meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Mitäkö tietoliikenne mielestäni on? Nopea tapa siirtää tietoa omalla tavalla pakattuna, koodattuna ja suojattuna. Pitää sisällään vastaanottolaitteet, kielen, siirtokanavan ja lähettimen. Moderni teknologian ala, jossa käyttäjä joskus unohtuu. Koneiden välistä vuorovaikutusta. Muuttaa ihmisten viestimisen tapaa. Alalla on kasvava taloudellinen merkitys teollisuuden ja palvelun haarana.

Jotain ylläolevan kaltaista taisin luennolla kirjoittaa ylös. Jos jotakin tiettyä kokonaisuutta pitäisi miettiä, ehkä tiedon siirron joku osa voisi herättää eniten kiinnostusta. Asun syrjäkylillä, jossa tietoliikenneyhteydet ovat mallia mokkula ja miniminopeus, joten myös laajakaista-asioista olisi kiva tietää enemmän. Alalla on aika monta epäselvää asiaa, joten selvitettäviä termejä löytyy helposti: ADSL, 3G, bitti, digitalisointi, päätelaite, lähiverkko.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 2: Kolmen kerroksen viestintämalli tuntuu mukavan tutulta, sillä samaan tapaanhan kaikki viestintä jaotellaan. Muutenkin kerrosmallissa on selvä logiikka. Kommunikaation kaikki osatekijät on otetu huomioon ja kaikille löytyy matkalipusta oma bittipätkä, vau. Osa verkkoasioista tuli tutuksi jo Kari Heikkisen luennoilla johdantokurssilla. Protokollien ja muiden systeemien ehdottomuus on niin yksinkertaisen insinöörimäistä, että ajatusta on helppo seurata, vaikka termistöstä onkin aika kuutamolla. Ei voi kuin ihastella, mitä kaikkea ihmismieli on keksinyt.

Luentopäivä 3: Jee, vihdoinkin tajusin, miten digitalisointi tapahtuu. En olisi ikinä uskonut, että kaapeleiden rakennetta sitä vielä päntätään, mutta maailma on yllätyksiä täynnä. Eri sortin aaltojen ymmärtäminen vaatinee jo korkeampaa matemaattista vastaanottokykyä, mutta siirtotiet itsessään tuntuivat selkeiltä kahtiajaon ansiosta. Entistä yhteiskuntatieteilijää kyllä kiinnostaisi mielettömästi, mitkä voimat standardisointeja ohjaavat ja ketä valittu tie palvelee? Kyllä aina jossain on joku ketunhäntä kainalossa…

Luentopäivä 4: Pistokoe on loistojuttu. Sitä ihan hämmästyy, miten paljon oikeasti muistaa edelliskerrasta. Muuten päivän anti alkoi mennä pro-hommiksi. Kanavointia ymmärtääkseen pitää olla selvä kuva siitä, mitä kaistalla kulkee, eikä se taida täällä olla ihan kirkas. Sinänsä tuo multipleksereiden käyttö on älyttömän tehokasta. Mutta maalaisjärki on ollut aika kaukana silloin, kun dataa on alettu pakata kaistalle peräkkäin. Mielettömistä käsittelynopeuksista huolimatta, totta kai yhteydet silloin pätkivät!

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

pajari_tietoliikenne.ppt

Tiedonsiirto tapahtuu käsittääkseni näin. Välitettyäni tietoa päätelaitteelle, laite muuttaa viestini biteiksi. Bitit siirtyvät kotikoneeltani mokkulan kautta verkkoon, joka voi olla ADSL:ää, 3G:tä tai mitä nyt olen operaattorini kanssa sopinut. Tai mikä on ylipäänsä mahdollista kantavuusalueen rajoissa. Jos minä jaksan siirtyä, bitit voivat siirtyä myös lähistöllä olevaan lähiverkkoon ja sieltä halutessani eteenpäin.

Kotitehtävä 2

Miten mokkulani ottaa yhteyden verkkoon? Käyttäjälle välittyvä informaatio kertoo, miten mokkula kytkennän jälkeen aktivoi itse itsensä koneelle ja asettuu toimintavalmiuteen. Kun yhteyttä otetaan, hakee mokkula kontaktin ennalta määritellyn osoitteen eli numeron perusteella. Lasten mielestä mokkula soittaa taivaanrannassa näkyvään maston punaiseen valoon, mikä ei ehkä ole ihan huono diagnoosi. Yhteyden saatuaan mokkula kertoo autentikoivansa käyttäjän, joten operaattorini ilmeisesti hyväksyy käyttäjän ja sallii pääsyni tiedon valtateille.

Kotitehtävä 3

No näin sitä sitten oppii. Tietoa hakiessani aloin oitis epäillä ykköstehtävän kuvan oikeellisuutta. 3G:n ja mokkulan taajuudet ovat eri megahertzejä kuin laajakaistat, joten ilmeisesti mokkulasta ei bittejä lähetelläkään ADSL:n kautta. Ilmeisesti monet mokkulat käyttävät TCP/IP protokollaa. It-viikko tietää kuitenkin kertoa, että Nettitikkuni käyttää 3G-verkkoa ja HSDPA (high-speed downlink packet access) -protokollaa, jolla nopeutetaan tiedonsiirtoa verkosta päätelaitteelle.

HSDPA-protokolla kuuluu matkapuhelinyhteyksiin räätälöityihin HSPA-protokolliin ja nopeuttaa etenkin internet-sivujen latautumista. Mitään varsinaista standardisivustoa protokollalle en löytänyt ja ymmärsin kyllä sitä etsiessäni paikkani tietoliikenteen saralla. Koko protokollasta puhuttiin viimeksi vuonna 2008… Jotain löytyi kuitenkin täältä: http://www.wisegeek.com/what-is-hsdpa.htm

Kotitehtävä 4

Pakko pysyä yhä mokkulassa. Mokkulahan ottaa langattoman siirtotiensä sieltä, mistä sen löytää. Yhteys toimii 3G-verkossa sen kantavuusalueella, jonka jälkeen siirtotie on muiden taajuuksien varassa. Siirtotie toimii sitä paremmin, mitä lähempänä mokkula on tukiasemaa ja mitä vähemmän ruuhkaa siirtotiellä on. Jos nyt ihan pokkana analysoisi tilannetta kurssimateriaalin perusteella, kyseessä täytyy olla koodijakokanavointi, jolloin kaistaa riittää niin kauan kuin sitä riittää, jonka jälkeen tahti vain hidastuu. Siten siirtotietä voidaan myydä surutta kaikille yhteyttä haluaville.

Kotitehtävä 5

Kodin tietoverkkojen käyttöskenaario voisi pitää sisällään hyvin erilaisia päätelaitteita. Perinteisten tietokoneiden lisäksi yhteisessä verkossa voisivat olla kodinkoneet ja hälytysjärjestelmät, ajankäyttövälineet (esim. yhteinen sähköinen kalenteri), perinteisemmät digi-tv:t ja digitaaliset näytöt, kuten kuvakehykset. Käyttäjäkunnalle jaetut oikeudet voitaisiin rajata yksilökohtaisesti. Yhteisen tietoverkon alla voisi olla eri sektoreille omia alaverkkoja, joista myös yhteys olisi mahdollista saada kodin ulkopuolelle.

Erilaiset käyttöympäristöt vaikuttavat kommunikointiin sen mukaan, miten suojattuja yhteydet ovat. Kaupungilla verkoista saattaa olla valinnan vaikeus. Kodin oma verkko voi olla hyvinkin keskitetty, kun taas kaupungin keskustan verkkoviidakko toimii tehokkaimmin ristiinlinkitysten avulla.

Ajankäyttö

■Lähiopetus 3 x 7 h ■Valmistautumista lähiopetukseen 3 x 2 h ■Oppimispäiväkirjan tekoa 1 h ■Kotitehtävien tekoa 6 h ■Tenttiin lukemista 32 h ■Tentin tekemistä 3 h

Palaute

Tuollaisia esimnerkkejä saisi tuoda jo tunnille. Rohkeasti vaan kysymään niin olisi monelle muullekin toimintaperiaate selvinnyt.