meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Ennakkotehtävä 1.

Tietoliikenteellä tarkoitetaan tiedon siirtämistä paikasta A paikkaan B. Yleisesti tällä tarkoitetaan Internetin yli liikkuvaa tietoa, mutta myös lähiverkot ja muutkin muodot (GSM jne.) ovat mahdollisia. Termejä: WLAN, 3G, IPTV, ADSL.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1: Ei luentoja

Luentopäivä 2: TCP/IP ja OSI -kerrosmallit ja eri kerrosten tarkoitukset ja tehtävät.

Luentopäivä 3: En ollut paikalla.

Luentopäivä 4: Kanavointi, virheidenhallinta.

Kotitehtävä 1

Kotitehtävä 2

IPTV, eli Internet Protocol TV, on yksi keino katsoa televisiota. IPTV vaatii suhteellisen nopean ja häiriöttömän Internet-yhteyden, sillä se käyttää UDP-protokollaa, jossa ei ole virheenkorjausta. Suorassa lähetyksessä on mahdollista käyttää multicastia, jotta monen yhtäaikaisen katselijan aiheuttama kuorma ei nousisi turhaan. Lähetys tulee palvelimelta vain yhtenä lähetyksenä DSLAMiin asti, josta se lähtee monelle katsojalle, jolla säästetään erityisesti runkoverkkoa. IPTV ei määrittele missä muodossa televisio-ohjelmaa lähetetään, sillä se on vain käsite. Voidaan lähettää teräväpiirtoa ja videon koodauskin voi olla mitä tahansa, mitä vastaanottaja tukee. Normaalissa digi-tv:ssä on rajoituksia näissä. Teoriassa tämä olisi kätevin keino toteuttaa TV-palvelut, sillä esimerkiksi tietokoneella rajoitukset ovat ohjelmistopohjaisia; teho riittää hyvin teräväpiirtoon. Maksukanavat olisi mahdollista toteuttaa samalla tavalla kuin verkkosivuille kirjautuminen, eikä erillistä maksukorttia tarvittaisi. Lisäksi on mahdollista tehdä videovuokraamo ja katsoa videoita myös muista palveluista, joskaan ne eivät suoranaisesti IPTV:oon liity. Suomessa ainakin Elisa ja Sonera tarjoavat jo jonkinlaista IPTV-palvelua.

http://fi.wikipedia.org/wiki/IPTV

Kotitehtävä 3

SSH (secure shell) on salattu yhteysprotokolla. Yleensä SSH:ta käytetään omalta koneelta esimerkiksi koulun koneelle, jotta päästään käsiksi palvelimella oleviin ohjelmiin. Monet käyttäjät IRC-ohjelmaa SSH:n kautta, jotta ei tarvitsisi kirjautua pois verkosta. SSH mahdollistaa myös muiden protokollien tunneloimisen, kuten TCP:llä toimivat ohjelmat. Lisäksi SFTP on SSH:n päällä oleva tietoturvallinen tiedonsiirtoprotokolla. SSH on turvallinen kirjautumisesta lähtien ja nykyinen versio sisältää lähinnä vain vahvoja salausalgoritmeja. Kirjautuminen on mahdollista salasanalla tai avainparilla. SSH-paketti sisältää vähintään neljä tavua satunnaista täytettä ja tieto on mahdollista pakata, jonka jälkeen se on salataan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Secure_Shell

Kotitehtävä 4

ADSL on puhelinverkossa toimiva digitaalinen verkkotekniikka. Yhteyteen tarvitaan käyttäjälle ADSL-modeemi, palveluntarjoajalle DSLAM ja niiden välille puhelinverkko, eli kuparijohtopari. Yhteyden nopeuteen vaikuttaa kuparijohdon pituus, laatu ja käytettävä modulointitekniikka. Yleisin käytettävä modulointitekniikka on DMT, joka käyttää montaa eri taajuutta tiedonsiirtoon. Tällöin huonosti toimivia taajuuksia voidaan jättää pois ja yhteys toimii silti. Taajuudet 23–138kHz on tarkoitettu lähetyssuuntaan ja loput 1,1MHz:n asti on tarkoitettu vastaanottosuuntaan. Lähetykseen on varattuna 32 kanavaa ja vastaanottoon 255 kanavaa. Koska ADSL:ssä tieto liikkuu kehyksissä ja kehyksissä on yksi tavu kanavaa kohden, on kanavien määrä ja kehyksien koko tavuina sama. Lisäksi jokaisen kanavan siirtokyky on 32kbps, eli maksiminopeudet ovat 8160kb/s vastaanottoon ja 1024kb/s lähetykseen. ADSL tukee myös erilaisia virheenkorjaustekniikoita, kuten joidenkin kanavien varaaminen pelkästään virheenkorjaukseen. ADSL:stä on kehitetty myös tehokkaampia versioita, ADSL2 ja ADSL2+, jotka mahdollistavat enintään 24Mb/s vastaanottoon ja 3,5Mb/s lähetykseen.

Kotitehtävä 5

Lähiverkon luonti kotiin omin kokemuksin: Lähiverkon luonti kotiin oli alunperin kaksi konetta ADSL-modeemissa. Suurin haaste on nykyään oleva Elisa Viihde -paketti, jossa digiboksin tallennetut ohjelmat tulevat verkosta. ADSL-modeemi on makuuhuoneessa ja digiboksi on olohuoneessa, jonne on käytännössä mahdotonta vetää kaapeli järkevästi. Koska en tässä vaiheessa halunnut panostaa N-sarjan WLAN-boksiin ja kotoa löytyi vanhempaa mallia oleva boksi, ajattelin että tällä pärjätään. WLAN-siltaus ei ollut aivan helppo, joten jouduin turvautumaan ensin uuteen tomato-firmwareen, joka mahdollisti siltauksen. Nyt kaikki laitteet (2x pöytäkone, kannettava, palvelin ja WLAN-boksi) saavat ISP:ltä tulevan IP-osoitteen. Luonnollisesti WLAN:sta eteenpäin digiboksille menevä osoite on omassa verkossaan. Koska IPTV on erittäin häiriöherkkä, aiheuttaa muilla koneilla tapahtuva tiedonsiirto helposti ongelmia tallenteita katsottaessa. Myöskään langattomuudesta johtuvia ongelmia ei voi täysin rajata pois, vaikka välissä ei olekaan betoniseiniä. Koska kaikki laitteet saavat IP-osoitteet suoraan palveluntarjoajalta, eivät ne ole suoranaisesti lähiverkossa, mutta nykyään laitteet ymmärtävät, ettei liikennettä kannata reitittää Internetin kautta ja yhteys toimii nopeasti koneiden välillä.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1
    • Lähiopetus 7 h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 0,5 h
    • Kotitehtävien tekoa 0 h
  • Luentoviikko 2
    • Lähiopetus 0 h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 0 h
    • Kotitehtävien tekoa 0 h
  • Luentoviikko 3
    • Lähiopetus 4 h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 0,5 h
    • Kotitehtävien tekoa 4 h

Palaute

Kotitehtävät OK

Pääsivulle