meta data for this page
  •  

Tiina Muonan Wiki-sivut =) Tietoliikennetekniikan perusteet

Tiinan OPPIMISPÄIVÄKIRJA

Ennakkonäkemys aihealueesta

Tietoliikenne on valtavan laaja asia ! Tietoliikenteen asioista ensimmäisenä mieleeni tuli yleisesti ottaen tiedonsiirto: tiedon välittäminen, varastoiminen ja sen muuttaminen tiedonsiirtoteihin sopivaksi. Ja sen tiedon mahdollinen muuttuminen matkalla! Protokollat (standardit), palvelut, bitit, lähiverkot, etäverkot, reitittimet nousi käsitteistä päällimmäisenä mieleen. Tietoliikennetekniikka on muuttunut lähivuosina valtavasti ja mitä kehitys on tuonut tullessaan on niin suurta. Laittaa miettimään että jos itse ei pysy aina muutoksessa mukana, miten vanhempi sukupolvi voi pysyä ! Tietotekninen osaaminen kun nykyään rajoittaa jopa oman varsinaisen ammattitaidon harjoittamista tietyssä määrin, puhumattakaan että pitäisi ymmärtää varsinaisesta tietoliikenteestä syvällisemmin!

Luentoyhteenvedot

ENSIMMÄINEN luentopäivä oli selkeä ja kiinnostava - kiitos luennoitsijalle. Kerrosarkkitehtuurin vaiheittainen esittäminen jäi erityisen hyvin mieleen ja laaja joukko tietoliikenteeseen kuuluvia käsitteitä. Kokonaisuudessaan kurssin avaus meni hyvin, eli tietää mitä pitää tehdä kurssin aikana. Tässä vaiheessa alkoi jo tuntua että luennoille on syytä osallistua (=harvinaista!) koska asian havannoiminen esimerkein jäi helpommin mieleen verrattuna pelkkien luentomateriaalien läpikäymiseen, esim. tenttiä varten. Ensimmäisellä luennoilla koottiin kymmenen avainsanaa mitkä pistin mieleen. Luentomateriaalista käy ilmi opitut asiat. Muista käsitteet: BITTI, PROTOKOLLA, WLAN, PALVELUT, KAPASITEETTI, TIETOVERKKO, TERVEYSVAIKUTUS, SIIRTOTIE, LIIKETOIMINTA ja KOMMUNIKAATIO.

TOINEN luentopäivä alkoi pistokokeilla edellisviikon aiheesta. Kysymykset käsittelivat kerrosmallia; mihin sitä käytetään ja miten protokollat liittyy kerrosmalleihin. 10 minuutissa tuli harkita erityisen tarkkaan miten vastaa! Varsinainen luento alkoi standarnoinnin käsitteellistämisellä, miten se liittyy tietoliikenteeseen jne. Tietoliikenteen kannalta standardoinnilla pyritään yhtenäistämään niin fyysinen, sähköinen kuin toiminnallinen yhteensopivuus. Standardointi sinänsä “jäädyttää markkinat”, mutta vahvistaa markkinat tuotteille kun todellista kilpailua tapahtuu ja se johtaa massatuotantoon. Standardointiorganisaatioita on useita, kuten ISO tunnetuimpana ja IEEE. RFC on ns. internet standardi. Tämä on tärkeä osa tietoliikennettä muttei merkittävin osa-alue (sen olemassa olo on kuitenkin syytä noteerata).

Luennoilla tuotiin esiin erilaiset siirtotiet; johtimelliset (parikaapeli, koaksiaalikaapeli, optinen kuitu) joissa tiedonsiirto, signaalit, siirtyy fyysistä reittiä pitkin. Johtimettomat (mikroaaltolinkit, satelliittilinkit, radiotie ja infrapuna) tiedonsiirtokanavat hoituvat langattomasti. Siirtotietn ja signaalin ominaisuudet edesauttavat tiedonsiirrossa laadun ja ominaisuuksien suhteen. Johtimettomissa tiedonsiirroissa signaalin kaistanleveys ja antennin suuntaavuus on siirtoteitä tärkeämpi tekijä. Eli lyhyesti materiaalista: “Tiedonsiirrossa tiedonsiirtonopeus ja etäisyys ovat tärkeitä suureita”; kaistanleveys, siirtotien häiriöt, vastaanotinten lukumäärä ovat tekijöitä mihin tulee kiinnittää huomiota siirtotietä valitessaan. Materiaalissa tärkeä kuva “Tietoliikenteen sähkömagneettinen spektri”: Mitä enemmän taajuus kasvaa, sen enemmän aallonpituus pienenee. Dataa siirretään sähkön kanssa samassa verkossa !

Luennoilla eriteltiin analoginen ja digitaalisen datan muuntaminen signaaliksi. Tiedonsiirto pyrkii nykyisin digitaaliseen suuntaan. Luentomateriaalissa on tästä asiat hyvässä muodossa ja niihin aion tutustun uudelleen ennen tenttiä. Toisen kerran luento oli kokonaisuudessaan melko haastava minulle.

KOLMAS luentopäivä tulee alkamaan jälleen pistokokeilla, kääk! Pistareissa kysyttiin linkeistä ja sen toiminnasta. Myöhemmin selvitettiin että siihen kuului seuravat asiat: - Siirtotie & mahdolliset esteet siirtoteillä - Miten signalointi tapahtuu (signalointi on riippuvainen siirtotiestä!) - Virheiden käsittely ja korjaus - Liikenteen valvonta (Huom, ei tapahdu esim. CDMA:ssä koska on vakio tiedonsiirtonopeus jne).

Varsinaisilla luennoilla käsiteltiin eri kanavointimenetelmiä. Niitä ovat FDMA, TDMA, CDMA ja WCMA. En kirjaa niitä tänne koska olen tehnyt niistä omat “muistilaput” asian muistamiseksi/sisäistämiseksi.

Toinen asia on mitä käsiteltiin oli piirikykentä(teleliikenne/puhelinverkot) & pakettikytkentä (dataliikenne). Tämä on mielestäni selkeä asia ja selkeästi myös materiaaleissa. Internet käyttää ainoastaan pakettikytkentäistä tiedonsiirtoa!

Kolmas asia oli reititys: mitä on reititys, mitä eri reititysstrategioita on olemassa jne. Reititin on tietysti verkkokerroksella!

Neljäntenä asiana käytiin lähiverkkoa (LAN) mikä on mielestäni minulle se tutuin aihe ja lopuksi käytiin materiaaleista Internetworking-arkkitehtuuri mikä kokosi kurssin asiat hyvin yhteen (HUOM! Katso tenttejä varten tämän prujun kuvat!)

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1 Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa. Ryhmittele asiat mielekkäällä tavalla. Voit valita näkökulmasi. - Kuvassa voi olla vielä tässä vaiheessa aukkoja, mutta niitä aukkoja on tarkoitus kurssin aikana pyrkiä täyttämään. - Erittäin tärkeää olisi tässä vaiheessa hahmottaa jokin suurempi kokonaisuus/käyttöskenaario. - Kokonaiskuva on hyvä muodostaa siten, että myös tentissä kyseinen viite olisi itsellä mielessä. Vastaavasti luennoilla on hyvä pohtia kuinka opetetut asiat liittyvät tuohon itse muodostettuun kuvaan.

Kuvasin yritykseni tietoliikenneratkaisun. Kuvan selitys: Eli meillä on lähiverkossa (WLAN-harmaa alue) viisi päätelaitetta ja ne on kytketty langattomasti reitittimeen (vasen kulma wlan-alueella). Jokaisella toimii matkapuhelimet langattomasti, ja toimistonpuhelin on varmuuden vuoksi operaattorin tietokatkoksia varten. Toimiston koneet on kytketty esim. fax - kopiokonelaitteeseen. Lähiverkko muodostaa yhden isomman etäverkon, mikä on kytketty etäserveriin mikä edelleen taas ohjelmistotaloon josta tieto välittyy eteenpäin asiakkaille ja muihin sidosryhmiin. Kuvasta puuttuu nuoli etäverkosta suoraan asiakkaisiin (esim. sähköpostit välittyy siitä suoraan). Kuva on heikko johtuen piirto-ohjelman puutteesta mutta varmaan riittänee tähän asiayhteyteen.

Kotitehtävä 2 Tehtäväkuvaus: Kotitehtävässä 1 luotiin kokonaisnäkemys tietoliikenteen alueesta aiempien termien kautta. Kotitehtävässä 2 keskitytään johonkin oleelliseen osaan kokonaisuudesta (oman mielenkiinnon mukaan valittavissa) ja skenaarion/käyttötapauskuvauksen avulla selvitetään mitä ko. osa-alueella oikeasti tapahtuu. - Esim. GPS tapauksessa voitaisiin selvittää kuinka paikka lasketaan ja millaisia osia itse järjestelmässä on (vastaanotin, satelliitit, maanpäälliset asemat, …). Esimerkki on hyvä valita sen mukaan mikä itseä kiinnostaa ja jota haluaa katsoa tarkemmin.

WLAN – mitä se oikeasti tarkoittaa meidän yrityksen tapauksessa? WLAN tulee sanoista ”Wireless Local Area Network” – eli nimensä mukaisesti tiedon siirto ja välitys tapahtuu langattomasti (siis, ilman piuhoja!). Yksinkertaisesti sanottuna se on langaton lähiverkkotekniikka. Johtimettoman verkon kokoamiseen tarvitaan sovitin mikä on luonnollisesti yhteydessä kaikkiin verkon laitteisiin. Tätä kutsutaan yleisesti nimellä ”Client”. Eroaa esimerkiksi lähiverkko konseptista siinä että lähiverkolla on aina oma verkkokorttinsa. Johtimettomissa verkoissa käytetään usein tukiasemaa, mitä kutsutaan tietoliikenne-kielellä ”Access point”. Se mahdollistaa paremman kokonaisuuden hallinnan ja myös kantavuus on tällöin suurempi. WLANin kapasiteetti osittuu sen käyttäjien kesken. Mikäli käyttäjiä on paljon, myös tukiasemia pitää olla enemmän. WLAN voidaan rakentaa infrapuna- tai radiotaajuustekniikalla. WLAN –verkon voi muodostaa myös ns. peer-to-peer tavalla, eli keskenään moduloituvat WLAN-sovittimet kokoavat toimivat verkon (etuna tosiaan se ettei tarvitse sijoittaa tukiasemaan). Esim. Buffalo mainostaa olevansa yksi suurimmista langattomien verkkotuotteiden valmistajista. Tieto liikkuu WLAN-verkossa radioaalloilla (”radioaallot = taajuusalueen 3Hz-300GHz sähkömagneettista säteilyä”). Käytetyimmät WLAN- standardit käyttävät 2.4 GHz tajuusalueita. WLAN-laitteiden käyttämiseen ei tarvita minkäänlaisia lupia. Standardeista mainittakoon vaikkapa IEEE 2.11a (viiden GHz taajuusalueen standardi) ja IEEE802.11b (2.4 GHz taajuusalueen standardi). WLANin avulla saavutetaan kustannussäästöjä, kun yhdistetään esim. toimipisteitä toisiinsa. Esimerkiksi yritysryppäiden rakennuksissa tämä on helppo ja edullinen ratkaisu (meidän yrityksen tapauksessa).

Kotitehtävä 3 Tehtäväkuvaus: Valitse haluamasi aihealue (esim. omasta terminologiastasi/aihepiirilistasta (oppimispäiväkirja)) Etsi aihepiiriin liittyvä protokolla Tutustu protokollaan (rakenne, logiikka, viestit, …) ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan. Esitä www-osoite käyttämääsi protokollaan

Aion yrittää esittää WLAN:n käyttämät prokollat

WLAN-tekniikalla rakennettu ympäristö käyttää OSI-kerromallin fyysista ja siirtokerrosta. (OSI = kerrosarkkitehtuurimalli ”Open Systems Interconnection” mikä koostuu seitsemästä eri kerroksesta). Tämän kerrosmallin kahta alinta kerrosta määrittää siis WLAN-tekniikka. Fyysinen kerros koostuu protokollista mitkä esittävät toimintatavat jolla tiedon välitys tapahtuu. Siirtokerroksen on määriteltävä ne tavat jolla fyysistä kerrosta pidetään yllä ja käytetään. Molemmille kerroksille on olemassa omat protokollansa. Internet kertoo, että ”Siirtokerroksesta WLAN standardit määrittelevät ainoastaan alemman osakerroksen, median käyttökontrollikerroksen , jossa määritellään, millä tavoin tietoa ohjataan alimman kerroksen välityksellä. MAC:ia eli ”Media Access Control”-käyttökontrollikerros uusilla menetelmillä luodaan helpotusta luotettavampien verkkojen rakentamisen.

IEEE802.11- standardin protokolla tiedonsiirtokerrokselle ns. kilpavaraus(CSMA/CA, eli Carrier Sense Multiple Access with Collision Avoidance) mikä toimii yo. mainitussa MAC-kerroksessa. Se toimii niin että ensin tutkitaan onko käytettävällä siirtotiellä muita käyttäjiä, ja jos on odoetetaan algoritmin määrittelemän ajan ja koitetaan uudelleen. LInjalta “vetäydytään ennen törmäyksiä”, ja siinä se eroaa esim. Ethernetin käyttämään CSMA/CD-protokollaan. Kun paketti on matkalla, odotetaan vahvistusta ns. ACK-signaalia. Mikäli tätä ei vastaanoteta tietyn ajan kuluessa, sama paketti lähetetään uudelleen. Tietoa hajoaa ja katoaa matkalla ! WLAN verkot ovat virhealttiita koska radioaalloilla on niin paljon häiriösignaaleja (esim. ylikuuluvuutta). Täällä kanavassa tapahtuu myös virheentarkastus, eli paketit tarkistussummataan ja todennetaan paketin oikeellisuus. Tämä kuva (netistä otettu) selventää asiaa ainakin minulle: Siinä näkyy seitsemän OSI-kerrosta ja WLAN:n käyttämät protokollat tietyillä tasoilla. *JATKUU myöhemmin…*

Web-sivusto: http://www.tol.oulu.fi/users/ari.vesanen/Langaton_TT/luennot/wlan/Wlan.html ja http://users.tkk.fi/mjsyrjal/wlan.html

Kotitehtävä 4 Tunneilla käytiin läpi erilaisia siirtoteitä ja siirtoteillä käytettyjä tiedonsiirtomenetelmiä. Valitse jokin “tuttu” järjestelmä (esim. Oppimispäiväkirjaan valitsemasi, GSM, GPS, Digi-TV). Etsi verkosta tietoa kuinka juuri kyseisessä järjestelmässä tiedon siirto on hoidettu. Esim. Fyysinen siirtotie, Bittien esitys siirtotiellä, Modulointi etc. tekniikka, Datan esitysmuoto vs. signaalit

Tutkin videoneuvottelutekniikkaa, vaikka se ei olekaan minulle entuudestaan tuttu!

Videoneuvottelulla tarkoitetaan ympäristöä jossa kaksi tai useampi osapuoli kommunikoi keskenään käyttäen tekniikan mahdollistamaa äänen ja kuvan siirtoa reaaliaikaisesti. Suurin käyttöalue on yritysten kansainväliset kokoukset ja muut etäkokoukset. Tietoliikenneyhteydet videoneuvottelulaitteissa käyttävät ensisijaisesti IP, eli Internet Protocol – verkkoa siirtotienään ja pääasiassa lähiverkkotekniikkaa ja laajakaista-yhteyksiä hyödyntävä tekniikka. Videoneuvottelut ovat yleistyneet viime vuosina esimerkiksi kustannustehokkuuden vuoksi (ei tarvitse matkustella) ja paremman tekniikan saatavuuden vuoksi. Nämä järjestelmät käyttävät kansainvälisiä standardeja mikä takaa sujuvan liiketoiminnan yli valtion rajojen. Standardeja on H.320 ja IP-videoneuvottelun standardi on H.323. Muodostettavan yhdyskäytävän avulla järjestelmät voivat keskustella eri standardeista riippumattomasti. Varsinainen yhteys muodostuu siis joko käyttämällä ISDN tai IP-verkkoa siirtotienä. Tuo siirtotie on kahden yllämainittujen standardien määrittelemää. Videoneuvottelun tärkein parametri, ääni, saadaan aikaa G.711 ja G.722 standardeilla ja näitä kutsutaan ns. äänistandardeiksi. Siirtotiellä voi olla esteenä erilaiset tietoturvaratkaisut, esimerkiksi palomuurit ja näin tietoliikenneportit (siirtoteillä) lukkiutuvat eikä data pääse etenemään. ISDN –pohjaiset H.320 yhteydet eivät ole haittana koska yhteys rakentuu puhelinverkkojen kautta (piirikytkentäisesti). VPN-yhteydet on rakennettu tietoturvallisuutta edistääkseen juuri esimerkiksi tähän tarkoitukseen. Tiedonsiirtonopeus eli tiedon määrä (bitteinä) jaettuna ajan yksiköllä (sekunti) on 64kb/s (=digitaalisen verkon kautta/ISDN). Sen sijaan videon vaatima tiedonsiirtonopeus on 16kb/s. Strandardin H.323 mukaisissa videoneuvotteluissa kontakti otetaan soittamalla vastapuolen IP numeroon, mikä edellyttää IP-numeroiden tietämistä etukäteen ja tietojen ajantasaisuutta. GDS on numerointistandardi mikä määrittelee jokaiselle koneelle oman IP-numeron. Videoneuvottelun mikrofoni mikä on tietysti edellytys videoneuvottelussa äänen kuuluvuudelle ja äänen välittymiselle neuvottelussa. Äänen välittymisen ongelmana on sen heikohko laatu (huono signaali siirtotiellä) mikä vaikeuttaa neuvottelun kulkua. Erilaiset kaiuttimet vahvistavat äänen voimakkuutta ja sen selkeyttä.

Kotitehtävä 5 Tehtäväkuvaus: Käyttöskenaariot Muodosta tietoverkkojen käyttöskenaario yhteen seuraavista ympäristöistä: Koti, Koulu, Kaupungin keskusta tai Lentokenttä. Mieti millaisia haasteita eri ympäristöt asettavat kommunikoinnille. Kuinka kurssilla opitut asiat tukevat eri ympäristöissä tapahtuvaa kommunikointia. Millaiset asiat muodostuvat näissä eri ympäristöissä merkittäviksi. Millainen verkkorakenne sopii ympäristöön ?

KOTI käyttöskenaarion kohteena Koti on se paikka jossa haluaa myös tietoliikenteen toimivan ”kuin elokuvissa”. Seuraavassa muutamia tätä käyttöskenarionäkökulmaa, eli koti-ideaalitilannetta, häiritsevää tekijää. Toimintaympäristön pitäisi olla helposti käytettävä; asumismukavuus kaikille perheenjäsenille jotka käyttävät/hyödyntävät tietoliikennettä. Tietoturvallisuus on kaiken a & o! Ensinnäkin varsinaisissa olioissa eli päätelaitteissa eli tietokoneissa tulisi olla itsessään salaukset, eli niitä ei pääse käyttämään kuka tahansa. Ei edes toiset perheenjäsenet (=lapset sotke vahingossa tärkeitä tiedostoja!). Tietoturvallisuuden tila korostuu esim. matkojen aikana – voiko varastetun koneen purkaa ja saada käyttöönsä siellä olevat tiedot? (=salaukset ja varmuuskopiointi ajan tasalla ja päivitettävä jatkuvasti!). Kolmikerroksinen taloni määrittelee kuinka toimiva tietoliikenneyhteys voidaan rakentaa. Tällä hetkellä minun kotona alimmassa kerroksessa on WLAN-modeemi jolla yhteys saadaan langattomasti toiseen kerrokseen. Sen sijaan kolmanteen kerrokseen ei tällä systeemillä kapasiteetti riitä, eli pitäisi joko vetää piuhat yläkertaan, tai mahdollisesti kokeilla WLAN-modeemin siirtämisestä keskikerrokseen. Toisen kerroksen langaton yhteys myös välillä pätkii koska todennäköisesti naapuri käyttää linjaa = asetukset modeemissa ei kaiketi ole kunnossa. Muutoin kommunikointi sujuu tällä tavoin mainiosti verkkoon. Oikeanlainen kaapelointi on siis kotiympäristön infran tärkein lenkki! Toisena ongelma ovat televisiot; jokainen tv vaatii oman digiboksinsa ellei ole asennettuna tv:n valmiiksi, ja näin ei meillä ole, joten alimmassa kerroksessa ei tällä hetkellä katsota digi-lähetyksiä tai videota. Kustannuskysymys? Ei kaiketi enää. Kolmantena ongelmana on kotipaikkakunnan huono signalisointi 3G:tä käyttäviin matkapuhelimeen, eli työpaikan matkapuhelin Nokian E75 pätkii jatkuvasti ja toisin sanoen sitä ei pysty kotona käyttämään. Mikä avuksi? Olen yrittänyt myös käyttää puhelinta ilman 3G-verkon paikannusta, mutta ei onnistu! Muita mieleen tulevia ja huomioon otettavia asioita: - Integroitu paloturvallisuushälytysjärjestelmä - etävalvonta mahdollista ! - -”- murtohälytinjärjestelmä – etävalvonta mahdollista ! Ajatus koti käyttöskenaariosta: ”Tietoliikennepalvelut tarjoavat kotiinkin modernin infrastruktuurin, mutta sitä pitää osata hyödyntää tarpeen mukaisella tavalla  ”

Viikoittainen ajankäyttö = luennot 3 x 6h + (seuraava)

Luennot 1 Luinpa tuossa viime viikonloppuna aihealueen läpi. Stallingin materiaalit eivät vielä uponneet syvimpiin lokeroihin, mutta uskon että tällä kokonaiskuvalla pääsee hyvin etenemään kohti toisen luentopäivän antia (ja muutenkin ennakkovalmistautumista tenttiin yms.). Kun isäni (telealalla 40 vuotta..) kuuli käymästäni kurssista, innostui hän kertomaan minulle erilaisista kaapeleista, piiri-ja pakettikytkentäisistä verkoista, joten uskon että kotijoukot avustaa jos jokin asia ei tule kurssin aikana selväksi :) Melkoista sanastoviidakkoa!

Luennot 2 Valmistautumista lähiopetukseen: pistokokeita varten luin tunnin verran materiaaleja ja luotin edellisviikonlopun “koko alueen läpi lukaisuun”. Valmistautuminen lähiopetukseen todella auttoi koska toisen kerran asia oli hieman vaikeaa minulle.

Luentojen 2 jälkeen

Kotitehtävien tekoa noin parisen tuntia piirustusta varten, johtuen lähinnä hyvän piirto-ohjelman puutteesta. Toisaalta työpaikan verkon rakentaminen ei ollut(kaan) itsestään selvyys etäservereineen ym. (=miten se oikeasti tehtiin). Tenttiin olen edelleen valmistautunut, ja viikonloppuna isäni piti esitelmän optisesta kuidusta ja näytti miten ohut tuo kuitu todella on. Hän on asentanut kuulemma 198 kuituisia putkia mm. Googlelle. Ihmetyttää miten niin ohutta lasia ja rikkoutuvaa hiuksenhienoa kuitua voi käsitellä niin suurilla käsillä!

Luentoviikko 3

Valmistautumista luentoihin (luin tähän astiset materiaalit uudelleen) n. 2 tuntia.

Luentojen 3 jälkeen

Kävin läpi koko kurssiin liittyvää aihealuetta, katsoin edelliset tentit ja tutustuin materiaaleista epäselväksi jääneisiin käsitteisiin internetistä. Olen nyt päivän verran lukenut tenttiin, ja mielestäni kokonaiskuva on selkiytynyt huomattavasti kolmansien luentojen jälkeen. Olen tehnyt itselleni muistiinpanoja tenttiä varten, ja piirtänyt muutaman kuvan eri asiayhteyksistä. Ensimmäisellä luentokerralla annetut termit kertauksena ovat: bitit, protokolla, WLAN, palvelut, kapasiteetti, tietoverkko, terveysvaikutus, siirtotie, liiketoiminta ja kommunikaatio. Nämä ovat selkeitä minulle, mutta muutama asia on mitä en tarkalleen ottaen ymmärrä; onneksi on pari iltaa aikaa opiskella nekin (lähinnä liittyy siihen miten kanavointi oikeasti tapahtuu (vaikka ymmärtäisikin varsinaiset menetelmät), miten eri siirtoteillä kulkevaa tiedonvälitystä voidaan edistää jne).

AJATUKSIA ENNEN TENTTIÄ:

- Hahmota KO KO NAI SUUS pienten “nippelitietojen” opettelemisen sijaan = kerro esimerkki (missä yhteydessä käytetään) jokaisesta johtimettomasta/johtimellisesta tiedonsiirtomuodosta, mitä tarkoittaa lähiverkko, etäverkko, internet, paketti/piirikytkentä, OSI-malli, protokolla. Tutki esimerkkejä esim. GSM, 3G, bluetooth, WLAN jne jne.

- Internetistä löytyy monta hyvää vinkkiä tenttiin = sinne on koottu paljon palstoja mistä löytää helposti mitä mikäkin termi tarkoittaa (reititin, toistin, kytkin, yhdyskäytävä).

- “Moduloinnilla siirrettävä tieto sovitetaan siirtotielle”

- Vielä tänään 18.10. täytyy tehdä tehtävä 3 loppuun, sekä 4 ja 5 jotta ehdin saada palautetta ennen tenttiä.

- Tehtävät on tehty, ja aika hankalia aiheita itselleni valitsinkin. Toisalta kun tutustuu johonkin aiemmin tuntemattomanpaan, on siitä ehkä enemmän hyötyäkin. * Tuntuu, että voi lähteä tenttiin turvallisin mielin*

VALMIS ^_^

Palautetta

Erinomainen työ, bravo! Työstä on luettavissa, että opiskeluun on panostettu ja erityisen ilahtunut olen tuosta reflektiosta omaan oppimiseen. Vaikka alussa sanot aluetta laajaksi ja vaikeaksi, niin minusta tuntuu että kotitehtäviesi avulla olet saavuttanut laajemman käsityksen itse aihepiiristä. Erittäin esimerkillinen työ.