon toiseen äärilaitaan on kytketty halvin mahdollinen ADSL-reititin. Suojista huolimatta ukkonen polttaa boksin noin kerran vuoteen, joten boksi on mallia karvalakki wlan pois päältä kytkettynä. Reitittimeen on kytketty kuitenkin rj-45 kaapeleilla sekä pöytäkone, että IP-TV. Pöydällä oleva tulostin ei laiskuutta ole jaettu, joskin senkin voisi läppäreille verkon kautta jakaa. ADSL-boksista lähtee kaapeloinnin kautta piuha keskellä taloa olevaan WLAN-reitittimeen, jonka kautta läppärit pääsevät verkkoon.

Tietoturva on toteutettu partioimalla pihalla pesäpallomailan kanssa, sekä piilottamalla SSID ja salaamalla liikenne WPA-PSK:lla. Tiedostoja tai kansioita lähiverkossa ei ole jaossa.

Nykyisellään tilanne on aivan riittävän turvallinen ja tarpeeksi voimakkaan WLAN-tukiaseman vuoksi yhteydet myös toimivat koko talossa sekä parvekkeilla. Tilannetta tulisi kuitenkin parantaa muodostamalla kunnollinen lähiverkko jossa voisi jakaa sekä tulostimet, että yhteiset tiedostot ja hoitaa varmuuskopioinnin keskitetysti serverille, johon saisi mahdollisesti myös etäyhteyden ulkoapäin. Satunnaisten läppäreiden varalta tulisi myös konffata toinen langaton vierailijaverkko, josta ei olisi omaan sisäverkkoon pääsyä. Tällöin tilanne olisi toimiva.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1
    • Valmistautumista lähiopetukseen 1 h
  • Luentoviikko 2
    • Lomailua 24/7
  • Luentoviikko 3
    • Lähiopetus 8 h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 1 h
    • Kotitehtävien tekoa 0 h
  • Luentoviikko 4
    • Lähiopetus aamupäivä, 3? h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 1 h
    • Kotitehtävien tekoa 5 h

—-

Palaute

Minimaalisesta panostuksesta huolimatta kotitehtävistä löytyy hyviä asioita. Alun kuva on selkeä ja loput asiat liittyvät kuvaan enemmän tai vähemmän. Vastaukset ehkä hieman pinnallisia joskin oikeaan suuntaan. Rempseä kirjoitustyyli ihastutti :-)

Pääsivulle